SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
|
|
- Eija Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN Virpi Tiitinen 7/2006 Marja-Leena Ikonen Olavi Lehtinen Pekka Pelvas ARA-vuokra-asuntomarkkinat Asuntokunnan rakenne ARA-vuokra-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista Hakijat marraskuussa 2005 Asunnon saaneet vuonna 2005 Prosenttia asuntokunnista henk. 2 henk. 3 henk. 4+ henk. Nuoret Erittäin kiir.as.tarve Sisällys: - Vuokra-asuntomarkkinoilla on valinnanvaraa - Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja - Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat - Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat ovat 40 prosenttia halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat - Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia - Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista - Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen - Asumisoikeusasunnot kiinnostavat edelleen - Asunnottomuus on hieman laskenut Osoite Puhelin Telefax Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki etunimi.sukunimi@ara.fi
2 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2005 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kysely koskee erityisesti paikallista vuokra-asuntotilannetta: hakijoita, asunnon saaneita, vapautuneita asuntoja, vuokratasoa, asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta sekä tyhjiä asuntoja. Kysely koskee paitsi ARA-vuokra-asuntoja myös asumisoikeusasuntoja. ARA-asunnoilla tarkoitetaan arava- ja korkotukilainalla lainoitettuja asuntoja. Vuoden 2005 lopussa rajoitusten piirissä oleva ARA -vuokra- ja asumisoikeusasuntokanta oli noin asuntoa. Näistä vuokra-asuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja Mukana luvuissa ovat normaalit vuokra-asunnot, opiskelija-asunnot ja erityisryhmien asunnot. Asumisoikeusasuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja Vuokra-asuntomarkkinoilla on valinnanvaraa 1) Omistusasuntovetoisilla asuntomarkkinoilla vuokra-asuntoja on vapautunut paljon. Tarjontaa on koko maassa, myös suurimmissa kaupungeissa. Kun asunnontarve ei ole kiireellinen, on hakeminen hyvin valikoivaa niin sijainnin, asunnon kunnon kuin varustetason suhteen. Hakeminen on myös helppoa internetin kautta. Sähköinen haku on tuonut markkinoille nopeasti liikkuvia hakijoita, jotka eivät kauaa tarjouksia odota. Kaupunkiseuduilla on edelleen pulaa pienasunnoista. Yksin asuntoa hakevilla pienituloisilla kohtuuhintainen vuokra-asunto on usein ainoa vaihtoehto tyydyttävään asumistasoon pääsemiseksi. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakevista reilusti yli puolet on yhden hengen talouksia, noin neljännes kahden hengen, noin kymmenesosa kolmen hengen ja alle kymmenesosa neljän hengen tai tätä isompia talouksia. Kaikista hakijoista kolmannes on nuoria, alle 25-vuotiaita. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oli runsas viidennes kaikista hakijoista. Pääkaupunkiseudulla erittäin kiireellisten osuus oli puolet kaikista hakijoista. Erittäin kiireellisen asunnontarpeen määrittelyssä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Asuntorahaston kunnille tekemän asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2005 marraskuussa kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöillä oli runsaat voimassa olevaa vuokraasuntohakemusta, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoista kasvukeskusseuduilla oli 67 prosenttia, noin (Liitetaulukko) ARA-vuokra-asunnon sai vuoden 2005 aikana kaikkiaan yli hakijaruokakuntaa. Näistä puolet oli kasvukeskusseuduilla. Yhden hengen talouksien muita kireämpi asuntotilanne näkyy asunnon saaneiden osuudessa kaikissa kasvukeskuksissa, mutta erityisesti Helsingissä, missä marraskuussa 2005 hakijoista 64 % oli yhden hengen talouksia, ja vuoden 2005 aikana asunnon saaneista yhden hengen talouksia oli vain 41 %. (Kuvio 1) 1) ks. myös ARAn selvitys 6/2006: Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2005 ( > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset)
