Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK
|
|
- Tyyne Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK
2 Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka tuottaa hermojärjestelmässämme toimintareaktioita Aistimusten hyvä kulku auttaa hermojärjestelmää kehittymään tarkoituksenmukaisesti - kun hermojärjestelmä on kehittynyt oikein, oppiminen ja tarkoituksenmukainen toiminta on helppoa - oppiminen on osa koko hermoston toimintaa - suurin osa oppimisen taidoista perustuu aivojen kykyyn integroida sensorista tietoa eli kykyyn yhdistää erilaisia aistimuksia Jos jossakin kohti hermojärjestelmää on heikkoutta, lapsen on vaikea oppia ja käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti - aistitoiminnoissa ilmenevät yleensä eri aistien yliherkkyytenä (hypersensitiivisyys) tai aliherkkyytenä (hyposensitiivisyys)
3 Tunto- l. Kosketusaisti Taktiilinen aisti Ihmisen laajin aisti, jonka kehittyminen alkaa jo hyvin varhain kohdussa Tärkeässä osassa aistitoimintojen muokkaamisessa (sensorisessa integraatiossa) Tuntoaistin normaali toiminta luo pohjan myös muiden aistien kehittymiselle Tuntoaistin tehtäviä: - välittää tietoa kosketuksesta, kivusta ja lämpötilasta iholla - taitojen automatisoiminen yhdessä muiden aistien kanssa
4 Tuntoaisti jatkuu Tuntoaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vältellä esineiden ja ihmisten koskettamista sekä muiden kosketuksia - reagoi puolustus tai pakoreaktiolla likaantumiseen, tietynlaisiin vaatteiden materiaaleihin (karhea, puuvilla), ruokien koostumuksiin (kylmä, kuuma, paakkuinen) sekä kevyisiin, yllättäviin kosketuksiin - saattaa kokea epämiellyttävänä tai kivuliaana yllättävän kosketuksen Tuntoaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi ei tiedosta kipua, lämpötilaa tai miltä jokin tuntuu - saattaa mm. rypeä kuralammikoissa, tonkia lelukasaa ilman tarkoitusta, pureskella paidan hihoja, hangata itseään seiniin ja huonekaluihin tai törmäillä ihmisiin
5 Vinkkejä tuntoaistin stimuloimiseen Yritä vähitellen tuottaa lapselle erilaisia kosketuksen elämyksiä esim. askartelu- tai käsityötilanteissa, lapsen on helpompi sietää sitä, että hän itse tekee itselleen kuin että hänelle tehdään. Näytä lapselle tilanteita ja yritä saada ne tuntumaan hauskoilta, mielikuvitus mukaan (ollaan prinsessoita/prinssejä tai peikkoja..) Tarjoa tuntoaistimuksia tasapuolisesti kehon molemmille puolille ja varsinkin niille kehon osille, joita lapsi ei itse näe Käytä kiristämättömiä ja kutittamattomia vaatteita Tunnustellaan erilaisia materiaaleja/sisustuksen pintoja mitä kotoa/koulusta löytyy Hierotaan kehoa erilaisilla palloilla, rullilla ja värisevillä laitteilla Pesutilanteissa voi käyttää erilaisia harjoja /sieniä, vaihdellaan miellyttävällä tavalla veden lämpötilaa Kehon eri osien rasvaaminen Maataan painavan peiton alla
6 Asentotunto proprioseptiivinen aisti Aisti, joka käsittelee lihasten, nivelsiteiden ja nivelten kautta saatuja aistimuksia asennosta ja kehon osien suhteista toisiinsa Tehtävänä auttaa ihmistä hahmottamaan kehoansa, hallitsemaan sen asentoja ja säätelemään eri kehon osien liikkeitä Suurin osa tapahtuu automaattisesti/tiedostamattomasti Asentotunnon aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi voi olla kankea, jäykkä tai jännittynyt - hallitsee liikkeensä heikosti - välttelee hyvää kehonhahmotusta vaativia tehtäviä Asentotunnon aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi lysähtelee maahan tai laahustaa - liikkeet kömpelöt ja epätarkat, törmäilee esineisiin - tömistelee jalkojaan ja hypistelee sormiaan
