Organisaatiouudistus kokonaisvastuullisia tulosyksiköitä muodostamalla

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Organisaatiouudistus kokonaisvastuullisia tulosyksiköitä muodostamalla 457/ /2012 KHALL Euroopan ja Suomen taloudellinen tilanne on haastava. Julkiset menot ylittävät verotulot ja erotusta katetaan velalla. Valtio on leikannut ja leikkaa lisää kuntien valtionosuuksia. Verotulokehityksen arvioidaan jäävän pitkäksi aikaa yleistä kustannuskehitystä alemmaksi. Ainoastaan kunnat, jotka kykenevät sopeuttamaan menonsa vastaamaan tuloja selviävät pitkällä aikavälillä taloudellisesti. Supistuvien resurssien kanssa toimiminen edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa, jos talous halutaan sopeuttaa ilman, että palvelut olennaisesti heikkenevät ja lähipalvelut katoavat. Suomalaisessa yhteiskunnassa on käynnissä voimakas keskittymiskehitys. Tämän kehityksen puristuksessa Asikkalan n asukkaan kokoisen kunnan on joko uudistuttava tai päätettävä strategisesta kuntaliitoksesta. Valtuuston selvän enemmistön tahto on ollut tähän asti itsenäinen kunta. Asikkalan väestöpohja ei riitä keskittämiseen pohjautuviin ratkaisuihin, koska tällöin keskittäminen johtaa palveluiden poistumiseen omasta kuntakeskuksesta. Keskittämisellä on saavutettavissa kiistattomia kustannushyötyjä, mutta kuntalaisten palvelujen saatavuuden heikentämisen hinnalla. Lähipalveluiden säilyttäminen edellyttää hajauttamiseen pohjaavaa palvelutuotantoa, jossa päätöksenteon ja toiminnan painopistettä siirretään niin alas kuin mahdollista. Tuottavuutta on mahdollista parantaa käyttämällä pienyrityksiä ja yhdistyksiä palvelutuotannon apuna nykyistä voimakkaammin. Julkishallinnon organisaatiot ovat perinteisesti jäykempiä kuin yksityiset yritykset ja erityisesti pienyritykset. Kuitenkin juuri pienyrityksistä olisi otettavissa eniten mallia, koska niissä hallinnon suhteellinen osuus kokonaismenoista on pieni ja resurssit ohjautuvat käytännön toimintaan hallinnon ja muiden yleisten kulujen sijaan. Tiedossa ei ole, että Suomessa olisi yhtään Asikkalan kokoluokan kuntaa, jossa olisi kevyt 2-portainen hallinto. Nykyisellä toimintamallilla jatkaminen ei ole tyydyttävää, joten epäonnistumisen riski muutoksessa on pieni verrattuna siihen, että toimitaan kuten aina ennenkin. Ostopalveluissa on vain tuottaja. Samalla ajatuksella kunnan omankaan palvelutuotannon ei tarvitse olla moniportaisesti hallinnoitua. Tuottavuus paranee suorittavan portaan ja lähiesimiesten toimintaan vaikuttamalla, ei siirtelemällä määrärahoja lautakuntatason kokonaisuuksina. Aito tuottavuuden parantaminen edellyttää kuntaorganisaation perusajatuksen muuttamista. Tämä puolestaan edellyttää kokonaan uudenlaista toimintaympäristöä, johon