3 2 Kuvio 1. Yhden hengen asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 1hengen hakijataloudet marrask hengen as.kuntien osuus (%) kaikista as. kunnista 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Koko maa Asunnon saaneet 1 hengen taloudet vuonna 2005 Kuvio 2. Nuorten asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 50,0 Nuorten as.kuntien osuus (%) kaikista as.kunnista 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Koko maa Nuoret hakijat marrask.2005 Nuoret asunnon saaneet v.2005
4 3 Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja Aikaisemmin ns. jonotietoa eli vuokra-asuntojen hakijamäärää tiettynä poikkileikkausajankohtana pidettiin asuntojen kysyntää kuvaavana indikaattorina. Nykyään, kun tarjontaa on paljon ja asunnonhaku internetin kautta on helppoa, ei jonotieto enää kovin hyvin mittaa asuntojen kysyntää. Niinpä vuoden 2005 kyselyssä kunnilta kysyttiin jonotietojen lisäksi myös vuokra-asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, jotka ovat parempia asuntomarkkinaindikaattoreita. Asukasvaihtuvuudessa on suuria alueellisia eroja. Helsingissä kaupungin omistamissa aravavuokraasunnoissa vaihtuvuutta oli keskimäärin alle kymmenen prosenttia. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa vaihtuvuus oli alle 20 prosenttia. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla vaihtuvuutta oli noin 20 prosenttia tai vähän yli, paitsi Oulussa, missä vaihtuvuus oli noin 30 prosenttia. Joissakin kunnissa aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on yli viisikymmentä prosenttia, mikä luonnollisesti on ongelmallista niin asukkaiden kuin kiinteistöjen kannalta. Karttakuviossa 1 on esitetty koko ARA-vuokra-asuntokannan asukasvaihtuvuus eli mukana on sekä arava- että korkotukivuokra-asunnot. Kuntien asuntomarkkinaselvityksiä täydentää yleishyödyllisille yhteisöille tehty asuntomarkkinakysely, joka tehtiin marraskuussa Kysely koski neljän suurimman yleishyödyllisen yhteisön, VVO:n, SATO:n, YH:n ja TA-yhtymän arava- ja korkotukivuokraasuntoja 21 paikkakunnalla, mukana suurimmat kasvukeskuskunnat. Näillä paikkakunnilla keskimääräinen asukasvaihtuvuus oli edellä mainittujen omistajayhteisöjen asunnoissa pienimmillään 10 prosenttia ja suurimmillaan yli 60 prosenttia. Keskimääräinen vaihtuvuus oli aravavuokra-asunnoissa 27 prosenttia ja korkotukivuokra-asunnoissa 34 prosenttia. 2) Asukasvaihtuvuutta on paljon peruskorjaamattomissa, hissittömissä ja saunattomissa lähiöasunnoissa. Myös kerrostaloalueilla, joilla vuokra-asuntojen osuus on suuri, on paljon vaihtuvuutta. Rivitalokohteissa ja pienissä yhtiöissä vaihtuvuutta on vähän. Vuokratasolla on vaikutusta asukasvaihtuvuuteen, niin että esimerkiksi uudehkoissa kohteissa korkea vuokrataso voi lisätä asukasvaihtuvuutta. Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat Keskimäärin ARA-vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet melko korkeina. Kunnan tai kunnan yhtiöiden omistamissa aravavuokrataloissa käyttöaste on vähintään 95 % yli puolessa kunnista. Kuntia, joissa kunnan aravien käyttöaste oli alle 90 %, on noin kuusikymmentä (kaikista kunnista ei tietoa ole saatu). Nämä kunnat sijoittuvat ympäri maata, joskin vähiten alhaisen käyttöasteen kuntia on eteläisessä Suomessa. (Karttakuvio 3) Suurimmille yleishyödyllisille yhteisöille tehdyn kyselyn mukaan arava- ja korkotukivuokraasuntojen käyttöasteet olivat 21 suurimmassa kaupungissa noin 98 % vuonna ) Yhteenveto kyselystä on asuntorahaston kotisivuilla > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset (Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2005 eräissä kaupungeissa. Kysely yleishyödyllisille yhteisöille, ARAn selvitys 1/2006)
