Ettei kokonaan lässähtäisi

Transkriptio

1 Ettei kokonaan lässähtäisi Hattulan ja Janakkalan kuntien eläkevalmennuspilotin taustakyselyn yhteenveto Kanta-Hämeen PITSI-hanke Syyskuu 2013 Autio Tiina Heikkilä Minna 1

2 Sisällysluettelo: 1 Kehittämistyön taustaa 2 Eläkkeelle siirtymiseen liittyvää tutkimustietoa 3 Kyselyn toteuttaminen 4 Kyselyn tulokset 4.1 Taustatietoja vastaajista 4.2 Jäänkö eläkkeelle vai jatkanko työssä? 4.3 Kiinnostus eläkevalmennukseen 4.4 Millä mielellä eläkkeelle? Lähteet ja kirjallisuutta 2

3 1 Kehittämistyön taustaa Hattulan ja Janakkalan kunnat ovat mukana Kanta-Hämeen PITSI-hankkeessa ( ), jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä neuvonnan, tiedotuksen, valmennuksen sekä uusien palvelumuotojen avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmarahoitteinen PITSI- (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille hanke) käynnistyi marraskuussa Hattula ja Janakkala valitsivat pilotoinnin kohteeksi kunnan henkilöstöä koskevan eläkevalmennustoimintamallin kehittämisen. Pilottiin koottu työryhmä määritteli kehittämistyön tavoitteeksi mm. seuraavia asioita: suurten ikäluokkien työkunnon säilyttäminen työelämässä jaksamisen tukeminen varhaisen eläköitymisen jarruttaminen elämän hallintaan ja arjen sujuvuuteen panostaminen sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Pilotissa kehitetään ja testataan valmennusmallia, jonka tarkoituksena on tuottaa kunnalle työväline, jolla tuetaan kunnan työntekijöitä työuran viimeisinä vuosina ja eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Valmennuksen tavoitteena on myös auttaa ikääntyviä henkilöitä valmistautumaan tulevaan eläkeikään ja sen tuomiin muutoksiin. 2 Eläkkeelle siirtymiseen liittyvää tutkimustietoa Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä seurantatutkimuksessa (2011) tarkasteltiin eläkeiän saavuttaneiden henkilöiden työssä jatkamisen yhteydessä olevia tekijöitä. Työssä jatkamista selittivät hyvä työkyky ja työnantajan myönteinen suhtautuminen ikääntyvien työssä jatkamiseen ja se, että työ ei ollut henkisesti rasittavaa. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttivat iän ohella työhön, työuraan ja taloudellisiin tekijöihin liittyvät asiat. (Karisalmi S., Tuominen E., Takala M. ja Kaliva K., 2011) Joissakin tutkimuksissa erotellaan eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia työntö- ja vetotekijöitä (Coppola ja Benita Wilke 2010, OECD 2006). Työntötekijöinä tulevat esille 3

