Kyllä työntekijä on ansainnut myös tätä. Hattulan ja Janakkalan kuntien eläkevalmennuspilotin kuvaus

Transkriptio

1 Kyllä työntekijä on ansainnut myös tätä Hattulan ja Janakkalan kuntien eläkevalmennuspilotin kuvaus Kanta-Hämeen Pitsi-hanke 2013 Autio Tiina Heikkilä Minna Kärki Taina

2

3 SISÄLLYS 1 Kehittämistyön taustaa Eläkkeelle siirtymiseen liittyvää tutkimustietoa Eläkevalmennuspilotin toteutus Kysely eläkeiän saavuttaville Taustatietoja vastaajista Jäänkö eläkkeelle vai jatkanko työssä? Kiinnostus eläkevalmennukseen Millä mielellä eläkkeelle? Eläkevalmennuskurssi Suunnittelu Toteutus Kurssin ohjelma: Kurssien arviointi Sisältö ja kouluttajat Kurssin järjestelyt Kurssin tarpeellisuus Pilotin arviointi ja jatkotyöskentely Lähteet ja kirjallisuutta Eläkevalmennuspilotin kuvaus 3

4 1 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTAA Hattulan ja Janakkalan kunnat ovat mukana Kanta-Hämeen Pitsi-hankkeessa ( ), jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä neuvonnan, tiedotuksen, valmennuksen sekä uusien palvelumuotojen avulla. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmarahoitteinen Pitsi (palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille -hanke) käynnistyi marraskuussa Hattula ja Janakkala valitsivat pilotoinnin kohteeksi kunnan henkilöstöä koskevan eläkevalmennustoimintamallin kehittämisen. Pilottiin koottu työryhmä määritteli kehittämistyön tavoitteeksi mm. seuraavia asioita: suurten ikäluokkien työkunnon säilyttäminen työelämässä jaksamisen tukeminen varhaisen eläköitymisen jarruttaminen elämän hallintaan ja arjen sujuvuuteen panostaminen sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Pilotissa kehitettiin ja testattiin valmennusmallia, jonka tarkoituksena oli tuottaa kunnalle työväline, jolla tuetaan kunnan työntekijöitä työuran viimeisinä vuosina ja eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Valmennuksen tavoitteena oli myös auttaa ikääntyviä henkilöitä valmistautumaan tulevaan eläkeikään ja sen tuomiin muutoksiin. 2 ELÄKKEELLE SIIRTYMISEEN LIITTYVÄÄ TUTKIMUSTIETOA Eläketurvakeskuksen Joustava eläkeikä -seurantatutkimuksessa (2011) tarkasteltiin eläkeiän saavuttaneiden henkilöiden työssä jatkamisen yhteydessä olevia tekijöitä. Työssä jatkamista selittivät hyvä työkyky ja työnantajan myönteinen suhtautuminen ikääntyvien työssä jatkamiseen ja se, että työ ei ollut henkisesti rasittavaa. Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttivat iän ohella työhön, työuraan ja taloudellisiin tekijöihin liittyvät asiat. (Karisalmi S., Tuominen E., Takala M. ja Kaliva K., 2011) Joissakin tutkimuksissa erotellaan eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia työntö- ja vetotekijöitä (Coppola ja Benita Wilke 2010, OECD 2006). Työntötekijöinä tulevat esille huonon terveyden, työttömyyden, työolojen, työvoiman rekrytointikäytäntöjen ja käyttötapojen sekä töiden sisällön piirteet, jotka vaikeuttavat ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista. Taloudelliset edut, perheenjäsenen eläkkeellä olo ja toiminta- ja harrastusmahdollisuudet lisäävät työelämästä poistumisen houkuttelevuutta. Mielenkiintoinen ja haasteellinen työ taas pitää työssä pidempään (Saurama 2004, Hakanen 2004). Keskeisiksi eläkkeelle siirtymispäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet houkuttelevat varhaiseläke-etuudet (Börsch-Supan 2000). Työssä jatkamisen halukkuuden on havaittu kasvavan iän mukana, mitä selitetään osittain sillä, että vain työkykyisimmät ja motivoituneimmat jatkavat työssä vanhuuseläkeikään asti. (Taylor ja Shore 1995, Forma ym. 2005, Li ja Sung 1998, Salokangas ym. 2005). Myös enemmän koulutusta saaneet suunnittelevat työskentelevänsä pidempään (Forma ym. 2005, Järnefelt 2010). Tutkimuksissa on havaittu, että naiset suhtautuvat usein työssä jatkamiseen miehiä kielteisemmin. Lisäksi yksinasuvat ovat halukkaampia jatkamaan työntekoa kuin parisuhteessa elävät. (Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Terveyden on myös havaittu liittyvän keskeisesti suunnitelmiin jatkaa työssä (Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Kymmenessä Euroopan maassa toteutetussa SHARE-tutkimuksessa havaittiin, että työoloilla on erittäin suuri merkitys eläkeaikomuksiin ja varhaiseläkkeelle siirtymiseen (Siegrist ym. 2007, Snalzenberger ym. 2008). Työn henkisen tai fyysisen raskauden ja työhön liittyvän kiireen on havaittu aikaistavan eläkesuunnitelmia. Työpaikan hyvän ilmapiirin, ikäryhmien välisen tasa-arvon, hyvän esimiestyön, työnantajan ikääntyviä työntekijöitä tukevan toiminnan ja työtyytyväisyyden on todettu lisäävän työntekijöiden halukkuutta jatkaa työssä. Työssä jatkamisen halukkuutta lisäsi myös työn kokeminen tärkeäksi elämänalueeksi. (Forma 2004a, Forma 2004b, von Bondsdorff 2009). 4 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

