Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi.
|
|
- Seppo Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN NÄKÖKULMISTA PROJEKTIN HALLINNOIJA Turun yrittäjänaiset ry PROJEKTIN RAHOITUS Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ Turun seudun kehittämiskeskus Turun yrittäjänaiset ry Varsinais-Suomen yrittäjät ry Turun kesäyliopisto Develooppi Oy Varsinais-Suomen liitto Esiselvitysraportti on ladattavissa osoitteesta Varsinais-Suomessa koettiin tarvetta selvittää maakunnan tilannetta ja toimijoiden ajatuksia naisten yrittäjyyteen, työllisyyteen, tasa-arvoon ja aluekehitykseen osallistumiseen liittyen. Turun yrittäjänaiset ry haki ja sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa esiselvityksen toteuttamiseen yhteistyössä Turun seudun kehittämiskeskuksen, Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n ja Develooppi Oy:n kanssa. Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvityksessä on käytetty tilastotietoja, teemahaastatteluja ja kyselyä. Haastatteluja toteutettiin yhteensä 30:lle henkilölle ja yrittäjille suunnattuun kyselyyn saatiin vastauksia 668 henkilöltä. Naisten resurssikeskukset ovat nouseva trendi Suomessa ja muualla Euroopassa. Naisten panoksen ja potentiaalin nostamiseksi on laadittu naisten asemaa kohentavia asiakirjoja, kuten maaseudun naisten toimintaohjelma, naisyrittäjyyttä koskevat toimenpide-ehdotukset sekä hallituksen tasa-arvo-ohjelma, myös Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mm. naisyrittäjyyden ja tasa-arvon edistäminen nähdään tärkeiksi osa-alueiksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ, TOUKOKUU 2007
2 VARSINAISSUOMALAISET NAISET JA TYÖSSÄKÄYNTI - Varsinais-Suomen väestöstä 51% on naisia vuotiaita naisia on 33% maakunnan kokonaisväestöstä. - Suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja työikäiset naiset ovat koulutetumpia kuin työikäiset miehet. - Naisten työpaikkoja on maakunnassa noin , 50% kaikista työpaikoista. - Työssä käyvistä naisista 92% on palkansaajia ja 8% yrittäjiä. - Puolet naisten työpaikoista on yksityisellä sektorilla ja noin kolmasosa kuntasektorilla. - Kuntasektorin työpaikoista 79% ja valtion työpaikoista 51% on naisilla. - Määrällisesti naisia on eniten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. - Naisia on eniten suhteessa miehiin terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, rahoitustoiminnassa ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Yli puolet myös koulutuksen, tukku- ja vähittäiskaupan, julkisen hallinnon ja kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelujen palkansaajista Varsinais-Suomessa on naisia. - Suhteellisesti vähiten naisia on rakentamisessa, sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa sekä teollisuudessa. - Työttömänä oli vuoden 2006 lopussa naista, joista määrällisesti eniten hallinto- ja toimistotyössä. NAISTEN YRITTÄJYYS VARSINAIS-SUOMESSA - Naisyrittäjiä on Varsinais-Suomessa noin (sisältäen alkutuotannon ja avustavat perheenjäsenet). - Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on 35%. - Naisyrittäjien osuus naistyöllisistä on 7,8%, osuus on laskenut vuodesta 1999, jolloin osuus oli 8,7%. - Toimialoittain eniten naisyrittäjiä oli maa-, riista- ja metsätaloudessa, yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. - Eniten naisyrittäjiä suhteessa miesyrittäjiin on alle 24-vuotiaissa. - Naisten yleisimmät yritysmuodot ovat toiminimi ja osakeyhtiö. - Naiset toimivat useammin yksinyrittäjinä kuin miehet. - Tärkeimmät syyt lähteä yrittäjäksi ovat miehillä ja naisilla itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja yrittäjän itsenäisyys suhteessa palkkatyöhön. - Naisilla taloudellisen menestymisen mahdollisuus on ollut pienempi syy ja työn ja perheen yhteensovittaminen suurempi syy lähteä yrittäjäksi kuin miehillä. - Merkittävimmät kasvun esteet ovat naisilla suurempia kuin miehillä työssä jaksamiseen liittyvissä syissä sekä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamisen vaikeudessa. - Naisyrittäjät eivät ota riskejä yritystoimintaansa liittyen yhtä mielellään kuin miehet. - Naiset kokevat miehiä enemmän, että yrityksen kehittämis- ja neuvontapalveluja ei ole liikaa.
