SELKÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT JA EHKÄISY
|
|
- Eija Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SELKÄSAIRAUKSIEN RISKITEKIJÄT JA EHKÄISY Kaija Vestervik Ruumiillinen työ (etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä), vähäinen vapaa-ajan liikunta, vartalolihasten heikkous, autolla ajo, tapaturmat, liikapainoisuus, tupakointi ja stressi ovat tekijöitä, joilla on osoitettu olevan yhteyttä selkäsairauksien ilmaantuvuuteen ja vallitsevuuteen. Tutkimuksia on kuitenkin liian vähän ja niissä on liikaa heikkouksia, jotta yksityiskohtaisia suosituksia selkäsairauksien ehkäisemiseksi olisi laadittavissa. Mikäli keksitään keinoja vaikuttaa elintapoihin ja työn laatuun, suuri osa selkäongelmista voi olla ehkäistävissä. Selkäsairauksien ehkäisyn erään painopisteen on oltava terveydenhuollossa. Myös tapaturmien tehostettu torjunta voisi vähentää merkitsevästi selkäsairauksien yleisyyttä. Terveyden laaja-alainen edistäminen on sopiva päälinja selkäsairauksien ehkäisyyn. Väestön selkäongelma ilmenee pikemminkin eräänlaisena jatkumona kuin selvästi erottuvana potilasjoukkona: vain viidesosa suomalaisista välttää selkäongelmat kokonaan, puolella väestöstä ilmenee toistuvia kipujaksoja ja heistä noin kolmasosalla selkäongelma kehittyy pitkäaikaiseksi huonontaen toimintakykyä ja haitaten jokapäiväisiä tehtäviä. Tästä syystä selkäsairauksien torjuntaan tarvittaisiin koko väestöön kohdistuvia toimenpiteitä, lähinnä ehkäisyä. Selkäsairauksien ehkäisy edellyttää, että tunnetaan kausaalisia (syytä ilmaisevia) riskitekijöitä, joihin vaikuttamalla sairastumisvaaran voitaisiin toivoa pienenevän. Alaselän kipujen ja oireyhtymien riskitekijöitä on toistaiseksi pyritty tunnistamaan tai niiden merkitystä arvioimaan noin sadassa tutkimuksessa. Yhteenvetoja tuloksista on esitetty lukuisissa suomalaisissakin kirjallisuustutkimuksissa. Luotettavien diagnostisten menetelmien puute on ollut pahimpana esteenä selkäsairauksien syytekijöiden tunnistamiseen tähtäävälle epidemiologiselle (esiintyneisyyttä ja levinneisyyttä käsittelevä) tutkimustyölle. Useimmat tähänastiset tutkimukset ovat käsitteellisestikin pulmallisia, koska ne ovat kohdistuneet vaivoihin eivätkä sairauksiin. Kipuja ja oireyhtymiä (kenties välilevytyrän aiheuttamaa iskiasta lukuun ottamatta) ei ole pystytty erottelemaan homogeenisiin (tasakoosteisiin) ryhmiin, vaan niitä on jouduttu luokittelemaan keston, frekvenssin (esiintymistiheys), hoitovalintojen ja haittojen mukaan. Tällöin jää epävarmaksi, mihin mahdollinen riskitekijä on oikeastaan yhteydessä. Lisäksi suurin osa julkaistuista
