Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Transkriptio

1 LOPEN KUNNAN TALOUSARVIO 2017 Kunnanhallitus ( 121): Kuntalain 110 :n mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Vuoden 2017 talousarvion valmistelu käynnistetään kunnanhallituksen ohjeistuksella ja siinä tarkoituksessa on valmisteltu myös raamilaskelma. Valmistelu käynnistetään tilanteessa, jossa yleisen taloustilanteen kehitykseen yhä sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka on tiedostettava valmistelussa. Verotulojen kasvuodotus on edelleen alhainen. Valtion taholta kuntasektorille on kohdistettu talouteen kohdistuvia merkittäviä lisäpaineita niin tehtävien lisäämisen kuin valtionosuusleikkausten kautta. Lopen osalta lisäksi valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vähensi tuntuvasti kunnan saamaa valtionosuutta. Menopaineita puolestaan lisää etenkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksuosuuksien voimakas kasvu toteutuneeseen käyttöön perustuen sekä terveydenhuollon kuntayhtymien talouden alijäämäisyyden kattaminen. Valtuusto on linjannut kunnan kehittämisen keskeiseksi kriittiseksi menestystekijäksi sen, että kunnan talous pidetään tasapainossa. Kunnanhallitukselle esitetään tasapainoinen talousarvioraami, mutta pääosin ulkoapäin tulevien syiden takia tavoitteeseen pääsy edellyttää hallintokunnilta tiukkaa taloudenpitoa ja myös sopeutustoimia. Raamilaskenta perustuu tässä vaiheessa useiden tekijöiden osalta alustaviin arviointeihin, jotka tarkentuvat laadinnan edetessä mm. valtion budjettivalmistelun myötä. Verotulojen osalta laskenta on tehty nykyisin veroprosentein. Laskennassa on muutoin käytetty perusteena verotuksen valtakunnallisia kehitysarvioita Kuntaliiton tuottaman arviointitiedon pohjalta kuntakohtaisesti soveltaen.

2 Valtionosuuksien osalta laskenta perustuu Kuntaliiton julkaisemiin laskelmiin, joissa on huomioitu jo tiedossa olevat laskentaperusteet esim. väestötietojen osalta sekä aikaisemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kunnan valtionosuuksiin. Niiden mukaan valtionosuuksia leikataan lisää 22,86 euroa/asukas, Lopen osalta siis noin euroa, minkä lisäksi indeksitarkistukset jäädytetään. Lisäksi laskelmiin sisältyy perustoimeentulotuen rahoituksen siirto Kelalle alkaen siten, että siirron toteutus tapahtuu kustannusneutraalisti valtionosuusjärjestelmän kautta. Monilta osin valtionosuuden määräytymisperusteita ei vielä ole saatavissa, joten laskenta tarkentuu talousarviovalmistelun aikana. Toimintatuottojen osalta arvio edellyttää kustannuskehitykseen ja maan hallituksen päättämiin maksuperusteiden muutoksiin perustuvia maksu- ja taksatarkistuksia. Myyntituottojen osalta laskentapohjaa on tarkistettu toteutuneen tason perusteella. Keskeisten toimintakulujen osalta raamilaskennassa on henkilöstökulujen osalta huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleikkaus, 30 % vuosina , sekä muiden henkilöstökulujen osalta työnantajan sosiaaliturvamaksun ja palkkaperusteisen KuEL-maksun aleneminen. Em. perustuen henkilöstökulujen raamia on voitu leikata kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Asiakaspalvelujen ostojen määrärahan tarvetta lisää sairaanhoitopiirin maksuosuuksien kasvu, avustusmenoja puolestaan vähentää perustoimeentulotuen siirto Kelalle sekä myönteinen kehitys työmarkkinatuen kuntaosuuksissa. Raamilaskennassa käytettyjä perusteita on käyty tarkemmin läpi talousarvion laadintaohjeessa. Meneillään olevan raskaan investointijakson vaikutukset kaatuvat talousarviovuonna käyttötalouden rasitteeksi siten, että suunnitelman mukaisiin poistoihin on raamilaskennassa osoitettu euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kun lisäksi huomioidaan edellä todetut leikkaukset valtionosuuksiin, on toimielinkohtaista raamia jouduttu tiukentamaan 1,5 % niin, että toimintakate on kuluvan vuoden tasolla. Kuitenkin vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna raamin toimintakatteessa on 5,5 %:n kasvu. Täten raami on nykyolosuhteissa realistinen, mutta sen saavuttaminen vaatii hallintokunnilta hyvää suunnittelua, olemassa olevien säästömahdollisuuksien hyödyntämistä ja tarkkaa taloudenpitoa. Laadintatavoitteen saavuttaminen edellyttää lisäksi aikaisemmin päätettyjen tervehdyttämistoimien täysimääräistä toteuttamista. Raamilaskennassa käytettyjen perusteiden mukaan vuoden 2017 talousarvion vuosikatteeksi muodostuu euroa, minkä jälkeen poistot huomioiden laskelma on euroa ylijäämäinen. Investointien osalta lähtökohta on voimassa olevan taloussuunnitelman taso. Sen mukaan talousarviovuoden nettoinvestointien määrä on noin 3,25 milj. euroa, mikä palauttaa kunnan investointien määrän 2000-luvun keskimääräiselle vuotuiselle investointitasolle, ja tämän jälkeiset taloussuunnitelmavuodet ovat investointien osalta talousarviovuotta kevyempiä. On tärkeätä, että taloussuunnitelmassa hyväksytyssä investointitasossa pysytään, koska kunta tarvitsee raskaiden investointivuosien jälkeen kevyempiä vuosia, joiden avulla velkamäärää voidaan taas hillitä.

