VUOSI- KERTOMUS 2014

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO ϭ dp/,/e ͳw >s >h K^ E /^KDW <K<KE /^hhdd ^ ϯ ϰ 1.1 Elinkeinopolitiikka on Jyväskylässä painopiste...4 Ϯ dzpe D Z</dz^ /,D/^ >> ^ ϱ ϲ 2.1. Töihin!-palvelu asukastyön ilona ja tukena Mitä työnteko meille antaa?... 6 ϯ z,d /^dzp zz/dd : : Z: ^dp: E : < hww < D Z/E < E^^ ^ ϳͳϭϭ 3.1. Mistä hyvä työntekijä pikaisesti? Mistä ystävällinen ja joustava palvelu? No Töihin!-palvelusta! Töihin!-palvelun ja Muuramen yrittäjien yhteistyö Yritä, kasva, voimaannu ϰ zz/dd : dzp>>/^d ͳdp/,/e ͳw >s >h hdd ^ ϭϯ ϭϱ ϴ s W h^ d, : E^ /d D <^ s ZK: : K>> KEE >>/E E ^ Ϯϴ ϯϭ 4.1. Kasvuyritys tarvitsee vettä myllyynsä Onko työn tekemisen muodolla väliä? Kasvokkain yritysyhteistyötä luottamuksella Yrittäjämäisyys kunniaan ϱ W/ E/^d ^< >/^d >< W/d< D d< z,d /^dzp EhKZd E W Z, <^/ ^ ϭϲ ϭϵ 5.1. Taidetyöpajan ja Töihin!-palvelun synergia Nytkessä heitetään verkot vesille Työkokeilu uhka vai mahdollisuus? ϵ dp/,/e ͳw >s >h ^ EK/E <hs/e : EhD ZK/E ^ ϯϯ ϯϰ 9.1. Töihin!-palvelun asiakastilasto ϭϭ <//dk^ ϲ z,d /^dzp^^ KE sk/d z,d /^dzp W /< >>/^d E dk/d/:k/ E < E^^ ^ ϮϬ Ϯϱ 6.1. Yhdessä ihmisen parhaaksi! Yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa Töihin!-palvelu portti työelämään ϳ s W h^ ^ EK ^ Ϯϰ Ϯϳ 7.1. Viisi työntekijätyyppiä Kiitokset... 35

3 d Zs, z^ dp/,/e ͳw >s >h^d ŶƵ >ĂĂƐĂŶĞŶ palveluvastaava Töihin!-palvelu Kädessäsi on Töihin!-palvelun vuosikertomus Vuosi on mennyt nopeasti. Paljon on ollut haasteita, mutta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on rakennettu ja tulosta on syntynyt, jopa enemmän kuin edellisinä vuosina. Hyvät tulokset ovat todiste siitä, että toimintamme on vakaata ja rakenteellista, että se kestää koviakin myrskyjä. Monesti kun tilanne on tuntunut toivottamalta, meitä on auttanut sloganimme: Älä mieti onnistuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onnistuu! Suuri kiitos kuuluu paikallisille yrittäjille ja työnantajille. Heidän kanssa olemme luoneet vakaan ja hyvin toimivan työllistämismallin, josta ovat hyötyneet sekä työnhakijat että työnantajat. Jotta työ ja tekijä saadaan kohtaamaan, tarvitaan uudenlaista toimijaa sellaista, joka tuntee työllisyyden haasteet sekä ymmärtää työnantajan realiteetit ja mahdollisuudet. Töihin!-palvelu on onnistunut olemaan sellainen operatiivinen ja ketterä toimija työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän välissä. Työllisyyden kuntakokeilussa on kehitetty ja toteutettu työllisyydenhoitoa sosiaalisen näkökulman lisäksi myös paikallista elinkeinoelämää hyödyttävänä toimintana. Käytännön työ on osoittanut, että siihen on tarvittu erilainen toimija, joka tuntee työllisyydenhoidon menetelmät sekä osaa yhdessä työnantajien kanssa puhua samaa kieltä ja näin ollen luoda edellytykset työllisyyttä edistävälle yritysyhteistyölle. Töihin!-palvelussa rakennetaan yritysyhteistyötä työnantajan ehdoin ottaen huomioon myös yritysmaailman haasteet. Töihin!-palvelu on tuloksellisesti yhdistänyt työllisyydenhoitoa ja elinkeinoelämää ja todistanut, että kumpaakin hyödyttävä yhteistyö on rakenteellista ja hyvin mahdollista. On selvää, ettei Töihin!-palvelu yksin ole ratkaisu tämän päivän työttömyydelle, mutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voidaan saada aikaan uudenlaista toimintaa ja ajattelutapaa työllisyyspalvelujen kentällä. Vuoden 2014 avainsanoja olivat laatu ja yhteistyö. Koskien asiakastyötä, yritysyhteistyötä, verkostotyötä ja vaikuttamistyötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Käytännön työmme on osoittanut, että hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen työllisyydenhoito ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa voi hyödyttää ja palvella paikallisia yrittäjiä. Näin ollen pyrimme olemaan linjauksissa myös Jyväskylän kaupungin työllisyydenhoidon isomman kokonaisuuden kanssa. Vuoden 2014 vuosikertomukseen olemme koonneet tarinoita Töihin!-palvelun yhteistyökumppaneilta, yrittäjiltä ja paikallisilta alan toimijoilta. Toivottavasti myös kuvat ja palautteet vuoden varrelta piristävät lukuhetkiänne. ŶƵ >ĂĂƐĂŶĞŶ 3

4 dp/,/e ͳw >s >h K^ E /^KDW <K<KE /^hhdd dŝŵž <ŽŝǀŝƐƚŽ myys ole taltutettavissa vain sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoilla. Päähuomio on kiinnitettävä ensisijaisesti yrityksiin ja aivan erityisesti pieniin yrityksiin, mutta tukea on saatava myös koulutuksesta ja kaupungin kokonaiskehittämisestä. kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Elinkeinopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa on keskeisessä asemassa kaupungin tuoreessa strategiassa. Tähän strategiseen linjaukseen on itse asiassa jo tartuttu perustamalla kaupunginjohtajan suorassa ohjauksessa oleva elinkeinoyksikkö, johon muun muassa kaupungin työllisyyspalvelut siirretään. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että yritysten toimintaedellytykset huomioidaan kaupungin kaikessa päätöksenteossa mutta myös käytännön elinkeino- ja työllisyyspolitiikan toteuttaminen. Yhdelläkään uudella selvityksellä, raportilla tai kehittämissuunnitelmalla ei yksikköä työllistetä. Sen sijaan tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä uusien yritysten houkuttelemiseksi ja olemassa olevien kannustamiseksi kasvuun. Ennen kaikkea tavoitteena on saada aikaan uusia työpaikkoja. Tämä on myös Kaupunginjohtajana työlistallani ykkösenä. Jyväskylässä on tällä hetkellä noin työtöntä. Se on niin karmaiseva luku, että sen alentamisen täytyy olla myös kaupungin johdon keskeinen tehtävä. Työllisyyspalvelujen siirto oli perusteltua myös siksi, ettei työttö- Kaupungin työllisyyspalvelut ovat hoitaneet vaativaa tehtäväänsä erinomaisesti. Hyvä esimerkki onnistuneesta toiminnasta on työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu, joka toteuttaa nimenomaan yritysyhteistyötä. Se operoi työllisyydenhoidon ja elinkeinoelämän välissä asiakkainaan pitkäaikaistyöttömät ja työnantajat. Tavoitteena on saada työ ja tekijä kohtamaan, niin että pienyrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Se on työllisyydenhoidon lisäksi erinomainen esimerkki myös hyvästä elinkeinopolitiikasta. Jyväskylän vaikea taloustilanne on vähitellen tasaantumassa. Onneksemme ihmiset viihtyvät Jyväskylässä ja tänne halutaan myös muuttaa. Täällä jo asuvien ja tänne muuttavien elämässä on tärkeää, että heille löytyy opiskelu- tai työpaikka. Toimivat palvelut ovat myös olennaisia arjen sujumisessa. Hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella toiminnalla saavutamme yhteiset päämäärät. dŝŵž <ŽŝǀŝƐƚŽ ϰ

5 dzpe D Z</dz^ /,D/^ >> Yhä harvemmin kohdataan ihmisiä, jotka ovat opintojensa jälkeen saaneet vakituisen työpaikan ja olleet siinä eläkepäiviin asti. Tänä päivänä työhön pitäisi suhtautua kuin helminauhaan, jonka jokainen kokoaa itse omien voimavarojensa mukaisesti. Yhä useammin ihmisen työura koostuu erilaisista vaiheista on määräaikaista työtä, projektityötä, välillä omaishoitajan työtä, lasten kasvattamisen työtä jne. Työtä me aina tavoittelemme ja sen saamiseen käytetään paljonkin voimavaroja. Työn merkitys ihmiselle on paljon suurempi kuin mitä useasti olemme tottuneet näkemään. Tänä päivänä liian usein keskitytään vaan palkkaan ja työn tekemisen kannattavuuteen. Kuitenkin työ merkitsee ihmiselle paljon enemmän työyhteisö, joukkoon kuuluminen, hyödyllisenä olemisen tunne ja onnistumisen kokemukset näitä asioita pelkällä rahalla ei korvata. Juuri siksi useat ihmiset tekevät talkoo- ja vapaaehtoistyötä. Ja suurella sydämellä tekevätkin! dƶƶůŝŭŭŝ sćůŝŷŝğŵŝ sinäisyyttä, sosiaalinen pääoma aktiivisessa käytössä saa verovarat riittämään asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen paremmin kuin ilman sitä. kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Keltinmäen asukasyhdistyksen hallituksen jäsen, vapaaehtoistyöntekijä Keltinmäen asuinalueen ensimmäinen koulu on rakennettu 1970-luvun puolivälissä niin kuin koko aluekin; uuden koulun valmistumisen jälkeen rakennus on ollut monenlaisessa käytössä sekä kaupungin että kolmannen sektorin toimijoilla. Viimeiset kymmenisen vuotta kylätalossa on toiminut Keltinmäen asukasyhdistys ry, joka käyttää siitä edelleen nimeä Keltinmäen Keidas nimeä, jonka aikoinaan Jyvälä-opiston eräs projekti talossa toimiessaan sille antoi. Hyvä nimi keidashan se punamullalla talkoilla asukkaiden toimesta maalattu kylätalo puutarhoineen isojen kerrostalojen keskellä meille asukkaille on. Keltinmäen Keidas on tänään vilkkaassa käytössä: kylätalo on avoinna maanantaista perjantaihin aamu kymmenestä puoli kolmeen iltapäivällä ja illat sekä viikonloput joko perhejuhliin tai kokouksiin vuokrattuna tai asukasyhdistyksen erilaisten tapahtumien käytössä. Hyvää kotiruokaa lounaaksi kenelle hyvänsä nälkäiselle kokkaavat tukityöllistetyt kokit, jotka kaupunki on palkannut ja sijoittanut kylätaloon töihin - erinomainen järjestely kaupungissa, jossa työttömyysprosentti on huiman korkea, yli 18%, ja ns. sakkomaksu korkeasta työttömyydestä valtiolle lähes kymmenen miljoonaa vuodessa. Suuressa kaupungissa tarve asukastyölle ja samalla kylätaloille kaikilla asuinalueilla on myös suuri tukityöllistäminen asukkaiden terveellisen yhteisen aterian järjestämiseksi kylätaloissa on sekä erittäin mielekäs työpaikka pitkään työttöminä olleille että iso hyvinvointitekijä alueen asukkaille. Yhteisöllisyys poistaa yk- Tämä on parasta mitä minulle on tapahtunut moneen vuoteen. Kiitos ihanasta palvelusta ja avusta, että löysin oppisopimuspaikaan. Asukasyhdistyksemme on toiminut alueellamme jo 38 vuotta vuosiin mahtuu paljon iloa ja hyviä kokemuksia, mutta myös vaikeuksia ja surua. Liian ison osan vapaaehtoistoimijoiden ajasta on vienyt huoli rahan riittävyydestä kylätalon käyttökustannusten kattamiseen huoli on jopa uuvuttanut jotkin toimijat niin, etteivät he enää jaksa osallistua. Surullista. Uskon ja toivon, että lähitulevaisuudessa saamme kaupungin ja kolmannen sektorin neuvottelusuhteet paremmiksi ja asiallisen asukastyön toimivaksi kaikilla asuinalueilla. Yksi toimiva tapa rahoittaa toimintaa on mahdollistaa kylätaloilla kahvilatoiminta, jolla kattaa talon kulut työllistää työttömiä, tukea asukastyötä, asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta vähentää yksinäisyyttä. Meille asukastyötä vapaaehtoisina päivittäin tekeville Töihin!-palvelu on ollut erinomainen yhteistyökumppani uusien työntekijöiden etsijänä kylätalomme kahvilaan. Töihin!-palvelu etsii osaavat, ammattitaitoiset ja tukikelpoiset työnhakijat ja tuo heidät tutustumaan kylätaloomme. Sen jälkeen sovimme kaupungin kanssa työsopimuksen tekemisestä ja työn aloittamisesta. Töihin!-palvelu on myös työllistymisen aikana työntekijän tukena, joten myös työjakson päätyttyä yhteys työntekijän ja Töihin! palvelun välillä jatkuu, mikä auttaa työtöntä suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin. Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylän, Muuramen ja Jämsän kesken on valitettavasti hanke, ei pysyvää toimintaa. Toivottavasti Töihin!-palvelu sen osana kuitenkin on ja pysyy. Jyväskylässä on vihdoinkin saatu päätettyä, että työllisyys kuuluu elinkeinopolitiikan yhteyteen konsernihallintoon, kuten se on monissa kunnissa kuulunut jo kauan. Ennen perusturvalautakunnan alaisena toiminut työllisyysjaosto muuttuu kaupunginhallituksen pysyväksi työllisyystoimikunnaksi. Muutos antaa uskoa siihen, että työttömyys otetaan tosissaan käsiteltäväksi niin, että työnsä menettäneet ja nuoret valmistuneet pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin. Samalla vähentyvät työttömyyden aiheuttamat kustannukset veronmaksajalle monin eri tavoin, kun asukkaiden hyvinvointi paranee. dǉƃŷŝůžă ʹ ŵǉƃɛ ǀĂƉĂĂĞŚƚŽŝƐƚǇƂŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ 5

6 dzpe D Z</dz^ /,D/^ >> Marika Paananen Talkoolainen Työttömyyttä, irtisanomisia ja YT-neuvotteluja: näiden uutisoinnille ei nyt näytä loppua tulevan. Työpaikan menettäminen pistää kukkaron nyörit tiukalle ja sen myötä tulee muutoksia arkeen, mutta tarvitseeko silti menettää kaikkea, mitä työ on antanut? Yleensä kun työstä irtoaa paljon muutakin kuin palkkapussi kerran tai kaksi kuukaudessa. Tuleeko arjessa, viikonloppuja odotellessa miettineeksi, että oikeastaan työ antaa kivasti etappeja elämään: työpäivän ja - viikon, joulu- ja kesäloman odotuksen sekä palkkapäivän. Ne ryhdittävät oikeastaan kalenterimme koko vuodeksi. Lisäksi moni meistä viettää työkavereiden kanssa melko suuren osan päivästä - sen porukan, jonka kanssa juodaan päiväkahvit, vaihdetaan kuulumiset ja jaetaan yhteisiä ajatuksia, oivalluksia ja tavoitteita. Ja onpa aika mahtifiiliksiä, kun huomaa oppineensa kasan uusia taitoja tai löytäneensä ratkaisuja - puhumattakaan siitä, että työllä kuin työllä on merkitystä. Joku tarvitsee panoksemme, minkä päivittäin annamme. Ja me tunnemme, että teemme jotain tärkeää. Miten voisi pitää kiinni niistä kaikista muista tärkeistä asioista, joita työ on tuonut tullessaan? Olisiko aivan päätöntä lähteä tekemään talkoita, vapaaehtoistyötä tai työkokeiluja sekä -harjoitteluja, työtä ilman palkkaa? Vai pitäisikö vain lyödä hanskat naulaan ja nauttia runsaasta vapaa-ajasta? Tuoreessa itsenäisyyspäivän puheessaan presidenttimme Sauli Niinistö puhui siitä, kuinka monen ihmisen elämä saa merkitystä työstä ja siitä, että saa olla mukana jossakin. Tämän olen myös itse huomannut järjestäessäni tapahtumia, joissa talkootyön merkitys on suuri. Tiiminä toimiminen, yhteinen tekeminen ja yhteiset tavoitteet antavat sellaisen hurmostilan monelle talkoolaiselle, että tapahtuman jälkeen jää hetkellisesti aikamoinen tyhjiö. Vaikka palkkapussi jääkin sillä kertaa saamatta, on tarjolla runsaasti kaikkia niitä muita työn antamia asioita. Olisiko aika ryhtyä markkinoimaan talkootyön puolesta? Antaisiko se lisää valmiuksia ja kokemusta työsuhteitakin varten erityisesti nuorille? Mutta mistä tekijät voisivat löytää tiedon talkootyöstä? Auttaisiko talkootyön ilmoitusfoorumi ja innokkaiden tekijöiden henkilöstöpankin perustaminen? Kyllä työsarkaa piisaa tässäkin asiassa! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƌŬĞĂ ƉŝƌŝƐƚćǀćƚ ǇŚƚĞŝƐĞƚ ŬĂŚǀŝŚĞƚŬĞƚ ũă ũƶƚƚƶƚƶžŭŝžƚ ϲ