2 tutkimuksista on asetelmaltaan takenevia tai poikittaisia, jolloin vertailuharhan mahdollisuus on ilmeinen. Myös sekoittavien tekijöiden hallinta on ollut usein puutteellista. Syy-yhteyksiä koskevat päätelmät ovat näin ollen mahdollisia vain varauksin. Liikunta ja lihasvoima Liikunnalla ja selän kuormittumisella voi olla sekä sairauksilta suojaavia että niille altistavia vaikutuksia. Liikunnan ansiosta vahvistuneet vartalolihakset saattavat vaimentaa sellaisia lannerankaan kohdistuvia äkillisiä voimia, jotka muuten vaurioittaisivat välilevyjä. Kolmen etenevän tutkimuksen tulokset tukevat oletusta lihasvoiman suojavaikutuksesta. Chaffin ja Park (1973) havaitsivat selän huonon isometrisen nostovoiman ennustavan selkäkipuja. Kööpenhaminalaisessa väestönäytteessä ja Helsingin kaupungin työntekijöillä selän hyvä kestovoima ennusti selkäkivun pienentynyttä ilmaantuvuutta yhden vuoden seurannan aikana, mutta muilla lihasvoimilla ei havaittu merkitsevää yhteyttä selkäkipuun. Kahdessa muussa etenevässä tutkimuksessa ei kuitenkaan todettu yhteyksiä lihasvoimien ja selkäkipujen riskin välillä. Liikunnan on havaittu ennustavan selkäkivun muttei välilevytyrän pienentynyttä ilmaantuvuutta. Liikunnan yhteyttä selkäongelmien vaaraan on kuitenkin tutkittu valitettavan vähän ja ristiriitaisia havaintoja on julkaistu, mikä haittaa päätelmiä. Liikunnan harrastajat ovat lisäksi terveyden suhteen valikoitunut ryhmä, mikä voi selittää heidän hyvää ennustettaan selänkin osalta. Valikoituminen voisi selittää myös paradoksin, että työaikana tapahtuva kuormittuminen näyttää selälle vaaralliselta mutta vapaa-ajalla tapahtuva suojaavalta. Poikkeuksena tästä yleisestä säännöstä on usein toistuva nostaminen, joka vapaa-aikanakin on lanneselän välilevytyrän riskitekijä. Ehkäiseekö liikunta selkäsairauksia - ja jos ehkäisee, niin millainen liikunta - saattaa olla vaikeasti selvitettävissä. Tähänastiset interventiotutkimukset viittaavat siihen, että harjoittelemalla voidaan vahvistaa selkälihaksia ja vähentää selkäkipujen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Tutkimuksia on kuitenkin vähän, julkaistut aineistot pieniä ja seurannat lyhytaikaisia. Työ Käsitys selän rasittamisen haitallisuudesta levisi laajalle ja 1980 luvuilla, joten fyysisen kuormituksen yhteyttä selkäkipuihin on tutkittu melko paljon. Ruumiillinen työ on lukuisten tutkimusten perusteella kiistatta yhteydessä selkäkivun, iskiaksen ja lannerangan rappeutuman yleisyyteen, etenkin, jos työhön liittyy paljon nostamista, hankalia työasentoja ja vartalon tärinää. Useimmiten yhteys on todettu voimakkaaksi, kysymyksessä tuskin on mikään tuntemattoman sekoittavan tekijän vaikutus, ja toistuva epäfysiologinen kuormitus tarjoaa yhteyksille mielekkään selityksen. Erilaisten ergonomisten toimenpiteiden, kuten nostamista koskevien ohjeiden ja rajoitusten uskotaan vähentävän työhön liittyvien selkäongelmien vaaraa. Nykyistä vahvempaa näyttöä olisi pyrittävä saamaan tällaisten ehkäisytoimien mahdollisista vaikutuksista myös vaikeiden ja pitkäaikaisten selkäoireyhtymien ilmaantuvuuteen.
