NÄKÖKULMA. Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa

Transkriptio

1 NÄKÖKULMA Puupolttoaineiden kiristyvä markkinatilanne Suomessa

2 Puupolttoaineen kysynnän ja tarjonnan tasapaino Riittääkö kotimaisia polttoaineita kaikille? Kuinka uudet laitoshankkeet tulevat vaikuttamaan nykyisten toimijoiden polttoaineen saatavuuteen? Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö Suomessa on kasvu-uralla ja useita uusia laitoshankkeita on suunnitteilla. Kasvavan kysynnän seurauksena puupolttoaineiden riittävyys tulee olemaan haasteellista useilla alueilla. Paula: Karttakuva materiaaliin. METSÄHAKEPOTENTIAALIN HYÖDYNTÄMISASTE ESIMERKKI-SKENAARIOSSA 2020 Metsähakkeen käyttöaste 100% 90% 2 <50% Sisävesialue Muu maankäyttö Esitetty hyödyntämispotentiaali kuvastaa perinteisiä metsähakelajeja. Esimerkkiskenaarion metsähakepotentiaalin hyödyntämisaste Esitetty hyödyntämispotentiaali kuvastaa perinteisiä metsähakelajeja. Pöyryn markkinamallilla voidaan Pöyryn markkinamallilla voidaan mallintaa markkinatilanne sisältäen mallintaa myös metsäteollisuuden markkinatilannekysyntä sekä tukki- ja kuitupuupotentiaali. ml. metsäteollisuuden Myös turvepotentiaalin ja sen tarkempi mallinnus on mahdollista. kysyntä sekä tukki- ja kuitupuupotentiaali. Myös turvepotentiaalin sisällyttäminen mallinnukseen COPYRIGHT PÖYRY on mahdollista. KYSYNNÄN JA TARJONNAN TASAPAINO Pöyryn puupolttoaineen markkinamallilla voidaan tarkastella tulevaisuuden polttoainemarkkinoiden kehittymistä. Pöyryn mallintaman esimerkki-skenaarion perusteella puupolttoaineiden hyödyntämisaste erityisesti eteläisessä Suomessa tulee olemaan hyvin korkea jo 2020-luvun alkupuolella. Mikäli nähtävissä olevat uudet laitoshankkeet toteutuvat, tulee puupolttoaineiden kysyntä, eli energialaitosten tekninen käyttöpotentiaali, olemaan etenkin etelässä ja länsirannikolla voimakkaasti alueellista tarjontapotentiaalia korkeampi. Tällöin perinteistä metsähaketta ei ole taloudellisesti saatavilla koko kysyntää vastaavaa määrää.

3 Uudet suunnitteilla olevat kiinteän polttoaineen voimalaitokset ovat tyypillisesti ns. monipolttoainevoimalaitoksia, joissa voidaan käyttää markkinatilanteen mukaan joko puuta, turvetta tai kivihiiltä näiden osuuksia joustavasti vaihdellen. Tämän johdosta alueellinen epätasapaino voi johtaa tilanteeseen, jossa uudet biomassakattilainvestoinnit eivät kasvattaisikaan kotimaisten puupolttoaineiden kokonaiskäyttöä. Kysynnän kasvu uudessa kohteessa voi heikentää puun saatavuutta samalla hankinta-alueella sijaitsevissa muissa käyttökohteissa. Myös metsäteollisuuden investointiaktiivisuus on lisääntynyt. Jalostavan teollisuuden uusilla hankkeilla voikin olla merkittävä paikallinen vaikutus puupolttoaineiden hankintaan. Tästä syystä myös nykyisten puupolttoaineiden käyttäjien on tärkeää tiedostaa muiden toimijoiden suunnitelmien vaikutukset omaan polttoaineen hankintaansa. Yksittäisten hankkeiden lisäksi jokaisen toimijan on tärkeää ymmärtää alueellinen polttoaineen kokonaiskysyntä sekä puun ja muiden paikallisten polttoaineiden saatavuuden kehitys. KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN VÄLINEN KILPAILUASETELMA Kivihiilen, turpeen ja puupolttoaineiden välinen kilpailuasetelma energiatuotannossa on tällä hetkellä hyvin tasainen. Hankintakustannusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta erityisesti suurimpien yksittäisten energiantuotantolaitosten polttoaineen hankintaportfolion tulee perustua useisiin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten turpeeseen, kivihiileen ja tuontibiomassaan. TURVE Turpeen vuotuinen energiakäyttö 2000-luvun alkupuoliskolla oli reilusti yli 20 TWh, mutta viime vuosien aikana käyttö on ollut selvässä laskussa. Lasku on ollut seurausta useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. 3

