Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Transkriptio

1 LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: Lomake haetaan tunnuksella ARA3b. Kirjautuminen lomakkeelle tehdään käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnus on oman kunnan 3-numeroinen kuntakoodi, joka löytyy mm. Tilastokeskuksen sivuilta: Salasanat kuntiin lähetetään viikolla 44. Puuttuvaa tai kadonnutta käyttäjätunnusta ja salasanaa voi tiedustella: puh puh Sähköisen lomakkeen voi tallentaa Välitallennus -painikkeella. Välitallennetut tiedot saavat olla puutteellisia. ARAan lähetettävässä versiossa pakollisten kenttien on oltava tallennettuna, myös nollat on merkittävä! Jos tietoja puuttuu tai tiedot ovat ristiriitaisia, lomake palauttaa täyttäjän puuttuvan tai virheellisen tiedon kohdalle. Jo lähetetyn lomakkeen tietoja voi kuitenkin täydentää tai korjata eräpäivään asti. Sähköiseltä lomakkeelta löytyvät myös kunnan lähettämät asuntomarkkinatiedot vuodelta Tietojen keräämiseen eri toimijoilta voi käyttää Excel-lomaketta, joka löytyy ARAn verkkosivuilta Tietoja ei kuitenkaan saa toimittaa ARAan Excel-lomakkeella! Tarkennuksia ja lisätietoja Kunnan asuntomarkkinaselvitys -lomakkeella kysytään sekä poikkileikkaustietoja ajankohdasta että kertymätietoja koko vuodelta Poikkileikkaustietojen päivämääränä voidaan käyttää myös loka- tai marraskuun loppua, jos se helpottaa tiedonhankintaa. Koko vuotta koskevien tietojen osalta kuntaa pyydetään arvioimaan vuoden 2015 tiedot, vaikka lopullisia tietoja loppuvuoden osalta ei vielä ole saatavilla. ARA-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan sekä arava- että korkotukilainoitettuja vuokraasuntoja. Normaaleilla ARA-vuokra-asunnoilla tarkoitetaan kenelle tahansa vuokrattavia asuntoja, ei siis erityisesti opiskelijoille, vanhuksille tai muille erityisryhmille vuokrattavia asuntoja. Rajoituksista vapautuneita tai vapautettuja ARA-asuntoja ei lasketa mukaan. 1

2 1. ARA-VUOKRA-ASUNTOIHIN HAKEVAT RUOKAKUNNAT Mukaan lasketaan kaikki voimassa olevat hakemukset, jotka koskevat kunnan alueella sijaitsevia, julkisesti haettavissa olevia ARA-vuokraasuntoja. Mukaan lasketaan normaalit ARA-vuokra-asunnot ja vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitetut ARA-asunnot, mutta ei opiskelija-asuntoja. Kohdassa 1.1 on poistettava hakijoiden päällekkäisyys eri vuokranantajien asuntoihin arvioimalla, ellei tarkkaa tietoa ole. Arvioitua tai tutkittua päällekkäisyyden osuutta kysytään erikseen kohdassa 1.2. Hakijoiden rakenteesta kysytään erikokoisten ruokakuntien lukumäärää. Lisäksi kysytään nuorten ruokakuntien määrää, joissa päähakija on alle 25-vuotias ja erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevien ruokakuntien määrää. Jälkimmäisiin luetaan mm. asunnottomat, viranomaisen päätöksellä ilman omaa syytään asunnosta muuttamaan velvoitetut ja erittäin ahtaasti asuvat. 2. ARA-VUOKRA-ASUNNON SAANEET ARA-vuokra-asunnon saaneista kysytään ruokakuntien lukumäärää koko vuoden 2015 ajalta samalla jaottelulla kuin kohdassa 1.1 on kysytty poikkileikkaustietona. 3. HAETTAVANA OLLEET ARA-VUOKRA-ASUNNOT Koko vuoden 2015 aikana julkisesti haettavana olleiden ARA-vuokra-asuntojen määrä pitää sisällään sekä vanhasta kannasta vapautuneet että uudet, valmistuneet asunnot samalla jaottelulla kuin kohdassa 1.1 on kysytty poikkileikkaustietona. Uusien asuntojen määrä kysytään erikseen. 4. ASUNTOJEN KÄYTTÖASTE Asuntojen määräksi ilmoitetaan kunnan tai kunnan yhtiön omistamien normaalien ARA-vuokra-asuntojen lukumäärä ( ) tai viimeisin käytössä oleva asuntokantaluku. Lukuun ei lasketa vanhusten asuntoja eikä erityisryhmien asuntoja. Asuntojen käyttöaste (%) määritellään vuokrattuina olevien asuntojen vuokra- ja vesimaksutuottojen sekä vuokrattavissa olevien asuntojen budjetoitujen vuokraja vesimaksutuottojen suhteena. Jos käyttöastetta seurataan kuukausittain, koko tilikauden käyttöaste saadaan laskemalla kuukausittaiset käyttöasteet yhteen ja jakamalla saatu tulos 12:lla. Vuokratuottoihin mahdollisesti budjetoitua tyhjäkäyttövarausta ei oteta huomioon käyttöastetta laskettaessa. 2