4 huonon terveyden, työttömyyden, työolojen, työvoiman rekrytointikäytäntöjen ja käyttötapojen sekä töiden sisällön piirteet, jotka vaikeuttavat ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista. Taloudelliset edut, perheenjäsenen eläkkeellä olo ja toiminta- ja harrastusmahdollisuudet lisäävät työelämästä poistumisen houkuttelevuutta. Mielenkiintoinen ja haasteellinen työ taas pitää työssä pidempään (Saurama 2004, Hakanen 2004). Keskeisiksi eläkkeelle siirtymispäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet houkuttelevat varhaiseläke-etuudet (Börsch-Supan 2000). Työssä jatkamisen halukkuuden on havaittu kasvavan iän mukana, mitä selitetään osittain sillä, että vain työkykyisimmät ja motivoituneimmat jatkavat työssä vanhuuseläkeikään asti. (Taylor ja Shore 1995, Forma ym. 2005, Li ja Sung 1998, Salokangas ym. 2005). Myös enemmän koulutusta saaneet suunnittelevat työskentelevänsä pidempään (Forma ym. 2005, Järnefelt 2010). Tutkimuksissa on havaittu, että naiset suhtautuvat usein työssä jatkamiseen miehiä kielteisemmin. Lisäksi yksinasuvat ovat halukkaampia jatkamaan työntekoa kuin parisuhteessa elävät. (Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Terveyden on myös havaittu liittyvän keskeisesti suunnitelmiin jatkaa työssä (Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Kymmenessä Euroopan maassa toteutetussa SHARE-tutkimuksessa havaittiin, että työoloilla on erittäin suuri merkitys eläkeaikomuksiin ja varhaiseläkkeelle siirtymiseen (Siegrist ym. 2007, Snalzenberger ym. 2008). Työn henkisen tai fyysisen raskauden ja työhön liittyvän kiireen on havaittu aikaistavan eläkesuunnitelmia. Työpaikan hyvän ilmapiirin, ikäryhmien välisen tasa-arvon, hyvän esimiestyön, työnantajan ikääntyviä työntekijöitä tukevan toiminnan ja työtyytyväisyyden on todettu lisäävän työntekijöiden halukkuutta jatkaa työssä. Työssä jatkamisen halukkuutta lisäsi myös työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi. (Forma 2004a, Forma 2004b, von Bondsdorff 2009). 3 Kyselyn toteuttaminen Eläkevalmennuksen suunnittelun pohjaksi toteutettiin syksyllä 2012 kysely kaikille Janakkalan ja Hattulan kuntien työntekijöille, jotka saavuttavat eläkeiän vuosina Kyselyn tarkoituksena oli selvittää eläkeiän saavuttavien henkilöiden ajatuksia 4

5 mahdollisesta työuran jatkamisesta sekä tulevista elämän muutoksista. Kyselyn avulla selvitettiin mm. Onko henkilöillä halukkuutta jatkaa työelämässä? Millaisia muutoksia he toivovat jatkaakseen työelämässä? Mitkä asiat arveluttavat eläkkeelle siirtymisessä? Millaisia odotuksia henkilöillä on eläkkeelle siirtymisen suhteen? Onko halukkuutta osallistua eläkevalmennukseen? Mistä asioista halutaan tietoa eläkevalmennuksessa? Kysely toteutettiin sekä sähköisenä että paperilomakekyselynä, koska kaikilla työntekijöillä ei ollut mahdollisuutta vastata kyselyyn sähköisesti. Kyselyn toteuttamisessa olivat mukana Hattulan ja Janakkalan kuntien henkilöstöhallinnon edustajat, jotka osallistuivat myös koko valmennuspilotin ajan suunnitteluun ja työryhmätyöskentelyyn. Ko. edustajat listasivat kohderyhmän henkilöt eli kuntien työntekijät, jotka saavuttavat eläkeiän vuosina Lisäksi he ohjeistivat yksiköiden esimiehet toimittamaan kyselyn kyseiselle ryhmälle joko sähköisesti tai paperiversiona saatekirjeen sekä tarvittaessa palautuskuorien kanssa. Kysely toimitettiin 88 henkilölle ja siihen vastasi 46 henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostui 52%. Vastaajista oli 37% Hattulasta ja 63% Janakkalasta. Kyselyn vastaukset käsiteltiin nimettöminä. 5

6 4 Kyselyn tulokset 4.1 Taustatietoja vastaajista Vastaajista 91 % oli naisia ja 9 % miehiä. Vastaajat olivat iältään pääosin vuotiaita (taulukko 1) Taulukko 1. Ikä (N=46) 74 % 15 % 11 % alle 60 vuotta vuotta yli 63 vuotta Suurin osa vastaajista oli naimisissa, eronneita oli 2 ja leskiä 9 %. Noin 28 % vastaajista asui yksin (taulukko 2) % 67 % naimaton naimisissa / parisuhteessa Taulukko 2. Siviilisääty (N=46) 2 eronnut 9 % leski Yli puolet vastaajista koki terveydentilansa vähintään hyväksi ja vain 7 % heikoksi. Kukaan ei kokenut kuntoaan erittäin heikoksi (taulukko 3). 6

