Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Transkriptio

1 Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

2 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on mm. Sekä koiras että naaras ovat päältä tummanruskeita. Koiraalla on etusiipien tyvessä ja keskiosassa hajallaan sinihohtoisia suomuja; muuten sukupuolet ovat samannäköisiä. Siipien alapinnat ovat ruskeanharmaita. Siipien poikki kulkee selkeiden valkeakehäisten mustien pisteiden vyö. Laji on hyvin harvinainen ja paikoittainen. Etelä-ja Kaakkois-Suomessa tunnetaan enää vain muutama erillisesiintymä. Lentoaika on toukokuun lopulta kesäkuun lopulle. Pikkusinisiiven elinympäristönä ovat paahteiset sorakuopat ja harjut sekä harjujen maantieleikkaukset. Syynä paikoittaisuuteen ovat toukan ravintokasvit, jotka suosivat kalkkipitoista maaperää. Naaras munii munat ravintokasvin kukkiin. Toukka syö mm. keulankärkeä ja masmaloa ja elää pääasiassa kasvien kukinnoissa ja hedelmissä. Toukka on vaaleankellertävä ja kasvaa kolmessa viikossa noin 10 mm pituiseksi. Sen jälkeen se ei enää syö, vaan piileskelee lähellä maanpintaa. Toukka on myrmekofiili, eli sitä tavataan joskus muurahaisten pesissä. Täysikasvuinen toukka talvehtii ravintokasvin kuihtuneissa kukinnoissa. Keväällä se koteloituu maahan. Kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa. Pikkusinisiiven kannat ovat pahasti taantuneet ja laji on erittäin uhanalainen. Koska pikkusinisiipi on paikkauskollinen, se voi kuitenkin tietyillä vakituisilla esiintymispaikoillaan vielä esiintyä runsaslukuisena.

3 Pikkusinisiipi Soralan alueella Soralan alueella on perhosharrastajien, ELY-keskuksen ja kunnan tiedossa oleva elinvoimainen erittäin uhanalaisen pikkusinisiiven populaatio. Soralan alueella maa-ainesten otto harjurinteestä on luonut kohteelle pikkusinisiivelle ja sen ravintokasveille sopivan elinympäristön. Alueen maa-ainesten oton päätyttyä lähes 20 vuotta sitten sora-alueen maisemoinnit tehtiin perhosen elinolosuhteet turvaten ja perhospopulaation elintila laajeni alueella. Alueelle on myöhemmin muodostettu 2 erillistä luonnonsuojelualuetta etelään avautuville rinteille. Pikkusinisiipi ja sen ravintokasvit häviävät alueelta, jos kasvusto umpeutuu, joten avoimena pidettävät karut alueet ovat välttämättömiä perhospopulaation säilymiselle. Soralan alueen maaperäteknisten tutkimusten ja kaavoituksen tonttijaon ja sijoittelun hahmottamiseksi sora-alueelle alueen maisemoinnin jälkeen noussut tiheä riukuasteen mäntytaimikko poistettiin vuonna Tiheän puuston poiston jälkeen sora-alueen pohjalle, karulle soramaalle on levinnyt itsestään paljon pikkusinisiiven ravintokasvia keulankärkeä ja myös vahva perhospopulaatio. Lajit olisivat joutuneet väistymään männikön tieltä, ellei männikköä olisi raivattu pois. Suojellut alueet ovat vain osa vahvasta tämänhetkisestä perhospopulaatiosta. Kaavoituksen tavoitteena on yhteensovittaa Soralan alueella asuminen ja erittäin uhanalaisen Suomen pienimmän päiväperhosen, pikkusinisiiven, yhteiselo. Alueella tullaan alueen rakennettavuuden valmistelutöiden ja kunnallisteknisten töiden yhteydessä tekemään useita uusia pikkusinisiivelle sopivia elinympäristöjä. Suunnitelmat pikkusinisiiven elinolojen parantamiseksi ovat seuraavat: Kaavassa esitetyt kaksi kappaletta VL-2-alueita, joihin läjitetään maa-aineksia rakennettavilta alueilta, tulevat jatkossa olemaan hoidon piirissä olevia sinisiiven elinympäristöjä. Alueelle tuodaan kunnallistekniikka pohjoisesta Suutelan asutusalueen reunalta. Vesijohto- ja viemärilinjojen avauksen yhteydessä luonnonsuojelualueiden lähellä olevia perhoselle ja sen ravintokasville kelpaamattomia tiheitä männikkörinteitä avataan avoimena pidettäviksi pikkusinisiiven elinalueiksi. Etelään avautuvalle rinteelle, kohtiin missä maaperä on hiekkaista ja em. lajeille sopivaa aluetta, tehdään ainakin 2 uutta levittäytymisaluetta. Kortteleiden 753 ja 758 välissä oleva karuhko mäki tullaan ennallistamaan ja hoitamaan pikkusinisiiven elinympäristötarpeet huomioiden. Alueen rakennettavuuden valmistelutöiden yhteydessä otetaan maa-ainesta tilan sisältä alueen alavien kohtien täyttöihin pohjoiseen avautuvalta rinteeltä, joka jätettiin maisemoimatta perhosen takia soranoton loppuessa. Tällä alueella sinisiipipopulaatio oli voimakkain noin 20 vuotta sitten, mutta elinympäristö on vuosien saatossa muuttunut lajille

4 epäsuotuisaksi. Nyt alue avataan uudelleen ja siitä muodostuu uutta avoimena pidettävää elinympäristöä lajille. Lisäksi alueelle jo rakennettu pulkkamäki toimii etelään avautuvana avoimena pidettävänä alueena hienosti sekä virkistysalueena että uhanalaisen perhosen elinympäristönä. Mainittujen toimien ansiosta alueelle tulee tai on jo 7 uutta avoimena pysyvää aluetta, joita tullaan hoitamaan uhanalaisen lajien erityistarpeet huomioiden. Kunta voi näiden alueiden suunnittelussa ja hoitotyössä käyttää perhosharrastajia apuna. Pikkusinisiiven ravintokasvi keulankärkeä on lisäksi Lehmon kahdelta muulta lähisora-alueella, johon laji on levinnyt luontaisesti ja se on ajetun maa-aineksen mukana levinnyt myös lähiseudun karuille tieliittymä- ja piennaralueille, esimerkiksi Lehmon eritasoliittymään ja Jaamankankaantien varteen. Em. sora-alueilla rinteet, joissa ravintokasvia on havaittu, avautuvat etelään ja ovat maa-ainesten oton jälkeen luiskattuja ja osa rinteistä on karuja sinisiiven ravintokasville kelpaavia. Pikkusinisiiven uudet elinympäristöt Soralan alueella.

5 Lähde:

6