TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

Transkriptio

1 TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus -

2 TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon kannalta huonot ja mataloituneet suot ovat herkkiä sateisuudelle. Turpeen tuotantomäärä jäi erittäin alhaiseksi, energiaturvetta tuotettiin noin 11,2 TWh. Keväällä 2012 varastoissa oli turvetta noin 5 TWh, joten käytettävissä olevan turpeen määrä oli reilut 16 TWh. Keskimääräinen turpeen kulutus on ollut viimeisten 15 vuoden aikana noin 23 TWh. Suurin vaihtelu on johtunut lauhdesähkön tuotantoon käytetyn turpeen määrästä sekä myös lämmitystarpeesta. Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5-37 TWh. Pöyry Management Consulting Oy 2

3 TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATAAN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Turpeen käyttö jää arviolta 7 TWh keskimääräistä alhaisemmaksi Puolet turpeesta jää käyttämättä ja korvautuu sähkön tuonnilla ja tuontipolttoaineilla Puolet korvataan nykyisissä kattiloissa muilla polttoaineilla Pöyry Management Consulting Oy 3

4 TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATAAN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Turvetta korvataan 3,5 TWh Puu 35 % Puolet korvataan nykyisissä kattiloissa muilla polttoaineilla Muut 5% Kivihiili 60 % Pöyry Management Consulting Oy 4

5 TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 TURVETTA KORVATAAN HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ Kokonaisuudessaan vain 1/6 turpeen käytön vähenemästä korvautuu kotimaisella puupolttoaineella Puu Puu Kivihiili Muut Pöyry Management Consulting Oy 5

6 MIKSI? Huoltovarmuustekijät Heikko turvetuotantokesä 2012 ja alhainen turpeen varastotaso, jonka taustalla on uusien turvetuotantoalojen luvituksen hitaus Puun saatavuuden rajallisuus ja käytön lisäämisen hitaus Kilpailukyky Turpeen veron nousu viime vuodenvaihteessa Metsähakkeen sähköntuotantotuen heikentyminen viime vuodenvaihteessa Pöyry Management Consulting Oy 6

7 CASE-ESIMERKKI HIILEEN SIIRTYMISESTÄ ALHOLMENS KRAFT AB, PIETARSAARI Maailman suurin biopolttoainevoimalaitos (puu, turve, kivihiili, REF) toimittaa teollisuushöyryn UPM:n metsäteollisuusintegraatille ja kaukolämmön Pietarsaaren kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lisäksi laitoksella on kapasiteettia tuottaa merkittäviä määriä lauhdesähköä eri polttoaineilla Puupolttoaineiden osuus polttoainekäytöstä: 2011: 47% 2012: 55% Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyisin polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä metsähakkeen sähköntuotantotukea laskettiin, jolloin hakkeesta tuli kallein polttoaine. Sen lisäksi turvetta ei ole huonosta turvetuotantokesästä johtuen saatavilla riittävästi, joten kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Talvella kivihiilen osuus polttoainemäärästä on % Pöyry Management Consulting Oy 7

8 SEURANNAISVAIKUTUKSET NÄKYVÄT ERITYISESTI KAUKOLÄMMÖN HINNASSA MUTTA MYÖS TYÖLLISYYDESSÄ JA KAUPPATASEESSA Turpeen veromuutos vuoden alusta, hinnannousu saatavuuden heikentymisestä sekä erityisesti sisämaan laitoksilla kalliimman kivihiilen käyttö nostaa kaukolämmöntuottajien kustannuksia jopa yli 10 /MWh Tämä voi johtaa jopa lähes 15 % lämmön hinnan nousuun kuluttajahinnassa joissain kaupungeissa Lisäksi turvetta käytetään tänä lämmityskautena arviolta noin 7 TWh keskimääräistä vähemmän. Tästä noin 1,2 TWh arvioidaan korvautuvan puupolttoaineilla, jonka tuotanto myös työllistää. Loppu, lähes 6 TWh, turvevähenemästä korvautuu sähkön tuonnilla ja tuontipolttoaineilla Menetetään noin 1250 henkilötyövuoden työpanos. Vaikutus kauppataseeseen on yli 100 M Pöyry Management Consulting Oy 8

9 TURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITTYMISEN SEURAAMISEKSI LAADITTIIN KOLME SKENAARIOTA Nykytrendi - skenaario Energia- ja ilmastostrategia - skenaario Kotimaisuus - skenaario Pöyry Management Consulting Oy 9

10 JATKAMALLA NYKYTRENDIÄ KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KASVU LÄHES PYSÄHTYY Turvetuotantoalaa on poistunut käytöstä viime vuosien aikana noin hehtaaria vuodessa ja uutta on saatu luvitettua noin hehtaaria. Samalla vanhat suot ovat mataloituneet entisestään, jolloin tuotannon sääriski on merkittävästi suurempi. Nykytrendi-skenaariossa turvesoiden luvitus on nykyisen kaltaisesti riittämätöntä ja turvetuotantokyky ei keskimäärin riitä vastaamaan alentunuttakaan kysyntää. Vähintään ajoittaisesta turvepulasta johtuen energiantuotantolaitokset joutuvat huoltovarmuussyistä investoimaan ja siirtymään osin hiilen käyttöön Hiilen käytön kynnys madaltuu, jolloin hiiltä käytetään enemmän hintasuhteiden salliessa, vaikka turvetta olisikin saatavilla. Pöyry Management Consulting Oy 10