7 Liike- ja tasapainoaisti vestibulaarinen aisti Aisti, joka käsittelee sisäkorvan kautta saatuja aistimuksia liikkeestä, painovoimasta ja tasapainosta Läheisessä yhteistyössä asentotunnon kanssa Tehtävänä: - kertoa olemmeko itse liikkeessä vai paikallamme sekä mihin suuntaan ja millä nopeudella liikumme - pään ja kehon asentojen muutosten huomioiminen ja niihin reagoiminen yhdessä sisäkorvan aistinsolujen kanssa Vestibulaarisiin aistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi välttää liikkumista ja yllättävää liikuttamista - pelkää horjahtamista - välttää juoksemista, pysyttelee tukevasti jaloillaan - pahoinvointia autossa ja hississä
8 Liike- ja tasapainoaisti jatkuu.. Vestibulaarisiin aistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi kaipaa nopeaa ja pyörivää liikettä (keinut, heiluminen, pyöriminen, karusellit) menemättä pyörälle päästään - liikkuu jatkuvasti, on levoton ja nauttii ylösalaisin olemisesta - on oikea hurjapää
9 Vinkkejä asentotunnon sekä liike- ja tasapainoaistin stimuloimiseen Toiminnot, jotka panevat lihakset venymään ja työskentelemään voimakkaasti Kokeillaan rauhallisesti eri asentoja, maataan selällään/mahallaan, kysy haluaako lapsi lisää (lapsen ehdoilla) Lasta rauhoittamaan voi kokeilla painoliivejä tai olkapäillä painotyynyjä Istuessa jalkojen tulisi olla tukevasti maassa Käytä lapselle mukavaa tuolia, jotta lapsi ei koe valuvansa lattialle Kokeile mm. - T-tuolia, terapiapalloja (tarinat, laululeikit..) - Kävelyä erilaisissa maastoissa, tasapainoratoja (sisällä ja ulkona) - Viivaa pitkin kävelyä - Trampoliinia - Ei saa koskea lattiaan leikki - Keinuminen
10 Näköaisti Aisteista kaikkein erikoistunein ja toiminnaltaan monimutkaisin Näköaistin tehtäviä: - katseen kohdistaminen - liikkuvan kohteen seuraaminen - eri kokoisien ja eri etäisyyksillä olevien asioiden näkeminen tarkasti - kuvio- tausta- erottelu - etäisyyksien ja suuntien arvioiminen - värien havaitseminen - pimeä- ja hämäränäkö - tärkeä vuorovaikutuksessa
11 Näköaisti jatkuu Näköaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa innostua liikaa ylivireys - saattaa peittää silmänsä - saattaa siirtää katseen pois ihmisistä - saattaa olla tarkkaamaton piirtäessään tai kirjoittaessaan - reagoi yliherkästi kirkkaaseen valoon - saattaa olla ylivalpas aina varuillaan ja tarkkaavainen, jolloin keskittyminen olennaiseen on vaikeaa Näköaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - vaikka lapsi näkee normaalisti, hän saattaa kosketella kaikkea, koska hän ei muuten ymmärrä näköaistin kautta saamaansa tietoa riittävän hyvin otettava muut aistit avuksi - ei ehkä huomaa toisten ilmeitä ja eleitä kuten ei myöskään tienviittoja tai ohjetauluja
12 Vinkkejä näköaistin stimuloimiseen Tunnista lapsen näkökenttä ja sen rajat Käytä apuna puhetta, tunnustelemista, ohjaa kädestä tarvittaessa, kuvaile Etene rauhallisesti, tauota puhetta Anna aikaa tutustua myös omatoimisesti Karsi pois ylimääräiset näköärsykkeet, ja muut aistiärsykkeet (ylimääräiset äänet) Säilytetään tärkeitä esineitä tietyssä paikassa Harjoittele katseen kohdistamista (taskulamppu + pimeä huone) Hyvä/sopiva valaistus Selkeä järjestys ja värit (esim. jalkalistojen maalaaminen)
13 Kuuloaisti Ihminen suuntautuu ympäristöön ja saa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista kuulonsa avulla Rekisteröi erilaiset äänet, erittelee korkeudet ja voimakkuudet ja auttaa paikallistamaan äänten lähteet Ihminen hahmottaa ympäristöään ja pystyy ennakoimaan tulevia tapahtumia Kuuloaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa peittää korvansa - saattaa valittaa melusta Kuuloaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa jättää huomioimatta ääniä eikä ehkä kykene seuraamaan sanallisia ohjeita - ei ehkä kuule kunnolla omaa ääntään, saattaa puhua huutaen - saattaa vaatia, että television tai radion ääntä pidetään kovalla
