Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Transkriptio

1 Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää Olli-Pekka Koisti Sivu 1

2 Uusimaa lukuina pinta-ala n ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata n ha (n. 2,2% Suomen metsien p-a:sta) Metsien osuus pinta-alasta n. 64% Peltoa n ha Asukkaita >1,5 miljoonaa =>n. 30% Suomen väestöstä Kuntia 26 kpl (v. 2012: 28kpl) Sivu 2

3 Uusimaa alueena on osittain Häme-Uusimaa mk-aluetta ja osittain Rannikon mk-aluetta Useita tunnuslukuja käsitellään metsäkeskusalueina => Uudenmaan tiedot hankalasti saatavissa Sivu 3

4 Suomen energiakäytön kehittyminen Käyttö v n. 380TWh /v ~ 1370 PJ Sivu 4

5 Energian kulutus sektoreittain Sivu 5

6 Teollisuuden energiankäyttö maakunnittain v.2011 (yhteensä 565 PJ ~157 TWh) Uusimaa n. 25 TWh (Lähde: Tilastokeskus) Sivu 6

7 Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä v.2012 Suomessa Uusiutuvan energian koko tuotannosta puun ja puupohjaisen energian osuus oli vuonna 2008 noin 76 prosenttia. (Motiva) Muita merkittäviä uusiutuvan energian lähteitä ovat mm. vesivoima, tuuli ja aurinkoenergia sekä lämpöpumput Sivu 7

8 Puun energiakäytön jakautuminen v.2012 (Lähde: Metla,metsätilastotiedote) Sivu 8

9 Puun energiakäyttö Suomessa (lämpölaitokset ja voimalat) (1000 m 3 ) Lähde: Metla/Metinfo tilastopalvelu Pelletit ja briketit Kierrätyspuu Kuori Sahanpuru ja muut purut Teollisuuden puutähdehake Metsähake Sivu 9

10 Kaukolämmön tuotanto Uudellamaalla Uudenmaan kaukolämmöntuotannon polttoaineet yhteensä n. 22 TWh/vuosi (v.2011) Sivu 10

11 Energiapuun käyttö Uudenmaan laitoksissa v.2011 (yhteensä n. 1,3 TWh, josta metsähake n. 70% => 0,94 TWh) Sivu 11

12 Uudenmaan biolämpölaitosten ja voimaloiden polttoainekäyttö v.2011 Uudenmaan alueella on 4 biovoimalaa (20-70MW) Biokäyttöisiä lämpölaitoksia n.50 kpl (kokoluokka 0,5-20 MW) Pääosa käyttää polttoaineenaan metsähaketta Osa käyttää myös turvetta Osa lämpölaitoksista on teollisuuden puun käsittelyn yhteydessä ja käyttää mm. kuorta Sivu 12

13 Puuston määrä kunnittain Uudellamaalla m 3 /ha (Lähde: VMI 10 kunnittaiset tilastot) Sivu 13

14 Puuston määrä Uudellamaalla (VMI10) Ainespuuston määrä Uusimaalla on n. 76 milj - m3 Runkopuuston määrä on n. 82 milj - m3 => n. 144 m3 /ha Lisäksi kantopuu ja oksat => n. 50 milj - m3 Puuston määrä kaikkiaan n. 130 milj - m3 Vuotuinen runkopuuston kasvu n. 3,7 milj - m3 Vuotuinen kokonaispoistuma n. 3 milj- m3 Uusimaa markkinahakkuut n. 2 milj - m3 / v Sivu 14

15 Markkinahakkuut Uudellamaalla v Hakkuuala vuosittain n ha, joista Ensiharvennuksia n ha Avohakkuita n ha Smp- sjp- hakkuut n ha Muut hakkuut n ha Kertymät yksityismetsien markkinahakkuissa v.2012 n m3 mät n m3 kut n m3 kot n m3 havukuitu n m3 lehtikuitua Yht n m3 Jakauma alueittain oheisessa kaaviossa Mhy Uusimaa Mhy Länsi-Uusimaa Mhy Skogrrevir Lehtikuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtitukki Kuusitukki Mäntytukki Sivu 15

16 Hakkuukertymä, puuston poistuma Hakkuukertymä on vuoden aikana metsästä käyttöön otettu raakapuumäärä. koostuu teollisuuteen ja vientiin hakatusta markkinapuusta, pientalokiinteistöjen käyttämästä polttopuusta ja vuokra- eli rahtisahaukseen menneestä puusta. Puuston poistuma koostuu: hakkuukertymästä, metsään hakkuutähteinä käyttämättä jäävistä runkopuun osista (metsähukkapuu) ja luontaisesti kuolleista, käyttämättä jäävistä runkopuun osista (luonnonpoistuma). Sivu 16

