SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Transkriptio

1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN Virpi Tiitinen 11/2005 Marja-Leena Ikonen Pekka Pelvas Asumisoikeusasunnot 2004 Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta Asumisoikeusasuntokanta ja vajaakäytössä olleet asumisoikeusasunnot marraskuussa asuntoja kpl yksiöt kaksiot kolmiot 4h+k 5h+kkanta tyhjät ja vuokratut Sisällys: - Vaihtoehto asunnon omistamiselle tai vuokraamiselle - Asumisoikeusasunnoista lähes 90 prosenttia on kasvukeskuksissa - Asumisoikeusasuntojen keskipinta-ala on pienentynyt - Asumisoikeusasunnoille on kysyntää, mutta todellisia hakijamääriä on vaikea selvittää - Asumisoikeusasunnoista kolme prosenttia on tyhjillään tai vuokrattuina - Asumisoikeusjärjestelmää kehitetään paremmin toimivaksi Liitteet Osoite Puhelin Telefax Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki etunimi.sukunimi@ara.fi

2 Asumisoikeusasunnot 2004 Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta Vaihtoehto asunnon ostamiselle tai vuokraamiselle Asumisoikeusasunto on vaihtoehto asunnon omistamiselle tai vuokraamiselle. Valtion lainoittamia tai korkotukemia asumisoikeusasuntoja on lainoitettu yli ja valmiina yli Aravalainalla asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista tuottaa vuodesta 1990 ja korkotukilainalla vuodesta 1995 lähtien. (Liitteet 1 ja 2). Vuodesta 2003 alkaen asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista lainoittaa myös muulla rahoituksella. Valtion tuella tuotettuja asumisoikeusasuntoja omistavat yleishyödylliset yhteisöt, kunnat ja asumisoikeusyhdistykset. 1 Tähän selvitykseen on koottu tietoja asumisoikeusasuntokannasta, sen sijainnista sekä asuntojen markkinatilanteesta. Asuntojen sijaintia on havainnollistettu karttaesityksellä, jonka tiedot perustuvat Valtion asuntorahaston ylläpitämän Aravakiinteistörekisteriin sekä Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän Rakennus- ja huoneistorekisteriin. Asuntomarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat kuntien asuntorahastolle toimittamiin asuntomarkkinaselvityksiin. Asumisoikeusasunnoista lähes 90 prosenttia on kasvukeskuksissa Asumisoikeusasuntoja on rakennettu kasvukeskuksiin ja muihin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden asuntomarkkina-alueille. Pyrkimyksenä on ollut muodostaa riittävän suuri paikallinen asuntokanta, jotta vaihtaminen asumisoikeusasunnosta toiseen olisi tilantarpeen muuttuessa mahdollista. Valtion asuntorahasto nimeää asumisoikeuspaikkakunnat. Tähän mennessä kuntia, joille valtion tukemia asumisoikeusasuntoja on mahdollista rakentaa, on kaikkiaan 60. Näistä aivan kaikille paikkakunnalle asumisoikeusasuntoja ei ole kuitenkaan rakennettu paikallisesta asuntomarkkinatilanteesta johtuen. (Kartta: Asumisoikeuskanta vuonna 2004 ja Liite 2) Asumisoikeusasunnoista valtaosa, 88 %, sijoittuu kasvukeskuksiin, joilla tarkoitetaan tässä pääkaupunkiseutua, pääkaupunkiseudun lähialuetta, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun seutuja. Asunnoista 59 % on kerrostaloissa, 28 % pientaloissa ja 13 % kohteissa, joissa on useita talotyyppejä. Asumisoikeusasuntoja rakennettiin varsinkin toiminnan alkuvuosina erityisesti perheasunnoiksi, ja niinpä isojen asuntojen osuus asumisoikeusasuntokannassa on suurempi kuin vuokra-asuntokannassa. Asumisoikeusasunnoista yksiöitä on 7 %, kaksioita 40 % ja kolmioita tai sitä suurempia asuntoja 53 %. (Liite 2 ja Kansilehden kuvio) Asumisoikeusasuntojen keskipinta-ala on pienentynyt Viime vuosina kysyntä on kohdistunut enemmän pienasuntoihin, ja niinpä myös tuotettujen asumisoikeusasuntojen keskikokoa on pienennetty. Vuoden 1997 asumisoikeusasuntotuotannossa, joka oli ennätykselliset yli asuntoa, oli asuntojen keskipinta-ala 71 m 2, kun se vuonna 2004 oli 65 m 2. Edelleen asumisoikeusasuntojen keskikoko on kuitenkin selvästi suurempi kuin vuokraasuntojen. Vuonna 2004 aloitettujen ns. tavallisten vuokra-asuntojen keskipinta-ala oli noin 57 m 2. Jos mukaan luetaan myös vanhustentalojen ja erityisryhmien vuokra-asunnot, oli kaikkien vuokra- 1 Asumisoikeusjärjestelmästä löytyy tietoja ympäristöministeriön verkkosivuilta osoitteessa > Asuminen > Asumisoikeusasuminen. Myös omistajayhteisöjen internetsivustoilla on tietoa järjestelmästä, asuntojen hakemisesta ja asuntotarjonnasta. Sivustot löytyvät esimerkiksi -portaalin kautta