5 3. ELÄKEVALMENNUSPILOTIN TOTEUTUS Kehittämistyön käynnistämiseksi koottiin Hattulan ja Janakkalan kuntien edustajista työryhmä suunnittelemaan eläkevalmennuspilotin toteutusta. Työryhmään nimettiin molemmista kunnista henkilöstöhallinnon edustajat sekä työterveyshuollon edustajat. Työryhmän vetäjänä toimi Pitsi-hanke. Kehittämistyö koostui viidestä vaiheesta: 1) Työryhmän perustaminen ja toiminnan suunnittelu 2) Hattulan ja Janakkalan kunnan vuosina eläkkeelle jääville tehtävän selvityksen suunnittelu ja toteutus 3) Eläkevalmennuskurssin suunnittelu ja toteutus 4) Valmennuskurssin arviointi ja jatkuvuuden suunnittelu 5) Lopullisen toimintamallin luominen 3.1 Kysely eläkeiän saavuttaville Eläkevalmennuksen suunnittelun pohjaksi toteutettiin syksyllä 2012 kysely kaikille Janakkalan ja Hattulan kuntien työntekijöille, jotka saavuttavat eläkeiän vuosina Kyselyn tarkoituksena oli selvittää eläkeiän saavuttavien henkilöiden ajatuksia mahdollisesta työuran jatkamisesta sekä tulevista elämän muutoksista. Kyselyn avulla selvitettiin mm. Onko henkilöillä halukkuutta jatkaa työelämässä? Millaisia muutoksia he toivovat jatkaakseen työelämässä? Mitkä asiat arveluttavat eläkkeelle siirtymisessä? Millaisia odotuksia henkilöillä on eläkkeelle siirtymisen suhteen? Onko halukkuutta osallistua eläkevalmennukseen? Mistä asioista halutaan tietoa eläkevalmennuksessa? Kysely toteutettiin sekä sähköisenä että paperilomakekyselynä, koska kaikilla työntekijöillä ei ollut mahdollisuutta vastata kyselyyn sähköisesti. Kyselyn toteuttamisessa olivat mukana Hattulan ja Janakkalan kuntien henkilöstöhallinnon edustajat, jotka osallistuivat myös koko valmennuspilotin ajan suunnitteluun ja työryhmätyöskentelyyn. Ko. edustajat listasivat kohderyhmän henkilöt eli kuntien työntekijät, jotka saavuttavat eläkeiän vuosina Lisäksi he ohjeistivat yksiköiden esimiehet toimittamaan kyselyn kyseiselle ryhmälle joko sähköisesti tai paperiversiona saatekirjeen sekä tarvittaessa palautuskuorien kanssa. Kysely toimitettiin 88 henkilölle ja siihen vastasi 46 henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostui 52 %. Vastaajista oli 37 % Hattulasta ja 63 % Janakkalasta. Kyselyn vastaukset käsiteltiin nimettöminä. Eläkevalmennuspilotin kuvaus 5