17 Biomassakertymiä eri puulajeilla Sivu 17

18 Mistä energiapuuta metsässä on saatavissa? Ainespuuhakkuut avainasemassa! Mikäli puukauppatoiminta takkuaa, myös energiapuun saanti vaikeutuu Suurin osa metsähakkeesta saadaan päätehakkuun jälkeisestä hukkapuun korjuusta ( hakkuutähteet, kannot) Vajaa 1/3 puumäärästä saadaan nuorten metsien ep-korjuusta tai ensiharvennuksilta Ensiharvennuksilla tavoitteena usein max. ainespuumäärä Ainespuun min. lpm kuitupuulla 6-8 cm, tukkipuulla n.16 cm, toimijakohtaista vaihtelua Suurin osa metsäenergiapuusta haketetaan metsähakkeeksi Pientaloissa käytettävä polttopuu useimmiten ainespuuta => klapi Metsätuhoalueilta saatava puu => usein energiapuuksi (esim. hyönteistuhot) Sivu 18

19 Hyönteistuhoista tehtyjä metsänkäyttöilmoituksia 2012 Sivu 19

20 Paljonko puussa on energiaa? Puun energiasisältö on metsähakkeessa n. 0,7-0.9 MWh/ i-m 3 (kosteus n.50%) Kuivassa puussa (kosteus 0%) energiasisältö on n. 5 kwh/kg 2,5 i-m3 hakepuuta sisältää n. 1 kiinto-m3 puuta => 1 kiinto-m3 ~ n. 2 MWh (kosteus n.50%) Mikäli Uudenmaan koko ainespuuston vuotuinen kasvu n.3,7 milj. m 3 käytettäisiin energian tuotantoon => n. 7,4 TWh. Uudenmaan koko kaukolämmön tuotannon polttoaineet v olivat => n. 22 TWh (vajaa puolet koko Suomen kaukolämmön tuotannosta) Energiapuuta on käytännössä mahdollisuus ottaa kestävästi talteen Uudenmaan metsistä n. 1 m 3 /ha/v Uudellamaalla max. kertymä olisi =>n m 3 * 2 MWh/m 3 = 1,14 TWh 1,14 TWh = GWh = MWh Käytännössä talteenotettavat energiapuumäärät ovat selvästi alempia. Sivu 20

21 Energiapuulla on Uudellamaalla kysyntää Lähes kaikki hakkuista kertyvä ainespuu jalostetaan Uudenmaan ulkopuolella Ainespuun mukana menee alueelta runsaasti myös energiapuuta (kuori ym) Muu energiapuu (hakkuutähteet, kannot, pienpuu) jäävät po maakuntaan Ep:n kysyntä on kasvanut tasaisesti Uusia mittavia käyttökohteita on tehty lisää Sivu 21

22 Potentiaaliset energiapuukertymät kunnittain (lähtökohtana ehdotetut hakkuut) Sivu 22

23 Energiapuupotentiaali Uudellamaalla m 3 /vuosi Sivu 23

24 Mistä energiapuuta on saatavissa Uudellamaalla? Sivu 24

25 Puusta energiaa Nykytason hakkuumäärin energiapuun talteenotto olisi mahdollista n m 3 /v => n. 0,6 TWh Mikäli hakkuita tehtäisiin hakkuusuositusten perusteella määrä nousisi n m 3 /v => 0,92 TWh:iin. Sivu 25

26 Ep:n kertymäpotentiaalit esitetyin hakkuin alueittain (yht. n m 3 /vuosi) MHY Uusimaa Oksat ja latvukset m3 MHY Länsi- Uusimaa Kannot m3 Pienpuu ensiharv.+ nmh m3 MHY Eteläinen metsäreviiri Sivu 26

27 Pientalojen polttopuun käyttö Koko Suomessa määrä on n 6,7 milj. m 3 /v ~ n.17 TWh Metla selvittää säännöllisin välein pientalojen polttopuun käyttöä Uudellamaalla lähes pientaloa Tulisija on tehty useimpiin pientaloihin Polttopuun arvioitu käyttö n. 3 m 3 /pientalokiinteistö Uudellamaalla n m 3 /vuosi => 1 TWh Suuri osa polttopuusta tehdään omatoimisesti pyöreästä puutavarasta Kaupallisen polttopuun (klapien) tarjonta lisääntynyt Osa pientalojen polttopuusta jätepuuta tai metsähaketta Lähes puolet polttopuusta koivua, kierrätyspuun käyttö lisääntynyt Sivu 27

28 Mitä hyötyä energiapuun käytöstä? Korvataan tuontipolttoaineita => Parantaa kauppatasetta Parantaa Suomen energiaomavaraisuutta Puhtaampaa energiantuotantoa Metsien hyödyntäminen tehostuu, metsänhoito Lisää taloudellista toimeliaisuutta erityisesti maaseudulla Moninkertainen työllisyysvaikutus vs fossiiliset polttoaineet Sivu 28

29 Mihin Uudenmaan metsävarat riittävät? Puun teollinen energiakäyttö on lisääntynyt ja lisääntyy (metsähake) Uudenmaan metsien hakkuumahdollisuuksia olisi hyödynnettävä tehokkaammin=> edistää metsänhoitoa Ainespuuksi soveltuva arvokas puuaines mieluiten puunjalostuksen raaka-aineeksi Uudenmaan energiatarvetta ei voida tyydyttää kokonaan omasta maakunnasta saatavalla puupolttoaineella! Lähimaakunnista saadaan ja on saatavissa täydennystä polttoainetarpeeseen Puulla voidaan korvata huomattavasti fossiilisia tuontipolttoaineita lämmöntuotannossa sekä yhteistuotannossa Sivu 29