7 Taulukko 3. Millaiseksi koet oman terveydentilasi tällä hetkellä? (N=46) % 26 % 9 % 7 % erittäin hyvä hyvä kohtalainen heikko erittäin heikko Vastaajat edustivat eri toimialueita ja suurimman ryhmän muodostivat perusturvassa työskentelevät, joita oli noin neljäsosa (taulukko 4). Taulukko 4. Millä toimialalla työskentelet? (N=46) 5 % 1 15 % 2 25 % 3 hallinto tekninen toimiala perusturva terveystoimi kulttuuri- ja / tai kirjastotoimi sivistystoimi liikunta- ja / tai vapaa-aikatoimi muu, mikä? 4 % 11 % 11 % 13 % 15 % 2 26 % Pääosa vastaajista (39 %) kertoi olevansa palvelu- tai hoitotyöntekijöitä (taulukko 5). Taulukko 5. Mikä on asemasi työyhteisössä? (N=46) 5 % 1 15 % 2 25 % 3 35 % 4 45 % johtaja / ylempi virkamies asiantuntija / erityisasiantuntija toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijä palvelu- tai hoitotyöntekijä opetus- ja kasvatustyöntekijä rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijä prosessi- ja kuljetustyöntekijä muu, mikä? 2 % 11 % 15 % 15 % 17 % 39 % 7

8 Suurin osa (69 %) vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi eläkkeelle jäädessä (taulukko 6). 8 Taulukko 6. Arvioi, millainen on taloudellinen tilanteesi jäätyäsi eläkkeelle? (N=46) 69 % % 4 % erittäin hyvä hyvä kohtalainen heikko erittäin heikko en osaa sanoa 4.2 Jäänkö eläkkeelle vai jatkanko työssä? Noin 67 % vastaajista ilmoitti aikovansa jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista (taulukko 7). Taulukko 7. Mikä on lähimpänä ajatustasi eläkkeelle siirtymisestä? (N=46) aion jäädä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista 67 % olisin halukas jatkamaan työelämässä sen jälkeenkin, kun eläkkeelle siirtyminen on mahdollista 2 en osaa sanoa 13 % Vastaajien kokemus omasta terveydentilasta oli yhteydessä eläkkeelle jäämisen kokemukseen. Vastaajat jaettiin koetun terveydentilan mukaisesti kahteen ryhmään: hyväkuntoisiin, jotka kokivat terveydentilansa joko hyväksi tai erittäin hyväksi ja huonokuntoisiin, jotka kokivat terveydentilansa kohtalaiseksi tai heikoksi. Hyväkuntoisia oli yhteensä 31 henkilöä ja huonokuntoisia 15 henkilöä. 8

9 Noin 58 % hyväkuntoisista vastaajista aikoi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Vastaava luku huonokuntoisten kohdalla oli noin 87 %. Kuten aiemmin on mainittu, vastaavia tuloksia on saatu eri tutkimuksissa, joissa on todettu, että terveys on tärkeä tekijä myös eläkesuunnitelmien muotoutumisessa ja muutokset terveydentilassa voivat muuttaa suunnitelmia (mm. Coppola ja Benit Wilke, 2010, Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, millä perusteella he jatkaisivat työelämässä (taulukko 8). Työajan lyheneminen koettiin keskeisimmäksi perusteluksi. Taulukko 8. Jos haluaisit jatkaa työelämässä, mitä seuraavista asioista toivoisit? (N=46) Jatkaisin, vaikka mikään ei muuttuisi työssäni. 27 % Työaika lyhenisi, kuvaa miten? 62 % Työolosuhteet muuttuisivat, kuvaa miten? 15 % Työtehtävät kevenisivät, kuvaa miten? 31 % Koetulla terveydentilalla vaikutti olevan yhteyttä työssä jatkamisen perusteluihin, sillä noin 62 % huonokuntoisista ja 11 % hyväkuntoisista koki työtehtävien keventämisen vaikuttavan halukkuuteen jatkaa työssä. Vastaavasti noin 52 % hyväkuntoisista ja 25 % huonokuntoisista koki työajan lyhentämisen vaikuttavan halukkuuteen jatkaa työelämässä. Koska kaikki eivät vastanneet tähän kysymykseen ja vastaajien lukumäärät olivat hyvin pieniä, tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajilta muutostoiveita, jos he aikoisivat jatkaa työelämässä. Vastaajat toivoivat työtehtävien kevenemistä mm. supistamalla työtehtäviä ja -alueita, vähentämällä muutostilanteita ja uusien asioiden opettelua sekä keventämällä fyysistä kuormitusta esim. painavia nostoja. Työolosuhteiden muutoksista mainittiin pitkien työputkien ja ilta- ja viikonlopputöiden poistuminen. Työajan lyhentämiseksi kuvattiin useita 9