6 Taustatietoja vastaajista Vastaajista 91 % oli naisia ja 9 % miehiä. Vastaajat olivat iältään pääosin vuotiaita (taulukko 1). Suurin osa vastaajista oli naimisissa, eronneita oli 20 % ja leskiä 9 % (taulukko 2). Noin 28 % vastaajista asui yksin. Yli puolet vastaajista koki terveydentilansa vähintään hyväksi ja vain 7 % heikoksi. Kukaan ei kokenut kuntoaan erittäin heikoksi (taulukko 3). 6 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

7 Vastaajat edustivat eri toimialueita ja suurimman ryhmän muodostivat perusturvassa työskentelevät, joita oli noin neljäsosa (taulukko 4). Pääosa vastaajista (39 %) kertoi olevansa palvelu- tai hoitotyöntekijöitä (taulukko 5). Suurin osa (69 %) vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi eläkkeelle jäädessä (taulukko 6). Eläkevalmennuspilotin kuvaus 7

8 Jäänkö eläkkeelle vai jatkanko työssä? Noin 67 % vastaajista ilmoitti aikovansa jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista (taulukko 7). Vastaajien kokemus omasta terveydentilasta oli yhteydessä eläkkeelle jäämisen kokemukseen. Vastaajat jaettiin koetun terveydentilan mukaisesti kahteen ryhmään: hyväkuntoisiin, jotka kokivat terveydentilansa joko hyväksi tai erittäin hyväksi ja huonokuntoisiin, jotka kokivat terveydentilansa kohtalaiseksi tai heikoksi. Hyväkuntoisia oli yhteensä 31 henkilöä ja huonokuntoisia 15 henkilöä. Noin 58 % hyväkuntoisista vastaajista aikoi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Vastaava luku huonokuntoisten kohdalla oli noin 87 %. Kuten aiemmin on mainittu, vastaavia tuloksia on saatu eri tutkimuksissa, joissa on todettu, että terveys on tärkeä tekijä myös eläkesuunnitelmien muotoutumisessa ja muutokset terveydentilassa voivat muuttaa suunnitelmia (mm. Coppola ja Benit Wilke, 2010, Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, millä perusteella he jatkaisivat työelämässä (taulukko 8). Työajan lyheneminen koettiin keskeisimmäksi perusteluksi. Koetulla terveydentilalla vaikutti olevan yhteyttä työssä jatkamisen perusteluihin, sillä noin 62 % huonokuntoisista ja 11 % hyväkuntoisista koki työtehtävien keventämisen vaikuttavan halukkuuteen jatkaa työssä. Vastaavasti noin 52 % hyväkuntoisista ja 25 % huonokuntoisista koki työajan lyhentämisen vaikuttavan halukkuuteen jatkaa työelämässä. Koska kaikki eivät vastanneet tähän kysymykseen ja vastaajien lukumäärät olivat hyvin pieniä, tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajilta muutostoiveita, jos he aikoisivat jatkaa työelämässä. Vastaajat toivoivat työtehtävien kevenemistä mm. supistamalla työtehtäviä ja -alueita, vähentämällä muutostilanteita ja uusien asioiden opettelua sekä keventämällä fyysistä kuormitusta esim. painavia nostoja. Työolosuhteiden muutoksista mainittiin pitkien työputkien ja ilta- ja viikonlopputöiden poistuminen. Työajan lyhentämiseksi kuvattiin useita ehdotuksia, esimerkiksi osa-aikatyö, puolikas työaika ja 8 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