4 Polttoaineiden välinen kilpailuasetelma Merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ovat olleet turpeen verotus, turvetuotantoalan nettomääräinen väheneminen johtuen pidentyneistä lupaprosesseista, energiapuun kohonnut kilpailukyky, sekä turpeen heikentynyt kilpailuasema kivihiiltä vastaan etenkin lauhdetuotannossa. Oma merkityksensä on myös uusinvestointien kattilatekniikalla, joka tekee mahdolliseksi jopa 100 prosenttisen puun osuuden teknisestä näkökulmasta. Turpeen käytön kehittyminen riippuu voimakkaasti kivihiilen ja turpeen keskinäisestä kilpailuasetelmasta. Turpeen käyttö tulee keskittymään lähinnä yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon teollisuus- ja kaukolämpökohteissa. KIVIHIILI Kivihiilen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt viime vuosina Suomessa johtuen erityisesti hiilen ja päästöoikeuksien markkinahintojen laskusta. Myös sähköntuotantotuen muutokset heikensivät hakkeen käytön kilpailukykyä hiileen nähden etenkin lauhdetuotannossa. Nykytilanteessa kivihiili on selvästi kilpailukykyisin polttoainevaihtoehto lauhdetuotannossa, mutta myös yhteistuotannossa kivihiili on monin paikoin kilpailukykyinen kotimaisten polttoaineiden kanssa. Kivihiilen käytön kehitys on ollut vastakkaista pitkänaikavälin tavoitteiseen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilista tuontipolttoaineista. TUONTIPUU Tuontipuu on vaihtoehto etenkin itäisemmässä Suomessa, jonne on Venäjältä saatavilla energiapuueriä hyvinkin kilpailukykyisesti. Myös rannikon laitoksissa tuontipuu voi maksukyvyn noustessa olla hyvinkin houkutteleva hankintalähde. Tällöin hankinnan suunta tulisi kääntymään myös esimerkiksi Baltian maihin. Edullisia spoteriä voi olla tarjolla eri puolilta maailmaa, mutta nämä voivat toimia vain täydentävänä osana hankintaportfoliota. Laajamittainen biomassan tuonti Suomeen nostaisi keskimääräiset kustannukset lähelle nykyistä kuitupuun hintatasoa, jolla metsäteollisuus hankkii ulkomaista raaka-ainetta. 4

