LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta

Transkriptio

1 LAHDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE Osa 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Päivitys vuodelle 2016

2 1 YLEISTÄ TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen Resurssien kohdentaminen suuririskisiin kohdetyyppeihin Valvonnan näkyvyys Toiminnan turvallisuuden varmistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa KOHTEET Valvontakohteiden kartoittaminen ja kirjaaminen TARKASTUKSET JA NIIDEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY Tarkastusten kohdentaminen ja tarkoitus Tarkastusten toteuttaminen Tarkastuskertomus, pöytäkirja ja tietojärjestelmään kirjaus Tarkastukseen käytetty aika KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN RESURSSIEN VARMISTAMINEN Arvioitu resurssitarve Resurssitarpeen laskentaperiaate Resurssitarvearvio vuodelle Kuluttajaturvallisuusvalvonnan erikoisosaamisen turvaaminen Valvonnan maksullisuus RAPORTOINTI JA SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO KOULUTUS VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN

3 1 YLEISTÄ Evira, Tukes ja Valvira ovat laatineet yhdessä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Tämän osaksi on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) laatinut kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille Valtakunnallisen valvontaohjelman laatimisesta on säädetty vuoden 2012 alusta voimaan tulleen kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, jäljempänä KuTuL) 20 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (VnA, 78/2011). Kuluttajaturvallisuuslaissa on lueteltu kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontaviranomaiset ja niiden tehtävät (KuTuL ). Lain mukaan kunnan tehtävänä on ollut valvoa alueellaan lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Valvonnassa sovelletun työnjaon mukaisesti kunnat ovat suorittaneet alueellaan kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaa, kun taas kulutustavaroiden turvallisuutta ovat valvoneet pääsääntöisesti Tukes sekä Tulli. Lahden kaupunginvaltuusto on päätösvaltamatriisissaan määritellyt kuluttajaturvallisuuslain mukaiseksi kunnan valvontaviranomaiseksi Lahden seudun rakennuslautakunnan ympäristöterveyden jaoston, joka hyväksyy kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelman. Kunta on velvoitettu laatimaan kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman valtakunnallinen valvontaohjelma huomioiden. Kunnan valvontasuunnitelma on laadittava siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja (KuTuL 22 ). Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi kuluttajaturvallisuuslain sekä terveydenhuoltolain 21 :n muuttamisesta (HE 46/2015 vp). Tällä muutoksella poistetaan kunnista kuluttajaturvallisuuslain mukaiset valvontatehtävät. Kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonta irrotetaan ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta ja keskitetään Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon alkaen. Nykyinen Lahden kaupungin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on laadittu vuosille Kuluttajaturvallisuusvalvonnan osalta tätä vuodelle 2016 päivitettyä valvontasuunnitelmaa toteutetaan ajanjaksolla TEEMA JA TAVOITTEET KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNASSA 2.1 Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen Lahden kaupungin kuluttajaturvallisuusvalvonnassa pyritään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen resurssien oikeanlaisen kohdentamisen ja vaikuttavuutta tukevien toimintatapojen keinoin. 3

