Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen

Transkriptio

1 Ohje KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun hakeminen Peruste Poikkeaminen Erityisistä syistä voidaan myöntää poikkeaminen rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kiellosta ja rajoituksista. Hakijan on esitettävä erityinen syy poikkeamiselle. Erityisen syyn tulee olla tontin tai rakennuksen käyttöön liittyvä, ei hakijan henkilökohtainen syy. Poikkeaminen ei saa: - aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle - vaikeuttaa luonnonsuojelulain tavoitteiden saavuttamista - vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevia tavoitteita. Erityinen syy voi olla esimerkiksi: - kiinteistön hyödyntäminen rantarakennuspaikkana/oma virkistyskäyttö tai - asemakaavan toteutumisen edistäminen - alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen - alueen tarkoituksenmukainen käyttö - ympäristön turvallisuuden tai terveellisyyden edistäminen - määräysten tai tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen - kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen - kaupunki- tai ympäristökuvan eheyttäminen, parantaminen tai rikastuttaminen - alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen - elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen - tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö - asuin- tai toimintaympäristön parantaminen - olemassa olevan rakennuksen tarkoituksen mukainen käyttö tai hyödyntäminen - asuinolojen parantaminen - suojelutavoitteiden edistäminen - kulttuuri- ja luonnonolojen vaaliminen - ympäristöhaittojen ehkäiseminen - liikenneolojen parantaminen - pysäköintijärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus - teknisen huollon verkoston tarpeet; jne. (Jääskeläinen, Syrjänen Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, Rakennustieto Oy) Hakemuksessa pitää perustella, miten hakemuksessa mainittu erityinen syy liittyy poikkeamislupahakemuksessa haettuun ratkaisuun. Suunnittelutarveratkaisu Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen.

2 Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Edellytyksenä suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on - ettei se aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle - ettei se aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä - että se on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Käsittely Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuhakemus jätetään kaupungille. Kaupunkirakenneyksikön kaavoitus valmistelee hakemuksesta esityksen kaupunkirakennelautakunnalle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päättää poikkeuksista kaupunkirakennelautakunnan lausunnon pohjalta silloin, jos poikkeaminen koskee: - uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa - vähäistä suurempaa poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta - poikkeamista rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä - poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 3. momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Poikkeamisluvan ja suunnittelutarveratkaisun käsittely valitusaikoineen kestää 2-4 kuukautta, joten näiden lupien tarve on syytä selvittää hyvissä ajoin ennen suunniteltua rakentamista. Maksut Kaupunkirakennelautakunnan myöntämä lupa maksaa 520 euroa (alv 0 %). Jos päätös on kielteinen, niin silloin maksu on 260 euroa (alv 0 %). ELY-keskuksen myönteisen päätöksen maksu on 520 euroa ja kielteisen 250 euroa. Neuvonta ym. Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemus liiteasiakirjoineen jätetään kaupunkirakenneyksikköön, os. Muuntamontie 5. Tämä koskee myös niitä tapauksia, joissa poikkeuksen myöntää ELY-keskus. Hakemuksia ja neuvoja saa virka-aikana kaupunkirakenneyksikön kaavoituksesta, os. Muuntamontie 5, Joensuu. Neuvoja antavat: - kantakaupungin asemakaava-alueet: Antti Rissanen, p kantakaupungin muut alueet ja Reijola: Kalle Sivén, p liitoskuntien Eno ja Tuupovaara alueet: Jukka Haltilahti, p liitoskuntien Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä (pl. Reijola) alueet: Vesa Huohvanainen, p Hakemukseen tarvittavat asiakirjat 1. Lupahakemus 1 kpl - Hakemuslomakkeen saa kaupunkirakenneyksikön palvelupisteestä, os. Muuntamontie 5 tai oheisesta osoitteesta Suomen Kuntaliiton lomake ke6688: x.html - Hakemuksen allekirjoittavat kaikki omistajat tai haltijat. Jos hakija toimii omistajan tai