10 ehdotuksia, esimerkiksi osa-aikatyö, puolikas työaika ja keikkahommat koettiin mieluisiksi. Osa vastaajista oli halukas tekemään lyhyempää työpäivää esim. 6 tuntia viikossa ja olemaan töissä vain joka toinen viikko. Yksi vastaajista voisi työskennellä 2 3 päivänä viikossa. Toisessa avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin, kuinka monta tuntia he olisivat valmiita työskentelemään kuukaudessa, viikossa ja päivässä. Vastaukset vaihtelivat välillä 5-114,45 tuntia kuukaudessa. Kolme vastaajista oli halukkaita jatkamaan normaalilla työajalla, useimmat tyytyisivät tuntiin kuussa. Viikoittaiseksi työajaksi mainittiin myös useita vaihtoehtoja kahdestakymmenestä tunnista neljäänkymmeneen tuntiin. Neljä vastaajista valitsisi normaalin tuntimäärän (35 40h/vko) ja neljä 30h/vko ja neljä hieman lyhyemmän (20-25h/vko). Päivittäinen työaika vaihteli viidestä tunnista kahdeksaan. Suurin osa haluaisi kuitenkin tehdä täydet tunnit päivässä ja vain muutama 5 6h/pvä. Suurin osa halusi myös tehdä täysiä päiviä, mutta vain muutaman päivän viikossa. 4.3 Kiinnostus eläkevalmennukseen Vastaajista noin 7 oli kiinnostunut osallistumaan eläkevalmennukseen, joka järjestetään työajalla. Vastaajien kunnolla ei ollut yhteyttä osallistumishalukkuuteen. Eläkevalmennuksen sisällön tarkentamiseksi vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin he haluaisivat työnantajansa panostavan ja mihin he itse he itse olisivat valmiita panostamaan (taulukko 9). Erityisesti työnantajalta toivottiin panostamista eläkkeelle hakeutumisen käytäntöihin, taloudelliseen neuvontaan, työtekoon eläkkeellä ja liikunnan lisäämiseen ja erilaisten lajien kokeiluun. Vastaavasti itse haluttiin panostaa sosiaalisiin kontakteihin, perhe-elämään, vapaaehtoistyöhön, omaan terveydentilaan ja ravitsemukseen. 10

11 Taulukko 9. Mihin omaa elämääsi koskeviin asioihin toivoisit työnantajasi panostavan ja mihin itse olisit valmis panostamaan, esim. eläkevalmennuksessa? (N=46) Ajankäytön hallinta Työnteko eläkkeellä Sosiaaliset kontaktit, perhe ja ystäväpiiri Perhe-elämä eläkkeellä Asumiseen liittyvät asiat Eläkkeelle hakeutumisen käytännöt Taloudellinen neuvonta Vapaaehtoistyö Kulttuurielämysten lisääminen Harrastukset ja osallistuneisuus Mielen terveys Terveellinen ravitsemus Liikunnan lisääminen ja erilaisten lajien kokeilu Fyysisen kunnon kohentaminen ja toimintakyky Oma terveydentila 33 % 32 % 4 % 14 % 31 % 17 % 25 % 8 % 67 % 68 % 96 % 86 % 69 % 83 % 75 % 92 % 53 % 47 % % 43 % 77 % 23 % 46 % 54 % 57 % 43 % 83 % 18 % Minä itse Työnantaja Vastaajilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä, mitä asioita heidän mielestään tulisi sisällyttää eläkevalmennuskurssille. Kysymykseen vastasi 12 henkilöä. Vastaajat toivoivat monipuolisia luentoja eri aihealueista. Ehdottomasti tärkeimmäksi koettiin eläkkeelle siirtymiseen liittyvät käytännön asiat; miten tulee toimia eläkettä haettaessa, miten hoituu verotus ja mahdollinen työnteko eläkkeellä. Talouteen liittyvistä asioista vastaajia kiinnostivat myös erilaiset eläkeläisetuisuudet ja alennukset. Myös terveys ja liikunta koettiin tärkeänä aihepiirinä valmennuksessa. Vastaajat toivoivat tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja liikuntamuodoista sekä ohjeita liikkumiseen. Eräs vastaajista toivoi myös ehdotuksia lisääntyvän vapaa-ajan käyttämiseen, ettei kokonaan lässähtäisi ja toinen vaihtoehtoja vapaan käyttöön. Myös asumiseen liittyvät asiat, esimerkiksi omakotitalon turvallisuus, nousivat esiin. Vastauksissa mainittiin myös sekä ravitsemus että henkinen tuki eläkkeelle jäädessä. 11