4 2.1.1 Resurssien kohdentaminen suuririskisiin kohdetyyppeihin Kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä on lueteltu palvelut, joiden tarjoajan on tehtävä ennen palvelun tarjoamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua aiotaan tarjota sekä lisäksi laadittava turvallisuusasiakirja, joka sisältää suunnitelman vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palvelun tarjoamisessa mukana oleville: huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli ja sirkus kuntosali laskettelukeskus ja muu rinnekeskus leikkikenttä ja siihen rinnastettava sisäleikkipaikka rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka seikkailu-, elämys- ja luontopalvelu sekä niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi kiipeilykeskus ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu kartingrata uimahalli, maauimala, kylpylä ja viihdekylpylä uimaranta ja talviuintipaikka tatuointi-, lävistys- ja muu kehonmuokkauspalvelu turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraa jonkun turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi Valvonnan näkyvyys Kuluttajaturvallisuusvalvonnan näkyvyyttä pyritään edistämään aktiivisella paikallisella viestinnällä mm. tiedottamalla ajankohtaisista asioista Lahden kaupungin internetsivuilla Toiminnan turvallisuuden varmistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Turvallisuusnäkökohdat on edullisinta ottaa huomioon mahdollisimman aikaisin toimintaa suunniteltaessa, joten valvonnan vaikuttavuuden edistämiseksi kuluttajaturvallisuuden periaatteita pyritään tekemään tutuksi toiminnanharjoittajille jo etukäteen. Lahden kaupungin ympäristöterveys tekee yhteistyötä useita kuluttajaturvallisuuden soveltamisalaan kuuluvia kohteita ylläpitävien tahojen (kuten kaupungin vihertoimi ja liikuntapalvelut) kanssa mm. uimarantoja koskevien säännöllisten vuosittaisten suunnittelu- ja palautepalaverien muodossa. Lahden seudun rakennusvalvonnan kanssa voidaan esille nousevia rakenteelliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä käydä läpi heti niiden ilmaantuessa. Yksittäisten kohteiden toimijoille annetaan neuvontaa ja opastusta palveluiden suunnittelun tueksi sekä tarkastuskäyntien yhteydessä että heidän sitä halutessaan myös erillisin tapaamisin. Yleisötilaisuuksien ja tapahtumien turvallisuuden valvonnassa tullaan jatkamaan toimivaksi havaittua käytäntöä toiminnanharjoittajien ja useiden eri viranomaisten edustajien yhteistarkastuksiin osallistumisesta. 4

5 3 KOHTEET Kuluttajaturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnissa suoritettava valvonta ja tarkastukset kohdistuvat paikallisiin kuluttajapalveluihin. Valvontakohteita ovat erilaisia kuluttajapalveluja tarjoavat yritykset ja toiminnanharjoittajat. 3.1 Valvontakohteiden kartoittaminen ja kirjaaminen Lahden kaupungin ympäristöterveys pitää käytössä olevan Tarkastaja-ohjelman avulla ajantasaista rekisteriä kaikista valvontayksikön alueella toimivista kuluttajapalveluiden tarjoajista. Valvontakohteiden kartoitus perustuu: 1) aiempien vuosien tietojen keruussa ilmoitettujen tietojen päivittämiseen 2) muiden ympäristöterveydenhuollon lakien nojalla tehtyihin ilmoituksiin 3) viranomaisyhteistyöhön (poliisi, pelastustoimi, rakennusvalvonta, muut yksiköt) 4) mediahavaintoihin (lehdet, radio, tv, internet) 5) paikallistuntemukseen 6) yritysrekistereihin 7) kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin toiminnanharjoittajien tekemiin ilmoituksiin. Uuden valvontakohteen ilmaantuessa toimijaa pyydetään toimittamaan kuluttajaturvallisuuslain 6 mukainen ilmoitus kuluttajapalvelun tarjoamisesta sekä laatimaan palvelua koskeva turvallisuusasiakirja. Ilmoituslomake ja Tukesin ohje turvallisuusasiakirjan laatimiseksi löytyvät Lahden kaupungin internet-sivuilta. Ilmoitus käsitellään ja kohde kirjataan Tarkastaja-ohjelmaan. Palvelun tarjoajalle toimitetaan ilmoituksen vastaanottamisesta viipymättä vastaanottoilmoitus. Joitakin luettelon kohdetyyppien pieniriskisiä kohteita voidaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella rajata ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Tällaisia voivat olla esim. vähäriskiset ohjelmapalvelut ja hotellien pienet asiakkaiden aamu- ja iltauinteja varten käytetyt uima-altaat. 4 TARKASTUKSET JA NIIDEN SISÄLLÖN MÄÄRITTELY 4.1 Tarkastusten kohdentaminen ja tarkoitus Vuonna 2016 valvontakäyntejä ei enää edellisvuosien tapaan toteuteta ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti, vaan valvontaa suoritetaan reaktiivisesti saadun kansalaispalautteen ja tehtyjen havaintojen perusteella. Valvontaa voidaan kohdistaa myös tiedossa oleviin riskikohteisiin ja yleisötilaisuuksiin, joissa tarjotaan kuluttajapalveluita. Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palvelun tarjoaja tuntee tarjoamansa palvelun riskit ja velvollisuudet sekä on huolehtinut siitä, ettei palvelusta aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle. Huomiota kiinnitetään ennen kaikkea palvelun kokonaisturvallisuuteen mm. havainnoimalla, kuinka toiminnanharjoittajan omavalvontaa ja asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. 5

