SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Transkriptio

1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN Virpi Tiitinen 7/2007 Marja-Leena Ikonen Pekka Pelvas ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 Asukasvaihtuvuus (%) ARA-vuokra-asunnoissa kasvukeskusseuduilla PKS PKS:n lähialue Turun seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Kuopion seutu Oulun seutu Muu maa Manner- Suomi yht ,5 22,8 20,5 23,1 25,9 21,9 29,4 25,1 21, ,3 21,6 18,4 22,1 25,3 22,3 30,8 24,2 20,4 Sisällys: - Vuokra-asuntomarkkinoilla on nähtävissä kiristymisen merkkejä - Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja - Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat - Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat yli kolmanneksen halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat - Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia ja aravakanta pienenee - Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on edelleen vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista - Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen - Asumisoikeusasunnot kiinnostavat myös senioreita - Asunnottomuus vähenee hitaasti Liitetaulukot Osoite Puhelin Telefax Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki etunimi.sukunimi@ara.fi

2 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kysely koskee paikallista vuokra-asuntotilannetta: hakijoita, asunnon saaneita, vapautuneita asuntoja, vuokratasoa, asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, tyhjiä asuntoja sekä asunnottomuutta. Kysely koskee paitsi ARA-vuokra-asuntoja myös asumisoikeusasuntoja. ARA-asunnoilla tarkoitetaan arava- ja korkotukilainalla lainoitettuja asuntoja. Vuoden 2006 lopussa rajoitusten piirissä oleva ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntokanta oli noin asuntoa. Näistä vuokra-asuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja Mukana luvuissa ovat normaalit vuokra-asunnot, opiskelija-asunnot ja erityisryhmien asunnot. Asumisoikeusasuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja ) Vuokra-asuntomarkkinoilla on nähtävissä kiristymisen merkkejä Korkotason noususta huolimatta asuntomarkkinat ovat edelleen omistusasuntovetoiset. Joillakin kaupunkiseuduilla kuitenkin myös vuokra-asuntojen hakijamäärät ovat nousseet, ja etenkin Helsingin ja Tampereen seuduilla on vuokra-asuntotilanteessa kiristymisen merkkejä. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Hakijat ARA-vuokra-asuntoihin marraskuussa 2005 ja Hakijatalouksien lkm PKS PKS:n lähialue Turun seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Kuopion seutu Oulun seutu Viimeaikaisesta ARA-tuotannosta valtaosa on ollut ns. erityisryhmille kuten vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Tavallisia vuokra-asuntoja on rakennettu vähän. Vuonna 2005 aloitettiin noin 1500:n ja vuonna 2006 noin 900:n tavallisen ARA-vuokra-asunnon rakentaminen. 1 ) Lukumäärätiedot ARA-asuntokannasta perustuvat ARAn omiin tietojärjestelmiin. Ne poikkeavat jonkin verran Tilastokeskuksen julkaisemista ARA-asuntojen lukumäärätiedoista.