3 . 2

4 3 asuntojen keskipinta-ala alle 53 m 2, mikä on 12 m 2 vähemmän kuin samaan aikaan rakennettujen asumisoikeusasuntojen keskipinta-ala. Asumisoikeusasunnoille on kysyntää, mutta todellisia hakijamääriä on vaikea selvittää Asumisoikeusasuntojen hakijamäärää on vaikea selvittää. Asunnon haku edellyttää rekisteröitymistä eli järjestysnumeron hankkimista kunnalta. Järjestysnumeron hankkineiden määrä ei kuitenkaan ole sama kuin asumisoikeusasuntojono, vaikka termiä on tässä merkityksessä käytettykin. Monet ovat hankkineet ja hankkivat numeron siltä varalta, että jossain elämänvaiheessa asumisoikeusasunto saattaisi olla sopiva asumisvaihtoehto. Suuri osa järjestysnumeron hankkineista ei ole aktiivisia hakijoita eikä ole ilmoittautunut asumisoikeusyhteisöille asunnonhakijoiksi. Kuntien selvitysten mukaan järjestysnumeroita oli annettu koko maassa vuoden 2004 loppusyksyyn mennessä noin Kun tämän luvun pohjalta ruvetaan laskemaan teoreettista nettojonoa, laskemisen vaikeudesta kertoo esimerkiksi Espoon antama lisäselvitys pääkaupunkiseudun jonon rakenteesta: Pääkaupunkiseudun kunnilla (Espoo, Helsinki, Vantaa) on yhteinen asumisoikeusjono. Pääkaupunkiseudun jonon viimeinen järjestysnumero oli Voimassa olevia hakemuksia oli Vähentämällä luvusta vaihto- ja tuplahakemukset sekä kanssahakijan hakemukset, jonossa oli hakijaa. Asumisoikeuden saajia oli ja asumisoikeudesta luopuneita Järjestysnumeroihin sisältyy lisäksi peruutettuja ja poistettuja hakemuksia. Tällä tai tämän tapaisella laskentatavalla koko maan nettojonoksi saadaan kuntien selvitysten mukaan noin Luku kertoo lähinnä kiinnostuksesta asumisoikeusjärjestelmää kohtaan, kysyntäindikaattorina sitä ei voi käyttää. Kiinnostuksesta järjestelmään kertoo myös se, että uusia järjestysnumeroita annetaan vuosittain Asumisoikeusasunnoista kolme prosenttia on tyhjillään tai vuokrattuna Viime vuosina asumisoikeusasunnoilla on ollut paikoin menekkiongelmia. Asuntomarkkinat ovat halpojen asuntolainojen myötä omistusasuntovetoiset, ja tämä näkyy niin vuokra- kuin asumisoikeusasuntotilanteessa. Asumisoikeusasuntoja on tuotettu aikaisempaa huomattavasti vähemmin, mutta ylitarjontaa on jonkin verran kaiken kokoisista asunnoista. Vanhasta kannasta asuntoja vapautuu vuosittain eli asukaskierto on noin 15 prosenttia. Aravavuokraasunnoissa asukaskierto on ollut vähän yli 20 prosenttia; alue- ja talokohtaisesti asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja. Vuoden 2004 loppupuolella asumisoikeusasuntoja oli kuntien selvitysten mukaan tyhjillään noin 400 kappaletta ja vuokrattuna noin 540 kappaletta. Tyhjien ja vuokrattujen osuus on noin kolme prosenttia koko asumisoikeusasuntokannasta. Määrät olivat samaa suuruusluokkaa myös vuosina 2003 ja Vuonna 2002 asumisoikeusasuntojen vajaakäytöstä kysyttiin ensimmäistä kertaa kunnille suunnatun asuntomarkkinakyselyn yhteydessä. (Kansilehden kuvio) Menekkiongelmien syitä ovat muun muassa isojen asuntojen kalliit vuokrat (käyttövastikkeet), tiettyjen alueiden huono maine, asuntojen sijainti kaukana palveluista ja järjestelmän alkuaikoina rakennettujen asuntojen puutteellinen varustetaso kuten huoneistokohtaisten saunojen puuttuminen. Yleisesti asumisoikeusasumista pidetään kalliina asumismuotona. Sitä on kutsuttu mm. paremman väen vuokra-asumiseksi..