3 Autolla ajo Autolla ajoon, sekä työssä että vapa-aikana, liittyy sekä selkäkipujen että etenkin iskiasoireiden suurentunut riski, mikä on todettu yllättävän yhtäpitäväksi tähänastisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Välilevyihin voi kohdistua ajamisen aikana epäedullisia vaikutuksia vartalon tärinän, kiihdytysten ja jarrutusten, kuoppaisten teiden, pitkäkestoisen istumisen ja selän riittämättömän tuen seurauksena auton hallintalaitteita käsiteltäessä. Autosta johtuvat haittavaikutukset ovat ainakin periaatteessa vältettävissä rakentamalla tilat, istuimet, hallintalaiteet ja jousitus selkäystävällisiksi. Osa selkäongelmista saattaisi olla ehkäistävissä, jos autolla ajon syysuhde niihin voitaisiin varmistaa ja opittaisiin miten autoiluun liittyviä haittoja voidaan käytännössä torjua. Tapaturmat Tapaturmat, etenkin selän retkahdukset ja nikamien murtumat, voivat kliinisen kokemuksen perusteella johtaa hankaliin ja pitkäkestoisiin vaivoihin. Syysuhteen olemassaolosta ei itseasiassa liene epäilystäkään, mikäli väkivalta on voimakasta ja selkävamma todistettavissa. Usein selkäkipu kuitenkin ilmaantuu vähäisen tai vain epäillyn tapaturman- esimerkiksi nostoliikkeen- yhteydessä, eikä selvää kudosvauriota voida määritellä. Selkäsairauksien ehkäisymahdollisuuksien arvioimiseksi olisi hyödyllistä tietää, miten iso osa väestön selkäongelmista on tapaturmien syytä. Tapaturmien yhteyttä myöhempään selkäkipuun on kuitenkin analysoitu vain kahdessa epidemiologisessa tutkimuksessa. Englantilaisväestössä selkäkivun suhteellinen riski todettiin viisinkertaiseksi, kun henkilö oli ollut sairaalahoidossa jonkin tapaturman seurauksena, mutta riski pieneni sen jälkeen. Pitkäaikaisen selkäoireyhtymän ja aikaisemman selkätapaturman välinen yhteys todettiin voimakkaaksi myös Mini-Suomi tutkimuksessa ja arvioitiin, että kuudesosa selkäsairauksista saattaisi olla tapaturman seurausta. Lihavuus Liikapaino kuormittaa lanneselkää, joten on loogista olettaa sen myötävaikuttavan selkäsairauksien syntyyn. Liikapainoisuus osoittautui lanneselän välilevytyrän riskitekijäksi toisen maailmansodan aikaan palvelleilla amerikkalaissotilailla. Myös kelan autoklinikan tutkimilla miehillä kohtalainen ja jopa vähäinenkin ennusti sairaalahoitoon johtavan välilevytyrän ilmaantumista, joten molemmista toistaiseksi julkaistusta prospektiivisista (tulevaisuuteen suuntautuva) tutkimuksista on saatu miesten osalta yhtäpitävä tulos. Kahdessa poikittaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu yhteyttä suhteellisen painon ja välilevytyrän kanssa. Lihavuus näyttää siis liittyvän lähinnä lanneselän välilevytyrän ja vaikeiden kipuoireyhtymien suurentuneeseen vaaraan. Kysymys voi kuitenkin olla muusta kuin syy-yhteydestä. Tarvitaan lisää epidemiologisia tutkimuksia, joissa muiden tekijöiden sekoittava vaikutus on hallittavissa ja rasvakudoksen jakautumisen ja lihaksikkuuden mahdollisen osuus selvitettävissä. Laihtumisen ja laihduttamisen mahdollisista vaikutuksista selkäsairauksien ilmaantumiseen tai niiden ennusteeseen ei tiedetä. Kaikkiaan näyttö lihavuuden vaarallisuudesta selälle on niin puutteellinen, ettei lihavuuden torjuntatoimia voi nykytiedoin suositella nimenomaan selkäsairauksien ehkäisemiseksi.