3 ARA-vuokra-asunnon sai vuoden 2006 aikana kaikkiaan noin hakijaruokakuntaa, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolet asunnon saaneista oli kasvukeskusseuduilla. (Liitetaulukot 1. ja 2.) Kaupunkiseuduilla on pulaa erityisesti pienasunnoista. Yksin asuntoa hakevilla pienituloisilla kohtuuhintainen vuokra-asunto on usein ainoa vaihtoehto tyydyttävään asumistasoon pääsemiseksi. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakevista reilusti yli puolet on yhden hengen talouksia, noin neljännes kahden hengen, noin kymmenesosa kolmen hengen ja alle kymmenesosa neljän hengen tai tätä isompia talouksia. Kaikista hakijoista kolmannes on nuoria, alle 25-vuotiaita. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oli neljäsosa kaikista hakijoista. Pääkaupunkiseudulla erittäin kiireellisten osuus oli puolet kaikista hakijoista. Erittäin kiireellisen asunnontarpeen määrittelyssä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Asuntorahaston kunnille tekemän asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2006 marraskuussa kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöillä oli lähes voimassa olevaa vuokraasuntohakemusta, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoista kasvukeskusseuduilla oli 70 prosenttia, noin (Liitetaulukot 1. ja 2.) Osin hakijamäärän kasvu selittyy internetin kautta tapahtuvan hakemisen helppoudella. Suurista kaupungeista Espoo otti käyttöön sähköisen hakumahdollisuuden vuonna 2006, mikä yli kaksinkertaisti hakijamäärän kaupungin vuokra-asuntoihin: alle hakijasta yli hakijaan. Vantaalla henkilötunnistukseen perustuva sähköinen haku on ollut jo aiemmin käytössä, mutta vuoden 2006 aikana kaupungissa otettiin käyttöön ns. liitteetön sähköinen haku, mikä ei edellytä henkilön tunnistamista. Hakijamäärä lisääntyi vuoden aikana yli hakijalla, noin hakijasta yli hakijaan. Pienasuntoja haetaan edelleen eniten, mutta esimerkiksi Vantaalla on ollut nähtävissä velkaisten omistusasuntojen myyntiä, mikä on lisännyt jonkin verran isoihin kaksioihin hakeneiden määrää. Helsinki siirtyi kaupungin vuokra-asuntojen sähköiseen hakuun vuonna Hakijamäärät kaksinkertaistuivat ensimmäisen vuoden aikana, noin :sta :een. Vuonna 2006 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin oli hakijoita vuoden aikana Internethaun yleistyessä myös hakemusten päällekkäisyys eri vuokranantajille on lisääntynyt. Yhden hengen talouksien muita kireämpi asuntotilanne näkyy asunnon saaneiden osuudessa kaikissa kasvukeskuksissa. Vantaalla ja Jyväskylässä tilanne on tasapainoisin eli yhden hengen talouksien osuus asunnon saaneista on lähellä asuntoa hakevien yhden hengen talouksien osuutta. (Kuvio 2.) Nuorista hakijoista suurin osa on yhden hengen asuntokuntia, mutta he ovat kuitenkin saaneet asuntoja useilla kasvukeskuspaikkakunnilla samassa suhteessa kuin heitä on ollut hakijoina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa nuoret hakijat, jotka vielä asuvat lapsuudenkodissaan, luokitellaan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oleviksi. (Kuvio 3.) 2

4 3 Kuvio 2. 1 hengen as.kuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yhden hengen asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 1 hengen hakijataloudet marrask.2006 Asunnon saaneet 1 hengen taloudet vuonna 2006 Kuvio3. nuorten as.kuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista Nuorten asuntokuntien osuus ARA-vuokra-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Nuoret hakijat marrask.2006 Nuoret asunnon saaneet vuonna 2006