9 keikkahommat koettiin mieluisiksi. Osa vastaajista oli halukas tekemään lyhyempää työpäivää esim. 6 tuntia viikossa ja olemaan töissä vain joka toinen viikko. Yksi vastaajista voisi työskennellä 2 3 päivänä viikossa. Toisessa avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin, kuinka monta tuntia he olisivat valmiita työskentelemään kuukaudessa, viikossa ja päivässä. Vastaukset vaihtelivat välillä tuntia kuukaudessa. Kolme vastaajista oli halukkaita jatkamaan normaalilla työajalla, useimmat tyytyisivät tuntiin kuussa. Viikoittaiseksi työajaksi mainittiin myös useita vaihtoehtoja kahdestakymmenestä tunnista neljäänkymmeneen tuntiin. Neljä vastaajista valitsisi normaalin tuntimäärän (35 40h/vko) ja neljä 30h/vko ja neljä hieman lyhyemmän (20-25h/vko). Päivittäinen työaika vaihteli viidestä tunnista kahdeksaan. Suurin osa haluaisi kuitenkin tehdä täydet tunnit päivässä ja vain muutama 5 6h/pvä. Suurin osa halusi myös tehdä täysiä päiviä, mutta vain muutaman päivän viikossa. Kiinnostus eläkevalmennukseen Vastaajista noin 70 % oli kiinnostunut osallistumaan eläkevalmennukseen, joka järjestetään työajalla. Vastaajien kunnolla ei ollut yhteyttä osallistumishalukkuuteen. Eläkevalmennuksen sisällön tarkentamiseksi vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin he haluaisivat työnantajansa panostavan ja mihin he itse he itse olisivat valmiita panostamaan (taulukko 9). Erityisesti työnantajalta toivottiin panostamista eläkkeelle hakeutumisen käytäntöihin, taloudelliseen neuvontaan, työtekoon eläkkeellä ja liikunnan lisäämiseen ja erilaisten lajien kokeiluun. Vastaavasti itse haluttiin panostaa sosiaalisiin kontakteihin, perhe-elämään, vapaaehtoistyöhön, omaan terveydentilaan ja ravitsemukseen. Vastaajilta kysyttiin myös avoimella kysymyksellä, mitä asioita heidän mielestään tulisi sisällyttää eläkevalmennuskurssille. Kysymykseen vastasi 12 henkilöä. Vastaajat toivoivat monipuolisia luentoja eri aihealueista. Ehdottomasti tärkeimmäksi koettiin eläkkeelle siirtymiseen liittyvät käytännön asiat; miten tulee toimia eläkettä haettaessa, miten hoituu verotus ja mahdollinen työnteko eläkkeellä. Talouteen liittyvistä asioista vastaajia kiinnostivat myös erilaiset eläkeläisetuisuudet ja alennukset. Myös terveys ja liikunta koettiin tärkeänä aihepiirinä valmennuksessa. Vastaajat toivoivat tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja liikuntamuodoista sekä ohjeita liikkumiseen. Eräs vastaajista toivoi myös ehdotuksia lisääntyvän vapaa-ajan käyttämiseen, ettei kokonaan lässähtäisi ja toinen vaihtoehtoja vapaan käyttöön. Myös asumiseen liittyvät asiat, esimerkiksi omakotitalon turvallisuus, nousivat esiin. Vastauksissa mainittiin myös sekä ravitsemus että henkinen tuki eläkkeelle jäädessä. Eläkevalmennuspilotin kuvaus 9

10 Millä mielellä eläkkeelle? Ajatuksia eläkkeelle jäämisestä tiedusteltiin väittämäkysymyksillä. Taulukossa 10 vastaukset on järjestetty täysin samaa mieltä olevien vastaajien mukaisesti. Suuri osa vastaajista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja halusi jäädä eläkkeelle heti kun se oli mahdollista. Työelämään ei kuitenkaan suhtauduttu kielteisesti, sillä noin 64 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen Työelämä ei kiinnosta minua enää lainkaan kanssa. Vastaavasti 79 % ei kokenut olevansa henkisesti niin uupunut, että ei olisi kyennyt jatkamaan työelämässä. Moni koki myös itsenä päteväksi työntekijäksi, sillä yhteensä 58 % vastaajista oli eri mieltä väitteen Koen, ettei minulla ole enää mitään annettavaa työlleni. Koetulla terveydentilalla oli yhteyttä siihen, miten väittämiin vastattiin (taulukko 11). Noin 86 % huonokuntoisista ja 64 % hyväkuntoisista oli samaa mieltä väitteen Haluan jäädä eläkkeelle heti, kun se on ikäni puolesta mahdollista kanssa. Yksikään hyväkuntoisista ei kokenut fyysisen terveyden olevan esteenä työelämässä jatkamiselle ja vastaavasti 66 % huonokuntoisista koki näin. Noin 23 % huonokuntoisista koki henkisen uupumuksen olevan esteenä työelämässä jatkamiselle, mutta vastaavaa ei kokenut yksikään hyväkuntoisista. 10 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