6 4.2 Tarkastusten toteuttaminen Viranomaisen tarkastusoikeudesta on säädetty KuTuL:n 28 :ssä. Hallintolain (434/2003) 39 mukaan viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksesta ennakkoon asianosaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tarkastus voi kohdistua mm. tiloihin, asiakirjoihin tai olosuhteisiin. Tarkastukseen voi sisältyä myös näytteenottoa. Kuluttajan tai toisen viranomaisen tekemässä ilmoituksessa mainitun turvallisuuspuutteen toteamiseksi voidaan toteuttaa erillinen tarkastus siten, ettei toiminnanharjoittaja voi varautua tarkastukseen ennakolta. Tarkastus voidaan tehdä myös kotirauhan piiriin kuuluviin piha-alueisiin, jos niillä harjoitetaan kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa. Mikäli palvelua tarjotaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa, suoritetaan tarkastus asiakirjavalvontana, ellei ole perusteltua syytä epäillä rikoslain (39/1889) 44 luvun 1 :ssä tarkoitettua terveysrikosta. Tarkastuksissa voidaan käyttää apuna Tukesin ylläpitämästä kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetistä saatavia tai itse laadittuja tarkastuslistoja ja työohjeita. Kohteiden turvallisuuden arvioinnissa hyödynnetään myös aihealueista julkaistuja oppaita ja standardeja. 4.3 Tarkastuskertomus, pöytäkirja ja tietojärjestelmään kirjaus Tarkastaja laatii tarkastuksesta kertomuksen Tarkastaja-ohjelmaan. Tarkastuskertomuksesta käy ilmi tarkastuksen syy, kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomukseen voidaan myös kirjata kehotus turvallisuusasiakirjan täydentämiseksi tai erilaisia toimenpidekehotuksia esimerkiksi, tarvittavaan koulutukseen tai rakenteellisiin puutteisiin liittyen. Tarvittaessa kohteille annetaan määräajat havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Järjestelmästä tulostetaan kirjallinen pöytäkirja, joka toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana toiminnanharjoittajalle. 4.4 Tarkastukseen käytetty aika Tarkastaja-ohjelmaan kirjattavaan tarkastukseen käytettyyn aikaan sisällytetään tarkastukseen valmistautuminen, tarkastuksen suorittaminen sekä tarkastuspöytäkirjan ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, mikä sisältää myös tietojen tallentamisen tietojärjestelmään. Matkaan kuluvaa aikaa ei kirjata mukaan tarkastukseen käytettävään aikaan, mutta myös se otetaan huomioon resurssien suunnittelussa. 6