5 4 Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja Aikaisemmin ns. jonotietoa eli vuokra-asuntojen hakijamäärää tiettynä poikkileikkausajankohtana pidettiin asuntojen kysyntää kuvaavana indikaattorina (kuvio 1). Nykyään, kun tarjontaa on paljon ja asunnonhaku internetin kautta on helppoa, ei jonotieto enää yhtä hyvin mittaa asuntojen kysyntää. Niinpä jo vuoden 2005 kyselyssä kunnilta kysyttiin jonotietojen lisäksi myös vuokraasuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, jotka ovat parempia asuntomarkkinaindikaattoreita. Asukasvaihtuvuudessa on suuria alueellisia eroja. Helsingissä kaupungin omistamissa aravavuokraasunnoissa vaihtuvuutta on vähiten, keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. Espoossa ja Vantaalla kaupungin aravissa vaihtuvuus on runsaat 17 prosenttia, Tampereella 18, Kuopiossa 20, Jyväskylässä 23, Turussa 24, Jyväskylässä 29 ja Oulussa 32 prosenttia. Joissakin kunnissa aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on yli 40, jopa yli 50 prosenttia, mikä on luonnollisesti ongelmallista niin asukkaiden kuin kiinteistöjen kannalta. Karttakuviossa 1 on esitetty koko ARA-vuokra-asuntokannan asukasvaihtuvuus eli mukana on sekä arava- että korkotukivuokra-asunnot. Kansilehden kuviossa koko ARA-vuokra-asuntokaan asukasvaihtuvuus vuosilta 2005 ja 2006 on esitetty kasvukeskusseuduittain. Vaihtuvuus on pienentynyt muilla seuduilla paitsi Kuopion ja Oulun seuduilla, missä se on jonkin verran lisääntynyt. Kuntien asuntomarkkinaselvityksiä täydentää yleishyödyllisille yhteisöille osoitettu asuntomarkkinakysely, joita on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeisin kysely tehtiin marraskuussa Kysely koski neljän yleishyödyllisen yhteisön, VVO:n, SATO:n, YH:n ja TAyhtymän arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 22 paikkakunnalla, mukana suurimmat kasvukeskuskunnat. Näillä paikkakunnilla keskimääräinen asukasvaihtuvuus oli edellä mainittujen omistajayhteisöjen asunnoissa pienimmillään alle 10 prosenttia ja suurimmillaan yli 60 prosenttia. Kunnittain ja omistajayhteisöittäin kerätyt asukasvaihtuvuusprosentit koskevat hyvin erikokoisia asuntokantoja: muutamasta asunnosta tuhansiin asuntoihin. Keskimääräinen vaihtuvuus oli aravavuokra-asunnoissa 23 prosenttia ja korkotukivuokra-asunnoissa 26 prosenttia. Edellisvuodesta asukasvaihtuvuus näyttää pienentyneen eli samat asukkaat asuvat asunnoissa aiempaa pidempään. Peräkkäisten vuosien asuntokannat eivät kuitenkaan ole täysin samat, sillä vuoden aikana on tapahtunut omistajavaihdoksia ja asuntoja on myös vapautunut rajoituksista. 2) Kaupunkien sisällä asukasvaihtuvuudessa voi olla suuria eroja. Keskusta-asumisessa on aina vetovoimaa. Toisaalta arvostetaan pientaloasumista rauhallisilla ja turvallisiksi koetuilla alueilla. Hyvät peruspalvelut ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet lisäävät asukkaiden pysyvyyttä. Vuokraasuntojen suuri osuus alueella ja vuokratalojen suuri koko vähentävät asumisviihtyvyyttä. Uusien asuntojen kalliit vuokrat lisäävät vaihtuvuutta. Nuorilla asumisajat ovat lyhyitä elämäntilanteiden nopean muuttumisen vuoksi. 2) Yhteenveto kyselystä on asuntorahaston kotisivuilla > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset > Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa. Kysely yleishyödyllisille yhteisöille, ARAn selvitys 2/2007)