11 Yksinasuminen oli myös yhteydessä vastauksiin (taulukko 12). Noin 72 % ei yksinasuvista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja 81 % halusi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Vastaavasti 33 % yksinasuvista odotti innolla eläkkeelle jäämistä ja 46 % halusi jäädä eläkkeelle heti, kun se oli mahdollista. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri tutkimuksissa, joissa on todettu yksin asuvien olevan parisuhteessa eläviä halukkaampia jatkamaan työntekoa (ks. Forma ym. 2005, Tuominen ym. 2010). Eläkevalmennuspilotin kuvaus 11

12 3.2. Eläkevalmennuskurssi Suunnittelu Eläkevalmennuskurssi päätettiin toteuttaa ostopalveluna, kuitenkin yhteistyössä hankkeen kanssa. Kurssin toteuttamisesta pyydettiin tarjoukset ulkopuolisilta palvelun tuottajilta ja näistä Vanajaveden Opisto oli kiinnostunut toteuttamaan kurssin ja osoittautui myös soveltuvaksi yhteistyökumppaniksi kattavan vapaa-ajan harrastus- ja kansalaistoiminnan osaajana ja aktivoijana sekä myös laajojen verkostojensa johdosta. Kurssin sisältöä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä opiston edustajan sekä hankkeen koordinoiman työryhmän kanssa. Erilaisia eläkkeelle siirtymiseen liittyviä valmennuskursseja toteuttavat Suomessa konsulttiyritykset sekä osa oppilaitoksista. Pitsi -hankkeessa ei haluttu hankkia ns. valmiita paketteja, vaan saada aikaan räätälöity toimintamalli, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla hankekuntia. Edellisen vuoksi toimintamallin suunnittelu ja toteutus ovat olleet vahvasti hankkeen omaa kehittämistyötä kuntaorganisaatioissa. Kokeilun päätyttyä keväällä 2013 pilotissa mukana olevat kunnat ratkaisevat, toteutetaanko jatkossa vastaavaa toimintaa. Eläkevalmennuskurssin suunnittelun tueksi tehtiin valmennukseen ilmoittautuneille alkukartoituskysely, jossa tiedusteltiin odotuksia eläkevalmennuskurssia kohtaan sekä suunnitelmia, uhkakuvia ja haaveita eläkkeelle jäämisen suhteen. Eläkkeelle jäämisessä mietitytti esimerkiksi sosiaalisten suhteiden säilyminen, oma terveydentila sekä taloudellinen tilanne. Tulevaisuuden suunnitelmina tuotiin esille mm. matkustelu, oman kunnon ylläpitäminen, ystävien ja perheen kanssa vietetty aika ja vapaampi oman ajan hallinta. Toteutus Valmennuskurssi koostui viidestä iltapäivästä, jotka sisälsivät jokainen 1) asialuennon, 2) välipalan sekä 3) toiminnallista osuutta. Kurssin sisällöt suunniteltiin vastaamaan aiemmin keväällä toteutetun kyselyn tuloksia. Kurssin sisällön teemoihin kuuli mm. eläkkeelle jäämisen käytännöt, liikunta, terveys ja ravinto, kokonaisvaltainen hyvinvointi, mielenvirkeys ja vertaistuki, talouden tasapaino ja verotus sekä sosiaalinen elämä, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet. Valmennusiltapäivien toteuttamiseen osallistuivat asiantuntija KEVA:sta, Hämeenlinnan seudun kansalaisopisto Vanajaveden Opiston eri kouluttajat, eri järjestöjä sekä paikallisia kokemusasiantuntijoita kunnista (eläkkeellä olevia henkilöitä). Kurssi oli osallistujille maksuton ja sen sai suorittaa työajalla. Kurssille osallistui yhteensä 37 henkilöä, joista Janakkalasta 22 ja Hattulasta 15. Osallistujista suurin osa työskenteli perusturvan alalla, toiseksi eniten osallistujia oli tekniseltä puolelta (lähinnä ruoka- ja puhtaanapitopalveluista) ja kolmanneksi eniten opetusja päivähoidon henkilöstöä. Mukana oli myös hallinnon sekä kulttuuritoimen henkilöstöä. 12 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