7 z,d /^dzp zz/dd : : Z: ^dp: E : < hww < D Z/E < E^^ Tänä päivänä olemme tilanteessa, jossa kuntien mahdollisuudet ja kolmannen sektorin voimavarat työllisyydenhoidon toteuttamiseksi eivät yksin riitä. Rakentavaa ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä on tehtävä myös yksityisen sektorin yrittäjien kanssa. Jotta yhteinen tavoite ja toiminta onnistuisivat, tarvitaan uudenlaisia työkaluja, uudenlaista toimintaa, uudenlaista ajattelutapaa. Tarvitaan toimijaa, joka tuntee työllisyyspalveluiden rakenteen sekä huomioi myös elinkeinoelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Töihin!-palvelu on luonut keinot työllisyydenhoidon ja Sirkku Vahvaselkä elinkeinoelämän yhteen saattamiseksi, vuoropuhelun mahdollistamiseksi ja aidon rakenteellisen yhteistyön kehittymiseksi. Vuonna 2014 tulivat Töihin!-palvelun kanssa tiiviimmin yhteistyöhön mukana myös yrittäjäjärjestöt - Keski-Suomen Yrittäjät, Keski-Suomen Yrittäjänaiset, Jyväskylän Yrittäjät, Muuramen Yrittäjät sekä Keski-Suomen Kauppakamari. Rakentunut luottamus yhteistyössä on hyvä suunta tuleville vuosille. käyntiin, ja puhelimitse oli helppo palata asioihin, koska Töihin!-palvelu tunsi yritykseni tarpeineen. Näin yhteistyö on jatkunut jo vuosikausia! Siitä olen kiitollinen! Johtaja Päiväkoti Löytöretki Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Aloittaessani Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajana tuli ensimmäiseksi hommakseni löytää järjestösihteeri yhdistykselle. Muuta vaihtoehtoa ei käynyt mielessänikään, kuin ottaa heti yhteys Töihin!-palveluun. Sieltä sain muutamassa päivässä listan sopivista kandidaateista. Kun valinta oli tehty, Töihin!-palvelu auttoi paperiasioissa uutta järjestösihteeriä ja neuvoi yhdistystä työnantajan roolissa. Edustan kahta näkökulmaa tässä kirjoituksessani: yrittäjän sekä yrittäjäjärjestön puheenjohtajan näkökulmaa. Kuvaan omia konkreettisia kokemuksiani Töihin!-palvelun kanssa toimimisesta, rehellisesti. Päiväkotiyrittäjänä olen joutunut sijaisten ja työntekijöiden etsintään 17 vuoden aikana useamman kerran yritykseni laajentuessa. Kun ensimmäisen kerran kuulin Töihin!-palvelusta, soitin sinne ja yllätyin, kun sieltä oltiin heti valmiina tulossa yritykseen paikan päälle käymään, tutustumaan, kertomaan palveluista ja mahdollisuuksista työllistää. Tunnin verran tutustuimme toisiimme, ja yrityksen tarpeisiin oltiin valmiita vastaamaan. Töihin!-palvelulle tuli heti kasvot! Yhteistyö lähti välittömästi helposti Yrittäjänaisten toiminnassa ollaan näköalapaikalla yrittäjyyden arkeen. Meillä on jäseninä paljon yhden naisen yrityksiä. Pienyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on suuri askel. Pitää olla entistä rohkeampi ja joustavampi, jos päättää työllistää! Jos yrityksen tulot laskevat, työntekijän palkka ei jousta vaan sinun, yrittäjän. Monen pienyrittäjän tuntipalkka on pienempi kuin työntekijän, ja lomista voi vain haaveilla. Jos työntekijä sairastuu lomalla, hänen vuosilomansa siirtyy ensimmäisestä päivästä alkaen. Työelämän sopimuksilla ja lakipykälillä on kyllä saatu paljon hyvää aikaan, mutta pienyrittäjien halua työllistää muita ne kyllä hillitsevät - sitä enem- dǉƃůůŝɛǉǉɛĩžžƌƶŵŝŷ ƉĂŶĞůŝƐƚŝƚ ǀĂƐƚĂƐŝǀĂƚ ǇůĞŝƐƂŶ ŬǇƐǇŵǇŬƐŝŝŶ 7

8 z,d /^dzp zz/dd : : Z: ^dp: E : < hww < D Z/E < E^^ män, mitä epävarmempia aikoja eletään. Työkokeilu mahdollistaa ja antaa aikaa kokeilla ja punnita, onko tämä juuri se minulle sopiva työntekijä, jonka todella haluan ja pystyn työllistämään. Töihin!-palvelu järjesti yrittäjänaisten kanssa onnistuneen infotilaisuuden yrittäjille, jossa työllistämisen tuet selvitettiin monesta näkökulmasta perusteellisesti. Sali pullisteli kiinnostuneita ja infosta oltiin kiitollisia. Saimme paljon rahanarvoista tietoa. Yrittäjänä ja yhdistyksen puheenjohtajana yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa huipentui viime joulukuussa, kun yhdessä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa järjestimme Yrittäjä työllistää -seminaarin Laajavuoressa. Paikalla oli päättäjiä, yrittäjiä, työttömiä sekä hyvät esiintyjät. Tästä onnistuneesta seminaarista teemme jatkuvan, uudistuvan ja yhteistyötä sekä tietoa lisäävän jokavuotisen tapahtuman. ^ƵƵƌŝ dǉƃůůŝɛǉǉɛĩžžƌƶŵŝ <ŝŝŷŷžɛƚƶŷğŝͳ ƚă ƌŝŝƚƚŝ ũă ŬĞƐŬƵƐƚĞůƵ ƚǉƃůůŝɛǉǉěğɛƚć Žůŝ ǀŝůŬĂƐ ^ƵƵƌŝ dǉƃůůŝɛǉǉɛĩžžƌƶŵŝ ŬŽŬŽͲ Ɛŝ DŝŶŶĂŶƐĂůŝŝŶ Ɖććƚƚćũćƚ ĂůĂŶ ƚžŝŵŝũăƚ ũă ƚǉƃŷśăŭŝũăƚ 8

9 z,d /^dzp zz/dd : : Z: ^dp: E : < hww < D Z/E < E^^ Sari Kaiho puheenjohtaja, Muuramen Yrittäjät Muuramessa on vahva yhteistyön henki, joka näkyy jatkuvana synergiaetujen etsimisenä. Loppukesästä 2014 Innolassa pidettyjen yrittäjäkahvien keskustelujen pohjalta päätettiin etsiä yhteistyömuotoja myös Muuramen yrittäjien, Muuramen Innolan ja Töihin!-palvelun välillä. Yhteistyötä päätettiin kokeilla käytännössä järjestämällä yhteinen tapahtuma Yrittäjäpäivänä Ideana oli tuoda Muuramen Innolan, Muuramen yrittäjien ja Töihin!-palvelun toimintaa tutuksi muuramelaisille. Tapahtuma järjestettiin Töihin!-palvelun ja Muuramen Innolan tiloissa Virastotie 2:ssa. Iltapäivän aikana paikalle saapuneille jaettiin tietoa järjestäjätahojen toiminnasta kahvittelun lomassa. Tapahtuma oli onnistunut ja suositeltavaa, että vastaanvanlaisia tilaisuuksia järjestetään myös jatkossa. Hyvin alkanutta yhteistyötä päätettiin syventää. Mika Partasen ehdotuksen pohjalta Muuramen kunta, Muuramen Yrittäjät ja Töihin!-palvelu aloittivat yhteisen selvitystyön Muuramen elinkeinoelämän kehittämiseksi ja kasvun tukemiseksi. Selvitystyö aloitettiin , jolloin Muuramen kunnan kunnanjohtajan Ari Ranta-ahon ja Muuramen Yrittäjien puheenjohtajan Jorma Nokkalan yhteinen kirje lähetettiin muuramelaisille yrityksille. Kirjeessä pyydettiin yrittäjiä osallistumaan selvitykseen suostumalla Mika Partasen haastateltavaksi. Kirjeen lähettämisen jälkeen Töihin!-palvelu aloitti kontaktoimaan yrittäjiä ja tekemään haastatteluja. Haastattelujen kautta pyrittiin selvittämään Muuramen elinkeinoelämän tilannekuvaa, muuramelaisten yritysten työllistämismahdollisuuksia sekä tiedottamaan Muuramen Yrittäjien toiminnasta. Selvitystyö on vielä kesken, mutta jo nyt tiedetään, että selvitys on tuottanut tärkeää tietoa ja edistänyt elinkeinoelämän positiivista kehitystä Muuramessa. Selvitystyö on erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä, ja siitä miten synergiaetuja voidaan saavuttaa verrattain yksinkertaisilla konkreettisilla toimenpiteillä. Vuoden aikana Töihin!-palvelusta on ollut juttuja sekä lehdissä, radiossa että TV-ssä. ϵ

10 z,d /^dzp zz/dd : : Z: ^dp: E : < hww < D Z/E < E^^ Viivi Suvanto markkinointisuunnittelija Keski-Suomen kauppakamari Keski-Suomen kauppakamari aloitti yhteistyön Töihin!-palvelun kanssa vuoden 2014 helmikuussa Yrittäjä työllistää -seminaarin merkeissä. Keski-Suomen kauppakamarista Merja Honkanen, Viivi Suvanto ja Uljas Valkeinen ovat olleet mukana työryhmässä viemässä tapahtumaa omalta osaltaan eteenpäin ja tiedottamassa tilaisuudesta omalle verkostolleen. Kaikilla yhteistyöhön lähteneillä tahoilla on yhteinen vaikuttava ja tärkeä taustatekijä: vaikuttaa myönteisesti alueen elinkeinoelämään. Töihin!-palvelu on tehnyt osaltaan loistavaa työtä alueen työnhakijoiden ja työnantajien kanssa. Töihin!-palvelun henkilöstö vahvistaa molemminpuolisten suhteiden sujuvuutta, edistää työllisyyttä ja kehittää valmennustoimintaa Jyväskylän ja Muuramen alueella. Näinä aikoina, kun yrityksille työllistäminen ja työntekijöille työpaikan saaminen on haastavaa taloudellisen tilanteen vuoksi, on hienoa, että Töihin!-palvelu tekee töitä sekä työnhakijoiden että työnantajien eteen. Keski-Suomen kauppakamari toimii taustavaikuttajana yritysten asioiden ajamiseksi päättäjille, tarjoaa ajantasaista tietoa ja palveluja jäsenilleen sekä on alueen ja valtakunnan kattava yhteistyöverkosto. Yhtenä osoituksena Keski-Suomen kauppakamarin työstä on Kasvu Open Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskisa, jossa yritysten kasvusuunnitelmia sparrataan maksutta. Yhteistyöhön Töihin!-palvelun kanssa lähdettiin yhteisen hyvän ajamiseksi. Kasvu kuuluu jokaiselle yritykselle. Kasvu on edellytyksenä työllisyyden lisäämiseksi. Yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa sujui mutkitta ja yhdessä toteutettiin onnistunut seminaari. Yrittäjä työllistää -seminaari on osoitus siitä, miten tärkeitä yritykset ovat kansantaloudelle niin alueellisesti kuin kansallisesti, kertoo Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen. Valkeinen avasi seminaarin ajankohtaisella ja tärkeällä kasvu-teemalla kertomalla Kasvu Openista: kuinka se on syntynyt, millainen sen matka on ollut ja mitä tuleman pitää. Samasta teemasta puhujina olivat vuoden 2011 Kasvu Open -voittaja NaturVention ja viime vuoden voittaja Sleipner Finland Oy. Molemmat yritykset kertoivat innostavat kasvutarinansa. Kasvu Openin myötä NaturVention on innoittanut muita yrityksiä kasvuun erilaisissa tilaisuuksissa, kuten Yrittäjä työllistää -seminaarissa. Yritys painottaa monesti sitä, että onnistunut rekrytointi edesauttaa yrityksen kehittymistä ja kasvua. NaturVention on esimerkki kasvutarinasta ja siitä, kuinka Kasvu Open auttaa yrityksiä. Vuonna 2011 Kasvu Openiin mukaan idealla lähtenyt kaksikko on kasvattanut henkilöstönsä määrän jo 11 hengen tiimiin. Parhaan sisäilman ratkaisuja tuottava keskisuomalainen yritys on saanut Kasvu Openista sellaista sparrausta ja kontakteja, joita ei muuten olisi tullut vastaan. Kasvu Openin kautta löysimme tiimiimme puuttuvaa osaamista ja kansainvälistä kokemusta, kun kohtasimme Mika Tyrväisen, kiittelevät Järvinen ja Soudunsaari enkelisijoittajan ja kivenkovan myynti- sekä markkinointiammattilaisen liittymistä tiimiin Kasvu Openin finaalin jälkimeiningeissä. Keski-Suomen kauppakamari tekee jatkossakin yhteistyötä Töihin!-palvelun kanssa. Yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa sujui ongelmitta ja sujuvasti. Palavereista informoitiin hyvissä ajoin etukäteen ja palaverit oli tarkasti suunniteltuja, ja aikataulussa pysyttiin aina hyvin. Seminaarin suunnittelu ja työstäminen oli muutenkin suunnitelmallista. Yhteistyö oli oikein mukavaa. <ĞƐŬŝͲ^ƵŽŵĞŶ ŬĂƵƉƉĂŬĂŵĂƌŝƐƐĂ ŽŶ ĂŵŵĂƚƚŝƚĂŝƚŽŝŶĞŶ ũă ǇƐƚćǀćůůŝŶĞŶ ŚĞŶŬŝůƂŬƵŶƚĂ 10

11 W > hdd /d shk E s ZZ >d Thank you so much, you are really my inspiration, guide, everything in one! You have been of great help in every possible way so far. Hyvin on mennyt. Töihin-palvelu on mielestäni toiminut loiﬆavasti ja tehnyt hyvää toimintaa. Hienot työntekijät! Teillä on asenne kohdallaan! Hyvää toimintaa. Vaikuttavaa. Työntekijät ystävällisiä ja asiantuntijoita. Yhteiﬆyö miellyttävää. Kiitosta vaan. Hyvä juttu! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ Erittäin hyvä palvelu. Itselläni ei ole mitään kontakteja, suhteita tai tuttuja, jotka voisivat auttaa työhaussa, joten tämmöinen palvelu oli kuin tehty minun tarpeisiini. Hyvä kanava työntekijän ja työnantajan välillä! Hyvää palvelua. Jatkakaa samaan malliin. Teillä työskentelevät ihmiset ovat erittäin mukavia ja ystävällisiä. dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ Teiﬆä oli paljon apua ja opin parissa päivässä työnhaku kurssillanne hirveästi uutta työn hausta ja työ elämästä! Kaikin puolin loiﬆava kokemus ja kaiken lisäksi sain kauttanne työpaikan. Teillä kyllä kaikki täsmää, nimi sekä mitä siinä luvataan, ymmärtää heti miﬆä on kysymys. Nimi kertonee kaiken olennaisen. Kiitos mukavasta, ammattitaitoisesta ja toimivasta yhteiﬆyöstä Iso kiitos työhönvalmentajalleni, joka teki paljon töitä ettiessään työpaikkaa joka sitten löytyikin. Töihin!-palvelu on todella hyvä paikka! Työhönvalmentajani on paras! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ Asiantuntevaa, nopeaa, pienyrittäjyyttä tuntevaa, hyvää palvelua tuottavaa ja ennen kaikkea tehokasta! Toivon samanlaiﬆa yhteistyötä jatkossakin. dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ Töihin!-palvelu on hyvää palvelua ja tärkeää yksityisyrittäjille. Kiitos paljon, ja teillä on tosi mukavaa ja ystävälliﬆä henkilökuntaa! Jatkakaa samaan malliin. Olette meille tarpeellisia! :) dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ Kiitos suuresta avusta jonka sain vaikken teidän kautta työlliﬆynytkään, mutta paljon sain apua kysymyksiin ja mielettömän määrän neuvoja! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ Haluaisin sanoa erityiskiitokset työhönvalmentajaleni, joka mielestäni hoiti työnsä todella hyvin. Hänellä oli erittäin suuri vaikutus siihen että sain töitä. Kiitos. Töihin!-palvelu on saavuttanut tunnettavuutta, hyvästä ja tehokkaasta palvelusta! Töihin!-palvelu - työnhakijalla on tavallaan jo yksi suositus valmiina. dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ ƚǉƃŷăŷƚăũă ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ 11

