SELVITYS 52X B BIOENERGIA RY. Turpeen korvautuminen kivihiilellä
|
|
- Noora Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYS 52X B BIOENERGIA RY Turpeen korvautuminen kivihiilellä
2 Sivu 1 (1) Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 1 (5) TIIVISTELMÄ Turpeesta pulaa, turvetta korvataan hiilellä, puulla ja tuotantoaa vähentämällä Turpeen tuotantomäärä jäi kesällä 2012 erittäin alhaiseksi, energiaturvetta tuotettiin noin 11 TWh, kun keskimääräinen turpeen käyttö on ollut viimeisten 15 vuoden aikana 23 TWh. Keväällä 2012 varastoissa oli turvetta noin 5 TWh, joten lämmityskaudella käytettävissä olevan turpeen määrä on vain noin 16 TWh. Turvetta ei siis riitä normaalia käyttöä vastaavaa määrää, vaan turvetta joudutaan korvaamaan muilla polttoaineilla. Energiantuotantolaitokset alkoivat jo kesällä hankkia vaihtoehtoisia polttoaineita talven varalle. Puun käyttöä pyrittiin lisäämään saatavuuden rajoissa ja kivihiilen käyttöön varauduttiin valmiutta nostamalla, polton mahdollistavilla investoinneilla sekä hiilen lisääntyneellä hankinnalla. Useissa turvelaitoksissa on jo toteutettu merkittäviä investointeja hiilen käytön mahdollistamiseksi, viime aikoinaa toteutettujen investointien yhteissumma on noin 6 M. Lisäksi useat laitokset ovat jo päättäneet toteutettavista investoinneista, joilla lisätään hiilenkäyttömahdollisuutta. Näiden jo päätettyjen investointien yhteissumma on yli 20 M. Tällä lämmityskaudella turvetta arvioidaan korvattavan muilla polttoaineilla noin 3,5 TWh, josta kivihiiltä noin 60 % (noin 2 TWh), puuta reilu kolmannes ja jonkin verran öljyä ja kaasua (seuraava kuva). Loppu vähenevästä turpeesta korvautuu pienentyneellä tuotannolla. Erityisesti lauhdetuotanto turpeella on vähentynyt merkittävästi johtuen sekä turvepulasta että hyvästä pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta. Tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu hiilen lisäksi merkittäviä määriä puupolttoaineella. Tämä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Tällä hetkellä siis käytetään puupolttoaineita enemmän kuin uutta tuotetaan eli syödään varastoja. Samalla hakkuut ovat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mikä
4 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 2 (5) tarkoittaa pienempiä määriä uutta metsähaketta a. Mikäli epäonnistuu, ei seuraavalla lämmityskaudella ole enää käytettävissä turvevajeen korvaamiseen. kesän 2013 turvetuotanto yhtä suurta puuvarastoa Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu pääosin huoltovarmuustekijöistä Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu huoltovarmuustekijöistä ja osin turpeen heikentyneestä kilpailukyvystä. Etenkin suuret ja keskisuuret energiantuotantolaitokset ovat joutuneet polttoaineen saatavuus- ja huoltovarmuussyistä varautumaan ja siirtymään muiden polttoaineiden käyttöön, ts. varmistaakseen riittävän polttoaineen saannin ja edelleen tarvittavan lämmöntuotannon yhdyskunnille ja teollisuudelle. Turvetta on korvautunut kivihiilellä myös kilpailukykysyistä. Pääosin turve on edelleen kivihiiltä kilpailukykyisempää etenkin sisämaan laitoksissa huolimatta turpeen kohonneesta hinnasta ja korotetusta verosta. Kuitenkin rannikon laitoksissa, joissa tuotetaan mahdollisesti myös lauhdesähköä ja joissa hiilen hankintahintaa on alhaisempi, kivihiili voi olla jo nyt turvetta kilpailukykyisempää. Lämmön hinnassa merkittäviää nousupaineita, työllisyys ja kauppatase heikkenee Turvepulan seurauksena lämmöntuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi: turpeen hinta on noussut ja samalla vuoden vaihteessa turpeen veroa nostettiin 2,5- kertaiseksi. Huoltovarmuussyistä johtuen laitoksissa on siirrytty myös kalliin kivihiilen käyttöön. Tuotantokustannusten nousun vuoksi (seuraava kuva) kaukolämmön hintaan kohdistuu merkittävä nousupaine, joka on suuruusluokkaa %. Kotimaisen polttoaineen korvaaminenn tuontipolttoaineella heikentää myös työllisyyttä ja kauppatasetta. 2 TWh:n turpeen korvaaminen hiilellä vastaa lähes 500 henkilötyövuoden työpanosta. Vastaavasti 2 TWh kivihiiltä maksaa noin 25 M, mikä ohjautuu ulkomaille kotimaisen polttoainetuotannon sijaan. Lauhdesähkön tuotantotarve vaihtelee sähköntarpeen ja edelleen sähkönhinnan vaihdellessa. Lauhdesähkölle, ja siten myös turvelauhdesähkölle, on vähintään ajoittain
5 Sivu 3 (5) sekä pidempiaikaista että lyhytaikaista tarvetta. Suomessa on turvelauhdekapasiteettia satoja megawatteja, tästä valtaosa on yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevaa välittömästi käyttöön otettavaa väliotto- tai lisälauhdekapasiteettia. Mikäli turvetta ei nykytrendin mukaisesti ole riittävästi saatavilla, jää tämä kotimainen tuotantomahdollisuus hyödyntämättä ja vastaava sähkö tuotetaan kivihiililauhdesähkönä. Turvetuotantoalojen riittämätön luvitus syynä turvepulaan Merkittävin syy tämän hetkiseen turvepulaan on riittämätön turvetuotantoala. Turpeen tuotanto on sääriippuvaista ja vuotuinen vaihtelu on luonnollista. Sen vuoksi tuotantoalaa täytyy olla riittävästi, että hyvinä vuosina voidaan kerryttää ja ylläpitää ylivuotisia varastoja huonojen tuotantovuosien varalle. Tällä hetkellä tilanne on se, että hyvänä vuotena saadaan tuotettua juuri ja juuri tarvetta vastaava määrä turvetta, muttei kerrytettyä riittäviä varastoja. Huonon tuotantokesän toteutuessa ajaudutaan turvepulaan. Parin viime vuoden aikana uutta turvetuotantoalaa on saatu luvitettua merkittävästi vähemmän (noin ha/vuosi) kuin vanhoja tuotantoalueita on poistunut käytöstä (noin 3000 ha/vuosi). Samalla entistä suurempi osa tuotantoalasta on mataloituneita soita, jotka ovat alttiita sateisuudelle ja sääriskeille. Luvituksen nopeutumisella on kiire, koska kestää tyypillisesti 4-5 vuotta saada uusia alue tuotantoon. Tulevaisuuden näkymissä suuria eroja Työssä hahmoteltiin tulevaisuuden