6 Karttakuvio 1. 5

7 Karttakuvio 2. 6

8 7 Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat Keskimäärin ARA-vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet melko korkeina. Kunnan tai kunnan yhtiöiden omistamissa aravavuokrataloissa käyttöaste on vähintään 95 % yli puolessa kunnista ja vähintään 98 % 140 kunnassa. Kuntia, joissa kunnan aravien käyttöaste oli alle 90 %, on noin viisikymmentä (kaikista kunnista ei tietoa ole saatu). Nämä kunnat sijoittuvat ympäri maata, joskin vähiten alhaisen käyttöasteen kuntia on eteläisessä Suomessa. (Karttakuvio 2.) Suurimmille yleishyödyllisille yhteisöille tehdyn kyselyn mukaan aravavuokra-asuntojen käyttöasteet vuonna 2006 olivat 22 suurimmassa kaupungissa keskimäärin yli 98 % ja korkotukivuokra-asunnoissa yli 97 %. Jotta asunnot pysyisivät asuttuina ja asukasvaihtuvuus olisi kohtuullista, on omistajien kiinnitettävä jatkuvasti huomiota asuntojen kuntoon, varustetasoon ja yleensä asukkaiden viihtyvyyteen sekä vuokratasoon. Omistajat ovat muun muassa alkaneet kehittää asukkaita palkitsevia kantaasiakasohjelmia asukaspysyvyyden lisäämiseksi. Myös vuokra-asuntojen laatuluokituksia laatutakuineen on otettu käyttöön. Erilaisilla toimenpiteillä pyritään palvelemaan paremmin asiakkaita ja parantamaan vuokra-asumisen statusta. Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat yli kolmanneksen halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on selvästi korkein, keskimäärin 11,82 euroa/m 2 /kk vuonna ARAn tekemän kuntakyselyn mukaan kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrat olivat Helsingissä keskimäärin 8,72 euroa/m 2 /kk marraskuussa Eroa on kunnan aravien eduksi 3,10 euroa eli yli 35 %. Vuosi sitten ero oli vielä suurempi, 40 %. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla kaupunkien arava-asuntojen vuokrat olivat vuonna 2006 noin % vapaarahoitteisia halvemmat, paitsi Turussa, missä ero oli 16 %. (Kuvio 4.) Kasvukeskuksissa korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrataso asettuu vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja aravavuokra-asuntojen välille. Kuviossa 3 tarkastelluista kaupungeista kahdessa, Kajaanissa ja Porissa, kunnan omistamien kokotukivuokra-asuntojen vuokrat ovat selvästi korkeammat kuin paikkakuntien keskimääräiset vaparahoitteisten asuntojen vuokrat. Tämä selittyy sillä, että kunnan korkotukiasuntoja on näissä kaupungeissa vain muutamia kymmeniä, asunnot ovat melko uusia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Kuvion 3 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratieto perustuu Tilastokeskuksen vuokratilastoon 3), jonka lähteinä on käytetty työvoimatutkimuksen haastatteluaineistoa sekä Kelan asumistukirekisteriä. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vuokratieto perustuu ARAn kuntakyselyyn marraskuussa Vuokratiedot on siis kerätty erilaisin menetelmin eivätkä ne näin ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Suuruusluokan ne kuitenkin kertovat. 3) Vuokratilasto 2006, Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2007

9 8 Kuvio 4. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja kunnnan arava- ja korkotukiasuntojen vuokrat eräissä kaupungeissa 2006 HELSINKI ESPOO VANTAA JYVÄSKYLÄ KUOPIO TAM PERE OULU TURKU LAPPEENRANTA LAHTI JOENSUU HÄM EENLINNA Vapaarahoitteiset vuokraasunnot (Tilastokeskus) Kunnan korkotukivuokraasunnot (ARAn kysely) Kunnan aravavuokra-asunnot (ARAn kysely) PORVOO ROVANIEMI KAJAANI VAASA KOUVOLA SEINÄJOKI M IKKELI KOTKA PORI RAUM A KOKKOLA 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 vuokra keskim. /m2/kk Kuvio 5. Eri huoneistotyyppien vuokrat vuonna 2006 erikokoisissa kunnissa arava vapaarah. /m2/kk h 2 h 3 h+ 1 h 2 h 3 h+ 1h 2 h 3 h+ 1 h 2 h 3 h+ yli asukasta asukasta asukasta alle asukasta Lähde: Tilastokeskus