12 YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on Töihin!-palvelulle erittäin tärkeää. On pystyttävä rakentamaan työnantajien kanssa sellainen vuorovaikutus, joka helpottaa yrittäjän arkea ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Tähän asti työllisyyspalvelut ovat keskittyneet työnhakijoille tarkoitettuihin palveluihin. On arviointia, kuntoutusta, valmennusta, koulutusta. Rahaa kuluu, mutta silti työttömien määrä kasvaa. Uskallan sanoa, että työllisyyspalveluissa ei ole riittävän hyvin osattu ottaa mukaan työnantajia yrittäjiä. Mielestäni työllisyydenhoitoa kehitettäessä on aina muistettava tosiasia, että suurin osa työpaikoista on yrityksissä. Yrittäjä työllistää. Meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla voidaan ^Ğ ƚăůž ŵŝŷ ƉŽƌƚŝůůĂ ŬŝůƉŝ ŽŶ Tässä talossa tehdään työtä. Se talo on pyhä ja pelvoton ja pelkää ei se yötä. Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! Työ riemulla palkitsee. ŝŷž >ĞŝŶŽ auttaa yrittäjiä työllistämään. Yksi keino on se, että palvelua ei hoideta pelkästään toimistoista käsin, vaan jalkaudutaan sinne, missä työpaikat ovat yrityksiin. Autetaan työnantajaa tunnistamaan arkikiireet, kartoitetaan tehtävät ja mietitään yhdessä, miten voisi löytyä helpotusta arjen pyörittämiseen. Jos arjen kiire on laitettu sanoiksi ja tehtäviksi, niin se on hyvä alku uuden työpaikan syntymiselle. Töihin!-palvelu on jalkautunut yrityksiin. Palvelua on toteutettu vuodesta 2009 alkaen ja kokemuksiemme perusteella voidaan sanoa, että vain näin pystytään lähentämään työllisyydenhoitoa ja elinkeinopolitiikkaa, toinen toista hyödyttäen. ja toinen oppisopimuksella. Panimoalalle ei ole Suomessa ammatillista koulutusta. Mika tuo keskustelussa esiin työntekijöiden rekrytointiin ja kouluttamiseen liittyviä asioita ja toisaalta niitä seikkoja, mitkä johtavat henkilöstömäärän ohentumiseen. Tuija Telanne yrityskoordinaattori Töihin!-palvelu WĂŶŝŵŽǇŚƚŝƂ,ŝŝƐŝ KǇ ŽŶ ŶƵŽƌŝ ŬĂƐǀĂǀĂ ǇƌŝƚǇƐ ũžŭă ůƶž ĂŬƚŝŝǀŝƐĞƐƚŝ ŬƵŵƉͲ ƉĂŶƵƵƐƐƵŚƚĞŝƚĂ ũă ŚĂŬĞĞ ƚƶŭğǀăă ũăůăŷɛŝũăă ŶŝŝŶ ŬƵŝŶ ŬĂŬƐŝǀƵŽƚŝĂĂŶ ƚƶůžŭͳ ŬĂĂŶ ŬƵƵůƵƵŬŝŶ,ĂĂƐƚĂƚƚĞůŝŶ ƉĂŶŝŵŽŶ ƚžŝɛƚă ƉĞƌƵƐƚĂũĂĂ DŝŬĂ ^ŝůăũćƌǀğć ũă ǇŚĚĞƐƐć ŬĞƌƚĂƐŝŵŵĞ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŵŵĞ ƐǇŶƚǇǀĂŝŚĞŝƚĂ ƐĞŬć ũăžŝŵŵğ ĂũĂƚƵŬƐŝĂ ƚƶůğǀăŝɛƶƶěğɛƚă Panimon perustaminen vaatii yrittäjältä paljon kärsivällisyyttä, lujaa tahtoa ja intohimoa, kun pitää puskea ideaansa eteenpäin, vaikka vastassa olisikin aluksi enimmäkseen jäykkää lupaviidakkoa. Mikan kanssa tämän viidakossa seikkailun aloitti yhtä aikaa Tatu Hiitola, jolla oli Mikan tavoin paljon intoa, mutta myös aikaisempaa kokemusta panimotyöstä Stadin Panimolta. Vuosi sitten päällikköjoukkueeseen liittyi vielä Mikko Mäkelä, jonka vastuualueena on yrityksen myynti ja markkinointi. Alkuvaiheessa Mikalla ja Tatulla meni noin puoli vuotta aikaa, kun he rakensivat panimoa tuotantokuntoon: tilat ja laitteet pitää olla valmiina, ennen kuin toiminnan aloittamiselle voidaan myöntää lupa. Nykyään EU-direktiivit ohjaavat hyvin tarkasti, millaiset säiliöt ja pakkaukset elintarviketuotannossa pitää olla. Huolellisen työn jälkeen tuotanto saatiin käyntiin ja olutta on nyt tehty puolitoista vuotta. Yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa käynnistyi yrityksen alkupyörteissä. Palvelun kautta etsittiin työntekijää, joka olisi halukas oppimaan panimoalaa ja työskentelemään heillä. Työkokeilun kautta löytyi sopiva henkilö, joka sitten palkattiin ja työskentelee heillä edelleen. Hyvin alkaneen yhteistyön tuloksena löytyi vielä kaksi työntekijää, joista toinen työskentelee osa-aikaisena 12 Panimoyritystä ei voi kenenkään autotallista käsin pyörittää, toteaa Mika ykskantaan. Aloittamiskynnys on tehty hyvin korkeaksi. Panimo Hiiden yrittäjien intoa eivät ole lupien hankkiminen ja tarkkaakin tarkempi valvonta lannistaneet. Tuotannossa on vaiheita, kuten pakkaaminen, joka heillä tehdään edelleen käsityönä, mutta jotka isommilla panimoilla on täysin koneellistettu. Tämä luonnollisesti on myös heidän tavoitteenaan tulevaisuudessa. Henkilöstön kasvattaminen ei kulje käsi kädessä yrityksen kasvun kanssa. Tuotannon automatisoituminen vähentää tekevien käsien tarvetta, mutta toisaalta lisääntyvä tuotantokapasiteetti luo paineita enemmän markkinoinnin ja myynnin puolelle. Toisin sanoen; rekrytointitarve saattaa siirtyä tuotantopuolen osaajista Mäkelän tulevaan myyntitiimiin. Panimo Hiisi on saavuttanut hyvän markkina-arvon Keski-Suomessa. Tuotteen myynti vetää hyvin, haasteita tuottaa tuotantokapasiteetin rajallisuus. Työvoiman tarve on yrityksen käynnistysvaiheessa vaikea arvioida. Tässä kohtaa Töihin!-palvelun apu on ollut verraton, kertoo Silajärvi. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, kun olemme voineet tarjota työkokeilupaikkoja alasta kiinnostuneille. Tässä kohtaa koemme yhteistyön tuottaneen hyviä tuloksia, hän jatkaa. Työkokeilijoiden motivaation korkea taso on yllättänyt yrittäjän. Rutiininomaista työtä ei olekaan koettu intoa latistavana. Hyvin alkaneen oppimisjakson voi joskus keskeyttää ulkopuoliset tekijät; jos työkokeilijan sopimusta ei tuen myöntäjän taholta jatketa, jää työn op-

13 YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ zƌŝƚƚćũć ƚǉƃůůŝɛƚćć ͲƐĞŵŝŶĂĂƌŝƐƐĂ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ ƉĂůŬŝƚƐŝ săɛƚƶƶůůŝɛğƚ ƚǉƃůůŝɛƚćũćƚ ^ĞŵŝŶĂĂƌŝƐƐĂ ƉĂůŬŝƚƚŝŝŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂŶƐŝŽŝƚƵŶĞŝƚĂ ǇŚͲ ƚğŝɛƚǉƃŭƶŵɖɖăŷğŝƚă săɛƚƶƶůůŝŷğŷ ƚǉƃůůŝɛƚćũć ͲŬƵŶŶŝĂŬŝƌũĂůůĂ <ƵŶŶŝĂͲ ŬŝƌũĂŶ ƐĂŝǀĂƚ :ǇǀćƐŬǇůćƐƚć ^ĞŝŬŬĂŝͲ ůƶɖƶŝɛƚž WĞƵŬŬƵůĂ WĂŶŝŵŽǇŚƚŝƂ,ŝŝƐŝ KǇ ĂůĐƵƚĞĐ ŽŶƐƵůƚŝŶŐ KǇ ũă :ǇǀćƐƐĞƵĚƵŶ,ŽŝǀĂƉĂůǀĞůƵƚ KǇ ƐĞŬć DƵƵƌĂŵĞƐƚĂ ũăŷͳ<žŷğ KǇ zƌŝƚƚćũć ƚǉƃůůŝɛƚćć ʹƐĞŵŝŶĂĂƌŝ ^Ăůŝ ƚćǉƚƚǉŝ Ǉůŝ ϭϲϭ ŽƐĂůůŝƐƚƵũĂůůĂ Ͳ ƉĂŝŬĂůͲ ůă Žůŝ Ǉƌŝƚƚćũŝć ǀŝƌŬĂŵŝĞŚŝć ƉććƚƚćͲ ũŝć ũă ƚǉƃůůŝɛǉǉěğŷ ĂůĂŶ ƚžŝŵŝũžŝƚă piminen kesken juuri kun rutiinit alkavat kutakuinkin sujua ja työkokeilijan tuoma lisäarvo voidaan tuoda lähempään tarkasteluun. Työkokeilua varten yrittäjä on järjestänyt olosuhteet ja tavoitteet uuden työntekijän mukaisesti ja huolehtinut siitä, että henkilö on saanut riittävästi koulutusta tehtäviinsä, Silajärvi valottaa rooliaan työnantajana. Hän toivoo, että pienyrittäjät nähtäisiin viranomaistenkin taholta työpaikan synnyttäjinä, mahdollistajina, eikä systeemin hyväksikäyttäjinä. dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ ũćƌũğɛƚŝ ǇŚĚĞƐƐć <ĞƐŬŝͲ^ƵŽͲ ŵğŷ <ĂƵƉƉĂŬĂŵĂƌŝŶ ũă ǇƌŝƚƚćũćũćƌũĞƐƚƂũĞŶ ŬĂŶƐƐĂ ƐĞŵŝŶĂĂƌŝŶ ũžɛɛă ŵƶŝɛƚƶƚğƚƚŝŝŷ Ğƚƚć ǀĂŝŬĞƵŬƐŝƐƚĂ ŚƵŽůŝŵĂƚƚĂ zƌŝƚƚćũć ƚǉƃůůŝɛƚćć ^ĞŵŝŶĂĂƌŝƐƐĂ ŽůŝǀĂƚ ƉƵŚƵũŝŶĂ <ĂƐǀƵ KƉĞŶ ǀŽŝƚƚĂũĂƚ ϮϬϭϰ ũă ϮϬϭϱ ƐĞŬć DŝŬĂĞů :ƵŶŐŶĞƌ ũă džŵŵŝ,ğůůɛƚġŷ ^ĞŵŝŶĂĂƌŝƐƐĂ dƃŝśŝŷ ʹ ƉĂůǀĞůƵ ƉĂůŬŝƚƐŝ săɛƚƶƶůůŝɛğƚ dǉƃůůŝɛƚćũćƚ Silajärvi on tyytyväinen yhteistyöhön Töihin!-palvelun kanssa. Henkilökohtainen kontakti yrityskoordinaattorin ja työhönvalmentajan kanssa lisää avoimuutta, luottamusta ja edesauttaa tavoitteisiin pääsemistä. Se, että puhumme yhteistä kieltä ja painiskelemme työllistämiseen liittyvien teemojen ympärillä, kannustaa ottamaan yhteyttä, puolin ja toisin, yrittäjä kehuu. Maaliskuun aikana Panimo Hiisi muuttaa uusiin tuotantotiloihin Seppälänkankaalle. Kasvava nuori tarvitsee lisää tilaa, Siläjärvi kertoo ja jatkaa: Aika näyttää, miten tuotantoa saadaan kasvatettua toivottuun suuntaan. Rahoituksen, tuotantokapasiteetin ja henkilöstön riittävyyden hallinta on melkoista palapeliä. Asioilla on tapana järjestyä. Siihen Panimo Hiiden porukka haluaa uskoa. Samalla ajatuksella myös Töihin!-palvelun tiimi tekee haastavaa työtään vaikka työpaikan saaminen on usein kiven alla, niin kauan kaivamista jatketaan, kunnes viimeinenkin kivi on käännetty. 13

14 YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ Tuija Telanne yrityskoordinaattori Töihin!-palvelu Kirpeänä pakkaspäivänä tammikuussa haastattelin Töihin!-palvelun pitkäaikaista yritysasiakasta Elämää Myötätuulessa palvelukodin johtajaa Kaarina Syrjäahoa. Vaikka ulkona paukkui pakkanen, Kaarinan vastaanotto oli hyvin lämmin ja hän kertoi soljuvasti yhteistyömme alkuvaiheista aina tähän päivään saakka. Palvelukoti on perustettu vuonna 2007 ja neljä vuotta Kaarinan yhtiökumppanina on toiminut Seppo Marjanen. Yhdessä he ohjaavat tätä isoa laivaa - Kaarina vastaa asiakastyöstä ja Seppo talouspuolesta. Vakituisia työntekijöitä heillä on kymmenen ja osa-aikaisia, opiskelijoita ja harjoittelijoita vaihteleva määrä. Palvelukodissa tarjotaan 14 asiakkaalle huolenpitoa ympäri vuorokauden ja myös omaishoitajia autetaan jaksamaan arjessa tarjoamalla heidän hoidettavalle omaiselleen hoivaa muutamasta tunnista pitempiin jaksoihin tarpeen mukaan. Seilatessa on välillä ollut puuskittaista sivu- ja vastatuulta, joskus myrskyäkin, mutta asiakkaille tarjotaan aina suopeaa myötätuulta hyvää hoitoa elämän ehtoopuolella. Kaarina Syrjäaho on sellainen johtaja, jonka näkee enimmäkseen kaikkialla muualla työn touhussa kuin pöydän takana, paperipinojen ja näyttöpäätteen takana. Suhtaudun tähän työhön kuin se olisi oma lapseni vastuu ja huolenpito ilmenee kaikessa tekemisessämme, Kaarina kertoo. Yhteistyö Töihin!-palvelun kanssa alkoi viisi vuotta sitten, kun yrityskoordinaattori Heikki Laasanen otti heihin yhteyttä ja esitteli palvelua. Kaarina laukaisi ujohkon kosintayrityksen rempseällä tavallaan heti omalle mukavuusalueelleen ja kohta jo ensimmäinen työnhakija sai tilaisuuden päästä kokeilemaan työskentelyä Kaarinan hoteissa. Kyseessä oli Kosovosta kotoisin oleva nuori nainen, joka sai heiltä ensin puolen vuoden työkokeilupaikan ja on nyt työskennellyt jo viisi vuotta palvelukodin työntekijänä. Yhteistyöstä tekee erityisen Kaarinan asenne ja kyky kohdata uusia ihmisiä ja asioita. Heikki Laasanen kertoo, että Kaarinalle on aina niin helppo soittaa. Jos meillä on esim. työnhakija, jolle olisi hyvä saada työhön tutustumista varten oppimispaikka, Kaarinaan on voinut luottaa, yhdessä olemme ratkaisseen asian, Heikki jatkaa. Ratas liikkuu myös toisinpäin; kun Kaarinalla on ollut tarve löytää oikeanlainen henkilö heille töihin, apu on ollut aina helposti saatavilla. Soitto vain Heikille ja asiat saavat tuulta purjeisiin! Tälläkin hetkellä meillä on yhteistyökuvio meneillään, Kaarina hymyilee. zƌŝƚǉɛŭžžƌěŝŷăăƚƚžƌŝƚ DŝŬĂ,ĞŝŬŬŝ ZĂƵŶŽ dƶŝũă ƉĂůǀĞůƵǀĂƐƚĂĂǀĂ ŶƵ ƐĞŬć ŚĂŶŬĞƉććůůŝŬŬƂ,Ăƌƌŝ ϭϰ

15 YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ Kaarinalla on vahva kokemus sairaanhoitajan työstä ja hän tunnustautuu olevansa sydänjuuriaan myöten hoiva-alan ihmisiä. Hänelle asiakkaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan hyvinvointi on kaiken tekemisen lähtökohta. Kaarina suhtautuu äidillisesti opiskelijoihin, uusiin työntekijöihin ja harjoittelijoihin. Palvelukodin ilmapiiri tukee monikulttuurisuutta, ja hyvin moni ei suomalainen on saanut olla Kaarinan ohjauksessa. Eräs Töihin!-palvelun työnhakija-asiakas, guinealainen nuori mies sai ensin työkokeilupaikan heiltä ja ihastutti läsnäolotaidoillaan koko työyhteisön ja sai jatkosopimuksen. Myöhemmin hän pääsi opiskelemaan lähihoitajaksi ja käy nykyään silloin tällöin tervehtimässä suomimammaa, kuten hän Kaarinaa kutsuu. Tällaisia kasvutarinoita on ilo kuulla. Ne kiteyttävät Töihin!-palvelun perusperiaatteet: tarjota apua ja tukea työnantajille, olla mukana synnyttämässä uusia työpaikkoja yritysten sisälle, olla mahdollistamassa henkilön työhön tutustumista ja toisinaan auttaa heitä suomalaiseen kulttuuriin perehtymisessä. Kaarinalla on aina ollut myönteinen asenne eri kulttuureista tulevia työnhakijoita kohtaan. Edellä mainitut tarinat eivät ole ainoita yrittäjää kuunnellessa alkaa tuntua, että mitä kauempaa henkilö on lähtöjään, sitä vaikuttavampaa on yhteen hitsautuminen ollut! Työkokeilun kautta moni työnhakija on saanut tärkeää kokemusta ja oppia omaa tulevaisuuttaan ajatellen. Työkokeilu pitäisikin nähdä entistä enemmän mahdollisuutena näyttää itselle ja työnantajalle oma osaaminen ja kyky oppia uutta. zƌŝƚƚćũŝğŷ ƉĂůŬŝƚƐĞŵŝŶĞŶ Žůŝ ũƶśůăǀă ũă ŝůžŝŷğŷ ƚăɖăśƚƶŵă ŵǉƃɛ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ǀćĞůůĞ Ihmistuntemus on Kaarinalla vuosien varrella kehittynyt ilmiömäiseksi. Melko nopeasti hän aistii, onko henkilö esimerkiksi sovelias heidän työyhteisöönsä - eri asia on, pystyykö hän aina sanomaan riittävän selkeästi ei jos niin ei ole. Tähän hän kokee saaneensa tukea Töihin!-palvelusta. Täällä yrityskoordinaattorit vähitellen tuntevat yrittäjät sekä tunnistavat yrityksen tarpeet ja työhönvalmentajat tuntevat omat työnhakija-asiakkaansa. Sopivien henkilöiden löytäminen helpottuu ja tämä henkilökohtainen palvelu auttaa asioiden joustavaa etenemistä. Kaikki henkilöt eivät sovellu vaativalle hoiva-alalle. Työ on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Asenne on avain tavoitellessa sitä palkintoa, minkä voi saavuttaa, kun työskentelee ihmisten parissa. Iäkkäiltä ihmisiltä, jotka ovat omalta osaltaan (työ)panoksensa yhteiskunnalle jo antaneet, voi vastavuoroisesti saada myös paljon. Pitää vain osata kuunnella, Kaarina vinkkaa pilke silmäkulmassa. Hänen tapansa tehdä työtä, johtaa yritystä, toimia yhteistyössä, viestiä ulkopuolelle ja huolehtia asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista voisi toimia monelle yrittäjäksi aikovalle esimerkkinä tässä palvelujen ulkoistuksen ja somekulttuurin riepottelemassa nyky-yhteiskunnassa. Kaarinan esimerkki tuo ihmisläheisen työn iholle, näkyväksi, tunteen tasolle. ^ĂŵĂŶůĂŝƐĞůůĂ ĂƐĞŶƚĞĞůůĂ ƚǉƃɛŭğŷŷğůůććŷ ŵǉƃɛ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵƐƐĂ /ŚŵŝƐĞůƚć ŝśŵŝɛğůůğ 15