2 päästään nopeimmin uudistamalla koko organisaatiorakenne ja sitä kautta pakottamalla organisaatio uudistumaan myös käytännön tasolla. Uudessa toimintamallissa organisaatiota yksinkertaistetaan luomalla itsenäisiä tulosvastuullisia tulosyksiköitä, jotka toimivat kuin pienet yritykset. Perimmäinen tarkoitus on virtaviivaistaa organisaatiota ja kannustaa tuottavuuden parantamiseen antamalla tulosyksiköille valta ja vastuu, sekä ylläpitää luottamusta yksinkertaisilla mittareilla ja säännöllisellä neljännesvuosiseurannalla. Uudessa toimintamallissa valtuuston päätösvalta kasvaa ja samalla tulosyksiköt saavat lisää vapautta toimia vastuun ohella. Esitetyssä mallissa nykyisistä lautakunnista luovutaan ja niiden tilalle muodostetaan tulosyksiköiden johtokuntia. Niillä tulosyksiköillä, jotka ovat läpilaskutettavia tai joissa ei ole todellista päätösvaltaa, ei ole omaa johtokuntaa. Sama johtokunta voi hoitaa useampaa tulosyksikköä, mutta asioiden käsittely ja talousseuranta pidetään eriytettynä. Alustava arvio on, että koko kuntaan tulosyksikköjä muodostuu lähes 50 kpl, joista yli 20 on johtokunnallisia. Johtokunnassa olisi nykyisten lautakuntien 7 luottamushenkilön sijasta kolme (3) jäsentä. Hallituksen jäsenmäärää on luontevaa lisätä samassa yhteydessä yhdeksään (9). Luottamushenkilöpaikkojen määrä lisääntyy verrattuna nykyiseen lautakuntamalliin, mutta johtokunnat kokoontuvat harvemmin, jolloin kokouspalkkioiden määrä pysyy entisellä tasolla. Päätöksenteko johtokunnissa muuttuu lähemmäs käytäntöä, jolloin valtuuston ja hallituksen suurten linjojen päätöksenteko erottuu selkeämmin pienemmän mittakaavan päätöksenteosta johtokunnissa. Jotta toimintamallista saataisiin paras hyöty esiin, on tärkeää, että luottamushenkilöt johtokuntiin valitaan osaamisen ja motivaation perusteella, jotta tulosyksikön vastuullinen viranhaltija saa tukea ja rakentavaa palautetta toimintaansa. Jokaiselle tulosyksikölle nimetään viranhaltija vastuuhenkilöksi ja hänelle varahenkilö. Toimialajohtajien rooli muuttuu toimialojen lakatessa asiantuntijoiksi, jotka valmistelevat asioita kunnanhallitukseen sekä kiertävät tulosyksiköissä tukemassa, kannustamassa ja valvomassa ettei osaoptimointia tapahdu. Jokainen tulosyksikkö tekee vuosittain osana talousarvion laadintaa palvelusopimuksen kunnanhallituksen kanssa, jossa määritellään käytettävissä olevat resurssit ja tärkeimmät tavoitteet kannustimineen. Tulosyksiköillä on kaikki raha käytettävissä nettobudjetissa, joka määräytyy joko asiakasmäärästä (esim. /oppilas), tarpeen laajuudesta (esim. /neliö) tai kiinteästä summasta (esim. /asukas). Tulosvastuu valtuustolle on nettona. Erillistä kehittämisrahaa, henkilöstöhallintorahaa ym. ei varata muualle, vaan jokainen tulosyksikkö käyttää resurssinsa parhaaksi katsomallaan tavalla. Sama toimintaperiaate pätee hankerahoitukseen, jossa kaikki menot ja tulot kohdistuvat asianomaiseen tulosyksikköön ja tulosyksikkö on nettovastuussa rahojen käytöstä. Uusi organisaatiorakenne alkaen:

3 Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Yhteistyötoimikunta x kpl tulosyksiköitä, joissa x kpl johtokuntia Esimerkki tulosvastuullisista tulosyksiköistä (johtokunnalliset tulosyksiköt lihavoituna) alkaen (lopulliset päätökset tulosyksiköiden ja johtokuntien määrästä ja tehtävänjaosta tehdään hallintosäännön uudistamisen yhteydessä): Vaalit - lautakunta Tilintarkastus - lautakunta Demokratiapalvelut Yleishallinto Työllistäminen Erikoissairaanhoito Perusterveydenhoito Sosiaalitoimi Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut Perustoimeentulon valtionosuuden siirto Maaseutuhallinto (netto 0) Maaseudun kehittäminen Elinkeinopalvelut Yksityistiepalvelut Sivistystoimisto Aikuiskoulutus Joukkoliikenne Vääksyn lukio Vääksyn yläkoulu Vääksyn koulu Anianpellon koulu Resurssikeskus Länsi-Asikkalan koulu Vesivehmaan koulu Urajärven koulu Kalkkisten koulu Hulivili Vehmis Perhepäivähoito Kalkkisten ryhmis ja esiopetus Esiopetus Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Kirjasto Iltapäivätoiminta