näkymiä turpeen käytön suhteen laatimalla vuoteen 2020 ulottuvia skenaarioita. Yksi lähtökohta on hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukainen skenaario (EI-skenaario), jossa EU:n päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden täyttämiseksi puupolttoaineiden käyttöä lisätään, fossiilisten käyttöä vähennetään ja samalla myös turpeen käyttö vähenee noin kolmanneksella 16 TWh:in vuodessa (keskimääräinen taso on ollut 23 TWh). Mikäli turvetuotannon luvitustilanne jatkuu hitaana ja turvetuotantokyky jatkaa supistumistaan, ei turvetta riitä edes EI-skenaarion mukaisia määriä. Tässä Nykytrendiskenaariossa vähintäänkin ajoittaisesta turvepulasta johtuen energiantuotantolaitokset joutuvat turvautumaan korvaavien polttoaineiden, eniten hiilen käyttöön. Turpeen käyttö laskisi Nykytrendi-skenaariossa 11 TWh:in vuodessa, hiilen käyttö puolestaan kasvaisi EI-skenaarioon nähden 3,5 TWh ja puun käyttö vastaavasti 1 TWh. Lisäksi laadittiin Kotimaisuus-skenaario, jossa maksimoidaan turpeen ja puun käyttö korvaamalla enemmän hiiltä käyttäviä laitoksia puuta ja turvetta käyttävillä laitoksilla, myös lauhdesähköä tuotettaisiin enemmän. Turpeen käyttö Kotimaisuus-skenaariossa olisi 21 TWh ja puun käyttö lisääntyisi EI-skenaarioon nähden 2 TWh, hiilen puolestaan vähenisi 7 TWh. Turpeen ja puun käyttö voisi kasvaa myöhemmin tätäkin suuremmaksi korvaamalla lisää hiiltä käyttäviä laitoksia kotimaisilla polttoaineilla. Turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitystä on kuvattu seuraavissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden yhteiskäyttömäärän kehitys ja toisessa kuvassa turpeen käytön kehitys eri skenaarioissa.
6 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 4 (5) Erot kotimaisten polttoaineiden käyttömäärissä eri skenaarioidenn välillä ovat merkittävät, yli 10 TWh vuodessa (kts. seuraava taulukko). Ero työllisyysvaikutuksessa skenaarioiden välillä on jopa henkilötyövuotta vuodessa ja vastaavasti ero kauppataseessa 150 M vuodessa.
7 Sivu 5 (5) EI-skenaario Nykytrendi Kotimaisuus Energiaturpeen käyttö ,5 TWh 11 TWh 21 TWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa ,5 TWh 44,5 TWh 45 TWh Puu ja turve yhteensä TWh 55,5 TWh 66 TWh Turvetuotannon luvitus ja turpeen tuotanto tarpeeseen nähden Riittävä Ei riittävä Riittävä Kivihiilen käyttöön varautuminen ja hiilen käytön muutos EI-skenaarioon nähden Ei tarvetta.. Tarve varautua +3,5 TWh Ei tarvetta -7 TWh Työllisyysvaikutus EI-skenaarioon nähden htv htv Polttoainekaupan kauppatasevaikutus EIskenaarioon nähden M +100 M Tärkeintä purkaa luvitussuma ja huolehtia kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvystä Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen. Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni. Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ennallaan, jolloin energiantuotannon puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon. Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee, vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon väliottolauhdelaitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on, että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön tuotannon polttoainekäytössä.
8 Sivu 1 (16) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 TAUSTA TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ Turvetuotanto Siirtymä turpeelta kivihiilelle Syyt hiilelle siirtymiseen Kivihiileen siirtymisen investoinnit Case-esimerkkejä Jyväskylä Oulu Kuopio Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari KIVIHIILELLE SIIRTYMISEN SEURAUKSET Vaikutukset tuotetun energian hintaan Vaikutukset työllisyyteen ja kauppataseeseen TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SKENAARIOTARKASTELUNA Tausta Energia- ja ilmastostrategia skenaario Nykytrendi skenaario Kotimaisuus skenaario Skenaarioiden vertailu ja vaikutukset EDELLYTYKSET HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI... 15
9 Sivu 2 (16) 1 TAUSTA Osa kotimaisia polttoaineita käyttävistä voimalaitoksista on alkanut käyttää tai on varautunut kivihiilen käyttöön turpeen ja puun rinnalla. Tähän ovat vaikuttaneet sekä turpeen huono saatavuus että kilpailukykytekijät. Huono turvetuotantokesä on johtanut pitkiin kuljetusmatkoihin, huonompilaatuiseen turpeeseen ja suoranaiseen turvepulaan. Nämä kaikki tekijät ovat nostaneet turpeen hintaa ja tekevät kivihiilen houkuttelevammaksi, osin myös pakolliseksi vaihtoehdoksi. Samalla turpeen vero nousi vuoden vaihteessa ja metsähakkeen tuki laski, mikä nosti entisestään turvetta ja puuta käyttävien laitosten absoluuttista tuotantokustannusta. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksena lämmön hinnassa on merkittäviä nousupaineita. Turvetuotannon pinta-alat ovat laskeneet parina viime vuonna ja yhä suurempi osa tuotantoalasta on vanhoja mataloituneita soita, joilla tuotannon sääriskit ovat merkittävästi uusia soita suuremmat. Uusien tuotantoalueiden luvitusprosessit ovat vaikeutuneet ja pitkittyneet, jolloin vanhoja soita on poistunut merkittävästi enemmän käytöstä kuin uusia on saatu tuotantoon. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa normaaleissakaan sää- ja tuotanto-oloissa ei pystytä kerryttämään ylivuotisia varastoja ja huonona tuotantokesänä jäädään murto-osaan tarvittavasta tuotannosta. Nykyinen kehitystrendi, jossa turvetuotanto ei, vähintäänkin ajoittain, pysty vastaamaan kysyntään, johtaa tilanteeseen, jossa energiantuotantolaitosten on huoltovarmuussyistä varauduttava varastoitavien polttoaineiden, lähinnä hiilen, käyttöön. Tämä puolestaan alentaa hiilen käytön kynnystä myös normaaleissa turpeen saatavuusoloissa, etenkin kun kiristyvä verotus lisää entisestään turpeen käytön kustannusta. Kivihiileen siirtyminen heikentää työllisyyttä ja kauppatasetta sekä lisää tuontiriippuvuutta.