16 W/ E/^d ^< >/^d >< W/d< </E D d< z,d /^dzp EhKZd E W Z, <^/ Älköön vaadittako nuorisolta liian selviä ohjeita. Nuorison asia on innostua!, on aikoinaan sanonut kuuluisa suomalainen vaikuttaja ja kirjailija Santeri Alkio. Töihin!-palvelu yhdessä paikallisten nuorisotyön toimijoiden kanssa pyrkii juuri siihen - innostamaan nuoria oppimaan, tekemään, osallistumaan, uskomaan tulevaisuuteen ja onnelliseen elämään. Älköön vaadittako nuorisolta liian selviä ohjeita. Nuorison asia on innostua! ^ĂŶƚĞƌŝ ůŭŝž Nuorissa on tulevaisuus! On hienoa, kun Jyväskylässä on olemassa laaja ja monipuolinen nuorisotyön verkosto, joka osaa ja haluaa tehdä yhdessä tavoitteellista yhteistyötä nuorten parhaaksi. Tulevaisuuden parhaaksi. Innostuneena. Innostaen. Anne Aittola työhönvalmentaja, Töihin!-palvelu Työllisyyden kuntakokeilu Kuntakokeilun alusta asti on ollut olennaista yhteistyön tekeminen Nuorten Taidetyöpajan kanssa, erityisestä asiakaskunnasta johtuen. Nytke-tapahtumien lisäksi yhteistyötä on tehty tiiviisti Töihin!-palvelun nuorten työhönvalmentajien kanssa. Uusien projektien lisäksi olemme yhteistyössä suunnitel- leet ja testanneet jopa yrittäjyyteen suuntaavia pajakokonaisuuksia. Viimeisin kokeilu oli YRI-pajan kanssa. Pääpaino on kuitenkin siirretty työelämän houkuttelevuuden lisäämiseen. Nuorten tiimin työhönvalmentajat Anne ja Mikko ovat käyneet valmentamassa myös kuntoutuksessa olevia nuoria suuntaamaan ajatteluaan työelämää kohti. Töihin!-palvelun tuottama Miten ja mistä töitä? kokonaisuus on ollut hyödyllinen myös pajalla oleville. Yhteistyö jatkuu ja kehittyy myös toimintavuoden 2015 aikana! KŚĞƐƐĂ ŽƚƚĞŝƚĂ ŵŝƚğŷ EƵŽƌƚĞŶ ƚăŝěğƚǉƃɖăũăŷ ƚǉƃŷƚğŭŝũćƚ ŽǀĂƚ ŬŽŬĞŶĞĞƚ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ŬĂŶƐƐĂ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ũă EƵŽƌƚĞŶ dăŝěğƚǉƃɖăũăŷ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂ ũăƚͳ ŬƵŝ ũă ŬĞŚŝƚƚǇŝ ƐǇŬƐǇŶ ϮϬϭϰ ĂŝŬĂŶĂ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ŶƵŽƌƚĞŶ ƚǉƃǀăůŵğŷƚăũăƚ Ŭćǀŝǀćƚ ƉƵŚƵŵĂƐƐĂ dăŝěğƚǉƃɖăũăŷ ŶƵŽƌŝůůĞ ƚƃŝśŝŷ ŚĂŬĞƵƚƵŵŝƐĞƐƚĂ ũă ŽƉĂƐƚŝǀĂƚ ƚǉƃśăŭğŵƶɛƚğŷ ũă Đǀ Ŷ ƚğŭğŵŝɛğɛɛć dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂŶƚĂŵĂ ǇůĞŝƐŝŶĨŽ ƚƃŝśŝŷ ŚĂŬĞƵƚƵŵŝƐĞƐƚĂ ŽŶ ŬŽĞƚƚƵ ŚǇǀćŬƐŝ ƉĞƌƵƐƉĂŬĞƚŝŬƐŝ ŶƵŽƌŝůůĞ sƶžěğŷ ϮϬϭϱ ĂŝŬĂŶĂ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂ ũăƚŭƶƶ ŚǇǀćƐƐć ŚĞŶŐĞƐƐć ũă ǇŚƚĞŝƐƚć ƚžŝŵŝŷƚăă ŬĞͲ ŚŝƚĞƚććŶ ŶŝŝŶ Ğƚƚć ƐĞ ǀĂƐƚĂĂ ŵăśěžůůŝɛŝŵŵăŷ ŚǇǀŝŶ ŶƵŽƌƚĞŶ ƚăƌɖğŝƚă KƐĂ dăŝěğƚǉƃɖăũăŷ ŶƵŽƌŝƐƚĂ ŽŚũĂƵƚƵŝ ƉĂũĂũĂŬƐŽŶ ũćůŭğğŷ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬŬĂĂŬƐŝ EƵŽƌƚĞŶ ŽŶ ŚĞůƉŽŵƉŝ ƚăƌƚƚƶă ƚćśćŷ ũăƚŭžɖžůŭƶƶŷ ƚžŝŵŝŷŷăŷ ũă ƚǉƃŷƚğŭŝũƃŝěğŷ ƚƶůůğɛɛă ƚƶͳ ƚƶŭɛŝ WĂůǀĞůƵŶ ĂǀƵůůĂ ŶƵŽƌŝ ŽŶ ƐĂĂŶƵƚ ŽƉĂƐƚƵƐƚĂ ƚǉƃśăŭğŵƶɛƚğŷ ũă Đǀ Ŷ ƚğžɛɛă ƐĞŬć ƚǉƃɖăŝŭŭžũğŷ ĞƚƐŝŵŝƐĞƐƐć dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞͲ ůƶŷ ǇůĞŝƐŝŶĨŽ ŽŶ ŚǇǀć ƉĞƌƵƐƉĂŬĞƚƚŝ ƚƃŝśŝŷ ŚĂŬĞƵƚƵŵŝƐĞƐƚĂ DŝĞůĞƐƚćŶŝ ƐĞ ŽŶ ŚǇǀć Ɖŝƚćć ŬŽŬŽ ƉŽƌƵŬĂůůĞ ƐŝŝƚćŬŝŶ ŚƵŽůŝͲ ŵăƚƚă Ğƚƚć ŽƐĂůůĂ ŽůŝƐŝ ĞŶƐŝƐŝũĂŝƐĞŶĂ ƚăǀžŝƚƚğğŷă ƉććƐƚć ŽƉŝƐͲ ŬĞůĞŵĂĂŶ WĂũĂůůĂ ƚğśěććŷ ƉĂůũŽŶŬŝŶ ũƶƚƚƶũă ũžŝěğŷ ŵğƌŭŝƚǉɛ ƐĂĂƚƚĂĂ ĂǀĂƵƚƵĂ ǀćŚćŶ ŵǉƃśğŵŵŝŷ zśƚğŝɛƚǉƃ ŽŶ ŽůůƵƚ ƐƵũƵǀĂĂ ǇŚͲ ƚğŝɛƚğŷ ĂŝŬĂƚĂƵůƵũĞŶ ƐŽǀŝƚƚĂŵŝŶĞŶ ŚĞůƉƉŽĂ DĞŝůƚć ŽŶ ŵǉƃɛ ŽŚũĂƵƚƵŶƵƚ ŶƵŽƌŝĂ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵƵŶ ŬǇŶŶǇƐ ŽŶ ŵăěăůƚƶͳ ŶƵƚ ŬƵŶ ŚĞ ŽǀĂƚ ŬćǇŶĞĞƚ ŵğŝůůć ĞƐŝƚƚćǇƚǇŵćƐƐć ϭϲ

17 W/ E/^d ^< >/^d >< W/d< </E D d< z,d /^dzp EhKZd E W Z, <^/ Nuorten ohjautuvuus palveluiden piiriin ja eteenpäin pääseminen on paljon kiinni alueen toimivasta verkostotyöstä, yritysyhteistyön lisäksi. Töihin!-palvelun nuorten asiakkaiden työhönvalmentajien vastuulla on ollut edistää toimivaa suhdetoimintaa Jyväskylässä, jo ihan asiakasryhmään kohdistuvien lakien ja muiden omien erityispiirteiden takia. Jos jokin elämän osa-alue ei nuorella asiakkaalla ole vielä hallinnassa, ohjautuminen toiseen palveluun saattaa olla tarpeen: tämä voi olla oleellinen osa eheytymistä työelämää kohti. Ei siis palvelua palvelun takia, vaan todelliseen tarpeeseen. Näiden tarpeiden täyttämisessä me edesautamme nuoria, kun tähtäimessä on jo työelämä. Perusasiakastyön lisäksi on Töihin!-palvelussa otettu verkostotyöhön ihan omaa aikaansa ja luotu onnistuneesti suhteita toimijoihin, hankkeisiin ja projekteihin. Sujuvaa yhteistyötä tehdään niin Keski-Suomen TE-toimiston, Oppisopimuskeskuksen, Nuorten Taidetyöpajan kuin esimerkiksi 3. sektorinkin toimijoiden kanssa. Sinnikkyys suhteiden luomisessa palkitaan ja henkilökohtaiset suhteet edistävät palvelua myös toimijoiden keskuudessa. Verkostotyö luo mahdollisuuksia tulla tutuksi ja oppia ymmärtämään mitä muut tekevät. Järjestöyhteistyössä on voimaa, joka edistää tulevia toimintamalleja. Esimerkkinä tästä nostan esille jo neljä kertaa Jyväskylässä järjestetyn Nytkeen. Ideoijat Tiina Mäenpää-Korhonen (Nuorten Taidetyöpaja), Tuuli Sahi (Jyvässeudun 4H), Tarja Sovijärvi (Nuorten Keski-Suomi) ja Töihin!-palvelun nuorten työhönvalmentajat Anne Aittola ja Mikko Koivumäki halusimme luoda toimijoita ja nuoria osallistavan foorumin, jossa monitasoiset Jyväskylän toimijat ovat kaikki samalla viivalla. Jo 2013 alkuvuodesta alkanut matka Nytkeen (eli nuorten yritteliäisyyden ja työllistämisen keskustelufoorumi) maailmaan on ollut moniulotteinen ja ketterä. Nuorten verkoston toimijat neljältä eri taholta löivät viisaaksikin kehutut päänsä yhteen syventävän yhteistyön kehittämiseksi. Osana tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle oli saada nuorten ääntä enemmän esille. Rohkeasti lähdettiin toteuttamaan ideaa verkostotapaamisesta, jossa nuoret puhuvat omalla äänellään päättäjille. Haasteita ei tästä projektista puuttunut, kun otetaan huomioon Jyväskylän alueen laajuus ja erinäisten projektien määrä vakinaisten toimijoiden lisäksi. Tämä on kenttä, joka muovautuu uusiksi lähes vuosittain ilman kokonaisvaltaista hallintaa toiminnoista. Alkuperäisen Nytkeen tekijäporukan yhteinen idea alkoi kasvaa tietämättä vielä mihin. Ajatuksena oli tuoda käytännön näkökulmaa päättäjille ja osallistaa toimijoita sekä nuoria. Tiedonjakoa haluttiin tehostaa ja nähdä yhteistyö käytännössä ja kehittämisessä. Ensimmäinen Nytke järjestettiin kesäkuussa 2013 Nuorten Taidetyöpajalla, jonka viehätysvoimaan luotettiin Nyt Ezd< ŬƵǀŝŶ 17

18 dh< d ZW E Dh< E Ezd< ŬƵǀŝŶ keen läpilyönnissä. Tilat ovat omaperäiset ja Taidetyöpajan työ olennainen osa nuorten parissa tehtävää työtä Jyväskylässä. Tapaaminen keräsi noin 50 nuorten verkoston toimijaa ja päättäjää yhteen tarjoten uusia kontakteja, tietoa ja tietenkin pajan nuorten leipomia maapähkinä-suklaakuppikakkuja vieraille. Päivää oli myös seuraamassa niin median edustajia kuin graafinen fasilitoijamme Maija, joka pelasti kädet kramppaamiselta luomalla visuaalisen yhteenvedon päivän keskusteluiden annista ja myös seuraavien kohtaamisten sisällöistä. Nytke on toiminut verkoston, nuorten ja strategisen tason päättäjien yhteisenä keskustelualustana. Tilaisuuksia, joissa kaikki nämä tahot ovat paikalla keskustelemassa nuorten työllisyyteen, yrittäjyyteen ja osallisuuteen liittyvistä asioista, ei ole vastaavassa muodossa tullut vastaan. Nytkeessä on pystytty tarttumaan ajankohtaisiin teemoihin. Avoimella ilmapiirillä ja tiedottamisella tulevaisuuden suunnitelmista työllisyyden hoidon osilta sekä nuorten osallistamisella keskusteluun on merkitystä toimivan yhteistyön rakentamisessa toimintakentällä. Tuuli Sahi, KYT Ry, NuoVo - Nuorta Voimaa Järjestöihin Toinen Nytke laitettiin työn alle loppukesästä 2013, kun nuorten parissa toimivasta verkostosta tuli vahvaa kiitosta ja viestiä ensimmäisen akuutista tarpeellisuudesta ja onnistumisesta. Tämä kertaluontoiseksi ajateltu tapaaminen oli täyttänyt eräänlaisen tiedonnälän ja todisti sitä voimaa, mikä on yhteistyössä. Ei keksitä välttämättä uutta, vaan tutustutaan ja tehostetaan olemassa olevaa - ei ole sitä tyyppiä nimeltä joku muu, joka tekee. Säästetään aikaa, kun tarkoituksenmukaisesti yhdessä mietitään, kuka tekee ja mitä. Synnytetään yhteinen näkemys Jyväskylän tilanteesta. Voisipa jopa sanoa, että Nytke on kustannustehokas kehittämisfoorumi, jossa uudet toimintamallit omaksutaan monelle toimijataholle ketterästi. Ja niin Nytke aloitti matkansa osaksi aktiivista, säännöllistä ja odotettua vuoropuhelua. Vuoden 2014 aikana tavattiin keväällä ja syksyllä, molemmilla kerroilla varsin omaperäisissä ympäristöissä: ortodoksisen kirkon juhlasalissa ja Lutakon Tanhusalissa. Alkuperäisten järjestäjien lisäksi on ideoimaan tullut mukaan lisää toimijoita. Edelleenkin voimme ylpeydellä sanoa, että Nytke on maksuton ja osallistava verkostokohtaaminen osallistujille. Iso kiitos NuoVolle ja Susanna Uusitalolle rohkeasta lähestymisestä Nytkettä! Teemoina olemme käsitelleet toimijakentän konkreettisen hahmottamisen lisäksi nuorten työllisyyden väyliä ja esteitä, toimijoiden välistä yhteistyötä, palvelukarttoja ja tulevaa Ohjaamoa. Työllisyyden kuntakokeilu ja Töihin!-palvelu kiittävät mukana olleita ja järjestäjiä! Kiitos Nuorten Taidetyöpaja, Jyvässeudun 4H ja Nuorten Keski-Suomi, Kyt, NuoVo- ja Sytytä -hankkeet, Jyväskylän kaupunki, Joonas, Tarja, Tiina, Tuija, Tuuli, Susanna, Maija, Janne ja lukemattomat muut! Nuorten ajatuksia Nytke4:n osalta voi kurkata vielä linkin takaa löytyvältä videolta: Kiitos viimeisestä kahdesta vuodesta, Nytkitään jatkossakin Stay tuned Nytke vol. 5 tulee pian! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞƵƐƐĂ ŬĂŚǀŝƉĂŶŶƵ ŽŶ ĂŝͲ ŶĂ ŬƵƵŵĂŶĂ ĂƐƚŝĂƚ ƚŝɛŭăƚƚƶ ŬƵŬĂƚ ŬĂƐƚĞůƚƵ ũă ƉŽƐƚŝ ŚĂĞƚƚƵ <ŝŝƚžɛ ĞŵćŶͲ ƚć >ŝŷěăůůğ 18