5 Karttakuvio 1. 4
6 5 Karttakuvio 2. Lähde: Tilastokeskus
7 Karttakuvio 3. 6
8 7 Jotta asunnot pysyisivät asuttuina ja asukasvaihtuvuus olisi kohtuullista, joutuvat omistajat kiinnittämään jatkuvasti huomiota asuntojen kuntoon, varustetasoon ja yleensä asukkaiden viihtyvyyteen sekä vuokratasoon. Omistajat ovat muun muassa alkaneet kehittää asukkaita palkitsevia kanta-asiakasohjelmia asukaspysyvyyden lisäämiseksi. Myös vuokra-asuntojen laatuluokituksia laatutakuineen on otettu käyttöön. Erilaisilla toimenpiteillä pyritään palvelemaan paremmin asiakkaita ja nostamaan vuokra-asumisen statusta. Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat ovat 40 prosenttia halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat Kuvio 3. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja kunnan arava- ja korkotukiasuntojen vuokrat 2005 HELSINKI ESPOO VANTAA TAM PERE JYVÄSKYLÄ Vapaarah. vuokra-as (TK) Kunnan korkotuki-as.marrask.05 Kunnan arava-as.marrask.05 KUOPIO OULU LAPPEENRANTA TURKU LAHTI HÄM EENLINNA PORVOO JOENSUU ROVANIEMI VAASA SEINÄJOKI M IKKELI KAJAANI KOTKA RAUM A PORI KOUVOLA KOKKOLA 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on selvästi korkein, keskimäärin 11,80 euroa/m 2 /kk vuonna ARAn tekemän kuntakyselyn mukaan kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrat olivat Helsingissä keskimäärin 8,43 euroa/m 2 /kk marraskuussa
9 Eroa on kunnan aravien eduksi noin 3,40 euroa eli 40 %. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla aravat ovat noin % vapaarahoitteisia halvemmat, paitsi Turussa, missä ero on 16 %. (Kuvio 3) Kasvukeskuksissa korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrataso asettuu vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja aravavuokra-asuntojen välille. Kuviossa 3 tarkastelluista kaupungeista kahdessa, Kajaanissa ja Porissa, kunnan omistamien kokotukivuokra-asuntojen vuokrat ovat selvästi korkeammat kuin paikkakuntien keskimääräiset vaparahoitteisten asuntojen vuokrat. Tämä selittyy sillä, että kunnan korkotukiasuntoja on näissä kaupungeissa vain muutamia kymmeniä, asunnot ovat melko uusia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Kuvion 3 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratieto perustuu Tilastokeskuksen vuokratilastoon 3), jonka lähteinä on käytetty työvoimatutkimuksen haastatteluaineistoa sekä Kelan asumistukirekisteriä. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vuokratieto perustuu ARAn kuntakyselyyn marraskuussa Kuvio 4. Eri huoneistotyyppien vuokrat vuonna 2005 erikokoisissa kunnissa h 2h 3h+ euroa/m2/kk arava vapaarah. arava vapaarah. arava vapaarah. arava vapaarah. Yli asukasta asukasta asukasta alle asukasta Lähde: Tilastokeskus Arava-asuntojen neliövuokrat poikkeavat hyvin vähän erikokoisissa asunnoissa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuokrien jyvitys on paljon jyrkempää niin että pienasuntojen neliövuokrat ovat selvästi korkeammat kuin suurempien asuntojen neliövuokrat. Asuntorahasto on suositellut, että myös aravavuokrissa siirryttäisiin suurempia asuntoja suosivampaan jyvitykseen, koska se vastaisi paremmin sekä rakennuskustannuksia että asuntojen markkinatilannetta. Alle asukkaan kunnissa keskimääräiset aravavuokrat isoimmissa asunnoissa (3 h+) ovat tällä hetkellä jonkin verran korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat samankokoisissa asunnoissa. (Kuvio 4) 3) Vuokratilasto 2005, Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2006
