Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut (2/3) Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Helsinki Nvm Marjaana Pelkonen ja nvm Maire Kolimaa, STM

2 Sisällys Soteuudistuksen tilanne ja kulmakivet Sotepalveluiden järjestäminen ja tuottaminen Muutokset lasten ja nuorten palveluihin Korkeaasteen opiskeluterveydenhuolto Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma palvelujen uudistajana Etunimi Sukunimi

3 Soteuudistuksen tilanne Uudet lait voimaan 1/2020 sote järjestämislakiluonnos eduskunnassa käsittelyssä maakuntalaki eduskunnassa käsittelyssä valinnanvapauslaki lausuntokierroksella ad Sote ja maakuntauudistuksen toimeenpano jatkuu maakunnissa ja kansallisesti aluekierrokset eri teemoista (hyte, sote, lape) STM:n kutsumat tapaamiset eri valmistelijoiden kesken STM:n ohjausosasto aloittanut toimintansa kärkihankevalmistelijat mukaan, kärkihankkeet osa sotea Etunimi Sukunimi

4 Etunimi Sukunimi

5

6 Maakunnalla laaja vastuu palveluiden järjestämisestä julkisesti rahoitetuista sotepalveluista alueellaan yhdenvertaisesta saatavuudesta; tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; tuottamistavasta; tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta viranomaiselle kuuluvan toimivallan käytöstä palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta (maakuntalakiluonnos 7 ) Etunimi Sukunimi

7 Nyt lausunnoilla olevaan malliin tehdyt muutokset perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sotekeskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sotekeskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sotekeskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

8 Nyt lausunnoilla olevaan malliin tehdyt muutokset perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sotekeskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sotekeskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sotekeskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

9 Nyt lausunnoilla olevaan malliin tehdyt muutokset perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sotekeskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sotekeskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sotekeskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu

10

11

12 Sotekeskuksen valinta Sosiaali ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sotekeskuksen. Valinnan voi tehdä alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi. Jos asukas ei valitse itse sotekeskusta, hän jää liikelaitoksen sotekeskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan myöhemmin vaihtaa sotekeskusta. Jos asukas ei ole valinnut sotekeskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sotekeskuksen asiakas

13 Sotekeskuksen palvelut Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta alkaen ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien vastaanottoja Palvelut ja maksut ovat kaikissa sotekeskuksissa samat. Sotekeskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sotekeskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita

14 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sotekeskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta. Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta

15 Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt polikliiniset kirurgiset toimenpiteet)

16 Valinnanvapautta koskevat rajoitukset Oikeus valita maakunnan liikelaitos ja sen palveluyksikkö ei koske: terveydenhuoltolain 16 ja 17 :ssä säädettyjä kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuoltoa eikä lastensuojelulaissa tarkoitettua lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua Etunimi Sukunimi

17 Lasten ja nuorten sotepalvelut Maakunta järjestää kaikki lasten ja nuorten sotepalvelut perustason terveys ja sosiaalipalvelut neuvolapalvelut, lääkäripalvelut, koulu ja opiskeluterveydenhuolto sosiaalipalvelut kuten perhetyö, kotipalvelu, perheneuvonta, sosiaalityö erityistason palvelut: lastensuojelu, erikoissairaanhoito Poikkeus kunnat järjestävät opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelut, paitsi jos maakunnan kaikki kunnat päättävät antaa ne maakunnan järjestettäväksi (lakiluonnos peruspalvelujen valtionosuuksista, maakuntalakiluonnos 6 ) Korkeaasteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto Etunimi Sukunimi

18 Lasten ja nuorten sotepalvelut Maakunnalla on vastuu asiakkaiden sotepalvelujen sovittamisesta kokonaisuuksiksi toiminnan yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen sekä järjestöjen palvelujen kanssa Maakunnan järjestämisvastuu ei tarkoita palvelujen keskittämistä kouluterveydenhuollon palvelut järjestetään kouluissa ja oppilaitoksissa lähipalveluina toisen asteen opiskeluterveydenhuolto joko oppilaitoksessa tai keskitetysti Järjestäjä ja tuottaja erotetaan toisistaan (maakunnan liikelaitos tuottaa kth:n ja toisen asteen oth:n) Ohjaus muuttuu maakunnissa ja kansallisesti (uudet rakenteet) maakuntien kansallinen ohjaus vahvistuu STM:n rooli: ohjauksen merkitys kasvaa Perus ja erityistason yhteistyö parantuu: Erikoissairaanhoitopalvelut jalkautuvat peruspalvelujen tueksi Etunimi Sukunimi

