Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut (2/3) Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Helsinki Nvm Maire Kolimaa ja nvm Marjaana Pelkonen, STM

2 Sisällys Sote järjestämislain ja valinnanvapauslain tilanne ja aikataulu Sosiaali ja terveydenhuollon uudistukset tavoitteet Muutokset lasten ja nuorten palveluihin Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma palvelujen uudistajana Etunimi Sukunimi

3 Soteuudistuksen tilanne Uudet lait voimaan 1/2020 sote järjestämislakiluonnos eduskunnassa käsittelyssä maakuntalaki eduskunnassa käsittelyssä valinnanvapauslaki lähdössä lausuntokierrokselle Sote ja maakuntauudistuksen toimeenpano jatkuu maakunnissa ja kansallisesti aluekierrokset eri teemoista (hyte, sote, lape) STM:n kutsumat tapaamiset eri valmistelijoiden kesken STM:n ohjausosasto aloittanut toimintansa kärkihankevalmistelijat mukaan, kärkihankkeet osa sotea Etunimi Sukunimi

4 Etunimi Sukunimi

5 Etunimi Sukunimi

6

7 Maakunnalla laaja vastuu palveluiden järjestämisestä yhdenvertaisesta saatavuudesta; tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käytöstä palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta (maakuntalakiluonnos 7 ) Etunimi Sukunimi

8 Uusi hallituksen esitys valinnanvapaudesta Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tehtävät keskeiset muutokset uuteen valinnanvapausesitykseen: yhtiöittämisvelvollisuus poistetaan, maakunnan ei tarvitse yhtiöittää omaa palveluntuotantoaan valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa myöhäistetään, vaiheittainen voimaantulo vuodesta 2020 alkaen tarkennetaan ja tarvittaessa poistetaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle kuin viranomaiselle palveluntuottajien tehtävärajaus katsottava tarkasti erityisesti sosiaalihuollon palveluissa Hallituksen valinnanvapauslinjaukset esim. asiakassetelin käyttö ja aikataulutus erikoissairaanhoidossa Etunimi Sukunimi

9 Sotekeskuksen valinta Sosiaali ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sotekeskuksen. Valinnan voi tehdä alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi. Jos asukas ei valitse itse sotekeskusta, hän jää liikelaitoksen sotekeskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan myöhemmin vaihtaa sotekeskusta. Jos asukas ei ole valinnut sotekeskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sotekeskuksen asiakas

10 Sotekeskuksen palvelut Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta alkaen ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien vastaanottoja Palvelut ja maksut ovat kaikissa sotekeskuksissa samat. Sotekeskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sotekeskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita

11 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sotekeskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta. Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta

12 Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt polikliiniset kirurgiset toimenpiteet)

13 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laajaalaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa

14 Lasten ja nuorten sotepalvelut Maakunta järjestää kaikki lasten ja nuorten sotepalvelut perustason terveys ja sosiaalipalvelut neuvolapalvelut, perhetyö, kotipalvelu, perheneuvonta koulu ja opiskeluterveydenhuolto terapiapalvelut,, sosiaalityö jne. erityistason palvelut: lastensuojelu, erikoissairaanhoito Poikkeus kunnat järjestävät opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelut, paitsi jos maakunnan kaikki kunnat päättävät antaa ne maakunnan järjestettäväksi (lakiluonnos peruspalvelujen valtionosuuksista, maakuntalakiluonnos 6 ) Korkeaasteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto Etunimi Sukunimi

15 Lasten ja nuorten sotepalvelut Maakunnalla on vastuu asiakkaiden sotepalvelujen sovittamisesta kokonaisuuksiksi toiminnan yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen sekä järjestöjen palvelujen kanssa (neuvottelut, sopimukset, muuta asiakirjat) Maakunnan järjestämisvastuu ei tarkoita palvelujen keskittämistä kouluterveydenhuollon palvelut järjestetään kouluissa ja oppilaitoksissa lähipalveluina toisen asteen opiskeluterveydenhuolto joko oppilaitoksessa tai keskitetysti järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan (maakunnan liikelaitos tuottaa kth ja toisen asteen oth) ohjaus muuttuu maakunnissa ja kansallisesti (uudet rakenteet) kansallinen ohjaus vahvistuu STM:n rooli ohjauksen merkitys kasvaa perus ja erityistason yhteistyö parantuu ja peruspalvelut vahvistuvat: Erikoissairaanhoitopalvelut jalkautuvat peruspalvelujen tueksi Etunimi Sukunimi