4 Pituus Pituus on useissa tutkimuksissa osoitettu lanneselän välilevytyrän ja iskiaksen riskitekijäksi. On kuitenkin pantava merkille, ettei pituus ole yhteydessä selkäkipujen vaaraan, vaan nimenomaan iskiasoireyhtymän esiintymiseen. On mahdollista, että pitkän henkilön nikamien välilevyihin kohdistuu epäedullista kuormitusta. Toisaalta tuntuisi myös mielekkäältä olettaa, että pitkän henkilön nikamavälilevyt ovat tilavuudeltaan suuria, jolloin pullistuma voi herkästi puristaa hermojuurta. Tämä' selittäisi, miksi pituus on yhteydessä iskiasoireyhtymään, mutta ei selkäkipuihin. Tupakointi Tupakointi on yhteydessä sekä selkäkipuihin että iskiakseen. Tämä yhteys on todettu varsin yhdenmukaisesti eri väestötutkimuksissa, mutta tupakoijien suhteellinen selkäkipuriski tupakoimattomiin verrattuna on vaihdellut suuresti eli noin 1,5-kertaisesta jopa kymmenkertaiseen. Yhteys on suoraviivainen ja muista tunnetuista riskitekijöistä riippumaton. Tupakointi selvästikin ennustaa selkäongelmia, eikä yhteys selity siten, että selkäkivut jotenkin johtaisivat tupakoinnin lisääntymiseen. Tupakoijien magneettikuvissa on lisäksi todettu esiintyvän enneaikaiseen välilevyrappeutumaan viittaavia muutoksia enemmän kuin tupakoimattomien. Selitykseksi on mm. arveltu, että pitkäaikainen altistuminen nikotiinille ja hiilimonoksidille haittaisi välilevyjen aineenvaihduntaa, mutta vakuuttavaa näyttöä tästä ei ole esitetty. Tupakoijat kuitenkin eroavat tupakoimattomista monessa suhteessa. Tupakoijien lisääntynyt taipumus selkäongelmiin voi johtua heidän käyttäytymispiirteistään eikä altistumisesta savulle. Tarvitaan lisää tutkimuksia, ennekuin voidaan arvioida luotettavasti onko kysymys syyseuraussuhteesta. Psyykkiset tekijät Psyykkisten tekijöiden liittymistä selkäkipuihin ja niiden ennusteeseen on tutkittu melko paljon. Tiedetään, että kipupotilailla esiintyy yleisesti masennusta, pelkoja, stressiä ja psykosomaattiseksi tulkittavissa olevaa oireilua. Suurelta osin tämä lienee reaktiota kiusallisille kivuille. Psyykkisten tekijöiden merkityksestä on kuitenkin saatu näyttöä prospektiivisistakin tutkimuksista, joissa stressi kokeminen ja siihen viittaavat epäspesifiset oireet ovat ennustaneet selkäkivun, sairaalassa hoidetun välilevytyrän ja työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneen kroonisen selkäsairauden ilmaantumista. Tulosten tulkinta on silti hankalaa, etenkin kun psyykkiset tekijät ja stressin kokeminen liittyvät yleensäkin sairastumisalttiuteen eivätkä selkäkipuihin erityisesti. Vaikka neuroottiset häiriöt tai stressi tuskin kytkeytyvät ainakaan välittömästi selkäsairauksien syntyyn, niillä on olennaista merkitystä kipujen kokemisen ja seurannaisongelmien, esimerkiksi toiminnallisten haittojen ja työkyvyttömyyden kannalta. Monet tekijät näyttävät olevan toisistaan riippumattomasti yhteydessä selkäsairauksien vaaraan. Terveellisinä pidetyt elintavat ovat yhteydessä myös selän terveyteen. Terveyden edistämisen strategia on siksi harkinnan arvoinen päälinja selkäsairauksien torjuntaan. Toimenpiteet, jotka tähtäävät liikapainoisuuden ja tupakoinnin vähentämiseen ja vapaa-ajan liikunnan lisäämiseen, saattavat onnistuessaan vaikuttaa verenkiertoelinsairauksien, hengityselinsairauksien ja syövän ohella vähentävästi myös selkäsairauksien ilmaantuvuuteen. Teksti Koulutettu hieroja Kaija Vestervik
5 Lähteet: Suomen Akatemian julkaisuja 2/96. Selkäsairaudet. Dosentti Markku Heliövaara. Konsensuskokous Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1996:18. Tuki-ja liikuntaelinsairaudet Suomessa. Ongelman laajuus, syyt sekä ehkäisy-, hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet. Dosentti Markku Heliövaara, Professori Hilkka Riihimäki. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 1996 Vain joka viides suomalainen säästyy selkäkivuilta, joka toinen kokee elinaikanaan yli kuusi kipujaksoa, ja 17% yli 30-vuotiaista eli noin suomalaista kärsii kroonisesta selkävaivasta. Selkäsairauksien seurauksena yli :n suomalaisen toimintakyky on heikentynyt. Heistä on varsinaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ja yksilöllisellä varhaiseläkkeellä. MM. tapaturmat, kuormittavat työt, vähäinen liikunta, autolla ajo, liikapaino, tupakointi ja stressi ovat selkäsairauksien riskitekijöitä. Näihin tekijöihin liittyviä syy-seurausolettamuksia on aiheellista edelleen testata. Koska monet selkäsairauksien epäillyt riskitekijät ovat samalla myös muiden keskeisten kansantautien varmoja syytekijöitä ja koska terveellisinä pidetyt elintavat sekä terveyden kannalta edulliset elinolot ennustavat myös selän terveyden säilymistä, yleinen terveyden edistämisen strategia sopii hyvin selkäsairauksien ehkäisyn strategiaksi. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja työn fyysisen kuormittavuuden säätely sekä tapaturmien ehkäisy ovat avainasemassa työhön liittyviä selkäsairauksia niiden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä torjuttaessa.