19 Koulu ja opiskeluterveydenhuolto Koulu ja opiskeluterveydenhuolto (toinen aste) osa opiskeluhuoltopalveluja järjestäminen siirtyy 157 kunnalta ja kuntayhtymältä 18 maakunnalle palveluja sisällöllisesti säätelevä terveydenhuoltolaki päivitetään Opiskeluterveydenhuolto (amk ja yo) korkeakouluopiskelijoiden oth:n järjestäminen siirtyy Kelalle Ratkaistavia kysymyksiä Kouluterveydenhuollon vahvempi osallistuminen varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä sairauksien hoitoon Erityispalvelujen jalkautuminen koulu ja opiskeluterveydenhuollon tueksi Maakunnallinen ohjaus ja kehittäminen; yhteys muihin opiskeluhuoltopalveluihin Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon kehittäminen Etunimi Sukunimi

20 Opiskeluterveydenhuolto korkeaasteella ns. YTHSlakia valmistellaan sosiaali ja terveysministeriössä reformiministereiden linjaus: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tuottaisi kaikkien korkeaasteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon YTHS valtakunnallinen tuottaja, Kela järjestäjä Lain sisältö mm. opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen opiskelijoiden terveydenhoitomaksu ja sen kerääminen sekä asiakas/käyntimaksut tuottajakorvaukset; määräytymisperiaatteet, tarkistukset toiminnan seuranta ja valvonta Aikataulu: eduskuntaan lausuntokierroksen jälkeen keväällä Etunimi Sukunimi

21 Opiskeluhuollon psykologi ja kuraattoripalvelut Jatkossa kunnat järjestävät psykologi ja kuraattoripalvelut (n=311) Tarkoittaa yli sadassa kunnassa psykologien ja kuraattorien siirtoa sosiaali ja terveystoimesta kuntien sivistystoimeen (yli puolet kunnista pieniä, alle as.) Perusopetus vuonna 2015 (TEA tiedonkeruu, OPH & THL) sosiaali tai terveystoimi vastasi psykologitoiminnasta 49 %:ssa ja kuraattoritoiminnasta 24 %:ssa kuntia; pienissä kunnissa useammin Toisella asteella sosiaali ja terveystoimi vastasi em, palveluista edellistä useammin Ratkaistavia kysymyksiä Palvelujen ohjaus, johto ja kehittäminen ml osaaminen etenkin pienissä kunnissa Yhtenäiset toimintatavat ja toimiva kokonaisuus Psykologin ja kuraattorin roolin selkeyttäminen hoitoketjussa mm. mielenterveyspulmien osalta Opiskeluhuollon psykologin ja terveydenhuollon psykologin erilaiset toimenkuvat (THL: Mielenterveys ja päihdetyön menetelmät oth:ssa opas (20/2016) Etunimi Sukunimi

22

23 Voimaantulo vaiheittain Sotejärjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sotepalvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön tietyissä erikoissairaanhoitoa koskevissa palveluissa viimeistään Sotekeskukset aloittaisivat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittaisivat toimintansa

24 Etunimi Sukunimi

25 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Toimintakulttuurin muutos 11 maakuntaa Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli (18) Erityistason palveluiden verkostointi Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena (13) Erityis ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen (16 )

26 Mitä Lapessa tehdään? Perhekeskustoimintamalli Verkostoimme lapsiperheiden sosiaali ja terveyspalvelut, kunnan palveluita sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Vahvistamme voimavaroja ja lisäämme oikeaaikaista varhaista tukea ja hoitoa Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Lisäämme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Järjestämme oikeaaikaiset opiskeluhuollon palvelut yhtenä kokonaisuutena Erityis ja vaativimman tason palvelut Otamme erityistason palveluissa käyttöön integroituja malleja (jalkautuminen) Vaativinta erityisosaamista edellyttävät palvelut osaamis ja tukikeskuksiin (5) Toimintakulttuurin muutos Teemme kunnista ja tulevista maakunnista lapsiystävällisiä Hyödynnämme tietoa ja perustamme työmme lapsen ihmisoikeuksiin Etunimi Sukunimi

27 Kiitos ja hyvää syksyn jatkoa! Lisää informaatiota alueuudistus.fi sivuilla Uudistuksen sisältöä koskeva palaute ja kysymykset: alueuudistus(at)stm.fi Etunimi Sukunimi