3 VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ Naiset eivät pidä naisten yritystoimintaa tai yrittäjänä toimimista samanlaisena kuin miesten, miehet näkevät asiat samanlaisina sukupuolten välillä. - 57% naisista kokee, että tarvitaan uutta yhteistyötä edistämään edustamani sukupuolten yrittäjyyttä maakunnassamme. - Sekä naiset että miehet ovat sitä mieltä, että Varsinais-Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteistyötä yrittäjyyttä edistävien toimijoiden kesken. - 64% naisyrittäjistä ja 44% miesyrittäjistä on sitä mieltä, että naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. - Miesyrittäjien mielestä yrittäjyyttä pitää edistää sukupuoleen katsomatta ja naisyrittäjien mielestä erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen vaatii erityistoimia. - Naisyrittäjien mielestä erityisesti naisyrittäjyyden edistämisen syitä ovat mm. tuen ja rohkaisun tarve, äitiyden kustannusten ja perheen vaikutukset yritystoimintaan ja käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen yhteiskunnassa. TASA-ARVO VARSINAIS-SUOMESSA - Naisia on enemmistö Varsinais-Suomen väestöstä. - Naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet. - Naisten palkkatulot ovat 69% miesten palkkatuloista, käteen jäävät tulot 76% miesten keskituloista. - Korvatuista vanhempainpäivärahoista korvattiin Varsinais-Suomessa miehille 4% kaikista vanhempainpäivärahoista. - Työssäkäyville naisille korvattiin sairauspäivärahoja enemmän kuin miehille. - Naiset käyttävät kotitöihin 1,2 tuntia enemmän aikaa päivittäin kuin miehet. - Miehet kokevat, että yhteiskunnassamme miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia keskenään, kun taas naiset eivät koe näin. - Tasa-arvonäkökulma voisi tuoda lisäarvoa kehittämiseen. - Sukupuolten välinen rakentava yhteistyö koetaan tärkeäksi. NAISET ALUEKEHITYKSESSÄ - Tasa-arvo on tärkeä teema aluekehitysohjelmissa. - Naisten äänestysaktiivisuus vaaleissa on ollut miehiä voimakkaampaa. - Maakuntamme kunnanjohtajista 17%, kunnanhallitusten puheenjohtajista 35% ja kunnanvaltuuston puheenjohtajista 32% on naisia. - Naisten aluekehittämiseen osallistumisen voimistaminen on mahdollisuutena entistä paremmalle vaikuttavuudelle.
4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tilastotietojen, kyselyn ja haastattelujen tietojen perusteella voidaan todeta Varsinais-Suomessa olevan tarvetta naisten asioiden edistämiselle. Erityisesti painottui naisten yrittäjyys ja sen tukeminen. Ehdotettuja toimenpiteitä, joita naisten resurssikeskustoiminta voisi sisältää, olivat haastattelujen ja kyselyn perusteella mm. - naisten rohkaisu yrittäjyyteen ja yrittäjänä - naisten verkostoituminen - mentorointi, kokeneemman kummiyrittäjän tuki ja neuvot - kokeneiden naisten kokemusten jakaminen - työhyvinvoinnin kehittäminen - eri alojen yhteisten koulutusten tarjoaminen / järjestäminen (esim. markkinointi, hinnoittelu, yritystoiminnan laajentaminen, myyntitapahtumien järjestäminen, seminaarit ja infot aiheeseen liittyen) yrittäjyyskoulutusta käytännön asioihin - harjoitusyritystoiminta - naiseuteen liittyvät te lat - nettiportaali, jossa tietoa teemaan liittyen - yrittäjänaisten tuki aloittaville maahanmuuttajanaisyrittäjille - klubitoimintaa naisille pikkuyrittäjien oma klubi - turvaverkoston luonti esim. sairauden varalle - työyhteisöllinen tuki yksinyrittäjänaisille (vertaistuki, keskustelukumppani, oman toimialan ulkopuolinen verkostoituminen) - olemassa olevien toimijoiden voimien yhdistäminen - toimialakohtaiset naisten kehittämistoimet (esim. hoiva-ala) - yhteinen tuotemerkki yhdessä tuotettaville tuotteille ja palveluille - naisten rohkaisu miesvaltaisille aloille - tyttöjen ja naisten yrittäjyyskasvatus - työn ja perheen yhteensovittamisen tuki - tarjouskilpailuista tiedottaminen naisyrittäjille - kansainvälisyyteen liittyvän tiedon ja osaamisen nosto
5 VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYKSEN TIIVISTELMÄ 2007 Pääsääntöisesti nähtiin, että naisten asioiden edistäminen tarvitsisi uudenlaista yhteistyötä erityisesti jo olemassa olevien toimijoiden kesken. Naisten resurssikeskuksen organisaatiokysymykseen haastateltavilta tuli erilaisia näkökulmia. Eniten painottui toiminnan linkittyminen järjestösektoriin ja erillään olo julkisista tahoista. Toiminnan organisoitumista kannatettiin. Haastatteluissa tuli ilmi toiminnan ainakin alkuvaiheen hankkeistaminen ja toiminnan sekä rahoituksen jatkuvuuden näkökulma. Toiminnan käytännön johtamisessa ja toteuttamisessa nähtiin tärkeäksi olla mukana molempien sukupuolten edustajia. Myös toiminnan kattavuus eri puolilla aluetta mainittiin muutamissa haastatteluissa. Erityisesti Varsinais-Suomen kehittämiskohteina esiselvityksessä korostuivat: - naisten työllistymisen tukeminen - naisten yrittäjyysaktiivisuuden nostaminen - naisyrittäjien