12 4.4 Millä mielellä eläkkeelle? Ajatuksia eläkkeelle jäämisestä tiedusteltiin väittämäkysymyksillä. Taulukossa 10 vastaukset on järjestetty täysin samaa mieltä olevien vastaajien mukaisesti. Suuri osa vastaajista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja halusi jäädä eläkkeelle heti kun se oli mahdollista. Työelämään ei kuitenkaan suhtauduttu kielteisesti, sillä noin 64 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen Työelämä ei kiinnosta minua enää lainkaan kanssa. Vastaavasti 79 % ei kokenut olevansa henkisesti niin uupunut, että ei olisi kyennyt jatkamaan työelämässä. Moni koki myös itsenä päteväksi työntekijäksi, sillä yhteensä 58 % vastaajista oli eri mieltä väitteen Koen, ettei minulla ole enää mitään annettavaa työlleni. Taulukko 10. Millä mielellä olet jäämässä eläkkeelle? (N=46) Haluan jäädä eläkkeelle heti, kun se on ikäni puolesta mahdollista. 51 % 2 9 % 7 % 13 % Odotan innolla eläkkeelle jäämistä % 2 7 % 11 % Haluan jatkaa työelämässä, koska koen työnteon edelleen mielekkäänä. Jatkuvat muutokset työelämässä ovat vieneet työmotivaationi. Tulen jatkamaan vielä työelämässä taloudellisista syistä. Haluan jatkaa työelämässä, jos olosuhteita voidaan muokata minulle sopivimmiksi. Koen, ettei minulla ole enää annettavaa työlleni. Fyysinen terveyteni ei salli minun jatkaa työelämässä. Haluan jatkaa työelämässä, koska se antaa sisältöä elämääni. 12 % 23 % 33 % 16 % 16 % 11 % 14 % 23 % 27 % 25 % 9 % 14 % 9 % 41 % 27 % 21 % 33 % 21 % 21 % 7 % % 18 % 13 % 27 % 38 % 31 % 19 % 26 % 21 % 5 = täysin samaa mieltä 4 = jokseenkin samaa mieltä 3 = ei samaa eikä eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin eri mieltä Työelämä ei kiinnosta minua enää lainkaan. 7 % 27 % 32 % 32 % Henkisesti olen uupunut, enkä halua tai kykene jatkamaan työelämässä. 7 % 14 % 35 % 44 % Koen, ettei työlläni ole minulle enää mitään annettavaa. 19 % 47 % 33 % Koetulla terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten väittämiin vastattiin (taulukko 11). Noin 86 % huonokuntoisista ja 64 % hyväkuntoisista oli samaa mieltä väitteen Haluan jäädä eläkkeelle heti, kun se on ikäni puolesta mahdollista kanssa. Yksikään hyväkuntoisista ei kokenut fyysisen terveyden olevan esteenä työelämässä jatkamiselle ja vastaavasti 66 % huonokuntoisista koki näin. Noin 23 % huonokuntoisista koki henkisen uupumuksen 12