4 Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Liikuntapaikat (sis. liikuntapaikkojen hoitajat) Kulttuuripalvelut Museot Tekninen hallinto Kiinteistöt (sis. Tilojen vuokraus) Liikenneväylät Yleiset alueet (mm. puistot ja leikkipaikat) Vesilaitos Konekeskus-Varikko Palo-, pelastus-, ja suojelutyö Tukipalvelut Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto Investoinnit Organisaatiouudistuksen perusfilosofia on se, että jokainen vastuullinen tulosyksikkö hoitaa taloutta omalla kukkarollaan, eikä enää ole olemassa pohjatonta kunnan kassaa. Tällöin valta ja vastuu on tulosyksiköllä, resurssiohjaus valtuustolla sekä valvonta ja koordinaatio kunnanhallituksella. Yhteistyötoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti merkitä tiedokseen päätösesityksen organisaatiomuutokseksi. Lisäksi yhteistyötoimikunta korostaa, että organisaatiomuutoksen yhteydessä tulee huomioida riittävät sekä ajalliset että taloudelliswet resurssin henkilöstön ja erityisesti esimiesten kouluttamiseen ja perhdyttämiseen. Lisäksi tulee huomioida miten estetään tulosyksikköjen osaoptimointi ja miten sitä hallitaan ja valvotaan. Keskitetysti esim. yleishallintoon tulee edelleen varata määrärahat luottamusmies-, työsuojelu- ja työpaikkademokratiatoimintaan. Samoin esimiesinfoihin ja keskitettyihin esimieskoulutuksiin. Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. Asikkalan kunnan hallinnollinen ja taloudellinen rakenne muutetaan 2-portaiseksi kunta - tulosyksikkö malliin alkaen. Muut rakenteet puretaan. 2. Hallintosääntöön valmistellaan valtuustoon

5 mennessä tarvittavat muutokset, jotka astuvat voimaan Kunnanhallituksen jäsenmäärä nousee yhdeksään (9) ja kuhunkin johtokuntaan kuuluu kolme (3) luottamushenkilöä. Tarkka johtokuntien ja tulosyksiköiden määrä päätetään hallintosäännön muutosten yhteydessä palautteen perusteella. Johtokuntien kokouspalkkiot ovat entisten lautakuntien mukaiset. 4. Jokaisella tulosyksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama viranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö. 5. Jokainen tulosyksikkö tekee talousarvion laadinnan yhteydessä palvelusopimuksen kunnanhallituksen kanssa, jossa määritellään käytössä olevat resurssit ja tärkeimmät tavoitteet. Sopimus allekirjoitetaan valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. 6. Talousarvio 2013 valmistellaan uuden toimintamallin mukaiseksi. Kehysbudjetti on kuitenkin entisen toimintamallin mukainen. 7. Vuodesta 2013 siirrytään neljännesvuosiraportointiin, jossa jokainen tulosyksikkö antaa neljännesvuosiraportin valtuustolle. Seuranta ja palkitseminen pohjautuu palvelusopimusten mukaisiin tavoitteisiin ja resursseihin. Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Tarja Tornio esitti, että otetaan organisaatiouudistus vaiheittain käyttöön alkuun mennessä. Hanna Hasala kannatti Tornion tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Tarja Tornion tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Tornion tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa-ääntä (Pertti Hietamäki, Vilho Laakso, Martti Nykänen, Merja Palokangas-Viitanen, Heikki Toukola) ja 2 ei-ääntä (Hanna Hasala, Tarja Tornio ). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kunnanhallitus hyväksyi esittelijän esityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus hyväksyi esittelijän tekemän esityksen. KVALT Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi

6 Ehdotus: Valtuusto päättää 1. Asikkalan kunnan hallinnollinen ja taloudellinen rakenne muutetaan 2-portaiseksi kunta - tulosyksikkö malliin alkaen. Muut rakenteet puretaan. 2. Hallintosääntöön valmistellaan valtuustoon mennessä tarvittavat muutokset, jotka astuvat voimaan Kunnanhallituksen jäsenmäärä nousee yhdeksään (9) ja kuhunkin johtokuntaan kuuluu kolme (3) luottamushenkilöä. Tarkka johtokuntien ja tulosyksiköiden määrä päätetään hallintosäännön muutosten yhteydessä palautteen perusteella. Johtokuntien kokouspalkkiot ovat entisten lautakuntien mukaiset. 4. Jokaisella tulosyksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama viranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö. 5. Jokainen tulosyksikkö tekee talousarvion laadinnan yhteydessä palvelusopimuksen kunnanhallituksen kanssa, jossa määritellään käytössä olevat resurssit ja tärkeimmät tavoitteet. Sopimus allekirjoitetaan valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. 6. Talousarvio 2013 valmistellaan uuden toimintamallin mukaiseksi. Kehysbudjetti on kuitenkin entisen toimintamallin mukainen. 7. Vuodesta 2013 siirrytään neljännesvuosiraportointiin, jossa jokainen tulosyksikkö antaa neljännesvuosiraportin valtuustolle. Seuranta ja palkitseminen pohjautuu palvelusopimusten mukaisiin tavoitteisiin ja resursseihin. Asian käsittely valtuuston kokouksessa: Käsiteltäessä esityksen ensimmäistä kohtaa Hanna Hasala esitti, että uudistus viedään vaiheittain läpi niin, että uuden mallin mukainen organisaatio otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen yksiköissä, jotka toimisivat pilotteina. Vuoden 2014 alusta uudistus jalkautettaisiin kaikkiin kunnan työyksiköihin edellyttäen, että kokemukset pilottiyksiköistä ovat olleet hyviä. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä malliin myös parannuksia mikäli tarpeita ilmenee otetaan käyttöön uuden mallin mukainen luottamushenkilöorganisaatio. Näin aikaa jää valmisteluun. Jori Ravantti kannatti Hasalan tekemää esitystä. Antti Broman esitti asian jättämistä pöydälle. Esitystä ei kannatettu, joten se raukeaa. Puheenjohtaja päätti keskustelun ensimmäisestä kohdasta ja totesi Hanna Hasalan tehneen kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Kunnanhallituksen esitystä kannattavat vastaavat jaa, ja Hasalan tekemää esitystä kannattavat vastaavat ei." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan

7 äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 16 jaa-ääntä ja 19 ei-ääntä. Äänestyslista nro 4 on liitteenä 8/ Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan valtuusto hyväksyi Hanna Hasalan tekemän esityksen. Muiden kohtien osalta valtuusto lähetti asian kunnanhallituksen muokattavaksi tehdyn vaiheistuspäätöksen mukaiseksi. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen valtuusto päätti, että uudistus viedään vaiheittain läpi niin, että uuden mallin mukainen organisaatio otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen yksiköissä, jotka toimisivat pilotteina. Vuoden 2014 alusta uudistus jalkautettaisiin kaikkiin kunnan työyksiköihin edellyttäen, että kokemukset pilottiyksiköistä ovat olleet hyviä. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä malliin myös parannuksia mikäli tarpeita ilmenee otetaan käyttöön uuden mallin mukainen luottamushenkilöorganisaatio. Näin aikaa jää valmisteluun. Muiden kohtien osalta valtuusto lähetti asian kunnanhallituksen muokattavaksi tehdyn vaiheistuspäätöksen mukaiseksi. Kaarina Jokinen ja Mika Vartiainen ilmoittivat jättävänsä eriävät mielipiteensä päätökseen. KHALL Elokuussa 2012 valtuusto päätti, että organisaatiouudistus viedään vaiheittain läpi niin, että uuden mallin mukainen organisaatio otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen yksiköissä, jotka toimivat pilotteina. Vuoden 2014 alusta uudistus jalkautetaan kaikkiin kunnan työyksiköihin edellyttäen, että kokemukset pilottiyksiköistä ovat olleet hyviä. Tässä vaiheessa on mahdollista tehdä malliin myös parannuksia mikäli tarpeita ilmenee otetaan käyttöön uuden mallin mukainen luottamushenkilöorganisaatio. Näin aikaa jää valmisteluun. Muiden kohtien osalta valtuusto lähetti asian kunnanhallituksen muokattavaksi tehdyn vaiheistuspäätöksen mukaiseksi. Hallintosääntöä muutettiin ja vuoden 2013 alussa varhaiskasvatukseen liittyvät asia siirtyivät sivistyslautakunnalta kolmijäseniselle varhaiskasvatusjohtokunnalle. Organisaatiouudistuksen valmistelua on edelleen jatkettu ja laadittu esitys toimintayksikköjaoksi (liite 13/ ) joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Käytännön toimenpiteet uuden toimintayksikköjaon osalta aloitetaan vuoden 2014 talousarvion valmistelun myötä, kun talousarvio laaditaan toimintayksikkömallin mukaisesti. Toimielinorganisaation osalta on valmistelussa päädytty esittämään, että aiemmin esillä olleesta johtokuntamallista luovutaan ja säilytetään nykyinen lautakuntamalli.