10 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 3 (16) TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ Turvetuotanto 2012 Sääolosuhteet olivat kesällää 2012 turvetuotannon kannalta huonot ja mataloituneett suot ovat herkkiä sateisuudelle. Turpeen tuotantomäärää jäi erittäin alhaiseksi, energiaturvetta tuotettiin noin 11,2 TWh. Keväällä 2012 varastoissa oli turvetta noinn 5 TWh, joten käytettävissä olevan turpeen määrä oli reilut 16 TWh. Seuraavassa kuvassa on esitetty energiaturpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen. Kuva 2-1 Energiaturpeen tuotannon ja kulutuksen kehitys Keskimääräinen turpeen kulutus on ollut viimeisten 15 vuoden aikanaa noin 23 TWh. Suurin vaihtelu on johtunut lauhdesähkön tuotantoon käytetyn turpeen määrästä sekä myös lämmitystarpeesta. Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5-37 TWh. 2.2 Siirtymä turpeelta kivihiilelle Jo kesällä energiayhtiöissä nähtiin, että turvetta ei tule riittämään seuraavalla lämmityskaudella normaalia tarvettaa vastaavaaa määrää. Energiantuotantolaitokset alkoivat hankkiaa vaihtoehtoisia polttoaineita talven varalle. Puun käyttöä pyrittiin lisäämään saatavuuden rajoissa ja kivihiilen käyttöön varauduttiin valmiutta nostamalla, polton mahdollistavilla investoinneilla sekä hiilen lisääntyneellä hankinnalla. Tämän selvitystyön yhteydessä kartoitettiin toteutunutta ja tulevaa turpeen korvautumista muilla polttoaineilla. Tietoa kerättiin Bioenergia ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn, Pöyryn tietolähteiden ja julkisuudessa olleiden tietojen avulla. Kartoituksen perusteella vuonna 2012 turvetta korvattiin kattiloissa muilla polttoaineilla noin 2 TWh. Tästä yli puolet oli puuperäisiä polttoaineitaa ja vajaa puolet kivihiiltä (vajaaa 1 TWh). Lisäksi myös öljyn ja kaasun käyttö lisääntyi jonkin verran.
11 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 4 (16) Vastaavasti vuonna 2013 laitokset arvioivat korvaavansa turvetta noin 3,5 TWh, josta kivihiiltä noin 60 % (noin 2 TWh), puuta reilu kolmannes ja jonkin verran öljyä ja kaasua. Käytettävissä olevan turvemäärän (16 TWh) ja keskimääräisen käytön ( 23 TWh) ero on siis noin 7 TWh. Edellisen mukaan noin puolet (3,5 TWh) turpeen käytön vähenemisestä arvioidaan korvautuvan muilla polttoaineilla samoissa kattiloissa. Loppu vähenevästä turpeesta korvautuu pienentyneellä tuotannolla. Erityisestii lauhdetuotanto turpeella on vähentynyt merkittävästi johtuen sekä turvepulastaa että hyvästä pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta, joka on johtanut alhaiseen sähkön markkinahintaan. Lämpimän alkusyksyn vaikutuksesta turpeen käyttö väheni myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Turvetta on siis korvautunu myös muilla energiamuodoilla: eniten pohjoismaisella vesivoimalla, mutta talven aikana myös muulla lauhdetuotannolla, lähinnä kivihiililauhteella. Seuraavassa kuvassa on esitetty arvio turpeen käytön vähenemisestä vuonna 2013 verrattuna keskimääräiseen turpeen käyttövuoteen. Kuva 2-2 Arvio turpeen käytön vähenemisestä energialähteistä vuonna 2013 ja turpeen korvaavista Tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu hiilen lisäksi merkittäviä määriä puupolttoaineella. Tämä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Tällä hetkellä siis käytetään puupolttoaineita enemmän kuin uutta tuotetaan eli syödään varastoja. Samalla hakkuut ovat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mikä tarkoittaa pienempiä määriä uutta metsähaketta a. Mikäli kesän 2013 turvetuotanto epäonnistuu, ei seuraavalla lämmityskaudella käytettävissä turvevajeen korvaamiseen. ole enää yhtä suurta puuvarastoa
12 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 5 (16) 2.3 Syyt hiilelle siirtymiseen Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu huoltovarmuustekijöistä ja osin turpeen heikentyneestä kilpailukyvystä. Heikko turvetuotantokesä 2012 ja alhainen turpeen varastotaso ovat johtaneet turvepulaan lämmityskaudella Etenkin suuret ja keskisuuret energiantuotantolaitokset ovat joutuneet saatavuus- ja huoltovarmuussyistä varautumaan ja siirtymään muiden polttoaineiden käyttöön. Puun käyttöä on lisätty saatavuuden mukaan, mutta etenkin suurilla laitoksilla puuta ei ole saatavissa riittävästi korvaamaan turvevajetta. Absoluuttisten määrien lisäksi tarvitaan myös varastoimiskelpoista polttoainetta, jonka riittävä saatavuus on turvattu kaikissa olosuhteissa. Nämä tekijät ovat johtaneet kivihiilen lisääntyneeseen käyttöön. Valtaosa turpeesta käytetään lämmöntuotantoon, ja lämpöä on toimitettava lämmöntarpeen mukaan kaikkina hetkinä sekä yhdyskuntien kaukolämpö- että teollisuuskohteissa. Energian toimitusvarmuudesta on huolehdittava. Turvetta on korvautunut kivihiilellä myös kilpailukykysyistä. Pääosin turve on edelleen kivihiiltä kilpailukykyisempää etenkin