3 5. ASUKASVAIHTUVUUS Laskennassa huomioidaan vain kunnan ja kunnan yhtiön omistamat normaalit ARA-vuokra-asunnot. Lukuun ei lasketa vanhusten asuntoja eikä erityisryhmien asuntoja. Asukasvaihtuvuus (%) saadaan suhteuttamalla irtisanomisten (vuokrasuhteiden päättymisten) määrä asuntokannan määrään. Jos vaihtuvuutta seurataan kuukausittain, koko tilikauden vaihtuvuus saadaan laskemalla kuukausittaiset vaihtuvuusprosentit yhteen. 6. TYHJÄT ASUNNOT Mukaan lasketaan kaikkien omistajien ARA-vuokra-asunnot, jotka sijaitsevat kunnan alueella. Normaalien ARA-vuokra-asuntojen lisäksi kysytään tyhjien erityisryhmäasuntojen (vanhusten, kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien jne.) määrää. Lukuun ei lasketa opiskelija-asuntoja. Peruskorjauksen vuoksi tyhjillään olevia asuntoja ei lueta mukaan. Kohtaan 6.2 merkitään tyhjien asuntojen keskittymät ja tärkein syy tyhjänä oloon. Kohdassa 6.4 ilmoitetaan vastaanottokeskuksina toimivat ARA-asunnot (myös hajautetut yksiköt) ja erikseen kuntapaikan (ml. kiintiöpakolaiset) jo saaneille pakolaisille vuokratut ARA-asunnot. 7. KUNNAN SUORITTAMA ASUKASVALINTOJEN VALVONTA Asukasvalintojen valvonta kuuluu kunnalle. Valvonnasta kysytään sen toteuttamistapa (7.1) sekä milloin kunta on tehnyt valvontapäätökset (7.2) 12. ASUNNOTTOMAT Asunnottomuustietoa saadaan useista eri tietolähteistä, kuten asuntotoimen vuokra-asunnonhakijatiedoista, sosiaalitoimen asiakastiedoista ja palveluntuottajien asiakastiedoista. Tietojen luotettavuuden varmentamiseksi on tärkeää käyttää apuna väestörekisteriä ja muita henkilötunnuksiin perustuvia rekistereitä. Henkilötietolain (523/1999, ) mukaan viranomaiskäytössä selvitys- ja tutkimustyössä on mahdollista käyttää henkilötietoja (henkilötunnuksia). ARA on tarkistanut tulkinnan asunnottomuustietojen osalta tietosuojavaltuutetulta. - Väestörekisteristä voidaan tarkistaa, onko henkilö asunnoton (esim. osoite Poste restante tai joku laitos). Rekisteritiedon käyttö on erityisesti tarpeen vuokra-asunnon hakijan tietoja tarkistettaessa silloin, kun hakija on oman ilmoituksensa mukaan asunnoton. Eri rekistereiden (esimerkiksi asuntotoimen hakijarekisterin ja sosiaalitoimen asiakasrekisterin) ristiinajoilla varmistetaan, ettei asunnottomuustiedoissa ole päällekkäisyyttä. - Rekisteritiedolla ei yleensä päästä tarkistamaan mahdollista pitkäaikaisasunnottomuutta, koska siihen liittyy olennaisesti hoidon ja avun tarpeen arviointi. 3