10 9 Arava-asuntojen neliövuokrat poikkeavat hyvin vähän erikokoisissa asunnoissa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuokrien jyvitys on paljon jyrkempää niin että pienasuntojen neliövuokrat ovat selvästi korkeammat kuin suurempien asuntojen neliövuokrat. Suurilla ja keskisuurilla paikkakunnilla kaikenkokoisten asuntojen aravavuokrat ovat vapaarahoitteisia vuokria halvemmat. Sen sijaan pienissä, alle asukkaan kunnissa, kolmioiden ja tätä suurempien arava-asuntojen keskivuokrat ovat vapaarahoitteisia vuokria kalliimmat. Asuntorahasto on suositellut, että aravavuokrissa siirryttäisiin suurempia asuntoja suosivampaan jyvitykseen, koska se vastaisi paremmin sekä rakennuskustannuksia että asuntojen markkinatilannetta. (Kuvio 5.) Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia ja aravakanta pienenee Vanhassa aravakannassa tapahtuu koko ajan muutoksia: Asunnot vaihtavat omistajaa, niitä vapautuu rajoituksista ja niitä myös vapautetaan rajoituksista. Lainaehtojen mukaisesti aravavuokraasuntoja on vapautunut tähän mennessä käyttö- ja luovutusrajoituksista yli Lähivuosina vapautuvien määrä kasvaa nopeasti: vuoteen 2015 mennessä yli aravavuokra-asuntoa vapautuu rajoituksista. Kuvio 6. Rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina asuntoja kpl Purkuluvat Alkuperäinen rajoitusaika Jatkorajoitusaika (10 v) Asuntoja on myös hakemuksesta vapautettu rajoituksista sellaisilla alueilla ja sellaisissa kohteissa, missä asunnoilla ei normaaleina vuokra-asuntoina enää ole kysyntää. Kaikkiaan aravakannasta on erityissyistä vapautettu yli asuntoa. Viimeisten kolmen vuoden aikana, vuosina , asuntorahasto on antanut vapautuksen yli asunnolle, joista yli puolet on ollut 10 vuoden jatkorajoitusajalla olleita asuntoja. Aikaisempina vuosina vapautettujen asuntojen vuosittainen määrä on ollut huomattavasti pienempi. Rajoituksista vapautettuja asuntoja on muun muassa myyty omistusasunnoiksi, muutettu palveluasunnoiksi tai muutettu muuhun kuin asuntokäyttöön.

11 10 Huonokuntoisia vuokrataloja on myös purettu. Viimeisten kolmen vuoden aikana purkulupa on annettu noin 400 asunnolle. (Kuvio 6.) Aravavuokra-asuntokanta on siis jo pienentynyt ja pienenee edelleen myös siksi, että uustuotanto on ollut vähäistä ja loppuu tämän hallituskauden aikana kokonaan. Vuoden 2006 aravatuotanto oli vajaat 400 asuntoa, ja tämän vuoden lainanjaossa aravavaltuuksia annettiin noin 300 aravavuokraasunnolle. Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan aravalainoitus lopetetaan kokonaan. Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on edelleen vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet tyhjillään vähintään 2 kk, oli vuoden 2006 marraskuun puolivälissä noin 3 900, mikä on noin 400 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aravavuokraasuntokannasta tyhjien osuus on 1,1 %. Tyhjien asuntojen määrä on vähentynyt erityisesti siksi, että asuntoja on vapautettu aravarajoituksista. (Kuvio 7.) Eniten tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli vuoden 2006 marraskuussa Äänekoskella (202 asuntoa), Kemijärvellä (164), Forssassa (150), Kemissä (141), Raahessa (137) ja Vaasassa (103). Suurimmassa osassa näitä kuntia tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt edellisvuodesta, vain Raahessa tyhjät asunnot ovat vähentyneet. Suurin osa näistä kunnista osallistuu asuntorahaston vuonna 2005 käynnistämään Käyttöaste-projektiin, jossa on mukana 40 sellaista kuntaa, joissa aravavuokra-asuntojen vajaakäyttö on ollut pitkäaikaista. Kuntien ja muiden vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kanssa etsitään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan. Edellä mainituista kunnista projektissa ovat mukana Forssa, Äänekoski, Raahe ja Kemijärvi. Käyttöaste-projektista löytyy tietoja ARAn verkkosivuilta > Projektit. Kuvio 7. Tyhjillään olleet ja rajoituksista vapautuneet ja vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina Vähintään 2 kk tyhjillään Vähintään 6 kk tyhjillään Vapaut. Aravat