19 dh< d ZW E Dh< E Joonas Vetämäjärvi opiskelija JAMK opiskelijaharjoittelija Töihin!-palvelussa Joonas Vetämäjärvi Työvoimapoliittinen toimenpide nimeltä työkokeilu on useille suomalaisille suorastaan kirosana. Hyväksikäyttöä, ilmaista työvoimaa, suoranainen uhka etenkin nuorille kukapa vastavalmistunut maisteri sitä haluaisikaan mennä tekemään hommia nälkäpalkalla ja kukapa työnantaja nyt haluaisi katsella kattoon syljeskelevää epäpätevää harjoittelijanplanttua? Yleinen asenneilmapiiri tuntuu pyörivän juurikin tällaisen tematiikan ympärillä työkokeilu on sekä työntekijän että työnantajan härskiä hyväksikäyttöä, josta ei koidu kenellekään varsinaista hyötyä! Niinpä niin. Tällaisella retoriikallahan sitä valetaankin uskoa niihin, joilla on ongelmia työllistymisen kanssa. Entäpä jos työkokeilu ei olekaan uhka vaan mahdollisuus? Entäpä jos työkokeilu tarjoaakin työntekijälle arvokasta työkokemusta? Entäpä jos työkokeilu osoittaa työnantajalle, että tämä harjoittelija onkin arvokas ja osaava? Voisiko käydä niin onnellisesti, että kaikkia tympivän hyväksikäyttösuhteen ja nälkäpalkatun ajanhukan sijasta työkokeilu voisikin poikia wait for it työsuhteen? Voisiko käydä niin, että vaikkei työsuhdetta sillä erää syntyisikään, saisi työkokeiluun osallistunut arvokkaita kontakteja ja rohkeutta, itsevarmuutta ja osaamista eli vahvistaisi omia valmiuksiaan työllistymiseen yleisesti! Kerronpas teille erään sankaritarinan tositapahtumiin perustuvan sellaisen, luonnollisesti. Joitain vuosia sitten, vasta valmistuneena ylioppilaana (lue: työttömänä) oli eräällä nuorella mennä sormi suuhun: ennen asepalvelusta oli puoli vuotta luppoaikaa, karenssi puski päälle eikä opiskelupaikasta ollut tietoakaan. Mitä tekikään tuo nuori sankarimme? Onnistui hankkimaan työkokeilupaikan (siihen aikaan ko. toimenpidettä tosin vielä tituleerattiin työharjoitteluksi). Puolen vuoden ajan tuo työvoimapoliittinen adonis työskenteli alalla, jonka koki omakseen ja kyllä, nimenomaan työmarkkinatuella. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja yleistä asennetta sankarimme huomasi, että hetkinen, itsekseen asuva nuori tulee tällä rahalla toimeen ihan hyvin. Edes kituuttaa ei tarvinnut. Työsuhdettahan tuo harjoittelu ei sillä kertaa poikinut, mutta se selkeytti sankarimme minäkuvaa, identiteettiä, sekä tarjosi varmuutta ihmisten kanssa työskentelyyn ja sai tuon nuoren neron ymmärtämään, mitä tulevaisuudelta halusi johtaen ennen pitkää itselle todella sopivan alan löytämiseen yllättävältä suunnalta sekä satunnaisiin työtehtäviin entisessä työkokeilupaikassa. Pointtina tässä palopuheessa tällä kertaa on se fakta, että etenkään nuorten ei kannattaisi ylenkatsoa mitään mahdollisia työllistymisen väyliä. Monilla tuntuisi olevan se illuusio, että mitään muuta kuin täydellä palkalla tehtävää työtä ei kannata tehdä ja tämä koskee muitakin kuin nuoria! Mikäli onnistut omalla osaamisellasi, ahkeruudellasi tai vaikka vain asenteellasi vakuuttamaan työnantajan kokeilujakson aikana, alkavat pullat olla aika hyvin uunissa työllistyminen ei välttämättä ole niin haastavaa, mikäli keskityt omiin vahvuuksiisi heikkouksien sijasta. Se voi, mikäli tarpeeksi potkuja päähän on elämältä tullut, alkuun olla haastavaa, mutta hei, tiedät kyllä sisimmässäsi, että kun katsot peiliin, vastaan katsoo henkilö, jolla varmasti on taitoja ja kykyjä, jotka tukevat työllistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Valmiudet ja inspiraatio työllistymisen ensiaskeleiden ottamiseen löytyvät juuri sinulta. dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵƐƐĂ ũćƌũğɛƚğƚććŷ ƐććŶͲ ŶƂůůŝƐĞƐƚŝ dǉƃŷśăƶŷŵğɛƚăƌŝŭɛŝͳŭžƶͳ ůƶƚƶɛƚă <ĂŬƐŝƉćŝǀćŝƐĞƐƐć ŬŽƵůƵƚƵŬͲ ƐĞƐƐĂ ƉĞƌĞŚĚǇƚććŶ ƚǉƃŷśăƶŷ ũă ƚǉƃͳ ŚĂĂƐƚĂƚƚĞůƵŶ ƐĂůŽŝŚŝŶ ƐĞŬć ǀŝĞƌĂŝůůĂĂŶ ǇƌŝƚǇŬƐŝƐƐć ϭϵ

20 z,d /^dzp^^ KE sk/d Töihin!-palvelu on tehnyt ja tekee jatkossakin monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Suurimmista työllistävistä kolmannen sektorin toimijoista mainittakoon Sovatek-säätiö, Katulähetys, Jyvälän setlementti ja SPR. Myös Nuorten taidetyöpajan, kaupungin aikuissosiaalityön sekä eri työllistämishankkeiden kanssa ollaan luotu ja ollaan kehittämässä lisää yhteistyömuotoja. Tarkoitus on aina yhteinen työllistämisedellytyksien luominen niille, joille työpaikan saaminen ei ole ollut itsestäänselvyys. Oppilaitosyhteistyö on Töihin!-palvelulle aina ollut tärkeä osa kehittämistyötä. Ammatillinen osaaminen ja sen vahvistaminen on työllistymisessä yksi olennainen osa-alue. Työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus yhdessä ovat mainio mahdollisuus saada työntekijä ja osaaminen kohtamaan. edustavan yrityksen kanssa. Työelämä hyödyntää oppisopimuskoulutusta rekrytointitilanteissa sekä olemassa olevan henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Toiminnassamme korostuu elinkeinoelämän palvelutehtävän lisäksi verkostoissa tehtävä yhteistyö. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat Keski-Suomen TE-toimisto, ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja muut organisaatiot, kolmas sektori sekä mm. työllistymistä tukevat ja edistävät hankkeet, yhteisöt ja muut toimijat. Tarja Orellana, koulutustarkastaja Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joka perustuu työsuhteeseen tai yrittäjyyteen. Jyväskylän oppisopimuskeskus vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän alueen oppisopimuskoulutusten järjestämisestä. Teemme vuosittain koulutusyhteistyötä lähes 800 eri aloja Töihin!-palvelun kanssa olemme jatkaneet kuluneen vuoden aikana hyväksi koettua yhteistyötä. Oppisopimuskeskuksen Oppisopimus-online palvelussa, yleisinfoissa sekä muissa ohjaustilanteissa asiakkaita on ohjattu ottamaan tarvittaessa yhteyttä Töihin!-palveluun. Tieto Töihin!-palvelun mahdollisuuksista ja olemassaolosta on otettu vastaan innostuneesti. KƉƉŝƐŽƉŝŵƵƐŬĞƐŬƵƐ ũă EƵŽƌŝůůĞ ƚƃŝƚć ʹŚĂŶŬĞ ŽǀĂƚ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ƚćƌŭğŝƚć ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶĞƚĂ dǉƃśƃŷǀăůŵğŷŷƶɛ ũă ŽƉƉŝƐŽƉŝŵƵƐŬŽƵůƵƚƵƐ ŽǀĂƚ ŽŝǀŝĂ ƚǉƃůůŝɛƚćŵŝɛğŷ ƚǉƃŭăůƶũă săƌɛŝŷŭŝŷ ǇŚĚĞƐƐć 20

21 z,d /^dzp^^ KE sk/d Myös oppisopimuksia on solmittu edellisvuosien tapaan Töihin!-palvelun asiakkaille ja asiakasyrityksiin. Usein polkuna on ollut onnistunut, ohjattu työkokeilujakso tai -jaksoja, joiden jatkoksi tai erilaisten rekrytointiprosessin tuloksena oppisopimus on syntynyt. Yhteistyötä asiakkaan parhaaksi on jatkettu myös työsuhteen/oppisopimuksen koeaikana. Olemme lisäksi jakaneet kehittämisideoita ja tavanneet Töihin!-palvelun palveluvastaavan, yrityskoordinaattoreiden sekä työhönvalmentajien kanssa useilla eri foorumeilla. Yhteistyötä on tehty mm. liittyen Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaan Esiselvityshankkeeseen oppisopimuskoulutuksesta työllistämisen tukena. Töihin!-palvelun työhönvalmentaja ja yrityskoordinaattori osallistuivat hankkeessa järjestettyyn sidosryhmien asiakaskuulemistilaisuuteen. Asiakaskuulemistilaisuudessa kuultiin sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä oppisopimuksen vahvuuksista ja heikkouksista tilanteissa, joissa opiskelija rekrytoituu aloittaessaan oppisopimuksen. KƉƉŝƐŽƉŝŵƵƐŬĞƐŬƵƐ ŽŶ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ŚǇǀć ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵŵƉƉĂŶŝ Töihin!-palvelusta kutsuttiin myös edustus mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistushankkeiden alueelliseen ohjausryhmään. Kokoontumisia vuonna 2014 järjestettiin kaksi, joissa palveluvastaava Anu Laasanen oli iloksemme mukana. Nuorten työhönvalmentajat Anne Aittola ja Mikko Koivumäki kutsuttiin puolestaan osallistumaan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso hankkeen järjestämään Työtaitovalmennuksen valmentajakoulutukseen. Vuoden aikana saimme myös olla osallisina useissa kuntakokeilun/töihin!-palvelun järjestämissä tilaisuuksissa: Kuntakokeilun kehittämistyöpajassa , Työllistämisen tuet yrittäjälle -infotilaisuudessa sekä Yrittäjä työllistää seminaarissa Kiitämme kutsusta ja vuoden yhteistyöstä!.8768 dǉƃůůŝɛƚćŵŝɛğŷ ƚƶğƚ ǇƌŝƚƚćũŝůůĞ WĂŝŬĂůůĂ Žůŝ Ǉůŝ ϴϬ ŽƐĂůůŝƐƚƵũĂĂ ŬƵŶ ǇŚĚĞƐƐć ǇƌŝƚƚćũćũćƌũĞƐƚƂũĞŶ ŬĂŶƐƐĂ ƚžƚğƶƚğƚͳ ƚŝŝŷ dǉƃůůŝɛƚćŵŝɛğŷ ƚƶğƚ ǇƌŝƚƚćũŝůůĞ ʹƚŝůĂŝƐƵƵƐ Työllistämisen tuet yrittäjälle klo 9-12 Ͷ ͳǥ ǡ ͶͲͳͲͲ ǅ ǅ Tietoisku työllistämisen tukimuodoista ja -palveluista yrittäjälle! Asiantuntijat kertovat palkkatuesta, Jyväskylä-lisästä, sanssikortista, Töihin!-palvelusta ja oppisopimuskoulutuksesta. OHJELMA: i i i i i i Aamukahvit ja tervetulosanat Palkkatuen mahdollisuudet ja hakeminen ǅ ǡ -Suomen TE-toimisto Jyväskylä-lisä euroina ǅ ǡ ǅ ǅ Sanssikortti ja nuorten työllistäminen ǡ ǅ ǅ -projekti Töihin!-palvelun palvelut työnantajille ǡ ǅ ǡ ǅ Ǩ-palvelu Oppisopimuskoulutuksen tuet ǡ ǅ ǅ 21

22 z,d /^dzp^^ KE sk/d ZŝŝƚƚĂ DŽŚĂŵŵĂĚ ũă ĞǀĂ <ŝŝƚžɛ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂƐƚć Kaikille asiakkaille tehdään yhteistyössä työnhakijan kanssa alkukartoitus, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen valmennussuunnitelma. Suunnitelmassa asetettujen selkeiden ja konkreettisten tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Riitta Mäkinen Hankkeessa korostuu yhteistyö muiden työvoimapoliittisten hankkeiden, työllisyydenhoitoon erikoistuneiden tahojen, välityömarkkinoiden, järjestökentän ja julkisen sektorin kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. projektipäällikkö Kanto-hanke Kanto-hanke on Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Jyväskylän kaupungin rahoittama työvoimapoliittinen hanke, jota hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki. Hankkeessa työskentelee kaksi kokoaikaista työhönvalmentajaa ja osa-aikainen hankepäällikkö. Kolmivuotinen hanke alkoi 05/2013 ja päättyy huhtikuun lopulla 2016.,ĂŶŬŬĞĞŶ ƉććƚĂǀŽŝƚƚĞĞŶĂ ŽŶ ŬĞŚŝƚƚćć <ĂŶƐĂůĂŝƐƚŽŝŵŝŶŶĂŶŬĞƐŬƵƐ DĂƚĂƌĂƐͲ ƚă ŵğƌŭŝƚƚćǀć ƚǉƃůůŝɛƚǉŵŝɛͳ ũă ŽƉƉŝŵŝƐǇŵƉćƌŝƐƚƂ WććƚĂǀŽŝƚĞ ŬŽŶŬƌĞƚŝƐŽŝƚƵƵ ƐĞƵƌĂĂǀŝĞŶ ŽƐĂƚĂǀŽŝƚƚĞŝĚĞŶ ŬĂƵƚƚĂ luoda uudenlaisia työllistymis-, harjoitteluja kuntoutumispaikkoja Kansalaistoiminnankeskuksen sekä siihen kuuluvien yhteisöjen ja verkoston toiminnoissa, luoda toimivat yhteydet ja yhteistyömallit yrityksiin ja julkisen sektorin työpaikkoihin (tältä osin yhteistyötä tehdään mm. kuntakokeilun kanssa), Kanto-hanke on jo aikaisempina vuosina edesauttanut työttömien työnhakijoiden työllistymistä yhteistyössä Töihin!-palvelun kanssa hyödyntämällä vuorovaikutuksellista asiakasohjausta puolin ja toisin. Tämä toimiva käytäntö jatkui edelleen vuoden 2014 aikana. Syksyn kuluessa Kanto-hanke perehtyi syvällisemmin Töihin!-palvelun palvelukonseptiin sekä mahdollisuuksiin tiivistää yhteistyötä tulevaisuudessa. Kanto-hankkeella on laajat yritysyhteistyöverkostot, joiden hyödyntäminen on edellytys hankkeen asiakkaiden työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Hankkeen henkilöstöresurssit ovat kuitenkin rajalliset suhteessa verkoston laajentamiseen kohdistuviin tarpeisiin, sillä asiakaskunnan laajuus edellyttää uusien työpaikkojen löytymistä myös Mataran ulkopuolelta. Olemassa olevien resurssien kohdentamisessa on huolehdittava laadukkaasta ja yksilöllisestä työhönvalmennuksesta. Onkin syytä vakavasti pohtia, millaisia yhteistyötapoja kehittämällä hankkeen asiakaskuntaa voidaan auttaa aikaisempaa enemmän hyödyntämällä Töihin!-palvelun jo olemassa olevia laajoja työnantajaverkkoja. Uusia yhteistyön muotoja on suunniteltu kaavoitettavan yhdessä muiden toimivien työvoimapoliittisten hankkeiden kanssa vuonna parantaa erityisesti maahanmuuttajien, korkeasti koulutettujen ja vastavalmistuneiden nuorten työttömien työllistymismahdollisuuksia ja tarjota työttömille tuettu polku koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. 22 Kanto-hanke kiittää kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2015!

23 z,d /^dzp^^ KE sk/d Töihin!-palvelu on hieno juttu niille, joiden on muuten hankala työlliﬆyä. Kiitos teille -Työlliﬆyin! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ Tenho Roth projektityöntekijä Silta Huomiseen hanke Meille jokaiselle on tärkeää säilyttää oma kulttuuri ja juuret. Jyväskylän romaninuoret ry:n hallinnoima Siltana Huomiseen -hanke on tehnyt yhteistyötä Töihin!-palvelun kanssa 2012 vuodesta lähtien. Olemme ohjanneet asiakkaita Töihin!-palveluun vuosien aikana, sekä olemme yhdessä miettineet heille parasta mahdollista väylää työllistymiseen. Tiivis yhteistyö Töihin!-palvelun sekä asiakkaiden välillä oli hyvää ja helposti toteutettavissa. Olemme kädestä pitäen ohjanneet asiakkaat Töihin!-palvelun piiriin, jonka jälkeen asiakkuus on jatkunut ilman meidän mukanaoloamme. Pidimme Töihin!-palvelun henkilökunnalle romanikulttuuriluennon, jossa painopiste olikin työllistymiseen liittyvissä kulttuurikysymyksissä ja näin ollen he saivat tärkeitä työkaluja työhönsä toimimiseen romanitaustaisen asiakkaan kanssa. Saimme joidenkin nuorten kohdalla hyviä tuloksia aikaan sekä apua työnhakuun liittyvissä asioissa, esim. CV:n tekemisessä. Ideaalitilanne olisi, että Töihin!-palvelulla olisi romanitaustainen työntekijä tai vähintään tiiviissä yhteistyössä oleva romanitaustainen henkilö. ƚŷŝŷğŷ ƚăƶɛƚă ǀŽŝ ũžɛŭƶɛ ŽůůĂ ũžůůğŭŝŷ ǀŝĞƌĂƐƚĂ ũƶƶƌŝ ƐŝŬƐŝ ŬĂŶŶĂƚƚĂĂ ƚƶƚƶɛƚƶă ŝśŵŝɛŝŝŷ ũă ŚĞŝĚćŶ ŬƵůƚƚƵƵƌŝŝŶƐĂ 23