3 Kunnanhallitukselle on toimitettu vuoden 2017 talousarvion laadintaohje hallintokunnille sekä raamilaskelmat sisältäen tuloslaskelman, meno- ja tulolajikohtaisen laskennan ja toimielinkohtaiset raamit. Kunnanhallitus hyväksyy vuoden 2017 talousarvion valmistelulle laadintaohjeen, asiaselostuksessa esitetyt perusteet ja niiden perusteella tehdyn raamilaskelman. Päätös: Hyväksyttiin. Kunnanhallitus ( 172): Lautakunnat ovat tehneet annettuun laadintaohjeeseen perustuen esityksensä vuoden 2017 talousarvioon ja niiden pohjalta on koostettu ensimmäinen koko kuntaa koskeva yhteenveto. Tässä vaiheessa talousarviovalmistelussa ei päästä laadinnalle asetettuun tavoitteeseen, vaan talousarviokokonaisuus on selvästi alijäämäinen. Kunnanhallitukselle toimitettavat alustavat laskelmat perustuvat täysin hallintokuntien valmisteluun eikä niitä ole vielä miltään osin yhteisesti läpikäyty. Suurin syy siihen, ettei laadintatavoitteeseen tässä vaiheessa päästä, on verotuloarviossa. Raamilaskennassa perusteena oli toukokuun valtakunnallinen ennuste, mihin verrattuna uusin syyskuun puolivälin ennuste on yli 0,9 milj. euroa pienempi johtuen lähinnä kilpailukykysopimuksen tarkentuneista vaikutuksista, valtion budjettiratkaisuista ja hitaasta talouskehityksestä. Kuntaliiton laskelman mukaan verotuksessa tapahtuvat muutokset pienentävät kunnallisveron kokonaistuottoa 873 milj. euroa, josta kunnille kompensoidaan 390 milj. euroa, eli kuntasektorin nettomenetys on 483 milj. euroa. Toisaalta kilpailukykysopimus tuo myös säästöjä kuntien menoihin, joihin ei kuitenkaan päästä, jos säästömahdollisuuksia ei käytetä hyväksi sillä tavoin, miten maan hallitus omissa ratkaisuissaan on olettanut. Valtiovarainministeriön laskelmissa esimerkiksi vuosityöajan 24 tunnin pidennyksen arvioidaan tuovan työvoimatarpeen pienenemisen myötä 93 milj. euron säästövaikutuksen vuonna 2017 ja se nousee 245 milj. euroon vuonna Säästö ei kuitenkaan toteudu, ellei kunnissa tehdä em. perustuvia leikkauksia henkilöstökuluihin. Samaten maan hallitus edellyttää mm., että kunnan perimiin maksuihin tehdään hallituksen linjausten mukaiset korotukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan toteutetaan kustannusneutraalisti, henkilöstömitoituksiin hyväksytyt muutokset toteutetaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon päivystyksen ja erikoissairaanhoidon keskittämisestä yliopistollisiin sairaaloihin ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan saatavissa oleva 75 milj. euron säästö saavutetaan. Valtionosuusarviota voidaan uuden laskelman perusteella korottaa euroa alkukesän laskelmaan verrattuna. Laskelma on edelleen alustava ja tarkentuu loppuvuoden aikana.