5 KUITUPUU Energiateollisuuden puustamaksukyky tulee muiden polttoaineiden hinnoista riippuen todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kuitupuun mitat täyttävää puuta ohjautuu polttoon nykyistä enemmän. Kanto- ja hakkuutähdepotentiaali hyödynnetään nykyisellään jo suhteellisen tehokkaasti, joten puupolttoaineen käytön kasvu tulee keskittymään etenkin järeämpään runkopuuhun. Osa toimijoista onkin siirtänyt hankintaa kohti järeämpiä leimikoita puun korkeammasta kantohinnasta huolimatta. Järeämpien kohteiden houkuttelevuutta energiakohteena nostavat mm. alhaisemmat korjuun yksikkökustannukset sekä hyvälaatuinen raaka-aine. Hyvälaatuinen rankahake onkin ollut energiatoimijoiden suosiossa etenkin talven huipunkäyttöaikoina, vaikka se jakeena onkin kallein energiapuulaji. Metsäyhtiöiden näkökulmasta kuitupuun saatavuus ja hinnan pysyminen kohtalaisena voidaan nähdä oleellisempana kuin se, kuinka paljon kuitupuuta lopulta määrällisesti ohjautuu polttoon. Kuitupuun mitat täyttävän puun lisääntyvä käyttö energiatuotannossa voi kuitenkin lisätä painetta metsäteollisuuden puunhankintakustannusten kasvuun. Koko maan tasolla kuitupuun hakkuupotentiaali mahdollistaisi lisääntyvän energiakäytön etenkin alueilla, joissa harvennushakkuiden hyödyntämisaste on keskimääräistä alhaisempi. Pöyryn puupolttoaineiden markkinamalli Laitos- ja toimijakohtaiset hinta- ja saatavuuslaskelmat Laajat toimiala-analyysit, vaikutusmekanismitarkastelut Mahdollisuus sisällyttää myös turvetuotanto, kuitu- ja tukkipuun tarjonta sekä metsäteollisuuden kysyntä Kattila- ja voimalaitostietokanta Metsäteollisuustietokanta Biojalostustietokanta Leimikko- ja pienpuutietokanta Kysyntä Optimointimalli Tarjonta PÖYRYN POLTTOAINEMARKKINAMALLI: Puupolttoaineiden käyttöä voidaan tarkastella Pöyryn puupolttoaineiden markkinamallilla. Sen peruspilareina ovat polttoaineiden kysyntä- ja tarjontatietokannat. Polttoaineiden tekninen käyttö- ja kysyntäpotentiaali pohjautuu Pöyryn kattilatietokantaan, jonka perusteella pystytään ennakoimaan laitoskohtaiset kysynnät niin nykyisissä kuin tulevissa investointikohteissa. Biojalostustietokannan avulla arvioidaan tulevaisuuden kysyntä uusissa biojalostamoissa sekä esimerkiksi pelletin tuotannossa. Puupolttoaineiden tarjontapotentiaali perustuu metsäteollisuuden kiinteisiin sivutuotteisiin sekä perinteiseen metsähakkeeseen. Sivutuotteen tarjonta perustuu Pöyryn metsäteollisuustietokantaan, jolla määritetään tuotantoennusteeseen pohjautuva sivutuotteen synty. Metsähakkeen tarjontapotentiaali (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) pohjautuu Metsäteho Oy:n kanssa yhteistyössä määritettyyn aineistoon*. Markkinamallinnukseen on mahdollista sisällyttää esitetyn lisäksi myös turvetuotanto, kuitu- ja tukkipuun tarjonta sekä metsäteollisuuden kysyntä. Energiateollisuuden lisäksi mallilla voidaan toteuttaa myös metsäteollisuutta palvelevia tarkempia analyyseja ainespuumarkkinoita koskien. * Perustuen tarjonta-aineiston päivitykseen julkaisusta Kiinteiden puupolttoaineiden saatavuus ja käyttö Suomessa vuonna 2020, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 66/

6 Merkitys yksittäiselle toimijalle MERKITYS YKSITTÄISELLE TOIMIJALLE Polttoaineiden saatavuus, kustannukset ja hankinnan varmistaminen ovat ratkaisevassa roolissa kannattavassa energialiiketoiminnassa. Markkinoiden tuleva kehitys herättää paljon kysymyksiä ja toimijoiden tulee huomioida paljon eri tason tekijöitä kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi. TOIMINNAN SUUNTA JA OIKEAN STRATEGIAN VARMISTAMINEN Toteutuessaan uusilla laitoshankkeilla tulee olemaan merkittävä vaikutus nykyisten toimijoiden polttoaineen hankintaan. Sekä metsäteollisuuden, energiayhtiöiden että polttoaineen toimittajien tulisi huomioida tulevaisuuden muuttuva markkinatilanne jo tänään tunnistaakseen siihen liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Kannattavan liiketoiminnan ylläpitämiseksi on tärkeää ymmärtää oman lähiympäristön lisäksi koko energiantuotannon kenttään ja polttoainemarkkinoihin liittyvät muutostekijät. Näkemys todennäköisistä ja mahdollisista skenaarioista sekä tulevaisuuden muutoksista auttaa rakentamaan tämänhetkisen liiketoimintamallin siten, että se vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Pöyryllä on vahva globaali osaaminen energia- ja metsäteollisuuden toimialoilta. Tämä yhdistettynä laajaan ja konkreettiseen projektikokemukseen Suomessa antaa Pöyrylle vahvat lähtökohdat tukea Kuinka yksittäisen toimijan on seurattava muutoksia? Mikä on polttoaineen optimaalinen hankintaportfolio? Kuinka varautua turvetuotannon vaihteluihin? Onko energiayhtiön syytä integroitua hankintaketjuun? Mitkä ovat ulkomaiset raaka-ainelähteet? Mikä on kilpailijoiden polttoaineen hankinta-asema? Kuka jää kiristyvässä markkinatilanteessa paitsioon? Mikä on polttoaineen tuottajan optimaalinen toimintamalli? Kuinka maksimoida polttoaineen laatu ja kate? Kuinka muuttuvat ohjausmekanismit, päästöoikeuden hinta ja muut markkinatekijät vaikuttavat omaan liiketoimintaan? Kuinka varmistaa investointien perusta? asiakkaidemme liiketoiminnan suunnittelua ja oikeiden vaihtoehtojen tunnistamista. Kotimaan polttoainemarkkinoilla olemme tukeneet lukuisia asiakkaita mm. seuraavilla aihealueilla: Polttoaineen hankintastrategiat, operatiivisen hankinnan toimintamallit ja johtamisjärjestelmät Polttoaineen saatavuus- ja kustannusmallinnukset, markkina- ja toimiala-analyysit. Pöyryn puumarkkinoiden kysyntä-tarjontamallinnus sisältäen sekä metsä- että energiateollisuuden. Investointivaihtoehtojen tunnistaminen, kannattavuuslaskelmat ja riskien arviointi Paula: Tähän tulee uudet puustamaksukyky kuvaajat (2kpl). Voisi laittaa esimpaula: vierekkäin Tähän samaan tulee uudet tilaan puustamaksukyky kuvaajat (2kpl). Voisi laittaa esim vierekkäin samaan tilaan. Teksti liittyy sekä tähän että edelliseen kuvaan. KUVA 3 - PUUSTAMAKSUKYKY JA SEN KEHITTYMINEN ERI POLTTOAINEIDEN HINNOILLA /MWh Turpeen ja metsähakkeen hintakehitys CO2-kustannus Laskennallinen maksukyky metsähakkeesta Metsähakkeen markkinahinta Jyrsinturpeen markkinahinta CHP-laitoksen puustamaksukyky turpeeseen ja hiilen perustuen /MWh (2014 Q1) Puun tuki Päästökaupan vaikutus Energiaveron vaikutus Kilpailevan polttoaineen hinta Maksukyky on laskettu perustuen tyypilliseen CHP-laitokseen (rakennusaste ½). Maksukyvyssä ei ole huomioitu hakkeen mahdollisesti turvetta korkeampia käsittelykustannuksia laitoksella. 0 0 Turve Hiili 6 COPYRIGHT PÖYRY COPYRIGHT PÖYRY