10 9 Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia Vanhassa aravakannassa tapahtuu koko ajan muutoksia: asunnot vaihtavat omistajaa, niitä vapautuu rajoituksista ja niitä myös vapautetaan rajoituksista. Lainaehtojen mukaisesti aravavuokra-asuntoja on vapautunut tähän mennessä käyttö- ja luovutusrajoituksista yli Lähivuosina vapautuvien määrä kasvaa nopeasti: vuoteen 2015 mennessä yli aravavuokra-asuntoa vapautuu rajoituksista. Asuntoja on myös hakemuksesta vapautettu rajoituksista sellaisilla alueilla ja sellaisissa kohteissa, missä asunnoilla ei normaaleina vuokra-asuntoina enää ole kysyntää. Vuonna 2005 asuntorahasto antoi vapautuksen yli asunnolle ja vuonna 2004 noin asunnolle. Suurin osa vapautetuista asunnoista oli 10 vuoden jatkorajoitusajalla olleita asuntoja. Aikaisempina vuosina vapautettujen asuntojen määrä on ollut selvästi pienempi. Vapautettuja asuntoja on muun muassa myyty omistusasunnoiksi, muutettu palveluasunnoiksi tai muutettu muuhun kuin asuntokäyttöön. Huonokuntoisia vuokrataloja on myös purettu. Vuonna 2005 purkulupa annettiin 169 asunnolle. (Kuvio 5) Kuvio 5. Rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina Asuntoja kpl Purkuluvat Alkuperäinen rajoitusaika Jatkorajoitusaika (10 v) Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet tyhjillään vähintään 2 kk, oli vuoden 2005 marraskuun puolivälissä noin 4 300, mikä on noin 100 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aravavuokraasuntokannasta tyhjien osuus on 1,2 %. Vuokra-asuntojen ylitarjontatilanteesta huolimatta tyhjien asuntojen määrä on laskenut, koska, kuten edellä todettiin, aravarajoituksista on viime vuosina vapautettu useita tuhansia asuntoja. (Kuvio 6) Asuntorahasto käynnisti vuonna 2005 Käyttöaste-projektin noin 40 sellaisen kunnan kanssa, joissa aravavuokra-asuntojen vajaakäyttö on ollut pitkäaikaista. Kuntien ja muiden vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kanssa etsitään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan.
11 10 Kuvio 6. Tyhjillään olleet ja rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina Vähintään 2 kk tyhjillään Vähintään 6 kk tyhjillään Vapautetut aravat Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen Vuokra-asuntojen omistajapolitiikalla pyritään vaikuttamaan muun muassa siihen, että vuokraasuntoja olisi kysyntää vastaavasti tarjolla ja että tarjonta olisi monipuolista. Huomiota kiinnitetään myös asuntokannan kunnon ylläpitoon ja yhtiöiden taloudenhoitoon. Väestötappiokunnissa omistajapolitiikalla voidaan määritellä keinot vuokra-asuntojen hallittuun vähentämiseen. Manner- Suomen kunnista suurimmassa osassa väestö vähenee (Karttakuvio 4) Asuntomarkkinakyselyssä 93 kuntaa ilmoitti määritelleensä kunnan vuokrataloja ja vuokrataloyhtiöitä koskevan omistajapolitiikan ja 36 kuntaa ilmoitti määritelleensä kaikkia alueen aravayhtiöitä koskevan omistajapolitiikan. Politiikkamäärittelyt on tehty valtaosaltaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Esimerkiksi Mäntässä Pirkanmaalla aravavuokra-asuntoja on muutama sata ja niistä parikymmentä on tyhjillään. Kaupunki on mukana ARAn käynnistämässä Käyttöaste-projektissa. Omistajapolitiikkansa kaupunki on määritellyt vuonna Asuntojen omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin Kaupunki pyrkii vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään siten, että tarjolla on monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Koskelantalot Oy:n toimintaa sopeutetaan vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti mm. myymällä asuntoja tarpeen mukaan, muuttamalla asuntojen käyttötarkoitusta tai jakamalla 5h+k asuntoja pienemmiksi.