8 Organisaatiouudistuksen tavoitteet: 1. Palvelujen läpinäkyvyys Todelliset menot ja tulot kullekin yksikölle 2. Tuotteistus Mitä tuotetaan, mikä sisältö, mitä maksaa. Sellaista mitä ei ole järkevää tuotteistaa, resursoidaan euroa/asukas mukaisesti. 3. Tuottavuuden parantaminen Mahdollistaa säästöt 4. Kannustavuus Kannuste hankkia lisätuloja nettobudjetissa, toimia tehokkaammin ja palkita henkilöstöä tuottavuuden parantamisesta. 5. Selkeä tavoitteenasettelu ja seuranta Neljännesvuosiraportit tulosyksikkö tarkkuudella Alkuperäisen 2-portaisen mallin sijasta, kunnan johtoryhmä on päätynyt esittämään lautakuntarakenteen säilyttämistä, jolloin päätöksentekorakenne ei ole yksiyhteen virasto-organisaation tulosyksikköjaon kanssa. Tällöin lautakunnan rooli on toimia tulosyksikköjen valvojana ja vastata kunnanhallitukselle/valtuustolle tulosyksikköjen toiminnasta. Virasto-organisaatiota suoraviivaistetaan poistamalla toimialajako. Päätöksenteko-organisaatio Toimielinorganisaatio: Valtuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Virasto-organisaatio: Kunta Tulosyksikkö Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. valtuusto hyväksyy toimintayksikköjaon liitteen mukaisena ja että jokaiselle tulosyksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama viranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö. 2. talousarvio 2014 valmistellaan uuden toimintamallin mukaiseksi, 3. toimielinorganisaatio säilytetään lautakuntamallin mukaisena.

9 Asian käsittely kunnanhallituksen kokouksessa: Hanna Hasala esitti, että koulut jätetään uuden mallin käyttöönotosta pois uudistuksesta vuonna 2014, koska koulutoimessa on menossa useita selvityksiä. Koulujen osalta malli käyttöön, kun koulutoimen muutosselvitykset on tehty. Aaro Moilanen kannatti Hasalan tekemää esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi Hanna Hasalan tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan kannatetun esityksen, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen ja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne jotka kannattavat esittelijän esitystä vastaavat JAA, ja ne jotka kannattavat Hasalan tekemää esitystä vastaavat EI." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan äänestysesitys ja -tapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Hannu Mäkinen, Tuomo Riihilahti) ja 4 ei-ääntä (Hanna Hasala, Aaro Moilanen, Merja Palokangas-Viitanen, Mika Vartiainen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen, jonka mukaan kunnanhallitus hyväksyi Hanna Hasalan tekemän esityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksen jälkeen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että 1. valtuusto hyväksyy toimintayksikköjaon liitteen mukaisena lukuunottamatta kouluja, jotka jätetään uuden mallin käyttöönotosta pois uudistuksesta vuonna 2014, koska koulutoimessa on menossa useita selvityksiä. Koulujen osalta malli käyttöön, kun koulutoimen muutosselvitykset on tehty. Valtuusto päättää, että jokaiselle tulosyksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama viranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö. 2. talousarvio 2014 valmistellaan uuden toimintamallin mukaiseksi, 3. toimielinorganisaatio säilytetään lautakuntamallin mukaisena. KVALT 39KVALT Liite 7/ esitys toimintayksikköjaoksi Valmistelija/lisätietoja Kunnanjohtaja Juri Nieminen, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@asikkala.fi Ehdotus: Valtuusto 1. hyväksyy toimintayksikköjaon liitteen mukaisena lu kuunottamatta kouluja, jotka jätetään uuden mallin käyttöönotosta pois uudistuksesta vuonna 2014, koska koulutoimessa on menossa useita selvityksiä. Koulujen osalta malli käyttöön, kun koulutoimen muutosselvitykset on tehty. Valtuusto päättää, että jokaiselle tulos yksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama vi ranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö.

