SYÖKSY Päätösseminaari Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä

Transkriptio

1 Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Tutkimuskonsortion kooste hankkeesta Esitys pitää sisällään osuudet: Tutkimuskonsortio Tulosten kaupallistaminen ja hyödyntäminen, kirjattu Yleisiä lähtökohtia, Hankkeen tavoitteet ja toteutus Hankkeen johtopäätökset ja suositukset sekä Yhteinen visio jatkotoimenpiteistä Tutkimushanke on toteutettu Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimana ryhmähankkeena, jossa tutkimusosapuolia ovat olleet: Metropolia Ammattikorkeakoulun Teollinen tuotanto Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, tutkimuslaboratorio EDGE Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK , mh, sw, ek 1

2 Tutkimuskonsortio Ryhmähankkeen tutkijoina ovat toimineet Aalto-yliopiston YTK:n Sirkku Wallin ja Sanna Ahonen, Tampereen teknillisen yliopiston Hanna Kalenoja, Erika Kallionpää, Kimmo Ylä-Anttila ja Antti Moisala sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun teollisen tuotannon Heikki Torvinen ja Markku Haikonen, joka on ollut samalla myös ryhmähankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen vastuullisena johtajana on ollut Metropolia Ammattikorkeakoulusta johtaja Risto Salminen. Tutkimushanke on saanut rahoituksen Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelmasta sekä hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä. Rahoittajina hankkeeseen ovat osallistuneet Ensto Finland Oy, European Batteries Oy, Helsingin seudun liikenne HSL, Kauppakeskus Jumbo, LAK-Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Itella Corporation ja Vantaan Innovaatioinstituutti Oy. Ohjausryhmässä oli edustettuina lisäksi Vantaan kaupunki, Aalto-yliopisto, Green Net Finland, Hermia Oy, Tampereen teknillinen yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelma. Ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut projekti-insinööri Gilbert Koskela Vantaan kaupungilta , mh, sw, ek 2

3 Hankkeen tulosten kaupallistaminen ja hyödyntäminen, kirjattu Hankkeessa kehitetään uudenlainen, sähkökäyttöisiin ja muihin matalan CO 2 tason ajoneuvoihin perustuva joukkoliikenteen palvelukonsepti, josta pyritään jatkohankkeena toteutettavan pilotoinnin kautta luomaan pysyväisratkaisuja niin Vantaan kaupunkiliikenteeseen kuin laajempaankin levitykseen kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeeseen osallistuvat toimijat ja yritykset kehittävät omaa osaamistaan, teknologiaa ja palveluitaan, sekä luovat uutta liiketoimintaa ja vahvistavat suomalaisen sähköajoneuvoosaamisen kehittymistä ja toimivien uusien henkilöliikenteen palvelumallien jalkauttamista konkreettisiksi palveluiksi. Palvelut ovat esimerkiksi latausteknologiaratkaisuja, sähköenergian myyntiä, maksuratkaisujen yhteensopivuuksia julkisen liikenteen maksujärjestelmien kanssa, uusia kutsuliikenteen käyttäjälähtöisiä palveluja, sekä uusia sovelluksia liikennepalvelujen tilannekuvan välittämiseen asiakkaille , mh, sw, ek 3

4 Yleisiä lähtökohtia Kehäradasta tulee pääkaupunkiseudun tärkeä poikittainen raideyhteys ja se muodostaa merkittävän osan koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisestä. Kehärata yhdistää pääradan Helsinki- Vantaan lentoaseman kautta Vantaankosken rataan ja liittää siten Helsinki-Vantaan lentoaseman paitsi pääkaupunkiseutuun niin myös valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Kehäradan toteutukseen sisältyvät paitsi itse rata niin myös siihen liittyvät asemat tie-, katu- ja liityntäpysäköintijärjestelyineen. Marja-Vantaan ja Aviapoliksen alueet Kehäradan varrella ovat merkittäviä kehitteillä olevia asunto- ja työpaikka-alueita pääkaupunkiseudulla. Lentoaseman yhteyden lisäksi Kehärata toimii myös tehokkaana kaupunkiratana, joka tuo joukkoliikenteen päivittäisiksi käyttäjiksi noin ihmistä ja lyhentää myös merkittävästi työmatkoihin käytettävää aikaa. Liikennöinti radalla alkaa vuonna Marja-Vantaalla tärkein liityntäliikenteen asema on Kivistön asema ja Aviapoliksen alueella Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat , mh, sw, ek 4