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotLataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa
Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö Lataa ISBN: 9789522453617 Sivumäärä: 149 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.75 Mb Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat kallis ja kasvava kansanterveysongelma. Yhteiskunnalle
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotLataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa
Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola Lataa Kirjailija: Hannu Vierola ISBN: 9789518852653 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.65 Mb Tupakoinnin ja syövän yhteys tunnetaan hyvin,
LisätiedotTULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA
TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA Marja Kinnunen toiminnanjohtaja Suomen Tule ry www.suomentule.fi www.tulessa.fi 36 900 sai työkyvyttömyyseläkettä selän vuoksi 250 000 suomalaisella polven/lonkan
LisätiedotTULES. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
TULES Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Tule-sairaudet haittaavat monen päivittäistä elämää Tules-lyhennettä käytetään kaikista sairauksista ja ongelmista, mitkä vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistöön.
LisätiedotTyöurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa
Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden
LisätiedotSelkäsairauksien esiintyvyys
Selkäsairauksien esiintyvyys Lähes jokaisella suomalaisella on jossakin elämänsä vaiheessa ollut selkäkipuja. Selkävaivat ovat pääosin ohimeneviä ja niissä on hyvä ennuste. (toipuminen on todennäköistä)
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotKäyttäjän ehdoilla. Fiksut ratkaisut - helppokäyttöiset uudet Rehband selkäortoosit
Käyttäjän ehdoilla Fiksut ratkaisut - helppokäyttöiset uudet Rehband selkäortoosit Uudet selkäortoosit: yksi tuoteperhe kattaa kaikki indikaatiot Otto Bock kuuluu Saksan innovatiivisimpiin Healthcare-yrityksiin
LisätiedotIbandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna
LisätiedotStressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?
Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Lisätiedottoiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori
KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotSuomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund
Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotTYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?
TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotIhmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.
Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12
LisätiedotTOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA
01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotKärkidigiä rinta rottingilla
Kärkidigiä rinta rottingilla Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta Case: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakasta lopettamisen tukeminen Maria Juusela, LT, KFI-el
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)
KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotIÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY
Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja
LisätiedotKsylitoli viisas valinta. Marjo Tipuri
Ksylitoli viisas valinta Marjo Tipuri 14.3.2019 Ksylitoli viisas valinta Yleistä ksylitolista Käyttösuositukset Historiaa lyhyesti Opiskelijoiden ksylitolin käyttö Miksi ksylitolia? Mitä ksylitoli on?
LisätiedotHenkilöstön voimavarakartoituskysely
Henkilöstön voimavarakartoituskysely HENRY Foorumi 3.11.2004 Henkilöstön voimavarakartoitus Laaja-alainen kyselykartoitus Perustuu tieteelliseen tutkimukseen Hyödyntää uusinta tietotekniikkaa Tuloksia
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotFyysiset riskit ja oireet
Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotAlaselkäkivun riskitekijöiden kartoitus: integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Alaselkäkivun riskitekijöiden kartoitus: integroitu systemaattinen kirjallisuuskatsaus Alina Airikainen Anni Hellman Alla Ortiz 2013 Otaniemi 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Alaselkäkivun riskitekijöiden
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
Lisätiedot