12 11 Karttakuvio 4. Lähde: Tilastokeskus

13 12 Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen Vuokra-asuntojen omistajapolitiikalla pyritään vaikuttamaan muun muassa siihen, että vuokraasuntoja olisi kysyntää vastaavasti tarjolla ja että tarjonta olisi monipuolista. Huomiota kiinnitetään myös asuntokannan kunnon ylläpitoon ja yhtiöiden taloudenhoitoon. Väestötappiokunnissa omistajapolitiikalla voidaan määritellä keinot vuokra-asuntojen hallittuun vähentämiseen. Manner- Suomen kunnista suurimmassa osassa väestö vähenee (Karttakuvio 4.) Asuntomarkkinakyselyssä noin 100 kuntaa ilmoitti määritelleensä kunnan vuokrataloja ja vuokrataloyhtiöitä koskevan omistajapolitiikan ja kolmisenkymmentä kuntaa ilmoitti määritelleensä kaikkia alueen aravayhtiöitä koskevan omistajapolitiikan. Politiikkamäärittelyt on tehty valtaosaltaan 2000-luvulla. Noin 160 kuntaa on laatinut asunto-ohjelman tai asuntopoliittisen strategian. Vanhusten asuntoolojen kehittämisohjelma on noin 140 kunnalla. Asumisoikeusasunnot kiinnostavat myös senioreita Omistusasumisen ja vuokra-asumisen välille asettuva asumisoikeusasuminen on hallintamuotona vakiinnuttanut asemansa yhtenä asumisvaihtoehtona kaupunkiseuduilla. Asumisoikeusasuminen koetaan turvalliseksi ja riskittömäksi, joskin melko kalliiksi asumismuodoksi. Kiinnostuksesta järjestelmään kertoo muun muassa se, että parin viime vuoden aikana uusia järjestysnumeroita on haettu vuosittain Myös asumisoikeusasunnoilla on paikoin menekkiongelmia, vaikka asumisoikeusasunnoista noin 90 prosenttia sijaitsee kasvukeskuksissa. Vuoden 2006 loppupuolella asumisoikeusasuntoja oli vuokra-asuntokäytössä noin 550 kappaletta ja tyhjillään noin 170 kappaletta. Sekä vuokraasuntokäyttö että tyhjillään olo on kuitenkin vähentynyt edellisvuosista, jolloin vuokrattuna ja tyhjillään on ollut yhteensä noin tuhat asumisoikeusasuntoa. Koko asumisoikeusasuntokannasta (n asuntoa) vuokrattujen ja tyhjien osuus on 2,2 %. Vuokrattuina tai tyhjillään on kaikenkokoisia asuntoja, vähiten kuitenkin pienasuntoja. (Liitetaulukko 1.) Asumisoikeusasuntoja on eniten vuokrakäytössä ja tyhjillään Turussa, 137 asuntoa (7,3 % kannasta) ja Oulussa, 107 asuntoa (8,4, % kannasta). Myös vuotta aikaisemmin Turussa oli eniten vuokrattuja tai tyhjiä (164 asuntoa). Tilanne on siellä kuitenkin hiukan parantunut. Sen sijaan Oulun vuokrattujen ja tyhjien asumisoikeusasuntojen määrä on lisääntynyt edellisvuodesta yli 20 asunnolla. Parina viime vuotena uusia asumisoikeusasuntoja on rakennettu vuosittain muutamia satoja, kun vuosituotanto vielä 2000-luvun vaihteessa oli keskimäärin noin asuntoa. Vanhasta kannasta asumisoikeusasuntoja vapautuu vuosittain noin asuntoa eli asukasvaihtuvuus on runsaat 15 % koko kannasta. Asumisoikeusjärjestelmää on kehitetty toimintaympäristön muuttuessa. Viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuoden 2006 alussa. Silloin muun muassa poistettiin 55 vuotta täyttäneiltä varallisuusrajat. Tähän ikäryhmään kuuluvien asumisoikeusasunnon hakijoiden määrä onkin useilla paikkakunnilla lisääntynyt uudistuksen jälkeen.