14 Vinkkejä kuuloaistin stimuloimiseen Selvitä millä tavoin lapselle on helpointa ymmärtää ja kuulla puhuttua puhetta/kommunikoida Selvitä miten lapsi reagoi erilaisiin kuuloärsykkeisiin Poista taustamelu Hyödynnä muita toimivia aisteja Ympäristön ääniin tutustuminen Anna lapsen valmistaa itse itselleen erilaisia soittimia, joita hän voi kokeilla Kuunnelkaa musiikkia/eläinten ääniä radiosta ja matkikaa mitä kuulette
15 Hajuaisti Välittää ihmiselle tietoa hänen hengittämänsä ilman ja syömänsä ruoan laadusta Hajujen erottaminen toisistaan ja hajun lähteen paikallistaminen Hajuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa hajuja (esim. kypsä banaani) Hajuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa jättää huomioimatta epämiellyttäviä hajuja (esim. likaiset vaipat) - saattaa nuuhkia ruokaa, ihmisiä ja esineitä
16 Makuaisti Liittyy läheisesti hajuaistiin ihminen ei pysty erottamaan tarkasti makuja ilman yhteistoimintaa hajuaistin kanssa Makuaistimuksiin yliherkästi reagoiminen: - lapsi saattaa vastustaa tiettyjä ruoan koostumuksia ja lämpötiloja - saattaa kakistella syödessään Makuaistimuksiin aliherkästi reagoiminen: - saattaa nuolla tai maistella syötäväksi kelpaamattomia esineitä - saattaa pitää voimakkaasti maustetuista tai hyvin kuumista ruuista
17 Vinkkejä haju- ja makuaistien stimuloimiseen Ennen ruokahetkeä kannattaa kokeilla jotakin vahvasti proprioseptiivisiä aistimuksia antavaa tekemistä Tarjotaan ruoka-aineita erikseen, vältetään sekoittamista Maistellaan erilaisia makuja, haistellaan hajuja ja nimetään niitä
18 Yleistä huomioitavaa Selvitä aluksi millaiset tuntoaistimukset aiheuttavat epämiellyttävän tunteen, ja millaisia aistimuksia lapsi sietää Tavoitteena auttaa lasta saavuttamaan levollisen valppauden olotila Niin kauan kuin ongelma aiheuttaa kielteisiä reaktioita lapsessa, yritä välttää näitä ärsyttäviä tilanteita ja materiaaleja, vältä valtataistelua Laaja-alaisesti kehityshäiriöisiä lapsia rauhoittaa tehokkaimmin vahva kosketuspaine sekä rytminen liikkeeseen liittyvä stimulaatio
19 Lapsen koulunkäynnin tukeminen Turvallinen, rauhallinen ja häiriötön ympäristö Tauot työskentelyssä, jolloin voi venytellä ja liikkua Huomion kiinnittäminen lapsen vahvuuksiin ja heikkouksiin Jokainen tarvitsee ohjausta löytääkseen ongelmiin ratkaisuja Kaikille on hyvä vakuuttaa ettei ole mitään väärää siinä, että hänen taitonsa ovat erilaiset kuin toisten Vakuuta, että hänen ajatuksillaan on merkitystä ja häntä arvostetaan sellaisena kuin hän on Vähennä liiallista aistiärsykkeiden tulvaa (visuaaliset aistiärsykkeet, taktiiliset häiriötekijät, auditiiviset häiriötekijät, mukavat kalusteet, liitutaulut ja tehtäväpaperit puhtaina) Työskentelyn muuttaminen (säännönmukaiset rutiinit, siirtymisten suunnittelu, ryhmäpalkinnot, yksinkertaista ohjeet, anna aikaa, anna vaihtoehtoja, puhu matalalla ja hiljaisella äänellä, painota myönteisiä puolia)
20 Lapsen tunteiden kanssa toimeen tuleminen Huomioi ja hyödynnä lapsen vahvuuksia Aseta lapselle pieniä ja helposti saavutettavissa olevia päämääriä Rohkaise omatoimisuuteen Tarjoa uusia aistikokemuksia Kannusta lasta liikkumaan ja kokeilemaan uusia liikekokemuksia Tue sekä fyysisesti että emotionaalisesti Anna lapsen kokea myös surua, turhautumista ja vihaa Anna mahdollisuuksia purkaa kielteisiä tunteitaan Anna palautetta Kehu, ymmärrä, kuvittele itsesi lapsen tilanteeseen Aseta kohtuullisia rajoja Kuuntele vaistojasi