13 olevan esteenä työelämässä jatkamiselle, mutta vastaavaa ei kokenut yksikään hyväkuntoisista. Taulukko 11. Millä mielellä eläkkeelle ja koettu kunto (täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevat) Haluan jäädä eläkkeelle heti, kun se on ikäni puolesta mahdollista Fyysinen terveyteni ei salli minun jatkaa työelämässä Henkisesti olen uupunut, enkä halua tai kykene jatkamaan työelämässä Työelämä ei kiinnosta minua enää lainkaan Koen, ettei työlläni ole minulle enää mitään annettavaa Tulen jatkamaan vielä työelämässä taloudellisista syistä Haluan jatkaa työelämässä, koska se antaa sisältöä elämään Haluan jatkaa työelämässä, koska koen työnteon edelleen mielekkäänä Haluan jatkaa työelämässä, jos olosuhteita voidaan muokata minulle sopivimmiksi Koen, ettei minulla ole enää anettavaa työlleni Jatkuvat muutokset työelämässä ovat vieneet työmotivaationi Odotan innolla eläkkeelle jäämistä % 13 % 8 % 19 % 31 % 8 % 7 % 15 % 15 % 23 % 17 % 34 % 41 % 44 % 42 % 5 64 % 66 % 86 % 87 % "Hyväkuntoiset" "Huonokuntoiset" Yksinasuminen oli myös yhteydessä vastauksiin (taulukko 12). Noin 72 % ei yksinasuvista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja 81 % halusi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Vastaavasti 33 % yksinasuvista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja 46 % halusi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri tutkimuksissa, joissa on todettu yksin asuvien olevan parisuhteessa eläviä halukkaampia jatkamaan työntekoa (ks. Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). 13

14 Taulukko 12. Työnteon jatkaminen ja yksinasuminen (täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevat) Odotan innolla eläkkeelle jäämista Jatkuvat muutokset työelämässä ovat vieneet työmotivaationi 33 % 22 % 33 % 72 % Koen, ettei minulla ole enää anettavaa työlleni Haluan jatkaa työelämässä, jos olosuhteita voidaan muokata minulle sopivimmiksi 9 % 18 % 19 % 45 % Ei yksinasuvat Yksinasuvat Haluan jatkaa työelämässä, koska koen työnteon edelleen mielekkäänä 28 % 54 % Haluan jatkaa työelämässä, koska se antaa sisältöä elämään 29 % 45 % Haluan jäädä eläkkeelle heti, kun se on ikäni puolesta mahdollista 46 % 81 % 5 10 Lähteet ja kirjallisuutta Von Bondsdorff M.E. (2009) Intentions of Early Retirement and Continuing to Work Among Middle-aged and Older Employees. University of Jyväskylä. Jyväskylä. Coppola M., Benita Wilke C. (2010) How sensitive are subjective retirement expectations to increases in the statutory retirement age? The German case. Mannheim Research Institute for the Economics of Ageing, (Version: Oktober 2010). Hakanen J. (2004) Työuupumuksesta työn imuun. Työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos. Karisalmi S., Tuominen E., Takala M. ja Kaliva K. (2011). Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:4. Helsinki. 14

15 Forma P., Tuominen E., Väänänen-Tomppo I. (2005) Who wants to continue at work? Finnish pension reform and the future plans of older workers. European Journal of Social Security 7:3, Schnalzenberger, M., Schneeweis N., Winter-Ebmer R., Zweimüller M. (2008) Job Quality and Retirement Decisions. In A. Börsch-Supan et al. Health, Ageing and Retirement in Europe ( ) Starting the Longitudinal Dimension, Mannheim: MEA. Siegrist, J., Wahrendorf M., von dem Knesebeck O., Jürges H., Börsch-Supan A. (2007) Quality of Work, Well-being and Intended Early Retirement of Older Employees Baseline Results from the SHARE Study. European Journal of Public Health 17(1): Tuominen E., Takala M., Ahonen K, Karisalmi S. (2010) Palkansaajien eläkeaikomukset 2000-luvulla. Teoksessa E. Tuominen, M. Takala, P. Forma (toim). Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2, Helsinki. 15