sisämaan laitoksissa huolimatta turpeen kohonneesta hinnasta ja korotetusta verosta. Sisämaahan kuljetettuna hiilen hinta on korkeampi ja kivihiilen vero lämmöntuotannossa on turvetta suurempi. Rannikolla tai sen läheisyydessä sijaitsevilla laitoksilla hiilen hinta on alhaisempi ja toisaalta turpeen hinta voi olla keskimääräistä korkeampi pidemmistä kuljetusetäisyyksistä johtuen (esim. puoliympyrän muotoinen hankinta-alue), jolloin hiilen kilpailukyky on selvästi parempi. Koska sähkön tuotannon polttoaineilla ei ole veroa, on kivihiilen kilpailukyky korkean rakennusasteen (sähkötehon suhde lämpötehoon) laitoksissa sekä lauhdesähköä tuottavilla laitoksissa turpeeseen nähden parempi. Tämän tyyppisissä laitoksissa kivihiili voi jo tällä hetkellä olla turvetta kilpailukyisempi, jolloin hiilen käyttö voi lisääntyä merkittävästi. Näissä laitoksissa hiiltä on tyypillisesti käytetty jo normaalioloissakin turpeen rinnalla, jolloin hiilen logistiikka on valmiina ja mahdollisuudet hiilen käytön nopeaan lisäämiseen ovat olemassa. 2.4 Kivihiileen siirtymisen investoinnit Joillakin turvetta käyttävistä laitoksista on jo ollut valmius hiilen käyttöön ja jotkut ovat jo aiemmin käyttävät kivihiiltä pienehköjä määriä normaalioloissakin turpeen rinnalla. Valtaosassa turvetta ja puuta käyttäviä laitoksia ei kuitenkaan ole teknisiä, ympäristöllisiä ja/tai luvituksellisia valmiuksia hiilen käyttöön. Koska turvepula oli nähtävissä jo kesällä, ryhdyttiin monilla laitoksilla toimenpiteisiin hiilenkäytön mahdollistamiseksi tai lisäämiseksi tulevan lämmityskauden aikana. Toimet sisältävät teknisiä muutoksia esimerkiksi polttoaineen käsittelyssä ja varastoinnissa sekä syötössä kattilaan, koepolttoja, kivihiilen konkreettista hankintaa, hiilen luvitusta, jne. Useissa turvelaitoksissa on jo toteutettu merkittäviä investointeja hiilen käytön mahdollistamiseksi. Viime aikoina toteutettujen investointien yhteissumma on noin 6 M. Lisäksi useat laitokset ovat jo päättäneet toteutettavista investoinneista, joilla lisätään hiilenkäyttömahdollisuutta. Näiden jo päätettyjen investointien yhteissumma on yli 20 M. Yksittäisen voimalaitoksen investoinnin suuruus hiilenkäytön kasvattamiseksi vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta on keskimäärin joitain miljoonia euroja laitosta kohden, jopa 15 M. Mikäli esimerkiksi 10 turvetta käyttävää voimalaitosta investoi hiilen käytön lisäämiseen, voi investointisumma olla suuruusluokkaa M.
13 Sivu 6 (16) 2.5 Case-esimerkkejä Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kaukolämpö tuotetaan turpeella ja puupolttoaineilla uudessa suuressa Keljonlahden ja vanhemmassa Rauhalahden voimalaitoksessa. Keljonlahteen on juuri investoitu puunpolttomahdollisuuden lisäämiseksi, investointi valmistui keväällä Rauhalahden voimalaitoksessa on sekä luvituksellinen että tekninen valmius hiilen polttoon turpeen ja puun lisäksi. Turvepulasta johtuen Keljonlahden uusi voimalaitos seisoi käyttämättömänä syksyllä 2012 ja kaukolämpö tuotettiin Rauhalahden voimalaitoksessa, koska Rauhalahdessa on mahdollisuus käyttää kivihiiltä. Kivihiiltä hankittiin Venäjältä tonnia (350 GWh) varastossa jo olleen tonnin (150 GWh) lisäksi. Tämä hiilimäärä vastaa noin 15 %:a Jyväskylän Energian polttoaineiden käytöstä. Edellisen seurauksena ja tulevien vuosien kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Jyväskylän Energia päätti lokakuussa 2012 investoida Keljonlahden hiilenpolttolaitteisiin. Investoinnin arvo on 16 M ja se toteutetaan kesällä 2013 ja otetaan käyttöön lämmityskaudeksi Investointi mahdollistaa entistä suuremman hiilen käytön Jyväskylässä, mikäli turpeen saatavuus ja kilpailukyky sitä edellyttävät Oulu Oulun kaupungin kaukolämpö tuotetaan valtaosin kahdessa Toppilan turvetta ja puuta käyttävässä voimalaitosyksikössä. Huoltovarmuussyistä johtuen Ouluun on jo investoitu hiilivarastokenttään, hiilen varmuusvarastoon sekä hiilen syöttöasemaan voimalaitokselle. Kesän 2012 turvetuotanto jäi vain reiluun puoleen tavoitteesta. Tämän vuoksi Oulussa on varauduttu käyttämään hiiltä noin 10 %:n osuus polttoainekulutuksesta. Teknisesti hiiltä voidaan käyttää noin 20 %:n osuudella. Hiiltä käytetään, mikäli muut polttoaineet eivät riitä lämmityskauden tarpeisiin Kuopio Kuopion kaupungin kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapaniemen kahdessa turvetta ja puuta polttavassa voimalaitosyksikössä. Voimalaitokseen on jo investoitu hiilen syöttölaitteistoihin ja polttoainekentän rakentamiseen. Huonosta turvetuotantokesästä johtuen kivihiiltä alettiin kuljettaa Kuopioon marraskuussa. Kaikkiaan turvetta arvioidaan käytettävän tämän lämmityskauden aikana noin 10 % polttoainetarpeesta. Mikäli turpeen saatavuus pysyy jatkossakin heikkona ja siten hiilen käyttö vakiintuu, joudutaan Kuopiossa investoimaan hiilen käsittelylaitteistoihin.