4 Lautakunnat ovat tehneet esityksensä myös suunnitelmakauden investoinneiksi ja niistä on koottu oma yhdistelmänsä. Esitysten kokonaissumma on annetun tavoitteen mukainen siten, että investointien vuotuinen määrä vähenee olennaisesti kuluvan vuoden tasosta. On tärkeätä, että lähivuosina investointitaso pidetään matalana, jotta kunnan velkakehitys on hallittua eivätkä siitä aiheutuvat kulut syö toiminnan kehittämismahdollisuuksia käyttötalouden puolella. Lautakuntien esittelijät on kutsuttu kokoukseen ja he esittelevät kunnanhallitukselle oman toimialansa talousarviokokonaisuutta lautakuntakäsittelyihin perustuen. Kunnanhallitukselle on toimitettu lautakuntien talousarvioesitysten toimintakatetason ja rahoituksellisten erien nykytilanteen vertailulaskelma suhteessa hyväksyttyyn raamiin, hallintokuntien toimittama ennakkomateriaali talousarvioesitysten sisällöstä, budjetointijärjestelmästä tulostettu tuloslaskelmatason koontiraportti talousarviovalmistelun kokonaistilanteesta ja tehtäväalueittainen tulo- ja menoryhmätason raportti sekä koonti investointisuunnitelmaan tehdyistä esityksistä. Kunnanhallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedokseen ja antaa ohjeet talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen jatkovalmistelulle. Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana kokous keskeytettiin taukojen ajaksi klo ja klo Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn aikana kokouksesta poistuivat Asko Niemelä klo ja Timo Heinonen klo Pöytäkirjaan merkittiin, että tämän asian käsittelyn jälkeen klo kokouksesta poistuivat Tero Kuusisto, Jyrki Käki, Riitta Lehtinen, Timo Rahikainen, Olli Kuntonen, Tuula Pirinen, Siina Vieri ja Juha Viinikka. Kunnanhallitus ( 216): Talousarvion valmistelua on jatkettu yhdessä hallintokuntien kanssa pyrkimyksenä päästä lähemmäksi tasapainoista kokonaisraamitavoitetta, mutta samalla kuitenkin huomioiden myös se, että määrärahavaraukset olisivat nykyarvion perusteella mahdollisimman realistiset. Tämän mukaisesti talousarvioesitykseen on tehty sekä toimintakatetta parantavia että sitä heikentäviä muutoksia. Lisäksi talousarviolaskentaan on sisällytetty kunnanjohtajan talousarvioesitykseen sisältyviä painotuksia, jotka esitellään kunnanhallitukselle tarkemmin kokouksessa.

5 Rahoituksellisten erien osalta verotuloarvio pohjautuu tämänhetkisiin näkymiin, joissa on huomioitu mm. arvio yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä, vuoden 2015 valmistuneen verotuksen vaikutukset talousarviovuoden tilityksiin sekä valtion tulo- ja menoarvion vaikutukset verotulokehitykseen ja näiden pohjalta tehtyyn kuntakohtaiseen arvioon. Valtionosuudet on laskettu tiedossa olevien laskentatekijöiden ja valtion tulo- ja menoarviossa määritettyjen perusteiden mukaan. Talousarvioesitys on jatkovalmistelun jälkeen tässä vaiheessa euroa alijäämäinen. Alijäämäisyys johtuu ennen kaikkea heikosta verotulokehityksestä, valtionosuuksien vähenemisestä ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksuosuuksien voimakkaasta kasvusta. Toimintakulut ovat talousarvioesityksessä 0,8 % pienemmät kuin kuluvan vuoden talousarviossa, mutta jos tarkastelu tehdään ilman asiakaspalvelujen ostoja, ovat toimintakulut 3,2 % tätä vuotta pienemmät. Osaltaan pienenemiseen vaikuttaa julkisella sektorilla tehtävä lomarahojen leikkaus sekä perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Vuosikate on 12,1 % parempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa, mutta raskaiden investointivuosien takia poistojen määrä kasvaa 22,4 %, euromääräisesti euroa, mikä johtaa talousarvioesityksen alijäämäisyyteen ja kääntää tulostarkastelun tätä vuotta heikommaksi. Investointien osalta on aikaisemmin esiteltyyn alustavaan suunnitelmaan verrattuna pienennetty osakkeiden ja osuuksien määrärahavarausta sekä peruskorjaus- ja muutostöiden osalta korotettu koulukeskuksen A-rakennuksen korjausmääräraha euroon sekä lisätty pieni määräraha Launosten koulun varastokopin hankintaa varten. Talousarvioesityksen valmistelua jatketaan kunnanhallituksen käymän keskustelun ja antaman ohjeistuksen pohjalta niin, että lopullinen talousarvioehdotus voidaan käsitellä pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa. Kunnanhallitukselle on toimitettu talousarvioesityksen tuloslaskelma sekä koontina että tulo- ja menolajitasoisena erittelynä talousarvioesitys tehtäväalueittain tulo- ja menoryhmätasoisena kunnanjohtajan toiminnalliset ja taloudelliset muutosesitykset hallintokuntien talousarvioesityksiin sekä investointisuunnitelma Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2017 talousarvioesityksen ja antaa ohjeet sen jatkovalmistelulle.