4 Kohdassa 12.1 kysytään kustakin asunnottomuusryhmästä erikseen pitkäaikaisasunnottomien 1 määrää. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan asunnotonta, jolla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velkaongelma, päihde- tai mielenterveysongelma, ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuudessa korostuu avun ja hoidon tarve ajallinen kesto on toissijaista Yksinäiset asunnottomat kyselyajankohtana Ryhmään ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa yms. luetaan ilman vakinaista asuinpaikkaa olevat, erilaisissa tilapäissuojissa ja paikoissa asustavat ja kiertelevät henkilöt. Ryhmään asuntoloissa tai majoitusliikkeissä asunnon puutteen vuoksi olevat luetaan asuntolatyyppisissä majoituksissa tai esimerkiksi matkustajakodissa tavallisimmin sosiaalitoimen päivittäisillä maksusitoumuksilla asustavat henkilöt. Ryhmään huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat luetaan esimerkiksi päihdehuollon asumispalveluyksiköissä, erilaisissa hoidollisissa, laitostyyppisissä yksiköissä, turvakodeissa yms. asuvat henkilöt. Mukaan ei lueta erillisiä asuntoja, jotka ovat asumispalvelun piirissä. Näissä asunnoissa tilapäisestikään asuvaa ei katsota asunnottomaksi. Huoltokotityyppisissä yksiköissä asunnottomaksi ei lueta henkilöitä, jotka - ovat siellä pysyvästi hoidon vuoksi, eivätkä haekaan muita asumisratkaisuja - ovat tehneet vuokrasopimuksen ko. huoltokoti- ja muun laitostyyppisen asumisyksikön kanssa. Sen sijaan asunnottomaksi luetaan huoltokotityyppisissä yksiköissä oleva henkilö, jolla on vuokra-asuntohakemus vireillä. Aikaisemmista vuosista poiketen ryhmää vapautuvat vangit 2 ei kysytä erikseen. Ryhmään tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi luetaan sellaiset henkilöt, jotka kunnan tietojen tai arvion mukaan asuvat tilapäisesti tai kiertelevät sukulaisten ja tuttavien luona ilman vakituista asuntoa. Tähän ryhmään ei lueta vanhempiensa luona asuvia nuoria. 1 Pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tiedon keruusta löytyy lisätietoja ARAn verkkojulkaisussa: Sari Pitkänen, Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja , ks. FI/ARAtietopankki/ARAn_julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Selvitys_pitkaaikaisasunnottomuuden _maar%281365%29 2 Vapautuvien vankien asunnottomuudesta on vaikea saada tietoa mm. tietosuojakysymysten takia. Rikosseuraamuslaitoksella on vuositilastoja vankien asunnottomuudesta, mutta näiden tilastojen käyttäminen kuntakohtaisena poikkileikkausaineistona ei ole mahdollista. 4

5 - Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona ryhmässä voidaan olettaa olevan eniten niitä, joiden asuminen voidaan järjestää yleisen asunnonjaon kautta normaalista vuokra-asuntokannasta. - Tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona -ryhmässä pitkäaikaisasunnottomaksi lukemisen pitäisi perustua ensisijaisesti sosiaalitoimen asiakkuuteen, jolloin palvelujen tarpeen perusteella voidaan päätellä, täyttyvätkö pitkäaikaisasunnottomuuden kriteerit. - Myös muu 'vahva näyttö' pitkäaikaisasunnottomuudesta voi olla luokittelun kriteerinä, esimerkiksi henkilön asumis- tai asunnottomuushistorian tunteminen. - Palveluntuottajien asiakastiedoista voi myös näkyä sellaisia pitkäaikaisasunnottomia, jotka saavat eläkettä, eivätkä sen takia asioi kaupungin sosiaalitoimistossa. (He voivat olla nuoriakin päihde- ja mielenterveysongelmaisia.) Yksinäisistä asunnottomista kysytään erikseen naisten, nuorten (alle 25 v.) ja myös maahanmuuttajien osuutta. Maahanmuuttajiin luetaan kaikki asunnottomat pakolaistaustaiset ja ulkomaalaiset yksinäiset henkilöt, myös inkeriläiset. Maahanmuuttajatiedon voi selvittää väestörekisteristä äidinkielen ja syntymäpaikan avulla Asunnottomat perheet kyselyajankohtana Ryhmään perheet tai pariskunnat, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa luetaan perhe tai pariskunta, joka yhteisen asunnon puutteessa asuu erillään tai asuu tilapäismajoituksessa, kuten matkustajakodissa, hotellissa tai sukulaisten ja tuttavien luona. Asunnottomiin perheisiin luetaan myös ensi- ja turvakodissa ja kriisiasunnoissa asuvat perheet. Perheistä kysytään myös perheeseen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärää Kunnan asunto- ja sosiaalitoimen vuoden 2015 aikana asuttamien asunnottomien määrä Kukin yksinäinen asunnoton tai asunnoton perhe, joka vuoden aikana on saanut asunnon, lasketaan mukaan vain kerran. Vaikka loppuvuodesta ei olekaan vielä tarkkoja tietoja, niin pyydämme kuntaa arviomaan koko vuoden 2015 tiedot. Majoitusliikesijoituksia, turvakoteja, perhehoitoa tai laitoshuoltoratkaisuja ei lueta mukaan. Asutetuista yksinäisistä asunnottomista kysytään erikseen pitkäaikaisasunnottomien määrää. Asutetuista perheistä kysytään samoin kuin kohdassa 12.2 myös perheeseen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärä Toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi Kohdassa 12.5 voi kertoa vapaamuotoisesti, mitä toimenpiteitä kunnassa on tehty asunnottomuuden vähentämiseksi ja mitkä syyt ovat vaikuttaneet asunnottomuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. PAAVO-kuntien (pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma) vastauksia voidaan käyttää selvityksen pohjalta laadittavassa Asunnottomuusraportissa. 5