14 Sivu 7 (16) Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari Alholmens Kraft toimittaa teollisuushöyryn UPM:n metsäteollisuusintegraatille ja kaukolämmön Pietarsaaren kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lisäksi laitoksella on kapasiteettia tuottaa merkittäviä määriä lauhdesähköä eri polttoaineilla: puulla, turpeella, kivihiilellä ja jätepolttoaineilla. Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyisin polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä. Tämän vuoden alusta metsähakkeen sähköntuotantotukea laskettiin, jolloin hakkeesta tuli kallein polttoaine. Vaikka samalla turpeen veroa nostettiin, ei sillä ole vaikutusta lauhdesähkön tuotannossa. Sen lisäksi turvetta ei ole huonosta turvetuotantokesästä johtuen saatavilla riittävästi, joten kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
15 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 8 (16) KIVIHIILELLEE SIIRTYMISEN SEURAUKSET Vaikutukset tuotetun energian hintaan Keskimääräinen jyrsinturpeen hinta on noussut puolessa vuodessa yli 2 /MWh, joulukuussa jyrsinturpeen hinta 100 km:n kuljetusetäisyydellä oli lähes 14 /MWh. Turpeen vero lämmön tuotannossaa nousi vuoden 2013 alussa 1,9 /MWh:sta 4,9 / /MWh:in eli 3 /MWh. Turvelämmön tuotantokustannus on siis noussut puolessa vuodessa noin 5 /MWh, mikä tekee kuluttajahinnassa tuotanto- ja jakeluhäviöineen sekä arvonlisäveroineen noin 7 /MWh. Kivihiilellä tuotettu lämpö on vielä kertaluokkaa kalliimpaa. Kivihiilen vero lämmöntuotannossa on 13,2 /MWh ja hiilen polttoainehintaa sisämaan turvelaitoksella on samaa suuruusluokkaa kuin turpeen. Hiilellä tuotettu lämpö turvelaitoksessa on tällä hetkellä lähes 10 /MWh (kuluttajahinnassa) kalliimpaa kuin turpeella tuotettu, ja verrattuna viime vuotiseen turvekustannukseen yli 15 /MWh kalliimpaa. Edellisen perusteella suuruusluokkaa jopa lähes 10 /MWh lämmön hinnan nousu kuluttajahinnassaa voi olla perusteltua joissain kohteissa. Keskimääräinenn kaukolämmön kuluttajahinta oli vuonna 2012 noin 67 /MWh. Kaukolämmön tuotantokustannuskomponenttien muutosta on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuva 3-1 Keskimääräinen kaukolämmön kuluttajahinta ja hinnan nousupaine turvetta käyttävissä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa vuonna 2013 Turvetta käyttävien laitosten lämmöntuotantokustannus on siis noussut merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana. Turpeen veronkorotus ja siirtyminen hiilen käyttöön ovat lisänneet kustannuksiaa ja aiheuttavat merkittävän nousupaineen lämmön hintaan. Samalla kaukolämmön kilpailukyky heikkenee muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin nähden. Erityisesti maalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiota viime vuosien aikana. Uudisrakennusten rakennusmääräysten kiristyessä rakennusten absoluuttinen lämmöntarve pienenee merkittävästi ja kaukolämpöjärjestelmään
16 Sivu 9 (16) investoinnin (putkilinjoineen) kannattavuus heikkenee. Mikäli maalämpö ja muut lämmöntuotantomuodot alkavat merkittävästi korvata kaukolämpöä, on sillä vaikutus myös koko maan sähkötaseeseen. Sen sijaan että lämmöntuotannon yhteydessä voitaisiin tuottaa yhteistuotantosähköä (kaukolämpö sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksesta), sähköä kulutetaankin lämmitykseen (maalämpö). Tämä lisää erillistä sähköntuotantoa, mikä etenkin talviaikaan on tyypillisesti hiililauhdetta jossain pohjoiseurooppalaisten sähkömarkkinoiden vaikutusalueella. 3.2 Vaikutukset työllisyyteen ja kauppataseeseen Kun kotimaisia polttoaineita (turve, puu) korvataan tuontipolttoaineilla (hiili, öljy), menetetään merkittävä työllistävä vaikutus ja samalla heikennetään jo muutoinkin negatiivistä kauppatasetta. Turpeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät, VTT:n (Turve Suomen kansantaloudessa, VTT 2009) arvion mukaan viimeaikaisella turpeen käyttötasolla välillisine vaikutuksineen yli henkilötyövuotta, kun huomioidaan tuotanto, kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto sekä lisäksi ympäristöturve. Energiaturpeen tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutus on välillisine vaikutuksineen noin henkilötyövuotta. Tänä vuonna hiilellä arvioidaan korvattavan noin 2 TWh turvetta, jolloin menetetään noin 450 henkilötyövuoden työpanos. Vastaavasti 2 TWh kivihiiltä maksaa noin 25 M, mikä ohjautuu ulkomaille kotimaisen polttoainetuotannon sijaan. Viime vuonna turvelauhdesähköä tuotettiin turvepulasta ja alhaisesta sähkönhinnasta johtuen erityisen vähän. Sähköä ostettiin sen sijaan ennätyssuuri osuus sähkön kulutuksesta. Ostosähköön käytetyt varat ovat myös pois kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2012 sähkön nettotuonti oli 3,7 TWh suurempi kuin vuonna Tämän lisäyksen arvo on noin 150 M. Kokonaisuutena turvetta käytetään tänä lämmityskautena noin 7 TWh keskimääräistä vähemmän. Tästä noin 1,2 TWh arvioidaan korvautuvan puupolttoaineilla, jonka tuotanto myös työllistää. Loppu turvevähenemästä jää kuitenkin tuottamatta, lähes 6 TWh, jolloin menetetään noin 1250 henkilötyövuoden työpanos.