12 11 Karttakuvio 4. Lähde: Tilastokeskus
13 12 Toisena esimerkkinä Etelä-Karjalan maakuntakeskus Lappeenranta, jossa aravavuokra-asuntoja on useita tuhansia ja jossa myös on parikymmentä asuntoa tyhjillään. Vuokra-asuntomarkkinat ovat kuitenkin melko tasapainoiset ja asuntojen käyttöasteet korkeat. Kaupunki on määritellyt vuokratalojensa omistajapolitiikan vuonna Kaupunki haluaa omistaa yhtiöittensä kautta monipuolisia vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntokantaa ei myydä. Kaupungin yhtiö on pienentänyt tuotantotavoitteita. Kaupungin talousarvioon varataan rahoitusta kaupungin yhtiön uustuotannon omarahoitusosuuksiin. Kaupunki luo edellytyksiä tarvittavalla vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle, jonka toteuttamisesta vastaavat ensisijassa muut tahot. Asumisoikeusasunnot kiinnostavat edelleen Omistusasunto on ykköstavoite useimmilla suomalaisilla. Kuitenkin myös vaihtoehtoiset asumismuodot kiinnostavat ja niitä tarvitaan. Asumisoikeusasuminen on viidentoista vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä asumisvaihtoehtona kaupunkiseuduilla. Asumisoikeusasuminen koetaan turvalliseksi ja riskittömäksi, joskin melko kalliiksi asumismuodoksi. Kiinnostuksesta järjestelmään kertoo muun muassa se, että uusia järjestysnumeroita haetaan vuosittain ) Myös asumisoikeusasunnoilla on paikoin menekkiongelmia, vaikka asumisoikeusasunnoista noin 90 prosenttia sijaitsee kasvukeskuksissa. Vuoden 2005 loppupuolella asumisoikeusasuntoja oli vuokra-asuntokäytössä 640 kappaletta ja tyhjillään noin 400 kappaletta. Koko asumisoikeusasuntokannasta ( asuntoa) vuokrattujen ja tyhjien osuus on noin 3,2 %. Vuokrattuina tai tyhjillään on kaikenkokoisia asuntoja, mutta vähiten pienasuntoja. Eniten vuokrakäytössä tai tyhjillään asumisoikeusasuntoja on Turussa, 164 asuntoa (8,8 % kannasta), Espoossa, 126 asuntoa (3,0 %), Vantaalla, 107 asuntoa (3,0 %), Oulussa, 84 asuntoa (6,9 %) ja Tampereella, 63 asuntoa (2,2 %). Pääkaupunkiseudun lähialueeseen kuuluvista kunnista Keravalla on eniten vuokrattuja tai tyhjiä asumisoikeusasuntoja, 63 kappaletta, mikä on yli 10 % kannasta. (Liitetaulukko) Parina viime vuotena uusia asumisoikeusasuntoja on rakennettu vuosittain muutamia satoja, kun vuosituotanto vielä 2000-luvun vaihteessa oli keskimäärin noin asuntoa. Vanhasta kannasta asumisoikeusasuntoja vapautuu vuosittain noin asuntoa eli runsaat 15 % koko kannasta. Asumisoikeusjärjestelmää on kehitetty toimintaympäristön muuttuessa. Viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuoden 2006 alussa. Asunnonvaihtoa helpotettiin niin, että asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavan ei enää tarvitse täyttää erityistä asunnontarve-ehtoa. Tulorajoja asumisoikeusasunnon saamiselle ei ole, ja nyt poistettiin yli 55-vuotiailta myös varallisuusrajat. Koska asumisoikeusasunnoilla on ollut paikoin menekkiongelmia, on talonomistajalla nyt oikeus saada vapautus talon käyttö- ja luovutusrajoituksista silloin kun asuntojen käyttö asumisoikeusasuntoina lakkaa. Uudistuksilla parannetaan asumisoikeusjärjestelmän toimivuutta ja kannattavuutta ja vähennetään valtion luotto- ja takaustappioriskejä. Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista tuottaa jo parin vuoden ajan, mutta kiinnostusta on alkanut olla vasta aivan viime aikoina. Esimerkiksi Vantaalle yleishyödyllinen rakennuttaja toteuttaa pientaloista muodostuvan asumisoikeuskohteen. Aikaisemmin on Kuopioon rakennettu senioreille tarkoitettu vapaarahoitteinen asumisoikeuskohde. 4) Asumisoikeusasumista käsitellään laajemmin ARAn selvityksessä 11/2005: Asumisoikeusasunnot Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta. Selvitys löytyy osoitteesta > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset > Vuoden 2005 selvitykset.