verkostoitumisen tukeminen - naisyrittäjien kasvun tukeminen - naisyrittäjien työhyvinvoinnin sekä työn ja perheen yhteensovittamisen tukeminen - uuden yhteistyön kehittäminen edistämään naisten yrittäjyyttä maakunnassamme - sukupuolen huomioivan tilastoinnin ja seurannan kehittäminen - naisten rohkaisu muille kuin perinteisille aloille sekä koulutuksessa että työllistymisessä / yrittäjyydessä Esiselvityksen perusteella suositellaan maakunnallisen naisteemaryhmän, naisresurssikeskuksen, perustamista koostuen alueen erilaisista ja keskeisistä toimijoista. On tärkeää, että toiminta on verkostoitunut maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Seuraavana toimenpiteenä ehdotetaan laajan ja avoimen keskustelu- ja suunnittelutilaisuuden järjestämistä, johon kutsutaan maakunnan alueelta aiheesta kiinnostuneiden organisaatioiden edustajat konkretisoimaan kehittämistoiminnan tavoitteet, sisällöt ja toimintatapa. Perusajatuksena on uudenlainen yhteistyön foorumi, jossa voidaan jakaa tietoa, konkretisoida organisaatioiden asiakkaiden tai jäsenten yhteisiä tarpeita toimenpiteiksi ja mahdollisesti hakea yhteisiin tarpeisiin yhteisesti rahoitusta. Tavoitteena on käynnistää sellainen toimiva ja pysyvä toimintatapa (naisteemaryhmä / naisresurssikeskus), joka tukee olemassa olevien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja nostaa alueen naisten panosta ja potentiaalia. Lisätietoja, Turun Yrittäjänaiset ry: projektipäällikkö Tytti Siltanen, p , tytti.siltanen@develooppi.fi tai projektivastaava Aila Harjanne, p , aila.harjanne@turku.fi
6 Naiset kaipaavat toistensa tukea ja ideoiden jakamista rohkeuden keräämiseksi sekä aloitettaessa että toiminnan aikana ja sen laajentuessa. Neuvontakäynnillä tuntui, että kaikilla on kiire eikä minulle ole aikaa. Uskon kummi-/mentor-toimintaan, mikä olisi sen parempaa alkavalle yrittäjälle, kuin että joku olisi juttelemassa aluksi ajan mittaan? Naisilla on emotionaalisempi suhtautuminen aluekehitykseen ja yrittäjyyteen, jos olisi enemmän naisia, olisi ehkä todennäköisesti enemmän pehmeitä arvoja mukana ja niitä myös mitattaisiin sosiaalisin mittarein. Haluaisin lyhyitä kursseja iltaisin, joista voimavaroja ja uudistumista! Yhteisöllisyys saman alan pienyritysten kanssa. Jos naisresurssikeskustoiminta olisi systemaattista, se voisi poistaa mahdollisia ylimääräisiä henkisiä esteitä naisten ja miesten välillä. Suomalainen nainen ei tahdo tehdä numeroa itsestään eikä ideastaan. Tämän takia tarvitaan itseluottamusta vahvistavia toimenpiteitä moni hyvä ajatus kompastuu uskon puutteeseen! Seikkoja, joihin olisi hyvä puuttua: työn ja kodin yhteensovittaminen sekä palkkataso. Rakentava yhteistyö sukupuolten välillä on tärkeää. Tarvittaisiin infokanavaa, joka toisi asioita yhteiseen keskusteluun ja tiedotukseen, aihioiden keräämistä kentältä, yhteistyökuvioita esimerkiksi rahoitukseen liittyen, kehittämisfoorumi naisyrittäjien kesken. Vielä nykyisinkin, vaikka tasa-arvo on lisääntynyt, monet kotityöt ovat naisten harteilla. Siksi naisyrittäjiä tulisi tukea perheen ja työn yhteensovittamisessa. Naisyrittäjien verkostoitumista pitäisi tukea ja vahvistaa, naisyrittäjät ovat usein yksinäisiä puurtajia. Rohkeus ja se, että yrittäjille äitiysrahat yms. ovat aika heikkoja. Jos haluaa perheen, on raskaus aika iso riski yrittäjälle varsinkin, jos kaikki ei mene hyvin eli joutuu sairaslomalle eikä ole varaa palkata apua. Se on pelottavaa. Maahanmuuttajanaisilla on paljon kiinnostusta yrittäjyyteen, oma osaaminen halutaan hyödyntää. Yhteistyötä ei ole koskaan liikaa. ( lainaukset esiselvityksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista sekä yrittäjäkyselystä)
Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007
Varsinais-Suomen naisresurssikeskuksen esiselvitys hankkeen julkaisu, toukokuu 2007 projektin rahoitus Varsinais-Suomen liitto / maakunnan kehittämisraha sekä Turun seudun kehittämiskeskus projektin hallinnoija
LisätiedotNaisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto
Naisten yrittäjyys Suomessa ja EU:n rooli kasvun tukijana Pia Siitonen, tiedotuspäällikkö Euroopan komission Suomen-edustusto Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2019, suomalaisia naisia edustavalla otoksella
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotEtelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotUUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi
UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi Työmarkkinaneuvos Teija Felt 11.6.2009 Foorumin ohjelma (1/2) 10.00 Foorumin avaus Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö 10.15 Minun tarinani
LisätiedotBIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä
2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella
LisätiedotNAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.
NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotTukea ja kumppanuutta yrittäjille
Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotTausta ja tarve: Tavoitteet:
1 OlaCity yhteisö Toimintamallin tavoitteena on Orimattilan alueen nuorten yrittäjien (Start Up, opiskelijayritykset) sekä mikro/yksinyrittävien yritystoiminnan tukeminen ja yrittäjyyden edistäminen, sekä
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotPerhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille
LisätiedotLähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)
Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotJÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA
JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.
Lisätiedot10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014
1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotRR-HAKUINFO Varsinais-Suomi
RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotMiten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo
Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotSukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa
Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti
LisätiedotLADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen
LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotTerveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
LisätiedotKulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana
Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotYrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 4/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Yrittäjät ja palkansaajat Pohjois-Karjalassa Yrittäjyys, kombityö ja palkkatyö Yrittäjien määrä on vaihdellut
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotNuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet
Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:21:05 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotNuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista
Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.
LisätiedotAjankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN TUOTANTOALOJEN TYÖPAIKKOJEN PITKÄN AJAN MÄÄRÄMUUTOKSET Onko työllisyyden rakennemuutos vain viime vuosien ilmiö?
KAAKKOIS-SUOMEN TUOTANTOALOJEN TYÖPAIKKOJEN PITKÄN AJAN MÄÄRÄMUUTOKSET Onko työllisyyden rakennemuutos vain viime vuosien ilmiö? Niilo Melolinna 1 2009 2010 2011 8 18-64 -vuotias NAIS- JA MIESTYÖVOIMA
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotAluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen
Sivu 1 Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen Sivu 2 Sisältö Mitä on aluekehittäminen? (s.
LisätiedotNuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus
Nuorten toiveammatit ja työelämän sukupuolittuneisuus Mia Teräsaho & Miina Keski-Petäjä Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa -seminaari 7.3.2017 Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä Sukupuoliroolit
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotPorvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut
Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta
LisätiedotYrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö
Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotYRITTÄJIEN LOMAT 2007 1
YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotTunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010
Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotNaisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen
Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen Naisten yrittäjyyden toimintaedellytysten edistäminen -kyselyn linkkiä jakoivat Pohjois-Karjalan Yrittäjänaiset, Pohjois-Karjalan
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotSuomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki
- YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.
LisätiedotElon Yrittäjämittari uskallatko katsoa peiliin?
Elon Yrittäjämittari uskallatko katsoa peiliin? Helsingin yrittäjät Elon työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointikysely 8.1.-16.1.2018 N=366 Kiitos aktiivisuudesta! Vastaajien taustatietoja Helsingin yrittäjät,
LisätiedotDI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotYrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät
Yrittäjyysilmapuntari 2011 Suomalaisen Työn Liitto ja Suomen Yrittäjät 30.8.2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 Yrittäjyysilmapuntari 2011 -tutkimus on Suomalaisen Työn Liiton ja Suomen Yrittäjien yhdessä
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotInnovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotSote-ilmapuntari. Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan. Soili Vento/ Entresote hanke
Sote-ilmapuntari Sote-maakuntauudistuksen vaikutukset yritysten nykyiseen ja tulevaan toimintaan Soili Vento/ Entresote hanke Vastaajastatistiikka - kaikki vastaajat Vastaajaryhmä Linkin avanneet Vastaamassa
LisätiedotMaaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö
Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Sivu 1 28.2.2019 Vuosi 2018 oli vaikuttavuuden vuosi aineistot Alkuvuosi 2018 - kick off tilaisuus Alueellisen
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotSatakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta
Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on
LisätiedotKOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotValintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa
Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla
LisätiedotYrittäjyyskasvatuskonferenssi
Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotVASTAVIRTAAN KULKIJAT
VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto
Lisätiedot