17 Sivu 10 (16) 4 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SKENAARIOTARKASTELUNA 4.1 Tausta Uusien turvetuotantoalueiden luvittaminen on hidastunut parin viime vuoden aikana merkittävästi ja kokonaistuotantoala on pienentynyt. Samalla tuotannossa olevat suot ovat mataloituneet, joten ne ovat herkempiä sateisuudelle. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että turvepulasta tulee säännöllinen ongelma: vähintäänkin ajoittain tulee vuosia, jolloin turpeesta on pulaa eikä hyvinäkään vuosina saada kerrytettyä riittäviä varastoja huonojen vuosien varalle. Tämän seurauksena energiantuotantolaitokset joutuvat varautumaan korvaavien polttoaineiden käyttöön turvatakseen polttoaineiden riittävän saannin ja energian toimitusvarmuuden kaikissa olosuhteissa. Energiantuottajat pyrkivät lisäämään puupolttoaineiden käyttöä markkinaehtoisesti ja viranomaiset muokkaavat ohjauskeinoja EU:n tavoitteiden täyttämisen saavuttamiseksi. Huoltovarmuuden turvaamiseksi energiantuottajilla tulee olla riittävästi varastoitavaa polttoainetta. Puupolttoaineiden varasto- ja logistiikkainfrastruktuuri kehittyy jatkuvasti, mutta vielä lähivuosina puupolttoaineet eivät kykene vastaamaan koko maan polttoainetarpeeseen turpeen saatavuuden ollessa rajoitettu. Tämän vuoksi energiantuottajat joutuvat turvautumaan ja varautumaan myös kivihiilen käyttöön. Osassa turvetta käyttäviä laitoksia on jo mahdollisuus käyttää hiiltä ja tällä lämmityskaudella hiilen käyttöä on jo selvästi lisätty. On kuitenkin myös paljon laitoksia, joilla ei vielä tällä hetkellä ole hiilenkäyttömahdollisuutta joko teknisistä, luvituksellisista tai muista syistä. Kun turvepula näyttää realisoituvan vähintään säännöllisesti, joutuvat useimmat voimalaitokset miettimään ja varautumaan kivihiilen käyttöön. Tämä tapahtunee lähivuosien aikana, jonka jälkeen hiilenpolttomahdollisuus on yhä useammalla voimalaitoksella. Tämä puolestaan madaltaa hiilen käytön kynnystä myös turpeen normaalin saatavuuden aikana. Polttoaineiden hintasuhteiden muuttuessa kivihiilen käyttö voi olla ajoittain turvetta edullisempaa, jolloin kivihiilellä korvataan kotimaisia polttoaineita, vaikka turvetta olisikin saatavilla. Tällöin turpeen verotuksen tasolla ja puupolttoaineiden tuella on konkreettista merkitystä. Seuraavassa on esitetty kolme lähitulevaisuuden skenaariota turpeen ja puupolttoaineiden kehitykselle. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2020, johon mennessä tarvittavat muutosinvestoinnit ehtivät toteutua, mikäli kehityssuunta jatkuu skenaarioiden kaltaisena. Tarkastellut skenaariot ovat Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukainen skenaario Nykytrendi skenaario Kotimaisuus skenaario.
18 Sivu 11 (16) 4.2 Energia- ja ilmastostrategia skenaario Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukainen skenaario (EI-skenaario) noudattelee juuri päivitetyn skenaarion linjauksia sekä turpeen että puupolttoaineiden käytön kehityksen suhteen. EU:n asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle täytetään. Turpeen käyttö vähenee selvästi viimeaikaiselta tasolta ja puupolttoaineiden käyttö sen sijaan kasvaa. Turvetta on käytetty viimeisten 15 vuoden aikana keskimäärin 23 TWh ja käyttö laskisi vuoteen 2020 mennessä noin 16 TWh:in. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sen sijaan nousisi noin 43 TWh:in nykyisestä 32 TWh:sta. Strategiassa ja hallitusohjelmassa linjataan, että turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Tarkastellussa skenaariossa turvetta korvautuu puulla linjausten mukaisesti. Lauhdesähkön tuotannon määrä laskee selvästi ja on riippuvainen myös sähkön tuontimahdollisuuksista ja hintasuhteista. Turvelauhdesähkön tuotanto on skenaariossa melko vähäistä. Skenaariossa on oleellista, että alentuneesta turpeen käytöstä huolimatta turvetuotantoalojen määrästä pidetään huolta ja riittävästi uutta tuotantoalaa luvitetaan. Tällöin turpeen varastotaso kyetään pitämään riittävänä, jolloin myös huonojen tuotantokesien jälkeen turvetta on riittävästi tarjolla. Energiantuottajien ei tarvitse varautua eikä investoida hiilenkäyttömahdollisuuksien lisäämiseen. 4.3 Nykytrendi skenaario Nykytrendin mukaisessa skenaariossa uutta turvetuotantoalaa ei saada luvitettua riittävästi tarpeeseen nähden. Turvetuotantoalaa on poistunut käytöstä viime vuosien aikana noin hehtaaria vuodessa ja uutta on saatu luvitettua noin hehtaaria. Samalla vanhat suot ovat mataloituneet entisestään, jolloin tuotannon sääriski on merkittävästi suurempi. Energiaturpeen tuotantoala Suomessa oli noin hehtaaria vuonna Vaikka turpeen käyttö laskee EI-skenaariossakin selvästi, ei nykyisellä kehitystrendillä tuotantoalan rakenne ole riittävä vastaamaan alentuneeseenkaan tarpeeseen. Mikäli tuotantoalan pieneneminen jatkuu viimeisten parin vuoden trendin mukaisena ja samalla suot mataloituvat, ei hyvinä tuotantovuosina kyetä muodostamaan riittäviä ylivuotisia varastoja ja huonoina vuosina jäädään kauas tarpeesta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa energiantuotantolaitokset joutuvat huoltovarmuussyistä varautumaan ja investoimaan kivihiilen käyttöön. Vaikka turvesoiden luvitustilanne purkautuisi muutaman vuoden päästä, vie soiden tuotantokuntoon saattaminen tyypillisesti noin 4-5 vuotta, joten käytännön turvetuotannon kokonaistilanne ei ehkä ehdi merkittävästi parantua vuoteen 2020 mennessä. Nykytrendi-skenaariossa turpeen käyttö laskee nopeammin kuin EI-skenaariossa. Turvesoiden luvitus on riittämätöntä ja turvetuotantokyky ei keskimäärin riitä vastaamaan alentunuttakaan kysyntää. Vähintään ajoittaisesta turvepulasta johtuen energiantuotantolaitokset joutuvat huoltovarmuussyistä investoimaan ja siirtymään osin hiilen käyttöön, vaikkakin myös puun käyttö lisääntyy. Hiilen käytön kynnys madaltuu, jolloin hiiltä käytetään enemmän hintasuhteiden salliessa, vaikka turvetta olisikin saatavilla. Alueellisesti siirtyminen saattaa olla vieläkin voimakkaampaa.