5 Hankkeen tavoitteet ja toteutus SYÖKSY-tutkimushankkeen päätavoitteena oli kehittää vähäpäästöisiä joukkoliikenteeseen pohjautuvia liikkumisratkaisuja kehäradan varren liityntäliikenteeseen sekä Marja-Vantaan ja Aviapoliksen alueiden asukkaiden, työntekijöiden ja vierailijoiden asiointiliikenteeseen. Ratkaisuissa oli tavoitteena hyödyntää erityyppisiä sähköisiä ajoneuvoja, sekä muita matalan CO 2 päästötason ajoneuvoja. Ratkaisut on tarkoitettu perinteisen joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välimaastoon. Hankkeessa on kehitetty sähköiseen ajoneuvoteknologiaan perustuvia liikennepalveluita sekä kartoitettu alueiden erityispiirteitä ja uusien liikennepalveluiden käyttäjätarvetta. Lisäksi on arvioitu liikennepalveluiden ja sähköisen ajoneuvotekniikan toteutusedellytyksiä ja niiden vaikutuksia vasta rakenteilla olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hankkeessa on testattu potentiaalisimpia ratkaisuja pienimuotoisella pilotoinnilla , mh, sw, ek 5

6 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksessa on tullut esille useita erilaisia keinoja, joilla kehäradan syöttöja asiointiliikennettä niin Aviapoliksen kuin Marja-Vantaan alueella voidaan edistää sekä hiilidioksidipäästöjen määrää vähentää. Sähköautoteknologian käyttö mahdollistaa vähäpäästöisen liikkumistavan kaupunkiympäristössä ja sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla liikkuminen on nykyisistä tunnetuista tavoista ekologisin ratkaisu. Tietyssä mittakaavassa se olisi mahdollista jo nyt, mutta sähköisen liikenneteknologian varsinainen yleistyminen tapahtunee vasta 2020 luvulta alkaen. Sähköautoteknologian yleistyminen julkisen liikenteen palvelumalleissa edellyttää uudenlaisia kumppanuusmalleja. Tarvitaan eri osapuolten investointeja, julkista subventointia ja innovatiivisia julkisen hallinnon kilpailutusmalleja, jotka tukevat uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Liikennöitsijöillä tulee olla edellytykset sähköautoteknologian kannattavaan käyttöön joukkoliikenteen palvelumalleissa, muussa tapauksessa uuttaa tekniikka ei oteta käyttöön , mh, sw, ek 6

7 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset 1. Kestävä liikkuminen ei ole yksinomaan teknologian käyttöönottoa tai palvelun suunnittelua, vaan se vaatii tehtyjen rataratkaisuiden nivoutumista ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. 3. Liikennepalvelu on yhtä toimiva kuin sen käytön mahdollistava tukipalvelu. Uudet liikkumispalvelut tarvitsevat tukipalveluita, jotta nyt vieraiden palveluiden käyttö on helppoa ja mielekästä. 2. Käyttäjien näkökulmasta kutsuohjattu bussipalvelu taklaa kakkosauton tarpeen niillä, joille nykyinen joukkoliikenne ei riitä. Yhteiskäyttöautojen yleistyminen vaatii vielä selkeämpiä ja monipuolisempia tukipalveluita kuin kutsuohjattu bussi 4. Palvelumallien houkuttelevuus ja uudistuksiin kohdistuva muutosvastarinta lievenee rakentamalla autottomaan elämäntapaan houkuttelevia kaupunkiympäristöjä. Joukkoliikenteen ja yhteiskäyttöautojen tunnettavuutta tulee lisätä , mh, sw, ek 7

8 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset Marja-Vantaalle kohdistuvat suositukset: Tulee huomioida kaikki esitetyt palvelumallit Opt10, ProBus, AviaMobil ja emobil. Opt10 olisi erityisen sopiva, joka yhdistää runkolinjat joustaviin matkustajan määränpään mukaisiin reitteihin , mh, sw, ek 8

9 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset Keskeistä on syöttö- ja asiointiliikenteen palvelujen luominen ja niiden tuottamisen aloitus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tärkeää on myös kevyen liikenteen edellytysten turvaaminen, jolla edesautetaan viihtyvyyttä ja liikkumista alueella. Tämä palvelee myös emobil - palvelumallin mukaisten sähköpolkupyörien käyttöönottoa liikkumismuotona , mh, sw, ek 9