5 4 Asumisoikeusjärjestelmää kehitetään paremmin toimivaksi Asumisoikeusasuminen on viidentoista vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä asumisvaihtoehtona. Järjestelmää on myös kehitetty toimintaympäristön muuttuessa, ja asuntojen menekkiä estäviä pullonkauloja on poistettu. Viimeisimmät uudistusesitykset on tehty kesällä Yli 50-vuotiaiden ja myös asunnonvaihtajien asunnonsaantia helpotetaan. Vaihtaminen asumisoikeusasunnosta toiseen tulee joustavaksi ilman tarveharkintaa. Myöskään 50 vuotta täyttäneiden ei tarvitse täyttää nk. asumisen tarve-ehtoa, vaan esimerkiksi omakotitalon omistaminen ei ole este asumisoikeusasunnon saamiseksi. Myös asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksiin esitetään mahdollisuutta saada vapautusta silloin kun asuntojen kysyntä asumisoikeusasuntoina on vähäistä tai se on loppunut kokonaan. Uudistuksilla parannetaan asumisoikeusjärjestelmän kannattavuutta ja vähennetään valtion luotto- ja takaustappioriskejä..

6 Valtion asuntorahasto Liite Vuosina lainoitetut asumisoikeusasunnot Lainoitusvuosi Arava Korkotuki Yhteensä Yhteensä Vuosina lainoitetut asumisoikeusasunnot Korkotuki Arava Asuntoja kpl Lähde: ALTIKA-APRO (Tilastokeskus)

7 Liite 2 Asumisoikeusasuntokanta Vuosina arava- ja korkotukilainalla lainoitetut kohteet Kasvukeskukset Pientalot Kerrostalot Useita talotyypp. Muut seudut Pientalot Kerrostalot Useita talotyypp. PKS as. kpl as. kpl as. kpl Yht. Kanta-Häme as. kpl as. kpl as. kpl Yht. 1 Helsinki Hämeenlinna Espoo Hattula Vantaa Yhteensä Yhteensä Päijät-Häme Pääkaupunkiseudun lähialue 41 Hollola Hyvinkää Lahti Järvenpää Yhteensä Kerava Kymenlaakso 7 Kirkkonummi Kouvolan seutu 8 Lohja Kouvola Mäntsälä Elimäki Nurmijärvi Valkeala Porvoo Yhteensä Riihimäki Hamina Sipoo Kotka Tuusula Yhteensä Vihti Etelä-Karjala Yhteensä Imatra Turun seutu ja muu Varsinais-Suomi 49 Lappeenranta Turku Yhteensä Kaarina Etelä-Savo 18 Lieto Mikkeli Naantali Pohjois-Karjala 20 Piikkiö Joensuu Raisio Pohjanmaa Yhteensä Vaasa Salo* Lappi * Salo ei kuulu Turun seutuun 53 Rovaniemi Tampereen seutu 54 Rovaniemen mlk Tampere Kangasala Pientalot Kerros- Useita Yht. 25 Lempäälä talot talotyypp. 26 Nokia Koko maa yht Pirkkala % 28,5 59,0 12,6 100,0 28 Ylöjärvi Kasvukeskukset Yhteensä % 29,3 58,4 12,3 100,0 Jyväskylän seutu Muut seudut Jyväskylä % 22,3 63,5 14,2 100,0 30 Jyväskylän m Laukaa Muurame Yhteensä Kuopion seutu 33 Kuopio Siilinjärvi Yhteensä Oulun seutu 35 Oulu Haukipudas Kempele Oulunsalo Yhteensä Lähde: Valtion asuntorahasto

8 Vuonna 2005 ilmestyneet selvitykset: 1 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 2 Asuntolainahakemusten kehitys Väestö- ja asuntomarkkinatietoja Aratuotanto vuonna Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vionna Avustukset asunnottomien ja opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen Arava- ja korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrat vuonna asuntomarkkinakyselyn mukaan 8 Asunnottomat Kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuonna Uusien normaalien arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannukset Asumisoikeusasunnot Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta Tilastoja verkossa: >> asuntomarkkinat>> avainraportit tai >> sosiaalisen asumisen tilastot