10 2. päättää, että talousarvio 2014 valmistellaan uuden toimintamallin mu kai sek si, 3. päättää, että toimielinorganisaatio säilytetään lautakuntamallin mukaisena. Asian käsittely valtuuston kokouksessa: Katja Riihilahti esitti, että kohtaa 1. muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Valtuusto hyväksyy toimintayksikköjaon liitteen mukaisena. Valtuusto päättää, että jokaiselle tulos yksikölle nimetään vastuuhenkilö ja hänellä varahenkilö. Sama vi ranhaltija voi olla useamman tulosyksikön vastuuhenkilö. Hannu Mäkinen kannatti Katja Riihilahden esitystä. Timo Koivunen esitti, että tulosyksiköt 2014 (netto) taulukkoon lisätään Koulujen jälkeen VARHAISKASVATUKSEN JOHTOKUNTA vastuuviranhaltija varhaiskasvatuspäällikkö, varahenkilö päivähoitopäällikkö ja tämän alle tulevat Päiväkodit Perhepäivähoito Esiopetus Kotihoidontuki Yksityisen hoidon tuki Talousmittarit, vastuuviranhaltijat ja varahenkilö kuten kunnanhallituksen esityksessä. Tarja Tornio kannatti Timo Koivusen esitystä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi keskustelun aikana tehdyn kaksi kunnanhallituksen esityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä, joten asia oli ratkaistava äänestämällä. Puheenjohtaja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestykset ja esitti äänestysjärjestykseksi, että ensin äänestetään vastakkain Katja Riihilahden ja Timo Koi vu sen eh do tuk sis ta ja toi ses sa äänestyksessä ovat vastakkain kun nan hal li tuk sen poh ja eh dotus ja ensimmäisessä äänestyksessä voit tanut eh do tus. Hy väk syttiin yk si mielisesti äänestysjärjestys ja -tapa. Ensimmäisessä äänestyksessä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne, jotka kannattavat Koivusen tekemää esitystä vastaaat uorollaan "jaa" ja ne, jotka kannattavat Katja Riihilahden teke mää esi tystä vastaava vorollaan ei." Hy väk syttiin yksimieli sesti puheenjohtajan äänestysesi tys. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 jaa-ääntä, 13 ei-ääntä ja 2 valtuutettua äänesti tyhjää. Äänestyslista nro 2 on liit teenä 10/ Puheen johtaja totesi ää nes tyk sen tu lok sen, jon ka mukaan Timo Koi vusen esitys voitti tämän äänestyksen. Toisessa äänestyksessä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: "Ne, jotka kannat tavat kunnanhallituksen esitystä, vastaavat vuorollaan jaa ja ne, jot ka kannattavat Timo Koivusen tekemää esitys tä vas taa vat vuorollaan ei. Hyväksyttiin yksimielisesti pu heen johta jan ää nes tysesitys. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä, 8 ei-ääntä ja 2

11 valtuutettua äänesti tyhjää. Äänestyslista nro 3 on liitteenä 11/ Puheenjoh taja totesi äänestyk sen tu lok sen, jon ka mukaan valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Päätös: Edellä selostetun käsittelyn ja äänestyksien jälkeen.valtuusto hyväksyi päätöksekseen kunnanhallituksen esityksen.