24 s W h^ ^ EK Mikko Koivumäki työhönvalmentaja Töihin!-palvelu Oli sanomattakin selvää, että Töihinpotkijat-blogi tulisi närkästyttämään monia ja ihastuttamaan muutamia. Tähän jopa pyrittiin kun blogi perustettiin puolitoista vuotta sitten, sillä päätimme ryhtyä kirjoittamaan aiheesta: miten aktivoitua työmarkkinoilla. Kun näin herkullisesta aiheesta aletaan kirjoittaa, ei voida pidättäytyä pelkässä hyvän mielen kaunokirjallisuudessa tai naistenlehtimäisessä itsetuntotsemppauksessa. On pakko välillä sanoa asiat niin kuin ne ovat: totuutta kaunistelematta, jopa lukijan tunteita huomioimatta. Töihinpotkijat on poliittisesti epäkorrekti blogi, kirjoitettu hieman kieli poskessa, mutta loppujen lopuksi hyvää tarkoittaen ja totuudelle uskollisena. Vuonna 2014 blogissa julkaistiin kuudeskymmenes kirjoitus. Kirjoittajina on ollut kollegoita ja vierailevia tähtiä, mutta suurimmat syypäät sisällöntuotantoon ovat olleet Timo Oikarinen ja allekirjoittanut, Mikko Koivumäki, Töihin!-palvelun aerodynaamisimmilla hiustyyleillä varustetut valmentajat. Blogin perustaminen oli meidän ideamme, ei kenenkään muun, ja olemme tehneet sitä oman työmme ohella, miten milloinkin olemme ehtineet. Luultavasti kielemme on terävämpi kuin älymme, sillä ajatuksemme eivät varmasti ole lisänneet suosiotamme. Mutta blogin pitäminen on paitsi ollut tarpeellinen varaventtiili työhönvalmentajan työn paineiden purkamiselle ja tietenkin myös oivallinen keino herätellä asennemuutosta lukijakunnassamme. On mielestämme erittäin tärkeää, että ei tyydytä vain säälimään työtöntä, vaan haastetaan häntä toimimaan. Esimerkiksi toteamalla, että pitkäaikaistyöttömyys on aina osittain henkilön oma valinta, ja että on typerää toistaa samoja virheitä työnhaussa uudestaan ja uudestaan ja jokaisen aikuisen ihmisen pitää ensisijaisesti omalla työllään ansaita oma toimeentulonsa. Tällaiset ajatukset eivät varsinaisesti herätä hurraa-huutoja, kuten olemme lukijapalautteessa saaneet huomata. Kirjoittajat eivät tunnustaudu etatisteiksi, mutta virkamme puolesta meidän on pidettävä valtion puolta, noudatettava lakia ja kyettävä perustelemaan, miksi valtio tekee niin kuin tekee. Olemme joutuneet esittämään itsellemme kysymyksen: kuka minä olen neuvomaan, miten kenenkin tulisi elämäänsä elää? ja päätyneet vastaamaan: me teemme työtä kunnalle ja se haluaa ihmisten olevan aktiivisia työnhakijoita; niinpä velvollisuutemme on kehittää asiakkaistamme aktiivisia työnhakijoita. Me teemme työksemme ihmisten aktivoimista työmarkkinoille ja näemme päivittäin, mitkä ovat niitä työnhakijasta itsestään johtuvia syitä, jotka estävät hänen pääsynsä työelämään. Työmme luonteeseen kuuluu epäkiitollinen velvollisuus huomauttaa näistä seikoista, kun niitä havaitsemme. Ja niitähän muuten riittää. Joskus palaute asiakkaalle pitää antaa kaunopuheisesti, joskus suorapuheisesti. Jos vaikkapa henkilön hygienia tai ulkonäkö ovat ilmiselvästi syypäänä heikkoon menestykseen työhaastatteluissa, työhönvalmentajan velvollisuus on puuttua asiaan. Töihinpotkijat-blogi perustuu ajatukselle, että on olemassa työnhakijasta itsestään johtuvia syitä, jotka madaltavat hänen työmarkkina-arvoaan, ja että näille syille jokainen voi itse tehdä jotain. Tätä kutsutaan työhönvalmentamiseksi ja valtio tukee työhönvalmentautumista. Niin kauan kuin on olemassa työkokeiluja, palkkatukia, välityömarkkinoita ja muita avoimille työmarkkinoille valmentavaa toimintaa, on olemassa valtiojohtoinen käsitys, että työtön työnhakija voi kehittyä paremmaksi tuotantotekijäksi elinkeinoelämän tarpeisiin. Töihinpotkijat-blogista voit löytää kirjoituksia, joissa avoimesti tuetaan työharjoitteluja ja aktivointitoimenpiteitä, annetaan ohjeita työhaastatteluihin, työnhakuun ja itsensä markkinoimiseen sekä piikitellään ajatusta, että jokainen on ihanasti ja söpösti tarpeeksi hyvä sellaisena kuin sattuu olemaan. Menestys vaatii itsensä kehittämistä ja kehittymisen eteen pitää tehdä työtä. Töihinpotkijat on tässä asiassa vain samaa mieltä kuin armoitetut päättäjämmekin. Ei ole sattumaa, että tämänkaltainen blogi syntyi organisaatiossa, joka pyrkii löytämään siltaa elinkeinoelämän ja valtiojohtoisen työllisyydenhoidon välille. Tämä on sosiaalityön harmaata aluetta, jossa rikotaan perinteitä ja joudutaan kenties olemaan vähän epäkorrektejakin. Yritysyhteistyötä tekeviä työhönvalmentajia on koko maassamme vain kourallinen. Se on erityis asiantuntijatyötä. On nimittäin niin, että työllisyydenhoidossa on totuttu puuttumaan olosuhteisiin, jotka hidastavat työnhakijan pääsyä työmarkkinoille, eli toimittu sosiaalityön perinteitä kunnioittaen: on tarjottu kuntou<ƶŷƚăŭžŭğŝůƶŷ ǀćŬŝ ŽƉŝŶƚŽŵĂƚŬĂůůĂ dăůůŝŷŷăɛɛă sŝƌžŷ ƉĂƌůĂŵĞŶƚŝƐƐĂ Ϯϰ

25 s W h^ ^ EK KƉŝŶƚŽŵĂƚŬĂůůĂ ƉććƐŝŵŵĞ ŬƵƵŶƚĞůĞŵĂĂŶ sŝƌžŷ ƉććŵŝŶŝƐƚĞƌŝŶ ŬǇƐĞůǇƚƵŶƚŝĂ tusta, toimeentulotukea, talousneuvontaa, terveydenhuoltoa, työnhakuvalmennuskursseja, työpajatoimintaa, jne. ja oletettu, että kun olosuhteet saadaan suotuisiksi, ihminen työllistyy luonnostaan. Sen sijaan Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilussa ja muissa työnantajayhteistyötä tekevissä organisaatioissa on havaittu, että työttömästä Perasta voidaan valmentaa vaikka maratonvoittaja-ydinfyysikko, mutta jos häneltä puuttuu kontakti työnantajaan, hän on edelleen työtön. Juuri kontaktin luomisessa työhönvalmentaja on erityisasiantuntija. Kaikki pohjatyö on toki tarpeellista, sitä emme rohkene kieltää. Mutta työhönvalmennuksessa oikaistaan suoraan päämäärään: välitetään ihminen työhön ja käytetään työnantajan arviota valmennuksen ohjekirjana. Kontaktin synnyttäminen työnantajaan on se puuttuva palanen, joka perinteisestä sosiaalityöhön pohjaavasta työllisyydenhoidosta puuttuu. Ja niin kuin olemme työnantajilta usein saaneet kuulla, työnhakijan on todellakin syytä hakea kontaktia työnantajaan, jotta tämä kiinnostuu. On työnhakijan tehtävä osata perustella, miksi juuri hän on soveltuva kyseiseen työhön. Se ei ole työnantajan tehtävä. Ja tässä tullaan suuren perusasian äärelle: ihmisen on itse osattava luoda kontakti toiseen ihmiseen. Kukaan ei tee sitä puolestasi. Töihinpotkijat-blogi herättää tunteita, koska se vastuuttaa työnhakijaa tarttumaan itseään niskasta kiinni aivan kuten työhönvalmentajakin tekee. Työhönvalmennuksesta blogi eroaa siinä, että se sanoo asiat suoraan eikä pureskele viestiä valmiiksi kulloisenkin kuulijan korville sopivaksi. Siksi sen lukeminen joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Välimuotoa ei ole. /ƌƚŝžƚƚžă ĂƌũĞƐƚĂ :ŽƐŬƵƐ ŚǇǀŝć ŝěğžŝƚă ƐǇŶƚǇǇ ŵǉƃɛ ŬĞƐćƉćŝǀćŶ ǇŚƚĞŝƐĞůůć ůžƶŷăăůůă 25

26 s W h^ ^ EK Mikko Koivumäki, Toihinpotkijat Näin SM-liigakauden kynnyksellä on tullut aika tarkastella, miksi osa pelaajista loistaa ykköskentässä illasta toiseen ja osa syljeskelee vaihtopenkin lattialle odottaen pelivuoroaan, jota ei välttämättä koskaan tule. Tämä(kin) artikkeli tulee olemaan mutkatonta tylytystä, joka ihastuttaa ja vihastuttaa molempia tämän blogin lukijoita tasapuolisesti. Odottavat penkin päässä, jotta paikka pelaavassa kokoonpanossa avautuisi. Muuten eivät pääse kentälle lainkaan. Vilttiketjun pelaajat ovat vähän koulutettuja työnhakijoita, alanvaihtajia ja kokemattomia, joilla kaikilla on jokin sosiaalinen tai terveydellinen haitta, vika, vamma tai sairaus, joka pitää heidät pysyvästi ulkona työmarkkinoilta. Heidän ainoa toivonsa on välityömarkkinat, eli työkokeilupaikat ja työllistämistoimintaa harjoittavien yhdistysten ja säätiöiden määräaikaiset palkkatukipaikat. Avoimille työmarkkinoille he työllistyvät vain hirmuisella munkilla palkkatuella tietenkin, mutta eivät pysyvästi. Ovat muiden ihmisten hyväntahtoisuuden armoilla. Vilttiketjuun jäävät nykypäivän työmarkkinoilla helposti ns. osatyökykyiset tai vajaakuntoiset, heikkolahjaiset ja lievästi kehitysvammaiset. Ja tulee huomata, että vajaakuntoisuus ja heikkolahjaisuus ei aina ole vain terveydellinen rajoite se voi olla myös sosiaalinen rajoite. Jos henkilö kärsii tunnepuolen ongelmista, persoonallisuuden häiriöistä, heikoista ihmissuhdetaidoista, on sosiaalisesti äärimmäisen kömpelö tai elämänasenne on täyttä myrkkyä, on hän vajaakuntoinen siinä missä kehitysvammaisetkin. Itse asiassa pyörätuolilla kulkevaa liikuntarajoitteista henkilöä ei suinkaan tule pitää vilttiketjulaisen stereotyyppinä niin kuin helposti ja virheellisesti tehdään. Liikuntarajoitteisuus on hidaste, mutta ei mikään este työmarkkinoille pääsylle, koska sitä voi kompensoida olemalla fiksu ja ihastuttava ihminen. Sosiaalisten taitojen puute sen sijaan on paljon vakavampi vamma, joka selittää osaa pitkäaikaistyöttömyydestä enemmän kuin halutaan myöntääkään. Pelaavat vähäisiä minuutteja, eli työllistyvät kyllä, mutta vain osa-aikaisiin töihin, lyhyisiin määräaikaisuuksiin, tarvittaessa töihin kutsuttava sopimuksiin ja satunnaisiin avustaviin töihin omalle alalleen tai oman alan ulkopuolelle. Porukka, jota työmarkkinat kohtelee fresh meat -asenteella, kuin öljynä jota heitetään koneistoon, jotta rattaat jatkaisivat pyörimistään. He tekevät matalapalkkatöitä, niitäkin satunnaisesti, jolloin työttömyysjaksot vuorottelevat työllisyysjaksojen kanssa. Ovat kuitenkin työelämässä ja kantavat arvokkaan panoksensa yhteiskunnan hyväksi. Heitä ja heidän tekemäänsä työtä ei suinkaan tule aliarvioida ja osalle heistä tällainen työn tekeminen sopii täydellisesti. Esimerkiksi jotkut opiskelijat ja eläkeläiset tekevät mielellään osa-aikatöitä, kun taloudellista toimeentuloa turvataan samanaikaisesti sosiaalietuuksilla. Suuri osa työttömistä työnhakijoista toivoisi kuitenkin pääsevänsä nelosketjusta ainakin kolmosketjuun, eli työllistyvänsä hieman pidempiaikaisesti. Juuttumista nelosketjuun selittävät suhdanteet ja tiettyjen alojen, kuten ravintola-alan pätkätyöluonne. Hyvin paljon on merkitystä kuitenkin myös työnhakijan kyvyttömyydellä mukautua muuttuviin ympäristöoloihin. Työmarkkinat muuttuvat evoluution lailla, ja aina osa ihmisistä jää kehityksen kelkasta, sillä he eivät päivitä ammattiosaamistaan, kouluttaudu uudelle alalle, harjoittele verkostoitumisen ja itsensä markkinoinnin taitoja, eivät kerrytä työkokemusta ennakkoluulottomasti useilta eri aloilta; mieluummin odottavat unelmaduunia työttömänä kuin verkostoituvat työtä tekemällä, eivätkä ylipäänsä pyri ottamaan sitä potentiaalia itsestään irti, mihin heillä olisi mahdollisuus. Aika moni nelosketjulainen on jäänyt nelosketjuun täysin omasta halustaan, ja hän joko tiedostaa tämän tai on tiedostamatta. Terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, vikoja ja vammoja esiintyy myös tässä ryhmässä enemmän kuin esimerkiksi kolmosketjun pelaajissa. Myös ajokortin ja/ tai auton puuttuminen selittää työttömyyttä yllättävän paljon, ainakin jos ei hae pelipaikkaa pääkaupunkiseudulta. Duunarit. Ehkäpä kaikkein mielenkiintoisin työntekijäryhmä, joka kattaa suurimman osan työvoimasta. Kansakunnan todellinen selkäranka. Kaikista ei ole tohtoreiksi, bisnessguruiksi, diplomaateiksi ja politiikan eliittiin, mutta jonkun täytyy olla se, joka muuraa yliopistot, pankit ja parlamenttitalot pystyyn, jotta edellä mainitut pääsevät toteuttamaan itseään. Ja jonkun täytyy olla se, joka tarttuu ronskisti loka-auton letkuun, kun jätevesijärjestelmä oikuttelee ja eliitti on vähällä tukehtua omaan odeur fécaleensa. Tai kun talvimyrsky kaataa keskellä korpea sata petäjää sähkölinjan päälle, ei siinä auta tilata konsulttiyhtiötä tekemään selvitysraportteja. Jonkun on tartuttava husqvarnaan ja hypättävä moottorikelkan selkään. Kolmosketju on usealle työnhakijalle tavoiteltu päämäärä. Kun vain pääsisi tekemään rehellistä duunia siedettävällä palkalla, olisi moni tässä maassa tyytyväinen. Tämä pelaajajoukko tosin on aina suhdanteiden armoilla eikä heillä ole paljon vaikutusvaltaa suuremmissa rakenteellisissa kysymyksissä. Tästä syystä kolmosketjulaisten tulee olla vahvoja omassa ammatissaan mutta ketteriä työmarkkinoilla. Työn perässä tulee muuttaa, jos osakkeenomistajat päättävät yhtäkkiä siirtää tehdasta pari sataa kilometriä ilmansuuntaan X. Omaa osaamista tulee tarkastella kriittisesti koko ajan ja tehdä nopeita peliliikkeitä ammattitaidon päivittämiseksi, sillä tässä ryhmässä pelaava työnhakija voi olla varma, että jos hän tuudittautuu mukavuusalu>ƶžǀƶƶɛ ŽŶ ƚğŭğŵŝɛğŷ ŝůž ƚǉƃůůŝɛƚćŵŝɛğɛɛćŭŝŷ Ϯϲ