14 13 Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista tuottaa jo muutaman vuoden ajan, mutta kiinnostusta on ollut vähäistä. Kuopioon on rakennettu senioreille tarkoitettu vapaarahoitteinen asumisoikeuskohde. Asunnottomuus vähenee hitaasti 4) Asunnottomien kokonaismäärä on hiukan vähentynyt, mutta on myös paikkakuntia, joilla asunnottomia oli nyt enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurimmista kaupungeista Espoossa, Vantaalla ja Tampereella asunnottomuus on lisääntynyt. Marraskuun puolivälissä 2006 vailla asuntoa oli kuntien ilmoitusten mukaan noin yhden hengen taloutta ja lähes 300 perhettä tai pariskuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt noin 30:llä ja asunnottomien perheiden määrä 60:llä. (Kuvio 8.) Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä on yli 40 prosenttia kaikista asunnottomista, vajaat yksinäistä asunnotonta ja noin 140 asunnotonta perhettä. Kasvukeskusseuduilla on yli 80 prosenttia koko maan asunnottomista. Naisia on asunnottomista noin viidennes, samoin nuoria. Maahanmuuttajia on yksinäisistä asunnottomista neljä prosenttia, perheellisistä 14 prosenttia. Asunnottomien nuorten sekä asunnottomien yksinäisten maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Kuvio Asunnottomat Asunnottomat perheet Tilap. tuttavien ja sukul. luona Laitoksissa Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa ) Asunnottomista on ilmestynyt erillinen raportti: 6/2007 Asunnottomat Selvitys löytyy ARAn verkkopalvelusta > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset

15 Vuoden 2006 aikana kunnat ilmoittivat asuttaneensa vajaat 3000 yksinäistä asunnotonta ja noin 600 asuntoa vailla olevaa perhettä. Uusia asunnottomia tulee kuitenkin tilalle eivätkä kaikkien asutettujen asumisratkaisut onnistu. Asunnottomuutta ennaltaehkäistään muun muassa asumisneuvonnan ja sosiaalisen isännöinnin avulla. Yhteistyö asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu kunnissa asuntotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut vuoden 2005 syksystä lähtien yhteishanke asunnottomien palvelujen kehittämiseksi. Hankkeelle pyritään saamaan jatkorahoitusta niin, että voitaisiin perustaa pysyvä kehittämisyksikkö, jonka tavoitteena olisi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien moniongelmaisten asunnottomien palvelujen parantaminen. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mainitaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen yhtenä asuntopoliittisena tavoitteena. 14

16 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö Liitetaulukko 1 VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2006 KASVUKESKUSSEUDUITTAIN Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa ARA-vuokra-as. saanee Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot AsumisoikeusasunnoAsunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruoka- Näistä vaihtu Tyhjien Vuokratut ja tyhjät taloudet Näistä kuntia erittäin kii- vuus 2006 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. yht. reellinen (Kaikki ARA- 2 kk tyh kannasta - osuus as. tarve taloudet as.tarve vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu ,0 0, ,8 57, ,5 11, , , Pääkaupunkiseudun lähialue ,4 0, ,4 58, ,4 21, , , Turun seutu ,7 0, ,5 51, ,1 18, , , Tampereen seutu ,4 0, ,2 57, ,0 22, ,1 42 1, Jyväskylän seutu ,9 0, ,5 52, ,1 25, ,2 29 1, Kuopion seutu ,6 0, ,7 57, ,1 22, ,1 1 0, Oulun seutu ,6 1, ,7 56, ,7 30, , , Seudut yhteensä ,1 0, ,1 56, ,1 17, , , Muu maa ,2-0, ,3 61, ,1 24, ,2 98 2, Manner-Suomi yht ,4 0, ,0 58, ,6 20, , , Asuntomarkkinatiedot puuttuvat 39 kunnasta. Väestötiedot ovat Tilastokeskuksen tietoja.