7 Me Pöyryllä kannustamme kansainvälistä asiantuntijaverkostoamme osallistumaan aktiivisesti oman alansa ajankohtaisiin keskusteluihin sekä tuottamaan uusia näkemyksiä ja haastamaan vallitsevaa olotilaa. Pöyryn näkökulma on käytännönläheinen, helposti ymmärrettävä ja ongelmalähtöinen tapa jakaa tuoreimpia ajatuksiamme. Vastuuvapauslauseke Pöyry pidättää kaikki oikeudet tähän julkaisuun. Julkaisua ei saa kopioida tai käyttää missään muodossa kokonaan tai osaksi ilman Pöyryn kirjallista etukäteistä suostumusta. Julkaisu perustuu osin tietoihin, joihin Pöyry ei voi vaikuttaa. Pöyry ei anna mitään vakuutusta (nimenomaista tai hiljaista) tämän julkaisun sisältämän informaation täsmällisyydestä tai oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa mistään tämän julkaisun käyttämisestä tai siihen luottamisesta aiheutuneesta vahingosta. Tämä julkaisu voi sisältää arvioita tulevaisuudesta, jotka ovat alttiita epävarmuuksille ja oletuksille. Tulevaisuuden arvioihin liittyvien subjektiivisten tulkintojen ja luonnollisten epävarmuuksien johdosta niiden toteutumista ei voi taata ja todelliset tulokset saattavat poiketa esitetyistä arvioista. Tulevaisuuden arvioita ei voida pitää varmoina, vaan ainoastaan yhtenä esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua. 7

8 Pöyry Management Consulting Pöyry Management Consulting Oy Jaakonkatu 3, PL 4, Vantaa, Finland Juha Elo, Senior Principal Puh Terttu-Leea Saarenpää, Principal Puh kuvat: colourbox.com Pöyry on kansainvälinen konsultointi- ja suunnitteluyhtiö. Palvelemme energia-alan ja teollisuuden asiakkaita maailmanlaajuisesti. Paikallispalveluissa keskitymme avainmarkkinoillemme. Tarjoamme liikkeenjohdon konsultointia ja suunnittelupalveluita sekä vahvaa projektien toteutuskykyä ja asiantuntemusta. Keskeiset toimialamme ovat energiantuotanto, sähkön siirto ja jakelu, metsäteollisuus, kemianteollisuus ja biojalostus, metalli- ja kaivosteollisuus, liikenne ja vesi. Pöyryllä on laaja paikallistoimistoverkosto ja yhtiön palveluksessa on noin asiantuntijaa. Pöyry Näkökulma 2014/09 V3