11 KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KOKONAISKÄYTTÖMÄÄRÄSSÄ MERKITTÄVIÄ EROJA ERI SKENAARIOIDEN VÄLILLÄ Turpeen vuotuinen käyttö eroaa 10 TWh eri ääriskenaarioissa vuonna 2020: Nykytrendi- vs. Kotimaisuus-skenaario. Erot kiinteiden puupolttoaineiden käytössä skenaarioiden välillä ovat selvästi pienemmät, vain alle 2 TWh. Tämä johtuu siitä, että Suomi on sitoutunut täyttämään mm. uusiutuvan energian osuuden velvoitteensa, ja sen keskeinen osa on metsähakkeen käytön merkittävä kasvattaminen, skenaariosta huolimatta. Myös energia- ja ilmastostrategia skenaarion toteutumiseksi on turvetuotantoalojen määrästä pidettävä huolta ja riittävästi uutta tuotantoalaa luvitettava. Pääosin erot skenaarioiden polttoainekäytön välillä johtuvatkin kivihiilen käyttömääristä Pöyry Management Consulting Oy 11

12 SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Turvetuotantoalojen luvitussuman purkaminen Huolehdittava kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvystä kivihiiltä vastaan Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan nopeasti, jotta tilanteesta ei tule pysyvä Pöyry Management Consulting Oy 12

13 TURVETUOTANTOALOJEN LUVITUSSUMAN NOPEA PURKAMINEN KESKEISTÄ HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen, koska luvan saamisen jälkeenkin kestää tyypillisesti vähintään 4-5 vuotta tuotannon käynnistymiseen. Tuotantokykyä on oltava riittävästi, jotta voidaan kerryttää riittävä ylivuotinen varastotaso huonojen tuotantovuosien varalle. Tämä tarkoittaa sekä riittävää hehtaarimäärää että tuotantosoiden oikeaa ikärakennetta (riittävästi uusia, ei vielä mataloituneita soita). Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni. Pöyry Management Consulting Oy 13

14 TÄRKEÄÄ HUOLEHTIA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KILPAILUKYVYSTÄ KIVIHIILTÄ VASTAAN Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn ennallaan, jolloin energiantuotannon puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon. Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee, vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon laitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen kilpailukyky on parempi. Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Verottomilla hinnoilla tarkasteltuna, eli sähköntuotannossa, hiilen käyttö on jo nyt turvetta edullisempaa. Niinpä lauhdetuotannossa ja osin rannikon korkean rakennusasteen väliottolauhdelaitoksilla, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on, että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön tuotannon polttoainekäytössä. Pöyry Management Consulting Oy 14

15 TURVEVAJETTA PAIKATAAN NYT SYÖMÄLLÄ PUUVARASTOJA, TÄTÄ MAHDOLLISUUTTA EI OLE ENÄÄ TOISENA PERÄKKÄISENÄ VUOTENA ILMAN KUITUPUUN ENERGIAKÄYTTÖÄ Huomioitavaa on myös, että kuluvalla lämmityskaudella puuttuvaa turvetta korvataan suuria määriä metsähakkeella. Käytännössä tällä hetkellä kulutetaan puupolttoainevarastoja. Samaan aikaan hakkuumäärät ovat tavallista alhaisempia, jolloin uutta metsähaketta tuotetaan vähemmän. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuluvan lämmityskauden turvepulasta nyt selvitään puun ja hiilen käyttöä lisäämällä, olisi toinen peräkkäinen huono turvetuotantokesä erittäin hankala. Metsähakkeen käytöllä ei pystyttäisi enää korvaamaan turvetta vastaavia määriä, ellei kuitupuuta ohjattaisi polttoon. Turvevaje jouduttaisiin siis hoitamaan entistä enemmän kivihiilellä. Metsähakkeen käytön lisäämistavoitteet ovat erittäin suuret seuraavien vuosien aikana ilman turvetuotannon ongelmiakin. Metsähakkeen tuotantoa ei ole mahdollista nopeuttaa sellaisia määriä, että sillä voitaisiin merkittävästi korvata turvetuotannon vajetta myöskään tulevina vuosina. Kuitupuun laajamittainen ohjaaminen energiantuotantoon aiheuttaisi ongelmia metsäteollisuuden puunhankinnalle. Teollisuuden raaka-aineen hankintakustannukset nousisivat, mikä vaikeuttaisi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Pahimmillaan tällä olisi vaikutusta metsäteollisuuden tuotannon määrään ja sijoittumiseen. Tällä olisi puolestaan aiemmin esitettyä kertaluokkaa suuremmat vaikutukset vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja edelleen kansantalouteen. Pöyry Management Consulting Oy 15

16 Pöyry Management Consulting Oy 16