17 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö Liitetaulukko 2 VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2006 MAAKUNNITTAIN Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa ARA-vuokra-as.saaneet Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruokakun- Näistä vaihtu Tyhjien Vuokratut ja tyhjät taloudet Näistä tia yht. erittäin kii- vuus 2006 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. reellinen (Kaikki ARA- 2 kk tyh kannasta - osuus as. tarve taloudet as.tarve vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu ,0 0, ,8 57, ,5 11, , , Muu Uusimaa ,3 0, ,0 57, ,4 21, ,3 96 2, Uusimaa yhteensä ,1 0, ,4 57, ,7 13, , , Itä-Uusimaa ,9 0, ,2 62, ,2 17, ,2 12 2, Varsinais-Suomi ,5 0, ,8 52, ,6 19, , , Satakunta ,3-0, ,5 65, ,4 27, ,2 0 0, Kanta-Häme ,9 0, ,3 54, ,6 26, ,2 21 5, Pirkanmaa ,9 0, ,9 58, ,6 22, ,7 42 1, Päijät-Häme ,1 0, ,7 61, ,4 20, ,7 11 0, Kymenlaakso ,5-0, ,1 65, ,4 23, ,6 9 1, Etelä-Karjala ,2 0, ,3 61, ,2 25, ,7 14 2, Etelä-Savo ,7-0, ,7 63, ,9 24, ,3 2 0, Pohjois-Savo ,3-0, ,5 58, ,4 23, ,9 1 0, Pohjois-Karjala ,4-0, ,0 60, ,6 22, ,6 3 1, Keski-Suomi ,3 0, ,1 54, ,7 24, ,8 29 1, Etelä-Pohjanmaa ,1-0, ,6 67, ,2 28, ,7 0 0, Pohjanmaa ,4 0, ,2 64, ,8 26, ,0 24 8, Keski-Pohjanmaa ,1-0, ,2 55, ,2 24, ,5 0 0, Pohjois-Pohjanmaa ,7 0, ,5 57, ,4 29, , , Kainuu ,1-0, ,3 65, ,5 26, ,1 0 0,0 3-7 Lappi ,5-0, ,2 61, ,7 27, ,6 18 6, Manner-Suomi yht ,4 0, ,0 58, ,6 20, , , Seuraavien 39 kunnan asuntomarkkinatiedot puuttuvat: Hailuoto, Haukivuori, Honkajoki, Houtskari, Inkoo, Jurva, Jämijärvi, Kaarina, Karijoki, Karvia, Kinnula, Kodisjoki, Korppoo, Kortesjärvi, Kuivaniemi, Lohtaja, Längelmäki, Maksamaa, Mietoinen, Mouhijärvi, Nauvo, Nummi-Pusula, Outokumpu, Parainen, Piippola, Pyhäjärvi, Rääkkylä, Sumiainen, Suolahti, Tervola, Tohmajärvi, Toivakka, Utajärvi, Utsjoki, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Vöyri ja Yli-Ii Väestötiedot ovat Tilastokeskuksen tietoja.

18 Vuonna 2007 ilmestyneet selvitykset: 1 Asuntolainahakemusten kehitys Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 3 ARA-tuotanto vuonna Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vuonna Väestö- ja asuntomarkkinatietoja Asunnottomat ARA-vuokra-asuntomarkkinat Tilastoja ja julkaisuja verkossa: > Tilastot ja julkaisut