19 Sivu 12 (16) Tarkastellussa nykytrendi-skenaariossa turpeen käyttö on 11 TWh vuonna 2020, mikä on noin 4,5 TWh vähemmän kuin EI-skenaariossa. Puun käyttö on noin yhden terawattitunnin suurempi EI-skenaarioon verrattuna. Lauhdesähkön tuotantotarve vaihtelee sähkönhinnan vaihdellessa mm. pohjoismaisen vesitilanteen, lämmitystarpeen (sähkön kysynnän) sekä tuotantokoneistojen ja siirtoyhteyksien epäkäytettävyyksien mukaan. Lauhdesähkölle, ja siten myös turvelauhdesähkölle, on vähintään ajoittain sekä pidempiaikaista että lyhytaikaista tarvetta. Suomessa on turvelauhdekapasiteettia satoja megawatteja, tästä valtaosa on yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevaa välittömästi käyttöön otettavaa väliotto- tai lisälauhdekapasiteettia. Mikäli turvetta ei nykytrendin mukaisesti ole riittävästi saatavilla, jää tämä kotimainen tuotantomahdollisuus hyödyntämättä ja vastaava sähkö tuotetaan kivihiililauhdesähkönä. 4.4 Kotimaisuus skenaario Kotimaisuus-skenaariossa pyritään maksimoimaan kotimaisten polttoaineiden määrä korvaamalla lähinnä kivihiiltä. Kivihiileen pohjautuvaa tuotantoa pyritään ajamaan alas, jolloin turpeen tuotannolle ja käytölle luodaan paremmat edellytykset. Uusia turvetta ja puuta käyttäviä laitoksia rakennetaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja turve tulee hiilen sijaan puuta täydentäväksi polttoaineeksi myös Etelä-Suomen rannikon laitoksiin. Lisäksi turvelauhdesähköä tuotetaan muita skenaarioita enemmän: turvelauhde korvaa hiililauhdetta ja lauhdetuotannon tarve on suurempi hieman hitaammasta ydinvoima- ja tuulivoimarakentamisesta johtuen. Turvetuotannolle taataan riittävät edellytykset vastata turpeen kysyntään. Uusia tuotantosoita kyetään luvittamaan siten, että turvetta voidaan tuottaa myös ylivuotisiin varastoihin kattamaan huonojen tuotantovuosien vajetta. Energiantuotantolaitokset voivat luottaa turpeen saatavuuteen kaikissa olosuhteissa, eikä varautumista hiilen polttomahdollisuuteen tarvitse tehdä. Kotimaisuus-skenaariossa turpeen käyttö vuonna 2020 on 21 TWh, mikä on 5,5 TWh enemmän kuin EI-skenaariossa ja 10 TWh enemmän kuin nykytrendi-skenaariossa. Puun käyttö on vajaa 2 TWh enemmän kuin EI-skenaariossa. Vuoden 2020 jälkeen kotimaisten polttoaineiden yhteiskäyttöä voitaisiin entisestään kasvattaa Kotimaisuus-skenaariossa korvaamalla lisää Etelä-Suomen fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia pääpolttoaineena puuta käyttävillä laitoksilla. Turve voisi olla näissä hiilen sijaan täydentävänä polttoaineena varmistaen laitosten polttoainehuoltoa. Puun kokonaiskäyttömäärä Suomessa kasvaisi ja uusiutuvan energian osuuden velvoitteet täyttyisivät, vaikka turpeen absoluuttinen käyttömäärä samalla lisääntyisi vähintään viime vuosien keskimääräiselle tasolle. Haasteena tässä on puun riittävyys, koska metsähakkeen saatavuus Etelä-Suomessa on rajallista. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi todennäköisesti tuontipuun käyttöä tai raaka-aineeksi kelpaavan puun ohjaamista energiakäyttöön.
20 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 13 (16) 4.5 Skenaarioiden vertailu ja vaikutukset Turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitystä on kuvattu seuraavissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden yhteiskäyttömäärän kehitys ja toisessa kuvassa turpeen käytön kehitys eri skenaarioissa. Kuva 4-1 Kiinteiden puupolttoaineiden ja turpeen tarkastelluissa skenaariossaa yhteismäärän kehittyminen Kuva 4-2 Turpeen käytön kehittyminen tarkastelluis ssa skenaariossa
21 Sivu 14 (16) Turpeen vuotuinen käyttö eroaa 10 TWh eri ääriskenaarioissa vuonna 2020: Nykytrendi- vs. Kotimaisuus-skenaario. Erot kiinteiden puupolttoaineiden käytössä skenaarioiden välillä ovat selvästi pienemmät, vain alle 2 TWh. Tämä johtuu siitä, että Suomi on sitoutunut täyttämään mm. uusiutuvan energian osuuden velvoitteensa, ja sen keskeinen osa on metsähakkeen käytön merkittävä kasvattaminen, skenaariosta huolimatta. Puun ja turpeen, siis kotimaisten polttoaineiden, yhteiskäyttömäärä eroaa ääriskenaarioissa merkittävästi, yli 10 TWh. Tällä on vaikutusta turvetuotannon työllisyyteen ja kauppataseeseen, kun kotimaisia polttoaineita korvaantuu tuontipolttoaineilla eli pääosin kivihiilellä. Nykytrendi-skenaariossa turvetuotannon ja -kuljetusten työllisyysvaikutus on 750 henkilötyövuotta pienempi kuin Energia- ja ilmastostrategia skenaariossa (EIskenaario) ja henkilötyövuotta alhaisempi kuin Kotimaisuus-skenaariossa. Vastaavasti polttoainekaupan kauppatasevaikutus on Nykytrendi-skenaariossa 50 M /a negatiivinen Energia- ja ilmastostrategia skenaarioon verrattuna ja 150 M /a negatiivinen Kotimaisuus-skenaarioon nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeiset muuttujat tarkastelluissa skenaarioissa vuonna Taulukko 4-1 Keskeiset muuttujat tarkastelluissa skenaariossa vuonna 2020 EI-skenaario Nykytrendi Kotimaisuus Energiaturpeen käyttö ,5 TWh 11 TWh 21 TWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa ,5 TWh 44,5 TWh 45 TWh Puu ja turve yhteensä TWh 55,5 TWh 66 TWh Turvetuotannon luvitus ja turpeen tuotanto tarpeeseen nähden Riittävä Ei riittävä Riittävä Kivihiilen käyttöön varautuminen ja hiilen käytön muutos EI-skenaarioon nähden Ei tarvetta.. Tarve varautua +3,5 TWh Ei tarvetta -7 TWh Työllisyysvaikutus EI-skenaarioon nähden htv htv Polttoainekaupan kauppatasevaikutus EIskenaarioon nähden M +100 M