14 13 Asunnottomuus on hieman vähentynyt 5) Asunnottomien määrän laskeva trendi jatkuu, mutta on myös paikkakuntia, joilla asunnottomia oli nyt enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuun puolivälissä 2005 vailla asuntoa oli kuntien ilmoitusten mukaan runsaat yhden hengen taloutta ja noin 350 perhettä tai pariskuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt noin 200:lla ja asunnottomien perheiden määrä on pysynyt ennallaan. Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä on yli 40 prosenttia kaikista asunnottomista, noin yksinäistä asunnotonta ja noin 180 asunnotonta perhettä. Kasvukeskusseuduilla on 80 prosenttia koko maan asunnottomista. (Kuvio 6). Naisia on asunnottomista noin viidennes, nuoria hiukan vaajaa viidennes. Maahanmuuttajia on yksinäisistä asunnottomista kolme prosenttia, perheellisistä 14 prosenttia. Vuoden 2005 aikana kunnat ilmoittivat asuttaneensa noin 3000 yksinäistä asunnotonta ja noin 600 asuntoa vailla olevaa perhettä. Uusia asunnottomia tulee kuitenkin tilalle eivätkä kaikkien asutettujen asumisratkaisut onnistu. Asunnottomuuden ennaltaehkäisynä on käytetty muun muassa asumisneuvontaa ja sosiaalista isännöintiä. Yhteistyö asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu kunnissa asuntotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken. Kuvio 6. Yksinäiset asunnottomat kaupungeissa, joissa oli eniten asunnottomia marraskuussa Asunnottomien lkm Helsinki Vantaa Espoo Turku Lahti Kuopio Oulu Tampere Joensuu Jyväskylä Porvoo marras marras ) Asunnottomista ilmestyy erillinen raportti ARAn selvityksiä -sarjassa
15 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö Liitetaulukko Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2005 kasvukeskusseuduilta Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa ARA-vuokra-as. saaneet Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruokakuntia Näistä vaihtu Tyhjien Vuokratut ja tyhjät taloudet Näistä yht. erittäin kiir. vuus 2005 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. as. tarve (Kaikki ARA- 2 kk tyh kannasta - osuus as. tarve taloudet vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu ,8 0, ,2 60, ,4 12, , , Pääkaupunkiseudun lähialue ,1 0, ,2 57, ,7 22, , , Turun seutu ,5 0, ,1 53, ,5 20, , , Tampereen seutu ,3 0, ,5 58, ,2 23, , , Jyväskylän seutu ,0 0, ,0 53, ,8 25, ,5 51 2, Kuopion seutu ,3 0, ,8 50, ,7 21, ,0 1 0, Oulun seutu ,8 1, ,4 55, ,9 29, ,5 98 7, Seudut yhteensä ,0 0, ,7 57, ,7 18, , , Muu maa ,2-0, ,9 61, ,2 25, , , Koko maa ,3 0, ,5 58, ,1 21, , , Lähteet: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 2004 ja 2005 (vuodelta 2005 asuntomarkkinatiedot puuttuvat 36 kunnasta) Tilastokeskuksen väestötilastot
16 Vuonna 2006 ilmestyneet selvitykset: 1 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2005 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 2 Asuntolainahakemusten kehitys Aratuotanto vuonna Vuonna 2004 myönnetyt korjausavustukset Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vuonna Väestö- ja asuntomarkkinatietoja ARA-vuokra-asuntomarkinat Tilastoja ja julkaisuja verkossa: > Tilastot ja julkaisut
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2007 Marja-Leena Ikonen Pekka Pelvas 9.5.2007 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 Asukasvaihtuvuus (%) ARA-vuokra-asunnoissa kasvukeskusseuduilla
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
LisätiedotVuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA
LisätiedotAsuntomarkkina- ja väestötietoja 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 11/2005 Marja-Leena Ikonen Pekka Pelvas 10.8.2005 Asumisoikeusasunnot 2004 Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta
LisätiedotYleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 2/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja
LisätiedotARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla
Selvitys 1/2019 ARA-asuntokannan kehitys 2000-luvulla Rajoitusten alaisten ARA-asuntojen lukumäärä 2000-luvulla 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen
LisätiedotSelvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2012
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 3/2012 Asuntomarkkinakatsaus 1/2012 14.6.2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 4/2005 Ari Laine 28.2.2005 Aratuotanto vuonna 2004 Vuonna 2004 aloitettiin arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensä 31 000-32 000 uuden asunnon
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 3/2006 2.2.2006 Aratuotanto vuonna Vuonna aloitettiin arvioiden mukaan koko asuntotuotannossa yhteensä 33 000-34 000 uuden asunnon rakentaminen.