10 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset Aviapolikseen liittyvät suositukset: Tulee huomioida kaikki esitetyt palvelumallit Opt10, ProBus, AviaMobil ja emobil. Tulevan yritysalueen liikenteen järjestäminen on tärkeää, jotta alue käyttää ja tukeutuu Aviapoliksen asemaan. Lentomatkustajille ja hotelliasiakkaille sekä toimistokeskittymissä kävijöille voitaisiin luoda ProBus palvelumallin mukainen kutsuohjattu joukkoliikenne. Jumbon alueen linkittäminen Aviapoliksen asemaan kutsuohjaukseen perustuvan ProBus liikennepalvelumallin avulla , mh, sw, ek 10

11 Hankkeen johtopäätökset ja suositukset Varmistetaan Aviapoliksen asemalta sujuvat matkaketjut ja jatkoyhteydet, mutta samalla arvioidaan missä laajuudessa esim. Kartanonkosken kautta Helsingin suuntaan suuntautuvat reitit tulee säilyttää, jotta näiden käyttäjien saama joukkoliikenteen palvelutaso ei laske. Aviapoliksen uusien asuntoalueiden liikenteen järjestäminen on tärkeää kehäradan linkittämiseksi. Tähän voidaan soveltaa ProBus ja tulevina vuosikymmeninä vieläkin paremmin Opt10 palvelumallia. Alueella suositellaan käytteenotettavaksi myös AviaMobil ja emobil - yhteiskäyttöajoneuvo-palvelumallit , mh, sw, ek 11

12 Yhteinen visio jatkotoimenpiteistä Marja-Vantaalle valitaan kehityssuunnaksi Opt10 ja samalla pyritään tekemään siitä automaattinen etävalvonnassa oleva liikennejärjestelmä. Tätä kehitystyötä viedään eteenpäin eurooppalaisessa CyberCities hankkeessa, johon Vantaan tulee pyrkiä mukaan ja olemaan yksi kolmesta uudenlaisen julkisen automaattisen liikenteen eurooppalaisesta kehityspaikasta. Opt10 olisi alkuvaiheessa etävalvottu ilman omaa kuljettajaa liikkuva (2015 tutkimus/demovaihe, kaupalliset versiot) sekä lopulta täysin automaattinen ( ). Aviapoliksen alueella valitaan kehityssuunnaksi ProBus, josta pyritään tekemään samalla hybridi- tai sähkökäyttöinen uuden teknologian kutsuohjattu linja-auto. Hybridi- ja sähkökäyttöisiä linja-autoja on jo olemassa, joten kyseessä ei ole kovin suuri teknologiaharppaus, mutta liikenteen käynnistämiselle esimerkiksi lentoaseman, hotellien ja toimistokeskittymien sekä kauppakeskus Jumbon välillä voitaisiin hakea rahoitusta Tekesin EVE ohjelmasta. Hanke voisi myös liittyä World Design Capital 2012 teemavuoden Vantaan osuuteen. ProBus on toteutettavissa lyhyellä aikajänteellä ja sillä voi olla merkittävä rooli kehäradan liityntäliikenteessä radan valmistuessa. Opt10 voisi olla myös Aviapolikseen sovellettavissa oleva tulevaisuuden ratkaisu , mh, sw, ek 12

13 Yhteinen visio jatkotoimenpiteistä Sähkökäyttöisille yhteiskäyttöajoneuvoille AviaMobil ja emobil (autot, polkupyörät, mopot, skootterit, yms.) rakennetaan asemille ja julkisille paikoille pysäköintija latauspaikkoja. Sähköisten ajoneuvojen yleistymiseen julkisessa ja myös yksityisessä liikenteessä tulee varautua. Varautuminen tarkoittaa sekä latausinfrastruktuurin luomista että älykästä sähköverkkoa. Yksityisautojen ja julkisen liikenteen autojen tarpeet poikkeavat toisistaan. Teknologia molemmille on olemassa, mutta uusia akkusukupolvia ja lataustekniikoita kehitetään kokoajan. Teknologiavalintoja ja investointipäätöksiä varten tulisi yritysten ja julkisen sektorin olla mukana aktiivisesti näissä kehityshankkeissa , mh, sw, ek 13

14 Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Tutkimusryhmän puolesta kiitokset Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelmalle ja tutkimusta rahoittaneille yrityksille sekä muille aktiivisti hankkeessa mukana olleille. Erityiskiitokset myös kaikille hankkeeseen osallistuneille tutkijoille ja opiskelijoille. Kiitos! Kysymyksiä? , mh, sw, ek 14