16 Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Koulu ja opiskeluterveydenhuolto (toinen aste) osa opiskeluhuoltopalveluja järjestäminen siirtyy 157 kunnalta ja kuntayhtymältä 18 maakunnalle palveluja sisällöllisesti säätelevä terveydenhuoltolaki päivitetään ei ole valinnanvapauden piirissä Opiskeluterveydenhuolto (amk ja yo) ei valinnanvapautta korkeakouluopiskelijoiden oth järjestäminen siirtyy Kelalle Etunimi Sukunimi

17 Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Ratkaistavia kysymyksiä Kouluterveydenhuollon vahvempi osallistuminen varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä sairauksien hoitoon Erityispalvelujen jalkautuminen koulu ja opiskeluterveydenhuollon tueksi Maakunnallinen ohjaus ja kehittäminen; yhteys muihin opiskeluhuoltopalveluihin Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Etunimi Sukunimi

18 Opiskeluterveydenhuolto korkeaasteella ns. YTHSlakia valmistellaan sosiaali ja terveysministeriössä reformiministereiden linjaus: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tuottaisi kaikkien korkeaasteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon YTHS valtakunnallinen tuottaja, Kela järjestäjä Lain sisältö mm. opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen opiskelijoiden terveydenhoitomaksu ja sen kerääminen sekä asiakas/käyntimaksut tuottajakorvaukset; määräytymisperiaatteet, tarkistukset toiminnan seuranta ja valvonta Aikataulu: eduskuntaan lausuntokierroksen jälkeen keväällä Etunimi Sukunimi

19 Opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelut Jatkossa kunnat järjestävät psykologi ja kuraattoripalvelut (n=311) Tarkoittaa yli sadassa kunnassa psykologien ja kuraattorien siirtoa sosiaali ja terveystoimesta kuntien sivistystoimeen (yli puolet kunnista pieniä, alle as.) Perusopetus vuonna 2015 (TEA tiedonkeruu, OPH & THL) sosiaali tai terveystoimi vastasi psykologitoiminnasta 49 %:ssa ja kuraattoritoiminnasta 24 %:ssa kuntia; pienissä kunnissa useammin Toisella asteella sosiaali ja terveystoimi vastasi em, palveluista edellistä useammin Ratkaistavia kysymyksiä Palvelujen ohjaus, johto ja kehittäminen ml osaaminen etenkin pienissä kunnissa Yhtenäiset toimintatavat ja toimiva kokonaisuus Psykologin ja kuraattorin roolin selkeyttäminen hoitoketjussa mm. mielenterveyspulmien osalta Opiskeluhuollon psykologin ja terveydenhuollon psykologin erilaiset toimenkuvat (THL: Mielenterveys ja päihdetyön menetelmät oth:ssa opas (20/2016) Etunimi Sukunimi

20

21 Etunimi Sukunimi

22 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Toimintakulttuurin muutos 11 maakuntaa Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli (18) Erityistason palveluiden verkostointi Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena (13) Erityis ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (16 )

23 Mitä Lapessa tehdään? Perhekeskustoimintamalli Verkostoimme lapsiperheiden sosiaali ja terveyspalvelut, kunnan palveluita sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Vahvistamme voimavaroja ja lisäämme oikeaaikaista varhaista tukea ja hoitoa Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Lisäämme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Järjestämme oikeaaikaiset opiskeluhuollon palvelut yhtenä kokonaisuutena Erityis ja vaativimman tason palvelut Otamme erityistason palveluissa käyttöön integroituja malleja (jalkautuminen) Vaativinta erityisosaamista edellyttävät palvelut osaamis ja tukikeskuksiin (5) Toimintakulttuurin muutos Teemme kunnista ja tulevista maakunnista lapsiystävällisiä Hyödynnämme tietoa ja perustamme työmme lapsen ihmisoikeuksiin Etunimi Sukunimi

24 Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa! Lisää informaatiota alueuudistus.fi sivuilla Uudistuksen sisältöä koskeva palaute ja kysymykset: alueuudistus(at)stm.fi Etunimi Sukunimi