13 Kurssin ohjelma: Kurssien arviointi Valmennuskurssit (2 kpl) toteutettiin syksyn 2012 aikana, toinen Janakkalassa ja toinen Hattulassa. Kurssien palaute oli positiivista ja suurin osa (2/3) osallistujista näki kurssin järjestämisen erittäin tarpeellisena. Koko kurssin arviointiin osallistui 29 eläkevalmennuskurssilaista. Sisältö ja kouluttajat Koko kurssin arviointiin osallistuneista (29) 11 henkilöä oli erittäin tyytyväistä, 14 melko tyytyväistä ja 3 siltä väliltä koko kurssin sisältöön. Kukaan vastaajista ei ollut melko tai erittäin tyytymätön kurssiin. Kurssi sai hyvää palautetta sisällön monipuolisuudesta sekä siitä, että se sisälsi tasapuolisesti tietoa ja liikunnallista osuutta. KEVAn luento koettiin erityisen hyödylliseksi ja aiheesta olisi toivottu enemmänkin tietoa. Myös tietokoneopastus sai kovasti kiitosta ja koettiin tarpeelliseksi. Kokemusasiantuntijoiden (eläkkeellä olevat) puheenvuorot koettiin hyväksi tueksi ja tiedon lisääjäksi eläkkeelle jäämisessä. Valmentautumista henkiseen muutokseen olisi toivottu käsiteltävän enemmän ja esim. Aarrekartta menetelmänä ei ollut kaikille mieluinen. Kaikki kouluttajat saivat pääosin kiitosta siitä, että toivat aiheet esiin mielenkiintoisesti ja käytännön läheisesti. Eläkkeellä olevien kokemusasiantuntijoiden ajatukset koettiin tärkeänä tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Puheenvuorot olivat valaisevia ja herättivät paljon ajatuksia. Puutteena koettiin mm. ennen kaikkea kuntosaliharjoittelun pois jääminen. Lisäksi olisi kaivattu enemmän tietoa ravitsemuksesta, käsitöistä sekä kulttuurista. Työterveyshuollon edustajalta olisi toivottu pientä luentoa esim. osteoporoosista tai sydän- ja verisuonitaudeista. Eläkevalmennuspilotin kuvaus 13