21 Autismi ja aistitiedon käsittelyn ongelmat Suurimmat vaikeudet aistimusten käsittelyssä: - aistiärsykkeet eivät rekisteröidy oikein hänen aivoissaan - aisti-impulssien säätely on puutteellista - aivojen osa, joka saa ihmisen halukkaaksi tekemään jotakin, ei toimi autistisella lapsella normaalisti Inhoaa hellää silitystä mutta pitää peuhaamisesta Vaikeuksia motorista ohjailua vaativissa tehtävissä, stereotyyppiset eleet ja liikkeet Vastustavat liikettä Tutkii kaikkea haistelemalla tai maistelemalla Kiputunto ja kuumansieto alentunut Joutuu helposti pois tolaltaan ja saa raivareita Tavanomainen vaarantaju alentunut, pelkää esim. uusia paikkoja
22 Autismi ja aistit Ensimmäiseksi lapsi täytyy saada kokemaan liikeaistimukset siedettäviksi Rohkaise muodostamaan yksinkertaisia ja tarkoituksenmukaisia toimintareaktioita Anna lapselle aikaa tutustua paikkaan, esineisiin, vaatteisiin.. Lapsi tarvitsee toistoja, kokeilkaa yhdessä Käytä eri aistikanavia asioihin, esineisiin tutustumisessa Valmista lapsi kunnolla tulevia tapahtumia varten, tutustukaa esineisiin yhdessä, nimetkää niitä ja jutelkaa mitä milläkin voidaan tehdä Luo selkeät struktuurit Kuvat avuksi
23 LÄHTEET Kranowitz, C. S Tahatonta tohellusta, sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. Kranowitz, C. S The Out-of-Sync Child Has Fun, activities for kids with sensory prosessing disorder. Yack, E. Sutton, M. Aquilla, P Leikki linkkinä lapseen, toimintaterapiaa sensorisen integraation keinoin. Ayres, A. Jean Kun lapsi ei opi leikkimään.
Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
LisätiedotKEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario
KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,
LisätiedotADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
LisätiedotAistisäätely kehittyy
Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotSisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25
Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotCarol Stock Kranowitz
Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä
LisätiedotLataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz. Lataa
Lataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz Lataa Kirjailija: Carol Stock Kranowitz ISBN: 9789524510707 Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.86 Mb Sensorisen integraation häiriö seuraa
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotAistitoimintojen huomioiminen
Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön
LisätiedotAISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA
AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA Kontakti kahden ihmisen välille syntyy aistien kautta. Näillä sivuilla kerrotaan aistien toiminnasta, kehityksestä ja siitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, jos aistit
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotMotorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
LisätiedotKotihoidossa olevan 4- vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta- ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Luottamuksellinen Varhaiskasvatuspalvelut ja Terveyspalvelukeskus Kotihoidossa olevan 4- vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta- ja arviointilomake Huoltajat täyttävät yhdessä lomakkeen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotHYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:
Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotHAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotAistituotteet oppimisen tukena. Vireystilan säätely istumatyöskentelyssä
Aistituotteet oppimisen tukena Vireystilan säätely istumatyöskentelyssä Tän kanssa vois olla vaikka ikuisuuden Aistituotteet oppimisen tukena. Keski-Koukkari Noora, Rintala Maija ja Vainioranta Heidi 04.
