Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta Ilmoitusasiat 633/45.452/ /21.212/ /09.092/ /44.

Transkriptio

1 Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta Ilmoitusasiat 633/45.452/ /21.212/ /09.092/ /44.440/2011 Sosterlk Kuntaliiton yleiskirje 19/80/2011: Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) vaikutukset kunnalle palvelun tarjoajana ja valvon taviranomaisena Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) tulee voimaan ja kumoaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004). Kuluttajaturvallisuuslaki koskee kuntia sekä palvelun tarjoajina että valvontaviranomaisena. Kuluttajaturvallisuuslakiin sisältyy kuluttajapalvelun tarjoajalle velvollisuus tehdä toiminnastaan etukäteen ilmoitus valvontaviranomaiselle ja laatia toimintaansa koskeva turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon liittyy merkittäviä riskejä. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia palveluita. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi huvipuisto, kuntosali, leikkikenttä, seikkailu- ja elämyspalvelu, kiipeilykeskus, uimaranta ja turvapuhelinpalvelu. Kunnan valvontaviranomaisen valvontavelvollisuus koskee koko lain soveltamisalaa, eikä näin ollen rajoitu pelkästään ilmoituksenvaraisiin kohteisiin. Kuluttajaturvallisuusvalvonnassa noudatettavan työnjaon mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) vastaa kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta ja kuntien valvontaviranomaiset palveluiden turvallisuuden valvonnasta. Tukes myös suunnittelee, ohjaa ja kehittää valvontaa. Kunnan on perittävä hyväksymänsä taksan mukainen maksu ilmoitusten käsittelystä ja lähetettävä toiminnanharjoittajille todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Kuntien on syytä valmistella ja hyväksyä ilmoitusten käsittelyä koskevat maksutaksat ennen lain voimaantuloa. 2. Helli-liikelaitoksen johtokunnan päätös : Sosiaali- ja terveyspalve lukeskus Helli-liikelaitoksen talouden toteuma ajalta Johtokunta on hyväksynyt osavuosiraportin ja korostaa ta lous ar vio muu tos ten to teuttamisen tärkeyttä tehtäväalueiden päälliköille ja tulosyksiköi den esi miehil le. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt kokouksessaan Helli-liikelaitoksen toi mit ta mat kun ta koh tai set yh teen vedot ta lou den to teu ma tie doista pal velu alueit tain ajalta Johtokunnan käsittelemä osavuosiraportti ajalta on lähetetty lautakunnan jä se nil le esi tys lis tan mu ka na. 3. Helli-liikelaitoksen johtokunnan päätös : Selvitys lääkäritilanteesta. Johtokunta on hyväksynyt johtava lääkäri Arto Mönttisen selvityksen lääkäritilanteesta

2 ja toimittanut sen edelleen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi. Johtavan lääkärin tekemä selvitys on lähetetty lautakunnan jäsenille esityslistan mu kana. 4. Helli-liikelaitoksen johtokunnan päätös : Lääkäripäivystyksen hoita minen Johtokunta tekee Attendo MedOne Oy:n kanssa sopimuksen lääkäripäivystyksen tuotta mi sesta ajalla Suomen Monikkoperheet ry:n kirjelmä monisikiösynnyttäjien huomioimisesta tervey denhuollon järjestämissuunnitelmassa Kirjelmässä todetaan mm. seuraavaa: Terveydenhuoltolain 34 pykälän mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suomen Monikkoperheet ry on kaksosten ja kolmosten perheiden kattojärjestö. Haluamme kiinnittää huomionne siihen, että terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaanne kirjattaisiin miten alueellanne hoidetaan tulevien monikkoperheiden tarvitsema perhe valmennus. Esitämme, että alueenne kunnat tekisivät tässä yhteistyötä. Monikkoperheiden perhevalmennuksen järjestäminen on usein luontevaa keskittää, koska yksittäisessä kunnas sa uusien monik koperheiden määrä voi olla vähäinen. Suomessa syntyy kaksoset noin 900 perheeseen ja kolmoset noin perheeseen vuosittain. Monisikiöraskaus on riskiraskaus, jonka seuranta tapahtuu aina sekä neuvo lassa että äitiyspoliklinikalla. Odottajan tilanteeseen sisältyy lääketieteellisiä erityisky sy myksiä, minkä lisäksi per heellä on myös muita erityistarpeita, mm. arjessa selviyty mi nen. Suomessa toimii tällä hetkellä useita monikkoperhevalmennusmalleja, joissa toimijana on sairaanhoitopiiri, keskitetty neuvola, yksittäinen neuvola ja/tai monikkoperheyhdistys. Valmennusta to teuttaa yksi toimija tai useampi toimija yhdessä. Terveydenhuoltolaissa ( /1326) vahvistetaan neu volapalvelut kunnan vastuulle, ja tähän kuuluu van hemmuuden tukeminen. Terveydenhuoltolaissa peruster veydenhuolto velvoitetaan toimimaan neuvolapalveluja järjestäessään yhteistyössä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Monikkoperhevalmennuksen osalta luonteva vaihtoehto onkin sen järjestämi nen yh teistyössä alueen eri toimijoiden kesken. Julkisen sektorin vahvuus on raskau den ja synnytyksen ammatilli sen tiedon hallinnassa kun taas kolmannen sektorin mo nikkoper heyhdistyksissä on kokemuksen kautta hankittua tietotaitoa arjessa selviytymiseen niin äidin, isän kuin parisuhteenkin näkökulmasta. Kaikilla alueilla ei valitettavasti ole toimivaa monikkoperhevalmennusta. Perheiden edun mukaista on, että alueellenne toimii valmennusmalli, jolla mahdollistetaan jokaiselle tulevalle mo nikko perheelle monipuolinen valmistautuminen tulevaan vaativaan elämäntilanteeseen sekä mahdollisuus saada kohdennettua tietoa ja vertaistukea. Ras kauden aikana an nettu riittävä tuki ennaltaehkäisee myös myöhem piä ongelmatilanteita. 6. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen kiireettömän sairaanhoidon jo notiedote Puhelinyhteys terveyskeskuksiin - virka-aikana välittömästi