7 5 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN RESURSSIEN VARMISTAMINEN 5.1 Arvioitu resurssitarve Resurssitarpeen laskentaperiaate Kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava vähimmäisresurssitarve on viimeisimmän ohjeistuksen mukaan määritelty kaksiosaisella laskentatavalla, jossa on huomioitu: 1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve, joka perustuu: näiden kohteiden määrään valvontayksikön alueella painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin. 2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä kertoimella, joka: määritellään perustuen arvioon valvontatarpeen muuttumisesta on lähtökohtaisesti 1,7 ja muutettavissa vuosittain välillä 1,5-2,0. Kohdassa 1 saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kohdassa 2 esitetyllä kertoimella, jolloin saadaan arvio valvontaresurssien kokonaistarpeesta Resurssitarvearvio vuodelle 2016 Vuodelle 2016 ei enää suoriteta suunnitelmallista kuluttajaturvallisuusvalvontaa, joten säännölliseen valvontaan ei enää varata kohdekohtaisesti laskettuja resursseja Muuhun kuluttajaturvallisuusvalvontaan, kuten erityistilanteiden hoitamiseen sekä ilmoitusten ja valitusten käsittelyyn varataan resursseja vuoden neljälle ensimmäiselle kuukaudelle. Tähän tarvittava työajan arvioinnissa käytetään edellisvuoden lailla valvonta-alueella olevien kohteiden määrään perustuvaa muun valvonnan resurssitarvearvion laskentatapaa (kertoimeksi on määritetty 2,0) huomioiden valvonnan siirtyminen Tukesille toukokuun alusta. Lahden kaupungin kuluttajaturvallisuusvalvonnan kokonaisresurssitarpeeksi vuonna 2016 arvioidaan näin 15 htp. 5.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan erikoisosaamisen turvaaminen Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistamiseksi tulisi valvontayksikössä olla kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistuneita viranhaltijoita, joiden työtehtävät koostuvat suurimmaksi osaksi tai ainakin merkittävässä määrin kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä. Lahden kaupungin terveydensuojelussa pyritään ylläpitämään nykytilannetta, jossa yksikössä on vähintään kaksi kuluttajaturvallisuuden perus- ja jatkokurssin suorittanutta ja aiheeseen liittyviin koulutuksiin aktiivisesti osallistuvaa viranhaltijaa. Tämä on nähty viranhaltijoiden motivaation ja valvonnan tehokkuuden kannalta tärkeänä asiana. Järjestelyllä voidaan samalla varmistaa, että valvontakohteeseen perehtyneen henkilön tilalle on tarvittaessa käytettävissä osaava varahenkilö. 7

8 5.3 Valvonnan maksullisuus Kohdassa 2.1 on lueteltu kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä esitetyt kuluttajapalvelut, joista palvelun tarjoajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös, mikäli edellä mainittuja toimintaa olennaisesti muutetaan tai mikäli palvelun tarjoaja vaihtuu. Ilmoituksen käsittelystä peritään maksu. Valvontakohteeseen reaktiivisesti tehdystä tarkastuksesta peritään maksu silloin, kun kohteessa havaitaan turvallisuuspuutteita. Maksu peritään myös annetun päätöksen noudattamista koskevasta tarkastuksesta. Matkoihin käytetty aika ja matkakustannukset voidaan lukea mukaan tarkastuksista perittäviin maksuihin, vaikkei niitä sisällytetä Tarkastaja-ohjelmaan kirjattavaan tarkastusaikaan. Maksut tulee määrätä siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lahden kaupungin yhdistymishallitus vahvistaa vuoden 2016 maksutaksan. 6 RAPORTOINTI JA SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuonna 2016 tehtyä valvontaa ei ole enää mahdollista raportoida YHTI-järjestelmään Tarkastaja-ohjelman kautta. Valvontaa ja valvontayksikköä koskevia tietoja (kuten henkilöresurssit, valvontasuunnitelma ja sen toteuman sanallinen arviointi) raportoidaan VYHA-järjestelmän (Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä) kautta tai muulla Tukesin määräämällä tavalla siinä laajuudessa kuin sitä valvontayksiköltä edellytetään. Vuoden 2016 valvonnasta tehdään tarkasteluvuotta seuraavan vuoden tammimaaliskuussa Lahden rakennus- ja ympäristölupalautakunnalle yhteenveto, jossa tuodaan esille valvonnan kannalta oleelliset asiat. 7 NÄYTTEENOTTO Koska paikallistasolla valvotaan pääasiassa kuluttajapalveluiden turvallisuutta, ei valvontaan yleensä liity näytteenottoa. Tukesilta voi tulla valvontayksiköille yksittäisiä näytteenottopyyntöjä. Näihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. 8 KOULUTUS Koulutukseen osallistutaan kulloinkin ajankohtaisten aiheiden ja koulutustarpeiden mukaan. 8

9 9 VARAUTUMINEN ERITYISTILANTEISIIN Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että valvonnassa eteen tuleviin erityistilanteisiin on varauduttu suunnittelemalla niiden edellyttämät toimintatavat ennakolta. Lahdessa on vuonna 2015 laadittu ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma, joka kattaa myös kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaiset erityistilanteet. Suunnitelma on tallennettu kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan käytössä olevalle palvelimelle hakemistopolkuun: Z:\Sentera\Dokumentit\Terva\Valmiussuunnitelmat\ 9