3 omistajien valtuuttamana, tulee hakemukseen liittää valtakirja. - Hakemuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää perusteluihin ja erityisiin syihin sekä hankkeen keskeisiin vaikutuksiin (lomakkeen kohdat 11 ja 12). 2. Asemapiirros 2 kpl, mittakaavassa 1:500 tai 1:1000 Asemapiirros on laadittava Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukaan. Tämän ohjeen sivulla 4 on asemapiirrosmalleja. Jos hakija kuulee itse naapurit, pitää allekirjoitukset saada kuulemiskaavakkeen lisäksi myös yhteen asemapiirrokseen (katso kohta 6). 3. Asemapiirros 1 kpl, A3-kokoisena tai pdf-tiedosto lähetettynä valmistelijalle mikäli asemapiirros on suurempi kuin A3 (katso kohta 2). 4. Julkisivupiirrokset tarvittaessa 5. Selvitys rakennuspaikan omistus- tai hallintaoikeudesta, jos kysymys on vuokrauksesta yksityiseltä, omistus on kestänyt alle vuoden tai kaupungin tontin hallinta on alle 3 kk. Muissa tapauksissa tieto on saatavissa kiinteistörekisteristä eikä hakijan tarvitse sitä toimittaa. 6. Naapureiden kuuleminen Naapureita on aina kuultava hakemuksesta. Hakija voi liittää hakemukseen selvityksen, että naapurit tai osa naapureista on tietoisia hakemuksesta sekä heidän mahdollisesta kannastaan hakemukseen. Naapureiden kuulemiselle on paikka hakemuslomakkeen sivulla 4. Naapureiden allekirjoitukset on otettava myös yhteen asemapiirrokseen. Kiinteistön kaikki omistajat tai haltijat on kuultava. Jos kaupunki hoitaa naapureiden kuulemisen, siitä peritään taksan mukainen maksu. Maksu on 47 euroa (alv 0 %), jos kuultavia naapureita on 1 2. Kolmannen ja sitä seuraavien kuultavien naapureiden osalta korvaus on 18,50 euroa (alv 0 %) kutakin kuultavaa kohti, kuitenkin enintään 139,50 euroa yhtä lupa-asiaa kohti (alv 0 %). Kaupungin suorittama naapureiden kuuleminen viivästyttää hakemuksen käsittelyä kaksi - kolme viikkoa. Tämän ohjeen loppuosassa on esimerkkipiirroksia kuultavista naapureista sekä lakimääritelmä naapureista. Joissakin tapauksissa on syytä suorittaa myös muiden asianomaisten kuuleminen. Tällöin kuuleminen edellyttää kuuluttamista, jonka hakija maksaa. Näissä tapauksissa kaavoitus ottaa yhteyttä hakijaan. 7. Muut asiaa selventävät asiakirjat - valokuvat - selvitys jätevesien käsittelystä, jos rakennuspaikka ei liity yleiseen viemäriverkkoon - rakennuspiirustuksia, mikäli poikkeusta ei voida yksiselitteisesti kuvata asemapiirroksessa mm. jos poikkeaminen koskee asemakaavan julkisivumääräyksiä. 8. Laskutustietolomake - laskutustietolomakkeen saa kaupungin internet-sivuilta tai kaupunkirakenneyksikön palvelupisteestä. Päätös toimitetaan postitse luvan hakijalle ja se laskutetaan erillisellä laskulla. Huom! Hakemukseen tarvittava kaava- ja kartta-aineisto liitetään kaavoituksessa hakemukseen. Niiden kulut sisältyvät poikkeamisluvan hintaan.

4 Naapureiden allekirjoitukset ja päiväys Naapureiden allekirjoitukset ja päiväys

5 NAAPUREIDEN MÄÄRITTELY POIKKEAMISISSA JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUISSA Naapureiden määrittely laissa Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 90 :n viittaussäännöksen perusteella poikkeamisen kuulemissäännöstä sovelletaan myös Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiseen suunnittelutarveratkaisuun. Poikkeamishakemuksessa kuultavien piiri on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 173 :ssä. Kuultavat voivat hankkeen luonteesta riippuen suppeimmillaan olla joko rakennuspaikan naapureita (maankäyttö- ja rakennuslaki ); tai sitten laajemmin muita asianosaisia, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 133 mukaan naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa tai haltijaa. Jos kiinteistöllä on useita omistajia tai haltijoita, heitä kaikkia on kuultava. Esimerkkipiirrokset naapureista

6 Kiinteistö vastarannalla Etelä-Savon seutukaava: m leveissä lahdissa ja salmissa on vastarannan häiriö vielä selvästi olemassa. Käytännössä ja myös oikeustapauksissa on voitu havaita, että vielä metrin päässä oleva loma-asunto on otettava rajoittavana tekijänä huomioon.