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotKäytös. Pieni oppimäärä lammaspsykologiaa. Normaali käytös. Lampaat. Epänormaali käytös 03.06.2014. Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomi
Pieni oppimäärä lammaspsykologiaa Kaie Ahlskog ProAgria Etelä-Suomi Mitä enemmän tunnet lammasta: Helpompi tunnistaa ongelmia Esim. onko uuhi sairas karsinan nurkassa, tai aloittamassa poikimista Käsittely
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotHANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!
Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotAyl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.
Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLiike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti
Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
Lisätiedotpyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!
pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotPelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu. HGK:n valmennus 2012
Pelitaktiikka ja monipuolinen harjoittelu HGK:n valmennus 2012 Mitä pelitaktiikalla tarkoitetaan? Omien vahvuuksien hyödyntämistä maksimaalisesti. Omien heikkouksien välttämistä pelissä. Pelin, kentän
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT
VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotLapsen vahvuudet 4-vuotiaana
Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana 1 Huoltajat Lapsi Neuvola Varhaiskasvatus Minä itse (lapsi piirtää oman kuvan) 2 HUOLTAJIEN LOMAKE 4-VUOTIAAN LAPSEN LAAJAAN NEUVOLATARKASTUKSEEN pvm / 20 Lapsen nimi Osoite
LisätiedotAISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ
AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ Opasvihko sensomotorisista hiekkalaatikkoleikeistä Anni Savolainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-
LisätiedotOpas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi
Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun
LisätiedotPsyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa
Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa 9.10.2017 Psyykkinen valmennus Millaisia ajatuksia herättää? Psyykkinen valmennus Monesti vieläkin ajatellaan, että psyykkinen valmennus on kuin mentäisiin lääkäriin
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotMiten tukea nuorta alkavalla uralla?
Miten tukea nuorta alkavalla uralla? Nuorta asennetta työelämään Vanhustyön Trainee hanke 23.10.2017 Erja Sandberg KT, erityispedagogi Taustalla Paljon epäonnistumisenkokemuksia, jotka aiheuttavat: 1.
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
LisätiedotNähdyn hahmotusvaikeudet
Nähdyn hahmotusvaikeudet Alle kouluikäiset lapset Korkeampien näköratojen häiriöiden havaitseminen alkaa olla mahdollista ensimmäisen ikävuoden lopulla (www.lea-test). Sosiaalisesti merkittävimmät viitteet
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotMatematiikan assistenttien koulutuspäivä
Matematiikan assistenttien koulutuspäivä 6.9.2010 Linda Havola, Helle Majander Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Sisältö Esittäytyminen Hyvän laskuharjoitusten
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotAnu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ
Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ Sosiaalialan koulutusohjelma 2018 AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ Yli-Pietilä, Anu Satakunnan ammattikorkeakoulu Sosiaalialan
LisätiedotLevitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Piirrä silmät kiinni vasemmalla kädellä oma muoto kuvasi ja esittele itsesi muille. Halaa itseäsi.
Mistä kuva kertoo? Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista. Levitä käsivartesi ja sano: Aaah, minä olen ihana. Katso ympärillesi ja kerro viisi kaunista asiaa, jotka näet. Piirrä silmät kiinni vasemmalla
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotSano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 1 tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida tekstit tehtävä sidor_layout 1 019-01-09 14:06 Sida 3 Sano sinua vastapäätä olevalle jotain kaunista.
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotPirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotSENSORINEN INTEGRAATIO
SENSORINEN INTEGRAATIO taustateoria ja terapia Aistitoiminta lapsen käyttäytymistä ohjaamassa - sensorisen integraation näkökulma, TtM, ft, SI-terapeutti Ihmisen keskushermoston sensorinen integraatio
LisätiedotAISTIRIKAS ARKI. Opas lapsen aistisäätelyn tukemiseen OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA AISTIRIKAS ARKI Opas lapsen aistisäätelyn tukemiseen T E K I J Ä / T : Emmi Honkanen Oili Koikkalainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotVähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta
Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I
Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotMAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.
MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
1 Myrskylän kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi: Syntymäaika: Esiopetuksessa havainnoitavia asioita: lapsen vahvuudet, opitut taidot ja mielenkiinnonkohteet syksy kevät työskentelytaidot
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali 1. Vauhti virkistää vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä! Lapsi oppii touhuamalla, yrittäen
Lisätiedot