3 Hoidon tarpeen määrittely Hammaslääkärin vastaanotto Lääkärin vastaanotto Laboratorio Röntgen Sairaanhoitajan vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Työterveyshuolto Fysioterapia - puhelimitse välittömästi, sairaanhoitajan vastaanotolla viimeistään seuraavana arkipäivänä - terveydenhoitajien vastaanotoilla puhelimitse joko samana tai seuraava na arki päivä nä - fysioterapeuttien vastaanotoille puhelintuntien aikana joko samana tai seuravana arkipäivänä viikkoa viikkoa päivää - seuraavana arkipäivänä päivää viikkoa viikkoa viikkoa 7. Valviralta saapunut ohje 13/2011: Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanon seuranta ja valvonta Ohjeessa todetaan mm. seuraavaa: Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia edistämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Valtioneuvoston asetus 338/2011 täsmentää terveydenhuoltolakia lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen, eli neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon osalta. Asetuksen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja kaventaa terveyseroja. Asetuksen mukaan kuntien tulee laatia yhtenäinen toimintaohjelma lasten ja nuorten ehkäiseville terveyspalveluille. Toimintaohjelma tulee valmistella yhteistyössä sosiaalitoimen ja opetus/sivistystoimen kanssa. Tämä edesauttaa moniammatillisen toiminnan ja sujuvien palveluketjujen kehittämistä. Kuntien on järjestettä vä määräaikaiset terveystarkastukset kaikille määrättyyn ikäryhmään tai vuosiluokkaan kuuluville. Sen lisäksi on huolehdittava erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeen varhaisesta tunnistamisesta ja tarvittavan tuen järjestämisestä viivytyksettä. Asetus velvoittaa kuntia selvittämään myös määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten ja nuorten poisjäännin syyn ja mahdollisen tuen tarpeen. Asetuksen 338/2011 säännösten ja tavoitteiden toteutuminen ei käytännössä ole mahdollista ilman, että neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset ovat valtakunnallisten suositusten mukaisia. Korotettu valtionosuus Vuosien 2010 ja 2011 kuntien saamiin valtionosuuksiin on lisätty yhteensä 18,5 miljoonaa euroa asetuksen 338/2011 toimeenpanon varmistamiseksi. Tämä korotus, 18,5 miljoonaa euroa vuosittain, jää pysyvästi kuntien

4 saamiin valtionosuuksiin. Valtionosuuden korotus on keskimäärin 3,4 euroa kunnan asukasta kohden. Se on noin 50 % kuntien itsensä arvioimasta lisärahoitustarpeesta. Asetuksen 338/2011 valvontaohjelma Valvira ja aluehallintovirastot ovat valmistelleet valtakunnallisen valvontaohjelman asetuksen 338/2011 mukaisen toiminnan valvonnan tehostamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Valvontaohjelma valmistuu marraskuussa Valvontaohjelman tavoitteena on varmistaa asetuksen mukaisten palvelujen järjestäminen yhdenvertaisesti kaikissa kunnissa/terveyskeskuksissa. Valvontaohjelma lisää valvonnan suunnitelmallisuutta, systemaattisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Se myös ohjaa palveluntuottajia kehittämään omaa toimintaansa ja toiminnan omavalvontaa. Omavalvonnan avulla palveluntuottaja itse seuraa toimintansa lainmukaisuutta, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä korjaa toiminnassa mahdollisesti esiintyvät puutteet nopeasti. Asetuksen mukaisen toiminnan valvonta Valvovat viranomaiset, alueilla ensisijassa aluehallintovirastot, valvovat asetuksen 338/2011 toimeenpanoa terveyskeskuksissa valvontaohjelman mukaisesti vuosina Valvonnassa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten ehkäisevän toiminnan suunnitelmallisuuteen ja moniammatilliseen toteutukseen. Terveyskeskuksessa tulee siis olla lasten ja nuorten ennaltaehkäisevästä toiminnasta vastaava henkilö sekä yhtenäinen poikkihallinnollisesti valmisteltu toimintaohjelma palvelujen järjestämiseksi asetuksen mukaisesti. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota laajojen terveystarkastusten sekä muiden määräaikaisten terveystarkastusten toteutumiseen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen sekä tuen järjestämiseen. Terveystarkastusten määrällisen toteutumisen lisäksi pyritään arvioimaan myös henkilöstömitoituksen toteutumista suhteessa toiminnan järjestämiseen ja asetuksen velvoitteisiin neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. 8. Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011: Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunni telma Terveydenhuoltolain painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Lain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolakia säädettäessä on tarkoitettu, että järjestämissuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle.

5 9. Kuntaliiton yleiskirje 22/80/2011: Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilai den ko ti kun nan maksuosuuden määräytyminen vuonna 2011 Suomen Kuntaliitto on antanut yleiskirjeessään (9/80/2010) suosituksen lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden maksuosuuden määräytymisestä. Kuntaliitto suosittaa, että vuoden 2011 osalta kunnissa noudatetaan maksuosuuden määräytymisessä samaa käytäntöä kuin vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 :n 3 momentin mukaan kunta, joka on lastensuojelulain 16 b :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, kunnalle tai opetuksen järjestäjälle opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Valmistelija: hallintosihteeri Paula Kotilainen, p Päätösehdotus: Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.