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine Mer Laitinen 10/2005 Sirpa Alen 8.7.2005 Uusien normaalien arava- korkotukihankkeiden rakennuskustannukset 2003-2004 Arava- korkotukihankkeiden
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten
LisätiedotVuokra asuntotilanne marraskuussa 2007 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille
ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 2/2008 Vuokra asuntotilanne marraskuussa 2007 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 29.4.2008 Vuokra asuntotilanne
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2016
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, p. 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2016 17.3.2016 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 ARA-vuokrat uudet vapaarah. vapaarah.vuokrat 20 18
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti
Kommenttipuheenvuoro: Valtion riski vs. asukkaan koti Vuokralaiset VKL ry:n Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.-24.9.2017, m/s Mariella Jouni Parkkonen Toiminnanjohtaja Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen
LisätiedotVuokra-asunnot 1/2018
Vuokra-asunnot 1/2018 Pääkaupunkiseutu 35 000 Muut kasvukeskukset 25 000 15 000 5 000-5 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017* -15 000 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017* 35 000 Muu maa Kuvio 1a, 1b ja
LisätiedotSelvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 10/2006 Marja-Leena Ikonen Olavi Lehtinen 19.5.2006 Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrat vuonna 2005 asuntomarkkinakyselyn
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2014 23.5.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia
LisätiedotTietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 2/2009 ARA tuotanto 2008 Tietoja valtion tukemasta asuntotuotannosta ja perusparannushankkeista tukimuodoittain
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotARAn Asuntomarkkinakatsaus
ARAn Asuntomarkkinakatsaus Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät (FCG) 17.-18.9.2015 Ruka Hannu Ahola 12.10.2007 Tekijän nimi SISÄLTÖ johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotVuokra-asunnot 1/2019
Vuokra-asunnot 1/2019 Kuvio 1. Vuokramarkkinoiden tilanne suurissa kaupungeissa 2018 ja 2019. Kuviossa vuokramarkkinoiden tilanne suurissa kaupungeissa vuosina 2018 ja 2019 ARAindeksin mukaan. ARA-indeksin
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä prosenttia Sekä vapaarahoitteisten että
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä
LisätiedotValtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola
Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä
LisätiedotTaulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina
Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi
ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien
LisätiedotSillanrakentajat-verkosto 2019
Sillanrakentajat-verkosto 2019 Faktapaketti kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta eduskuntavaaliehdokkaille Yleistä Noin puolet Suomen 800 000 vuokra-asunnosta on valtion tukemaa ARA-tuotantoa. ARA-asuntokanta
LisätiedotYmpäristö, asuminen ja rakennusvalvonta
Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta LIITE 1. TAULUKOT JA KUVIOT Taulukko 1. Ympäristönsuojelun käytössä olevat henkilöstöresurssit vuonna 2012 ja arvioitu eläköityminen v. 2020 mennessä Asukkaita Ammatillinen
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu
Asuminen 2011 Asuntojen vuokrat, täydennysjulkaisu, 1-4vuosineljännes Asuntojen vuokrat: Vuoden tarkistetut tiedot Tilastokeskuksen julkaiseman Asuntojen vuokrat - neljännesvuositilaston tietoja on tarkistettu
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 5/2003 Sirpa Alen 17.4.2003 Arava- ja korkotukikohteiden rakennuskustannukset vuonna 2002 Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kehitys
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes
Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 neljännes t nousivat 3,4 prosenttia vuodessa Vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä 3,4 prosenttia Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotAsumisoikeusasunnot 2/2018
Asumisoikeusasunnot 2/2018 ASO-asunnot ARA-asunnoista % 3 000 30% 2 500 25% 2 000 20% 1 500 15% 1 000 10% 500 5% 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:
LisätiedotMONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009
MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotTILASTOKATSAUS 21:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 1/2017
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 029 525 0855 Asuntomarkkinakatsaus 1/2017 Julkaistu 6.4.2017 ja päivitetty 25.4.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa. 2010, 1. neljännes. 23.6.2011 Julkistusta täydennetty ja muutettu
Asuminen Asuntojen vuokrat, 1 neljännes Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa 2362011 Julkistusta täydennetty ja muutettu Vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,9 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 6/2003 Marja-Leena Ikonen 21.5.2003 ARAVA-ASUNTOMARKKINAT VUONNA 2002 Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakeneet ja asunnon saaneet 2002
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra
LisätiedotValtakunnallinen vuokraasuntotilanne
Valtakunnallinen vuokraasuntotilanne - Kotouttaminen on kumppanuutta tilaisuus Peter Fredriksson, Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö RATKAISUJA? Vapaat asunnot käyttöön. ARA- ja muiden tyhjien vuokrahuoneistojen
LisätiedotSelvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
LisätiedotKunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:
LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/
LisätiedotARA tuotanto vuonna 2007
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvityksiä 1/2008 ARA tuotanto vuonna 2007 28.2.2008 ARA tuotanto vuonna 2007 Vuonna 2007 aloitettiin arvioiden mukaan koko
LisätiedotISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4
LisätiedotAsuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN -8 Jukka Alanne / Ari Laine.. Arava- ja korkotukilainoitettujen kerros- ja rivitalojen tonttikustannukset vuonna Tässä tilastoselvityksessä esitetään tietoja arava-
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2011
Asuminen 2012 Asuntojen vuokrat 2011 Vuokrat nousivat vuodessa 3,3 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2011 keskimäärin 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotOHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA
1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11
LisätiedotKatsaus ARA-asumisen ajankohtaisiin teemoihin Hannu Rossilahti 5.10.2013 Finlandia-talo
Katsaus ARA-asumisen ajankohtaisiin teemoihin Hannu Rossilahti 5.10.2013 Finlandia-talo johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Aiheita ARA-asunnot osana asuntotarjontaa
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 1/2002 Sirpa Alen 8.2.2002 Arava-korkotukikohteiden rakennuskustannukset vuonna 2001 Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kehitys
LisätiedotSelvitys 3/2014. ARA-tuotanto
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista
LisätiedotRakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes
Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Maija-Liisa Kolehmainen 9/2005 Ari Laine 1.7.2005 Kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosille 2002-2005 ja 2005-2009 Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotMONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005
MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 31.7.2006 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO...3 2. YLEISTÄ...4 A. Asuntojen hintatiedot... 4 B. Asuntojen
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 3,2 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes
Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2014, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 3,5 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat 2010
Asuminen 2011 Asuntojen vuokrat 2010 Vuokrat nousivat vuodessa 2,7 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2010 keskimäärin 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes
Asuminen 2013 Asuntojen vuokrat 2013, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotRakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa
Selvitys 3/2018 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa 2016 2017 Normaaleja ARA-vuokra-asuntoja eniten vuosina 2016 2017 rakennuttaneet omistajayhteisöt Sisällys 1 Selvityksen aineisto...
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotVuokratietojen imputointi SISU -aineistoon
Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
Lisätiedot