27 s W h^ ^ EK eelleen liian pitkäksi aikaa, takavasemmalta tulee ohi nälkäisempiä ja röyhkeämpiä pelimiehiä ja naisia, joilla on viimeisin tieto alan osaamisvaatimuksista. Moniosaajuus on päivän sana. Yksi duunareiden työttömyyttä selittävä tekijä on osaamisen kapea-alaisuus. Nykyään työnantajat arvostavat työntekijöitä, jotka voidaan heittää mahdollisimman monenlaiseen pelaavaan rooliin tilanteesta ja pelitapahtumista riippuen. Nämä ovat hyviä työntekijöitä, mutta eivät parhaita. Tähtipelaajaa ei korvaa mikään, mutta hyvä voidaan aina korvata toisella hyvällä. Kakkosketjussa pelaavat ne, joilla on jo uraa, erityistä ammattiosaamista, mahdollisesti suhteita ja mainetta, referenssejä ja tiukkaa itseluottamusta. Nämä ovat joko sosiaalisilta taidoiltaan erittäin taitavia tai sitten ammattitaitonsa puolesta timantinkovaa porukkaa - usein molempia, minkä vuoksi he ovat päässeet eteenpäin elämässään. Kakkosketjun pelaajien työttömyyttä selittää paljolti sama asia kuin akateemista työttömyyttä: liiallinen erikoistuminen. Osaaminen on kyllä tiukkaakin tiukempaa, mutta vain hyvin kapealla alueella. Ja sitten kun työnantaja ei enää tarvitsekaan kyseisen osaamisalueen tekijää, hän lyö tälle kultakellon ranteeseen ja kalossinkuvan perseeseen. Kakkosketjulaiset erottaa ykkösketjun pelaajista erityisesti kaksi asiaa: luovuuden ja itsetuntemuksen puute. Niin hyviä kuin he ammatissaan ovatkin, he eivät kykene tarkastelemaan osaamistaan laajemmassa kontekstissa: Itsetuntemuksen puutetta on se, etteivät he tunnista kaikkea osaamistaan ja kaikkea potentiaaliaan. Luovuuden puutetta on se, etteivät he keksi, missä kaikessa muussa työssä heidän osaamistaan voidaan hyödyntää. Jos edes nämä kaksi asiaa kirkastuisivat, ura- ja työmahdollisuuksia alkaisi tupsahdella kuin suppilovahveroita sateella. Koska luovuus ja intohimo kulkevat usein käsi kädessä, toisen löytäminen johtaa usein toisenkin löytämiseen. Kakkosketjun pelaaja tarvitsee jommankumman, jos mielii ikinä tulevansa erinomaiseksi tähtipelaajaksi. Mutta varokoot: intohimo on kaksiteräinen miekka. Se antaa energiaa, mutta vie sitä kaksin verroin ja silloin ne, jotka eivät kykene ruokkimaan kutsumustaan omalla energiallaan, tuhoutuvat ennen pitkää ja heille olisi alun perinkin ollut parempi tyytyä vain perushyvään kakkosketjun rooliin. Nämä ovat niitä tähtipelaajia, joista työnantajat taistelevat. He ovat työnantajan näkökulmasta korvaamattomia, sillä heitä yhdistää yksi asia: he tuovat firmalle enemmän rahaa kuin heihin kuluu. Kukaan ei voi lukea itseään ykkösketjun pelaajaksi ennen kuin pystyy paperilla osoittamaan antavansa organisaatiolle enemmän kuin siltä ottaa. Ykkösketjun pelaajien energia on käsittämätöntä tavallisen tallaajan silmin katsottuna. He pystyvät jatkuvasti kaivamaan esiin tarvittavan motivaation, lyömään isomman vaihteen silmään ja tekemään johdonmukaisesti laadukasta jälkeä lyhyessä ajassa. Ykkösketjun tähtipelaajia yhdistää myös terve itsekkyys, sellainen itseriittoisuus, joka ei jätä heitä riippuvaisiksi ympäristön vaikutukselle vaan he kykenevät säätelemään itse tunnetasojaan ja energiatasojaan. Tällöin he pystyvät siihen, mistä heidät tunnetaan: tekemään tehopisteitä silloin kun niitä kipeästi tarvitaan ja nostamaan koko joukkueen uudelle tasolle esimerkkinsä voimalla. Eivätkä he lannistu pienestä. Heidän peliään kuvastaa luovuus ja huumori, joiden turvin he säilyttävät tehonsa silloinkin kun joukkueella menee heikosti. Jos sattuu käymään niin, että tähtipelaaja putoaa vapaaksi agentiksi, eli pelaajaksi ilman seuraa esimerkiksi konkurssin seurauksena hän ei menetä arvoaan omissa silmissään. Hän on kuin ronin-samurai, joka kylmäpäisesti lähtee tarjoamaan palveluksiaan eniten tarjoavalle isännälle. Työttömyys ei ole pelon aihe. Hän suhtautuu työnhakuun seikkailuna, jonka päämäärässä odottaa maine, kunnia ja rikkaudet. Ainoa asia, johon hän voi kompastua, on ylpeys. Kun liian ylpeä tähtipelaaja antaa oman loistonsa häikäistä, hän ei huomaa ympärillään himmeämpinä tuikkivia lukuisia mahdollisuuksia, eikä ymmärrä antaa niille sitä arvoa minkä ne ansaitsisivat. Tällöin hän saattaa hylätä työtarjouksen liian kepein perustein ja jää odottamaan parempaa tarjousta jota ei koskaan tule. Ja hän antaa ajan kulua, mahdollisuuksien lipua ohi, sillä oman ylpeyden ja menneiden saavutusten loistossa on paljon mukavampaa paistatella, eikä hän huomaa kuinka hänen taitonsa ruostuvat hiljalleen, voimansa ehtyvät ja hänen nimensä alkaa vaipua unohduksiin. Vielä kun nöyryys ja imu pelikentille olisivat voineet pelastaa hänet, hän olisi saattanut päästä jonkin pienemmän seuran kakkosketjuun raivaamaan tietään uudelleen huipulle. Mutta hänen aikansa on jo ohi. Ja silloin kun hän tämän tajuaa, hän on liian heikko alkaakseen kaiken alusta. Hän katkeroituu ja jää katselemaan sivusta, kun uudet tähtipelaajat syttyvät ja loistavat kirkkaampina kuin hän saattoi koskaan. săŭăǀăɛɛăŭŝŷ ƚǉƃɛɛć ŽŶ ƵƐŬĂůůĞƚƚĂǀĂ ŚĞŝƚƚćǇƚǇć,ŝĞŵĂŶ ŚƵůůƵƵƚƚĂ Ğŝ ŽůĞ ǀĂĂƌĂůůŝƐƚĂ 27

28 s W h^ d, : E^ /d D <^ s ZK: : K>> KEE >>/E E Menestyksen avain on heittäytyä täysin työhönsä ja tehtäviinsä. Mitä tahansa teetkin, anna sille kaikkesi. jotenkin tieežƌŵăŷ sŝŷđğƚ WĞĂůĞ sin jo nuorena, että kun teet mitä tahansa, sitä arvostetaan myöhemmin. Sittemmin olin myös mm. siivoojana ja jo 19-vuotiaasta lähtien yhdistyksissä aktiivina: ilmaista hommaa, mutta niin äärimmäisen arvokasta oppia! Sanna Jylänki yrittäjä, yrittäjä-aktiivi, yritysparraaja Redesan Oy Mielekästä työtä tekevä ihminen on onnellisempi, luo itselleen hyvinvointia ja jaksaa uskoa huomiseen. Työtä meillä riittää, mutta työn tekemisen muotoja pitää vain tarkastella uudesta näkökulmasta. Meille monelle on iso juttu se, että pääsee tekemään edes jotain, jolla on merkitystä ja saa näyttää mitä osaa, jotta jaksaa elää päivä kerrallaan eteenpäin. Vaikka raha on aina tärkeää, on myös tekemisen arvostaminen ja tekijän arvostaminen erittäin tärkeässä asemassa. Viimeaikaiset keskustelut ovat kuitenkin pyörineet liiaksi palkkojen ja säädösten ympärillä, kun pitäisi ottaa entistä enemmän huomioon ihminen. Mitä ihminen haluaa? Milloin ihminen on onnellisimmillaan? Tapaan viikoittain ihmisiä, jotka tulevat kysymään, olisiko minulla ideoita, mihin yhdistykseen tai yritykseen voisi mennä vaikka päiväksi tutustumaan ja auttamaan töissä tarvittaessa - että pääsisi taas kiinni arkeen, että olisi tärkeä ihminen ja sitä kautta ennen pitkää tulisi näkemystä ja kokemusta mitä on tarjolla, mihin itse pystyy ja mitä haluaa. Kokisi itsensä tärkeäksi. Aikoinani lähdin jo 11-vuotiaana mansikkapelloille, koska halusin tienata itse oman palkkani. En kysellyt, paljonko minulle maksetaan, pääasia, että jollain keinolla saan omaa rahaa. Ja sain. Monena kesänä. Eihän se työ herkkua ollut, mutta siitä sai rahaa, arvokasta kokemusta ja arvostusta 28 Yrittäjyysvuosia alkaa kohta olla 10 kasassa ja sillä samalla tinkimättömällä tekemisen mentaliteetilla on tehty hommia, välissä neljä lastakin. Välillä tulee rahaa, välillä ei. On ylämäkiä ja alamäkiä, ruusuja ja risuja. Kokemusta ja oppia siis huikeasti sitkeyden ja ideoiden kasvamisesta puhumattakaan. Samaan aikaan minulla on ollut ajoittain myös erilaisia harjoittelijoita kouluista, työelämään tutustujia työttömistä sekä alanvaihtoharjoittelijoita Sovatekiltä, Töihin!-palvelun kautta ja lisäksi mm. Invalidiliiton kuntoutujia. Kaikkia heitä yhdistää yksi piirre: käytännössä jokaiselle olen kertonut, etten välttämättä pysty omaan yritykseeni palkkaamaan harjoittelun jälkeen, mutta minun kautta harjoittelijalla on mahdollista saada työpaikka tai ideoita vaikkapa oman yrityksen perustamiseen harjoittelun loputtua. Harjoittelijat ovat myös kertoneet, että meillä harjoittelu on ollut henkisesti tärkeämpi juttu kuin raha: on ollut aamuisin paikka minne mennä, on ollut mielekästä tekemistä sopivassa määrin, on ollut työkaveri, on ollut seuraa. Ohjaajana on ollut upeinta seurata, miten ohjattavat ovat puhjenneet kukkaan harjoittelun aikana - olemme oppineet molemmat monenlaisia asioita. Ohjaajana olen ollut luottavainen ja vastuuta antava, äidillisen hellä, mutta ohjeistava. Otan aina ilolla vastaan harjoittelijoiden ideoita ja ajatuksia. Niistä me hyödymme molemmat ennen pitkää. Moni on myös saanut kauttani suosituksia ja jopa suoria rekrytointipyyntöjä. Minulla oli myös kerran hetki elämässäni, jolloin jouduin jäämään olosuhteiden pakosta hetkeksi työttömäksi. Kun yksityisasiat saatiin johonkin tolkulliseen jamaan, halusin päästä tekemään jotain ja niinpä marssin paikalliseen työkkäriin. Sain listan paikoista, johon voisin mennä työnharjoitteluun tai millä nimellä sitä silloin vuonna 2000 nimitettiinkään. Saisin siitä jokusen euron (tai markkahan se taisi tuolloin vielä olla) enemmän kuin istuessani kotona. Hämmästyin, miten pitkä lista paikkoja oli. Valkkasin lakitoimiston, koska se puoli minua kiehtoi, ja kerrankin oli mahdollisuus mennä sitä hommaa katsomaan. Näin sain arvokasta kokemusta myös lakimiestoimiston toiminnasta ja mikä tärkeintä yhden lisäpalikan ansioluettelooni! Vuosien lomassa olin ehtinyt myös opiskella merkantin ja merkonomin arvon kaupassa oppisopimuksella arvostan kovasti tätä muotoa opiskella ja tehdä töitä, sillä siinä konkreettisesti näkee ja kokee kaiken, mitä samalla täytyy oppia tutkintoa varten. Harmi vain, että oppisopimusta ei olla sittemmin kehitetty käytännössä ollenkaan työllistämisen ja oppimisen vaihtoehtona. Nykypäivänä oppisopimuksen tulisi olla koulutussopi-

29 s W h^ d, : E^ /d D <^ s ZK: : K>> KEE >>/E E mus, jota mm. Suomen Yrittäjät ajavat. Tällöin opiskelija olisi koulun kirjoilla ja nauttisi koulutustukia ja muita opiskelijan sosiaalietuuksia samalla kerryttäen arvokasta työkokemusta, eikä työnantaja olisi työsuhteessa opiskelijan kanssa. Oppisopimusopiskelijahan on opiskelija hän ei ole vielä kokenut työntekijä vaan tarvitsee ohjausta, eikä näin ollen pysty vielä tienaamaan palkkaansa töissä vasta oppiessaan ammattiaan. Näillä keinoilla yritykset uskaltaisivat ottaa oppisopimuslaisia yrityksiinsä oppimaan ja tekemään, ja taatusti suurin osa haluaisi pitää heidät myös oppisopimuksen päätyttyä: siinähän on jo valmis työntekijä kasvatettuna talon tavoille ja opeille! Olen siis nykyisin yrittäjä, yksinyrittäjä, yrityssparraaja. Autan yrittäjiä löytämään asiakkaita, saamaan lisää myyntiä, jaksamaan yrittäjänä, kehittymään ja kasvamaankin. Moni yksinyrittäjä on kaikesta huolimatta onnellinen tilastaan. Hän saa itse päättää mitä tekee tietäen, että rahan tulo on kiinni itsestä, ja avun hakemisen myötä homma yleensä taas kulkee. Itsensä työllistäminen on siis myös vaihtoehto työllistymiselle. Pääasiahan on, että ihminen ansaitsee elantonsa ja on tyytyväinen ja onnellinen. Meidän ei pidä enää asetella vastakkain työllistämistä ja työn tekemistä muilla tavoilla. Kaikkia näitä tapoja tarvitaan! Ihmisten työnsaantimahdollisuuksien vuoksi myös itsensä työllistäminen on yhä tärkeämpi toimintamalli tehdä töitä. Työtä voi tehdä yrittäjänä, yhtiössä, yhdistyk- sessä, osuuskunnassa ja työntekijänä. Kaikki työ on yhtä lailla arvokasta tekijälle sekä yhteiskunnallemme. Myös ne pirun pienet yritykset joskus kasvavat, kun edellytykset ovat kunnossa, ja lisäksi verkottuneet yksinyrittäjät työllistävät toinen toisiaan ja antavat näin toisilleen työtä. Mantra työllistämiseen kannustamisesta ei auta, kun kannustimet ovat onnettomia ja nykyinen AY-lainsäädäntö järkyttävän kankea tämän hetken maailmaan nähden. Emme elä enää teollisuusyhteiskunnassa. YT-neuvotteluiden tuloksena syntynyttä massatyöttömyyttä tulisikin purkaa helpottamalla mm. mikroyrittäjyyttä, itsensä työllistämistä ja oppisopimusrakennetta. Työtä olisi tarjolla, mutta pienyritykset eivät uskalla työllistää. Hyviä työntekijöitä on kyllä tarjolla vaikka kuinka paljon! Me kuljemme kohti yhteiskuntaa, jossa itsensä työllistäminen yrittäjänä on yhä useammalle arkipäivää. Työtä voi siis tehdä monella tavalla, kun vain tulemme pois laatikoistamme ja ajattelemme samat asiat uudella tavalla rohkeasti. Työllistäviä yrityksiäkin tarvitaan. Niitä on ja tulee olemaan, mutta vastakkainasettelu näille kahdelle vaihtoehdolle on nähdäkseni täysin turhaa. Jokaiselle, jolla on halua tehdä, tulee antaa vapaus tehdä. Annetaan siis kaikille vapaus tehdä ja ansaita, maksaa veroja ja olla onnellinen. Ilman tarpeetonta, kallista ja kankeaa byrokratiaa! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĞƐŝƚƚĞůǇǀŝĚĞŽŶ ƐƵƵŶŶŝƚƚĞůƵ ǀĂĂƚŝ ŵƶƶƚăŵăŷ ƉĂůĂǀĞƌŝŶ sŝěğž ůƃǉƚǉǉ ǁǁǁ ǇŽƵƚƵďĞ Ĩŝ dƃŝśŝŷɖăůǀğůƶ Ϯϵ

30 d/ dk : < D ^^ DŝŬŬŽ <ŽŝǀƵŵćŬŝ Toihinpotkijat Työelämässä vaaditaan nykyään yrittäjämäisyyttä jo perusduunariltakin. Kävin eräässä raskaan ajoneuvokaluston asennuksia tekevässä firmassa, jossa pomo selkeällä suomen kielellä totesi, että jokaisen asentajan tulee suhtautua työhönsä kuin omistaisi sen. Heillä vaadittiin yrittäjämäistä otetta omaan työhön, eli aitoa mielenkiintoa työtä kohtaan, vastuun ottamista, kehittymisen ja uuden oppimisen intoa sekä aktiivisuutta. Hän käytti sanoja: on tehtävä niin kuin itselleen tekisi. Eikä tämä vaatimus koske nykyään pelkkiä autonasentajia, vaan sama mantra soi yrityskentällä laajemminkin. Tällä hetkellä pk-yrityksissä on paljon piilossa olevia työpaikkoja, jotka vain odottavat oikean tekijän osuvan kohdalle. Nämä piilotyöpaikat on varattu juurikin yrittäjähenkisille työntekijöille, sillä niissä rekrytoinnin vaatimuksena on se, että työntekijä ansaitsee oman palkkansa. Kyse on siis klassisesta tilanteesta: työntekijän pitää tuoda sen verran lisäarvoa työnantajalle, että hän pystyy omalta osaltaan kasvattamaan liikevaihtoa ja siten ansaitsemaan palkkansa. Tämä voi olla nykyajalle tyypillistä, sillä työnantajat ovat tiukoilla ja siksi riskejä vältetään. Kukaan ei ota taloudellista riskiä uuden työntekijän kohdalla vain siksi, että se olisi yhteiskunnallisesti vastuullista. Se kun ei ole. Jos palkataan ihminen vain työpaikan antamisen vuoksi ja firma ajautuu vaikeuksiin kun homma ei sujukaan, kuluu henkisiä ja taloudellisia resursseja kaikkeen muuhun kuin tuloksen tekemiseen. Ja taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet yritykset eivät ole minkään yhteiskunnan etu. Ei ole yhteiskunnan kannalta vastuullista tehdä riskialttiita rekrytointeja. Esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa konsultointialan, ohjelmapalvelualan, matkailualan ja kielenkäännösalan yrityksissä on piilotyöpaikkoja asiakaskontakteja luoville työntekijöille. Heidän työpanoksellaan yritys saa uusia asiakkaita ja uusia tilauksia. Mutta jos puhutaan kaupan hyllyttäjistä tai tietokoneiden korjaajista, on tilanne vaikeampi: vaippapaketteja saisi latoa hyllyyn järjettömiä määriä ja tietokoneita saa korjata :Ž ǀŝŝĚĞƚƚć ǀƵŽƚƚĂ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ ŽŶ ůăƶůăƚƚăŷƶƚ ŵăƚăƌăŷŭăěƶŷ ǀćŬĞć dğŵͳ ƉĂƵŬƐĞƐƚĂ ŽŶ ŵƶžěžɛƚƶŷƶƚ ƉĞƌŝŶŶĞ ũžͳ ƚă ŝŷŷžůůă ŽĚŽƚĞƚĂĂŶ 30 dŝɖͳƚăɖ