22 Sivu 15 (16) 5 EDELLYTYKSET HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen, koska luvan saamisen jälkeenkin kestää tyypillisesti vähintään 4-5 vuotta tuotannon käynnistymiseen. Tuotantokykyä on oltava riittävästi, jotta voidaan kerryttää riittävä ylivuotinen varastotaso huonojen tuotantovuosien varalle. Tämä tarkoittaa sekä riittävää hehtaarimäärää että tuotantosoiden oikeaa ikärakennetta (riittävästi uusia, ei vielä mataloituneita soita). Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni. Samoin infrastruktuuri ja logistiikka hiilen hankinnalle ja kuljettamiselle myös sisämaan laitoksille kehittyy, mitä useampi laitos ryhtyy ajoittaiseenkaan hiilen käyttöön. Tämä puolestaan laskee hiilenhankinnan kustannusta. Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn ennallaan, jolloin energiantuotannon puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon. Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee, vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon laitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen kilpailukyky on parempi. Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Verottomilla hinnoilla tarkasteltuna, eli sähköntuotannossa, hiilen käyttö on jo nyt turvetta edullisempaa. Niinpä lauhdetuotannossa ja osin rannikon korkean rakennusasteen väliottolauhdelaitoksilla, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on, että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön tuotannon polttoainekäytössä. Huomioitavaa on myös, että kuluvalla lämmityskaudella puuttuvaa turvetta korvataan suuria määriä metsähakkeella. Käytännössä tällä hetkellä kulutetaan puupolttoainevarastoja. Samaan aikaan hakkuumäärät ovat tavallista alhaisempia, jolloin uutta metsähaketta tuotetaan vähemmän. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuluvan lämmityskauden turvepulasta nyt selvitään puun ja hiilen käyttöä lisäämällä, olisi toinen peräkkäinen huono turvetuotantokesä erittäin hankala. Metsähakkeen käytöllä ei pystyttäisi enää korvaamaan turvetta vastaavia määriä, ellei kuitupuuta ohjattaisi polttoon. Turvevaje jouduttaisiin siis hoitamaan entistä enemmän kivihiilellä. Metsähakkeen käytön lisäämistavoitteet ovat erittäin suuret seuraavien vuosien aikana ilman turvetuotannon ongelmiakin. Metsähakkeen tuotantoa ei ole mahdollista nopeuttaa sellaisia määriä, että sillä voitaisiin merkittävästi korvata turvetuotannon vajetta myöskään tulevina vuosina.
23 Sivu 16 (16) Kuitupuun laajamittainen ohjaaminen energiantuotantoon aiheuttaisi ongelmia metsäteollisuuden puunhankinnalle. Teollisuuden raaka-aineen hankintakustannukset nousisivat, mikä vaikeuttaisi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Pahimmillaan tällä olisi vaikutusta metsäteollisuuden tuotannon määrään ja sijoittumiseen. Tällä olisi puolestaan aiemmin esitettyä kertaluokkaa suuremmat vaikutukset vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja edelleen kansantalouteen.
TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ
TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotTurpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta
Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotPuuenergian käytön kansantaloudelliset vaikutukset Jyrki Peisa
Puuenergian käytön kansantaloudelliset vaikutukset Jyrki Peisa 13.3.2013 Hannes Tuohiniitty 13.3.2013 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotTalousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö
Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön
LisätiedotKotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna
Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset
Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotJyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia
Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70
LisätiedotENERGIATEOLLISUUS RY, METSÄTEOLLISUUS RY
SELVITYS 52A16426-Q210-002B 3.7.2012 ENERGIATEOLLISUUS RY, METSÄTEOLLISUUS RY MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Sivu 1 (28) Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotLausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta
Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi 18.8.2014 Lausunto energiaverotuksen muutosta koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta Viite: Lausuntopyyntö VM086:00/2014.
LisätiedotMAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA
MAHDOLLISEN TURPEESTA LUOPUMISEN VAIKUTUKSIA SUOMEN ENERGIAN TUOTANNOSSA Selvitystyö Energiateollisuus ja Metsäteollisuus ry:lle 1. Tausta 2. Turpeen käytön jakautuminen 3. Turpeen käytön kehittyminen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä
Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt
LisätiedotEnergiapuun hankinta ja käyttö. - Rovaniemen Energia Oy ja uusiutuvan energian haasteet, case Mustikkamaa
Energiapuun hankinta ja käyttö - Rovaniemen Energia Oy ja uusiutuvan energian haasteet, case Mustikkamaa Markus Tykkyläinen, 10.02.2012 Sisältö 1. Halutaanko metsäenergiasta ratkaisua ilmastotavoitteisiin?
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotKotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma
Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)
LisätiedotMistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2013
Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari
Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotLämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin
Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2014
Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotUuden Jyväskylän Energiayhtiö
Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto 2010
Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotPuhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotPuupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020
Puupolttoaineiden lisäysmahdollisuudet ja sen kustannukset Suomessa vuoteen 2020 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari Pekka Saijonmaa 1 Pöyry Finland Oy ja Pöyry Management Consulting Oy Urban
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotJÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting
JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotEDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
Lisätiedot