14 Kurssin järjestelyt Kurssin järjestäminen työajalla ja omalla paikkakunnalla koettiin erittäin hyvänä mahdollisuutena, vaikka joillekin tuotti vaikeuksia osallistua kurssille kesken työpäivän. Toisaalla taas työnantaja suhtautui positiivisesti asiaan ja mahdollisti osallistumisen. Joiltain osin aikataulu koettiin melko tiiviinä ja samalle iltapäivälle oli suunnattu liikaa asiaa. Tilat koettiin osittain epäkäytännöllisiksi, koleiksi ja huonosti esim. liikunnallisiin osioihin soveltuviksi, mutta vastaavasti välipalatarjoilua pidettiin hyvänä. Aikataulu ja järjestelyt kokonaisuudessaan saivat kuitenkin pääasiassa hyvää palautetta. Kurssi oli saanut paljon huomiota työpaikoilla ja työtoveri odottivat pääsyä vastaavalle kurssille. Kurssia suositeltiin järjestettävän jatkossakin. Kurssin tarpeellisuus Kurssin arviointiin osallistuneilta tiedusteltiin, miten tarpeellisena he pitävät, että eläkkeelle jääville järjestetään vastaavia valmennuksia ja 7 piti sitä erittäin tarpeellisena, 11 melko tarpeellisena ja vain yksi henkilö siltä väliltä. Kukaan ei kokenut kurssia melko tai erittäin tarpeettomana. Kurssin tarpeellisuutta perusteltiin mm. sillä, että siellä tapaa samassa tilanteessa olevia ihmisiä, saa paljon uutta tietoa ja vinkkejä, mitä voisi tehdä tulevalla vapaa-ajalla. Lisäksi koettiin, että eläkkeelle jääminen on murrosvaihe ihmisen elinkaaressa ja on hyvä, että siihen saa virikkeitä, neuvoja, tietoa ja kokemuksia. Kurssi olisi tarpeellinen kaikille eläkkeelle jääville ja sen koettiin myös pehmentävän eläkkeelle siirtymistä. Hyvä, että eläkkeelle lähtijöitäkin huomioidaan ja arvostetaan, ja että he voivat jäädä hyvällä mielellä pois työelämästä. Jatkossa halutessaan pyydettäessä voisivat olla käytettävissä sijaistyövoimana, totesi eräs vastaaja. 4. PILOTIN ARVIOINTI JA JATKOTYÖSKENTELY Pilotin tuotoksena on syntynyt eläkkeelle jäävien henkilöiden omaa osallisuutta ja toimijuutta korostava valmennusmalli, joka antaa kunnille työvälineen tukea työntekijöitä työuran viimeisinä vuosina ja eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Valmennusmallia voivat jatkossa hyödyntää myös muut hankekunnat ja tahot esim. yritykset. Pitsi -hankkeen valmennusmalli sisältöineen tulee julkiseksi hankkeen kotisivujen kautta, minkä jälkeen kenellä tahansa on halutessaan mahdollisuus hyödyntää tässä tehdyn kehittämistyön tuloksia kaupallisesti tai ei-kaupallisesti. Valmennuksen avulla autetaan ikääntyviä henkilöitä valmistautumaan tulevaan eläkeikään ja sen tuomiin muutoksiin. Valmennuksen kautta eläkkeelle jääneet henkilöt voivat säilyttää pidempään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykynsä sekä valmennus voi myös mahdollisesti myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Eläkevalmennuksen työryhmälle pidettiin loppuvaiheessa arviointityöpaja, jossa käytiin läpi eläkevalmennuskurssin palautteita. Kunnille tarjottiin mahdollisuus kuntakohtaiseen suunnittelukokoukseen, jonka tavoitteena oli miettiä eläkevalmennuskurssin toteuttamista jatkossa. Syksyllä 2013 järjestettiin eläkevalmennusseminaari, jossa esiteltiin pilottia myös muille hankekunnille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaarissa juuri eläkkeelle jäänyt ja jo pidempään eläkkeellä ollut henkilö kertoivat kokemuksiaan. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teema oli esillä puheenvuoroissa. Lopuksi muutamia kurssilaisten ajatuksia eläkevalmennuksesta: Helpottaa eläkkeelle jäämistä, kun kuulee mitä on tarjolla, kun on aikaa harrastaa ja pitää itsensä kunnossa. Näkee, että mitä mahdollisuuksia on, ei tarvi jäädä neljän seinän sisälle kun on oikeesti eläkkeellä. Tavata samassa tilanteessa olevia, virikkeitä eläkeaikaan. Tietoa eri liikunta ja harrastusmahdollisuuksista. Eläkkeelle jääminen on murrosvaihe ihmisen elinkaaressa ja on hyvä, että saa siihen virikkeitä, neuvoja, tietoa ja kokemuksia. Kurssi olisi tarpeellinen kaikille eläkkeelle jääville. Mukaan eivät varmaan tule kaikki sellaiset, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Kyllä työntekijä on ansainnut myös tätä. 14 Eläkevalmennuspilotin kuvaus

15 LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA Von Bondsdorff M.E. (2009) Intentions of Early Retirement and Continuing to Work Among Middle-aged and Older Employees. University of Jyväskylä. Jyväskylä. Coppola M., Benita Wilke C. (2010) How sensitive are subjective retirement expectations to increases in the statutory retirement age? The German case. Mannheim Research Institute for the Economics of Ageing, (Version: Oktober 2010). Hakanen J. (2004) Työuupumuksesta työn imuun. Työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työ ja ihminen Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos. Karisalmi S., Tuominen E., Takala M. ja Kaliva K. (2011). Joustava vanhuuseläkeikä ja eläkesuunnitelmien toteutuminen, Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011:4. Helsinki. Forma P., Tuominen E., Väänänen-Tomppo I. (2005) Who wants to continue at work? Finnish pension reform and the future plans of older workers. European Journal of Social Security 7:3, Schnalzenberger, M., Schneeweis N., Winter-Ebmer R., Zweimüller M. (2008) Job Quality and Retirement Decisions. In A. Börsch-Supan et al. Health, Ageing and Retirement in Europe ( ) Starting the Longitudinal Dimension, Mannheim: MEA. Siegrist, J., Wahrendorf M., von dem Knesebeck O., Jürges H., Börsch-Supan A. (2007) Qua lity of Work, Well-being and Intended Early Retirement of Older Employees Baseline Results from the SHARE Study. European Journal of Public Health 17(1): Tuominen E., Takala M., Ahonen K, Karisalmi S. (2010) Palkansaajien eläkeaikomukset 2000-luvulla. Teoksessa E. Tuominen, M. Takala, P. Forma (toim). Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2, Helsinki. Eläkevalmennuspilotin kuvaus 15

16