31 <//dk<^ d kilpailukykyisillä huoltohinnoilla niin mielettömästi, että harva pelkästään näillä töillä pystyy (tessin mukaisen) palkkansa ansaitsemaan. Puhumattakaan, että keskisuuressa kaupungissa vauvat loppuvat kesken ja tietokoneita ei hajoile tarpeeksi. Näiden perustöiden hakijoita on kyllä pilvin pimein, mutta käytännössä heidän pitäisi osata tehdä jotain muutakin. Työnantajat huutelevat moniosaajien perään ja moniosaajuus on yksi nykyaikaisen yrittäjämäisen työntekijän ominaispiirre. I felt I was lost, but now I feel I have found myself! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵŶ ĂƐŝĂŬĂƐ Yrittäjämäisissä työntekijöissä, jotka osaavat ottaa vastuun omasta työstään ja osoittavat kehittämiskykyä, piilee kasvun potentiaali mille tahansa työnantajalle. Tämän yrittäjät tietävät ja se tulisi työnhakijoidenkin tajuta. Aika on ajanut ohi siitä, että ihmisille annetaan työpaikka. Antamiseen ei ole yksinkertaisesti varaa. Työntekijän on otettava oma työ haltuunsa, omistettava se ja luotava siitä jotain merkityksellistä. Työntekijän tuotava lisäarvoa yritykselle, oltava tuotantotekijä eikä pelkkä kuluerä. Tähän tarpeeseen vastaavat nimenomaan yrittäjämäiset, proaktiiviset ja intoa pursuavat työntekijät olivat he sitten duunareita tai toimihenkilöitä. Ehkä sama vaatimus koskee vielä joskus virkamiehiäkin. Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Työnhakijoiden kannattaa muistaa se. dǉƃůůŝɛƚǉć ǀŽŝ ŵǉƃɛ Ǉƌŝƚƚćŵćůůć dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ ŽŚũĂĂ ĂƐŝĂŬŬĂŝƚĂ ŵǉƃɛ ǇƌŝƚƚćũǇǇƚĞĞŶ 31

32 dp/,/e ͳw >s >h ^ EK/E <hs/e : EhD ZK/E Vuosi 2014 on ollut Töihin!-palvelulle haastava, kuten murroksessa olevassa maailmassa monelle muullekin. Haastavia vuosia ei tarvitse pelätä, ne ovat tärkeitä mittapuita tulevaisuuden varalle kestääkö rakenne, pysyykö toiminta. Töihin!-palvelun rakenne ja toiminta on kestänyt! Tämä on hyvä merkki ja valaa rohkaisua toiminnan jatkolle ja kehittymiselle. Yhteiskuntaa ja työyhteisöjä ravistavista haasteista huolimatta Töihin!-palvelun toiminta on tuottanut tulosta vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Myös vuoden 2014 tulokset ylittivät edelliset. Tämä on osoitus siitä, että olemme pystyneet rakentamaan toimivan yhteistyön työllisyydenalan toimijoiden kanssa ja että paikalliset yritykset ovat oppineet luottamaan Töihin!-palvelun palvelukonseptiin. Töihin!-palvelu on yrityskoordinaattoreiden ja työhönvalmentajien tiivistä ja saumatonta yhteistoimintaa. Yrityskoordinaattorit avaavat yrityksen oven ja myyvät Töihin!-palvelun työnantajalle. Työhönvalmentajat puolestaan toteuttavat sen palvelun yrityksessä ja ottavat vastuun siitä, että työnantajan odotukset ja työnhakijan tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Töihin!-palvelu on pystynyt onnistuneesti olemaan uudenlainen toimija työllisyydenhoidon kentällä. Töihin!-palvelu on tarkoitettu työnhakijoille, joilla on kyky ja halu ottaa vastuu ja tehdä töitä oman työllistämisen eteen, sekä työnantajille, joilla on tekemätöntä työtä ja kiirettä, mutta tarvitsevat apua, neuvoa ja tukea työyhteisön laajentamiseksi - työllistämiseksi. Töihin!-palvelun tarkoitus on siltäkin osin helpottaa yrittäjän arkea. Näin ollen Töihin!-palvelun asiakkaita ovat sekä työnhakijat että työnantajat. Kuntakokeilun Töihin!-palvelun tarkoitus on ollut luoda keinoja, joiden avulla työnhakijalla on mahdollisuus päästää yritykseen näyttämään osaamisensa ja työllistyä. Työllistämisessä on aina muistettava, että yrittäjälle tärkein on juuri työntekijän työllä ja taidolla tuoma lisäarvo, eikä niinkään euromääräinen palkkatuki tai kuntalisä. Kun yritykselle koituu ihmisen osaamisesta ja tekemisestä aitoa lisäarvoa, niin yleensä työnantaja on halukas palkkaamaan hänet. Työllisyyden kuntakokeilun yritysyhteistyön kulmakivenä on vahva ja luotettava asiakassuhde paikallisten työnantajien kanssa. Yhteistyön tuloksellisuutta edesauttaa se, että Töihin!-palvelulla on selkeä konsepti sekä toimiva palvelupaketti, joka on tarkoitettu sekä työnhakijoille että työnantajille. ŶƵ ũă,ăƌƌŝ ůŝŷŭğŝŷžğůćŵćŷ <ĞƐŬƵƐůŝŝƚŽƐƐĂ 32 sƶžěğŷ ĂŝŬĂŶĂ ŽŶ ŬƵƚƐƵũĂ ƚƶůůƶƚ ǀĂůƚŝŽǀĂƌĂŝŶŵŝͲ ŶŝƐƚĞƌŝƂƂŶ ƚǉƃͳ ũă ĞůŝŶŬĞŝŶŽŵŝŶŝƐƚĞƌŝƂƂŶ ůŝŷŭğŝͳ ŶŽĞůćŵćŶ ŬĞƐŬƵƐůŝŝƚƚŽŽŶ ^ƵŽŵĞŶ zƌŝƚƚćũŝğŷ ƉććͲ ŵăũăăŷ

33 dp/,/e ͳw >s >h ^ EK/E <hs/e : EhD ZK/E Toimivalla työnantajayhteistyöllä ja asiakastyön uudenlaisella sosiaalipedagogisella otteella Töihin!-palvelu on vuonna 2014 saanut aikaan merkittäviä tuloksia niin Jyväskylässä kuin Muuramessa. dp/,/e ͲW >s >h :zs ^<z> ^^ on vuoden aikana ollut valmennuksessa 704 työnhakija-asiakasta, joista alle 30-vuotiaita on ollut 291 henkilöä ja yli 30-vuotiaita 425 henkilöä. Maahanmuuttaja-asiakkaita oli yhteensä 119 henkilöä. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat ohjautuneet Töihin!-palveluun TE-toimistosta, mutta rakenteellista asiakasohjausta on kehitetty myös monien paikallisten 3. sektorin toimijoiden kanssa. Näin ollen Katulähetys, Sovatek, SPR, Jyvälän setlementti, Nuorten taidetyöpaja, Jyvässeudun Työllistämisyhdistys sekä monet työllisyyspoliittiset hankkeet ovat käyttäneet omien asiakkaidensa työelämään saattamisessa Töihin!-palvelua. Töihin!-palvelu on vuoden aikana tarjonnut omia palveluja ja ollut yhteydessä 650 työnantajaan, joista 606 on yrityksiä ja 44 järjestöä. Yhteistyön muotoja on monia: yrityksissä käynnit ja työnantajatapaamiset, puhelinsoitot, sähköpostit, uutiskirjeet sekä monet erilaiset yhteiset tempaukset ja tapahtumat. Työhönvalmentajat ovat mahdollistaneet asiakkaillensa työpaikkatutustumisia ja työhaastatteluja. Vuoden 2014 aikana käytiin työhaastatteluissa yhteensä 452 kertaa. Työkokeilusopimuksia Töihin!-palvelun asiakkaille syntyi yhteensä 234 kappaletta ja työsopimuksia peräti 241 kappaletta. Työsopimuksista melkein puolet syntyi valmennuksen ohjausvaiheessa. Työhönvalmentajan opastuksella ja tsemppauksella asiakkaiden työnhaun osaaminen vahvistui niin, että he onnistuivat saamaan työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Samanaikaisesti hyödynnettiin Töihin!-palvelun työnantaja-asiakkaita, jotka mahdollistivat työkokeilupaikkojen ja uusien työpaikkojen syntymisen. Myös opiskelemaan ohjaaminen on työhönvalmentajien asiakastyön arkea. Niinpä 104 henkilöä aloitti ammatilliset opinnot, heistä 9 vahvistaa osaamistaan oppisopimuskoulutuksen kautta. Työnhakija-asiakkaista löytyi myös 6 rohkeaa ihmistä, jotka päättivät ryhtyä yrittäjiksi. Voidaan sanoa, että yli puolet asiakkaista pääsivät tavoitteisiinsa oli se sitten työpaikka, työkokeilu, opiskelu, yrittäminen tai muuten oman tavoitteen selkiytyminen. ƌŭăěŝăŷŵćğůůć ŽŶ ŽůƚƵ ŬŽǀĂƐƚŝ ŬŝŝŶŶŽƐƚƵŶĞŝƚĂ ŬƵŶƚĂŬŽŬĞŝůƵƐƚĂ ũă dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵƐƚĂ Jyväskylän ja Muuramen Töihin!-palvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä käyttäen samanlaista palvelukonseptia. Yhteistyö edesauttaa asiakkaiden työllistymistä ja työnantajien palvelemista yli kuntarajojen. dp/,/e ͲW >s >h DhhZ D ^^ vuosi 2014 oli tuloksekas ja vauhdikas huolimatta monista henkilöstömuutoksista kuluneen vuoden aikana. Kaikkiaan työllistymisiä tuli 33 kappaletta ja työkokeiluja 19 kappaletta. Lisäksi asiakkaamme päivittivät osaamistaan erilaisten koulutusten muodossa. Työnhakija-asiakkaita oli vuoden kuluessa 76 henkilöä ja työnantaja-asiakkaita n. 70. Uusia asiakkaita tuli Töihin! palveluun enimmäkseen Muuramen kunnan sosiaalitoimen ja dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ ƐĂŝ ŬƵƚƐƵŶ ƚƶůůă ŬĞƌƚŽŵĂĂŶ ǇƌŝƚǇƐǇŚƚĞŝƐƚǇƂƐƚć ŵŝͳ ŶŝƐƚĞƌŝ /ŚĂůĂŝƐĞůůĞ 33

34 etsivän nuorisotyön kautta sekä myös suoraan oma-aloitteisesti. Pienessä kunnassa puskaradio markkinointi toimii hyvin monet uudet asiakkaamme olivat kuulleet palvelusta kavereiltaan ja sukulaisiltaan. Myös TE-toimiston kautta asiakkuuksia tuli kohtuullisen hyvin. Töihin!-palvelu oli esillä Muuramelainen-lehdessä niin vakituisten ilmoitusten kuin lehtijuttujenkin kautta. Uutisoituja tapahtumia olivat mm. Töihin!-palvelun ja Muuramen Innolan yhteisten uusien toimitilojen avoimet ovet päivä tammikuun lopulla. Valtakunnallisen Yrittäjän päivän 5.9. Muuramen tapahtuman tukikohtana toimi Töihin!-palvelun ja Innolan tilat. Yrittäjyydestä kiinnostuneita kävi päivän aikana n. 80 henkilöä. Uutiskynnyksen ylitti myös Muuramen Yrittäjät ry:n jokaviikkoiset torstai-iltojen yrittäjäkahvit, joiden pitopaikaksi vakiintui Töihin! palvelun tilat, samoin kuin myös Yrittäjät ry:n hallituksen kokouspaikka. Muuramelainen oli myös mukana uutisoimassa ja tiedottamassa Töihin!-palvelun yrityskoordinaattori yrityshaastattelukierrosta, jossa toimeksiantajana olivat Muuramen kunta, Muuramen yrittäjät ry. ja Töihin! -palvelu. Töihin!-palvelu on ollut aktiivisesti mukana yhdessä nuorten yrittäjyystalo Innolan kanssa järjestämässä muuramelaisten järjestöjen ja yhdistysten tapaamisia, joissa tarkoituksena on ollut kehittää yhteistyötä ja vaihtaa osaamista. Töihin! palvelun yritys- ja sidosryhmäyhteistyöhön avautui tärkeitä kanavia, kun yrityskoordinaattori kutsuttiin mukaan Muuramen maine- ja elinkeinostrategian ohjausryhmään sekä asiantuntijajäseneksi Muuramen yrittäjät ry:n hallitukseen. Lisäksi Töihin! palvelu oli mukana omalta osaltaan luomassa Muuramen työllissyysstrategiaa 2015 ja siitä eteenpäin. Syksyn aikana Töihin!-palvelun, Muuramen Yrittäjät ry:n ja Muuramen kunnan välinen yhteistyö tiivistyi ja konkretisoitui projektiin, jossa yrityskoordinaattori tehtäväksi tuli toteuttaa n yrittäjän haastattelukierros lokakuun 2014 maaliskuun 2015 aikana. Muuramen kunnan osalta haastattelun kysymykset liittyivät kunnan valmisteilla olevaan maine ja elinkeinostrategiaan. Muuramen yrittäjät ry:n kysymykset liittyivät yrittäjäjärjestön toiminnan paikalliseen kehittämiseen. Töihin! palvelun osalta haastattelussa pyrittiin kartoittamaan yrittäjien työvoimatarpeita nyt ja tulevaisuudessa, yrittäjien palkkatukiin liittyvää tuntemusta ja mahdollisuutta Töihin!-palvelun kautta tarjota sellaisia osaajia, joita yrityksen toiminnassa tarvitaan. Muurame Yhteensä TOIMENPITEET Uraohjaus ja yksilöllinen työhönvalmennus Työsopimukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista 30 v ja + vuotiaita Montako työsopimusta syntynyt ohjaus- ja aktivointivaiheessa Montako työsopimusta syntynyt Yrtin kautta Työkokeilusopimukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita Oppisopimuskoulutukset yhteensä joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita Aloittanut yritystoiminnan/osuuskuntayrittäjyyden joista alle 30 vuotiaita joista yli 30 vuotiaita Aloittanut ammatillisen koulutuksen tai työvoimapoliittisen koulutuksen Ammatillinen tai korkeamman asteen koulutuskoulutus Työvoimapoliittinen koulutus Tukipalvelut Ryhmävalmennus (esim. Työnhakuklubi jne.) Työnhakumestariksi -koulutus Lyhytkurssit (esim. hygi.passi, työturvallisuus jne) Työhaastattelut/työpaikkatutustumiset Ohjautunut ohjaus- ja kuntoutustiimiin Ohjautunut ohjaus- ja kuntoutustiimistä Töihin!-palveluun Tavoitteet eivät toteutuneet Yhteenvetona voidaan todeta, että Jyväskylän sekä Muuramen Töihin!-palvelulle vuosi 2014 on ollut tuloksellista ja toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmat ovat valmistuneet ja niiden mukaan yhteistyön tehostamista, vahvistamista ja monipuolistamista eri toimijoiden kanssa jatketaan myös seuraavina vuosina. WŝĞŶĞƐƐć ƚŝŝŵŝɛɛć ŽŶ ŝɛžƚ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂŬƵǀŝŽƚ ϯϰ Jyväskylä Henkilöasiakkaita ohjauksessa yhteensä Alle 30-vuotiaita yhteensä joista miehiä joista naisia Yli 30-vuotiaita yhteensä joista miehiä joista naisia Maahanmuuttajia yhteensä joista miehiä joista naisia Työnantaja-asiakkaita yhteensä elinkeinotoimintaa harjoittavat ei elinkeinotoimintaa harjoittavat

35 <ŝŝƚžɛ ŽŶ ƉŝĞŶŝ ƐĂŶĂ EŝŝŶ ƉŝĞŶŝ Ğƚƚć ůŝŝăŷ ƵƐĞŝŶ ƐĞ ƚăśƚžž ƵŶŽŚƚƵĂ dćůůć ƉŝĞŶĞůůć ƐĂŶĂůůĂ ŽŶ ŬƵŝƚĞŶͲ ŬŝŶ ŝɛž ŵğƌŭŝƚǉɛ ũă ƐƵƵƌŝ ǀŽŝŵĂ <ŝŝƚžŭɛğɛƚă ĂůŬĂĂ ůƶžƚƚăŵƶɛ ǇŚƚĞŝƐƚǇƂ ŬĞŚŝƚǇƐ ũă ŽŶŶŝƐƚƵŵŝŶĞŶ Kiitos Sinulle, joka olet mahdollistanut Töihin!-palvelun vuoden 2014! Kiitos Sinulle yrityskoordinaattori, kun osasit avata työnantajan oven, kiitos Sinulle työhönvalmentaja, kun toteutit Töihin!-palvelua ja teit parhaasi arjen työssä, kiitos Sinulle yhteistyökumppani, kun luotit meihin, kiitos Sinulle päättäjä, kun olit kiinnostunut ja halusit kuulla meistä lisää, kiitos Teille yrittäjät ja työnantajat kun, työllistitte! Kiitos, kun saimme yhdessä palvella Jyväskylää ja Muuramea! dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ Ŭŝŝƚƚćć ǀƵŽĚĞƐƚĂ ϮϬϭϰ ũă ƚžŝǀžž ǇŚƚĞŝƐŝć ŽŶŶŝƐƚƵŵŝƐŝĂ ǀƵŽĚĞůůĞ ϮϬϭϱ Älä mieti onniﬆuuko se vai ei, mietitään yhdessä MITEN se onniﬆuu. 35

36 YHTEYSTIEDOT dǉƃůůŝɛǉǉěğŷ ŬƵŶƚĂŬŽŬĞŝůƵ dƃŝśŝŷ ͲƉĂůǀĞůƵ DĂƚĂƌĂŶŬĂƚƵ ϰ ϰϭϭϭϭ :ǇǀćƐŬǇůć ǁǁǁ ƚžŝśŝŷɖăůǀğůƶ Ĩŝ ϯϲ

Näytä lisää