Muuttoliike vuonna 2012

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Muuttoliike vuonna 2012 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia ja taloudellisia ominaisuuksia, sillä muuttoliike muuttaa myös jonkin verran kunnan väestörakennetta ja vaikuttaa siten sen elinvoimaisuuteen. Muuttoliike on omaan aikaansa sidottu, ja se saa voimansa yhteiskunnan rakenteita ja yksilöitä ravistelevista muutoksista. Suhdanteet vaikuttavat herkästi kuntien välisen muuttoliikkeen määrään. Kuntien välinen muuttoliike vaihtelee talouden, työllisyystilanteen ja asuntomarkkinoiden mukaan. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana kuntien välinen muuttoliike vähenee, mikä näkyi Lahdessa muuttajien määrän pienenä notkahduksena taloudellisen taantuman aikana vuosina Suuret kaupungit kasvattavat asukaslukuaan kuitenkin myös laskusuhdanteen aikana. Kunnan saama muuttovoitto on osoitus alueen kiinnostavuudesta. Alueen vetovoima koostuu useista eri tekijöistä kuten työpaikkatarjonnan määrästä ja monipuolisuudesta, alueen maineesta, väestökehityksestä, väestörakenteesta, yksityisten ja julkisten palvelu- tarjonnasta, asuinympäristön viihtyvyydestä, asumisen hintatasosta, alueen saavutettavuudesta, sijainnista ja keskusta-alueiden elinvoimaisuudesta. Lahden vetovoimaa lisää etenkin sen sijaintietu. Se perustuu kaupungin maantieteelliseen sijaintiin lähellä pääkaupunkiseutua, josta on hyvät liikenneyhteydet Lahteen. Ajallisesti lyhyen matkan ansiosta pääkaupunkiseudulla työssä-käyvä voi muuttaa Lahteen vaihtamatta työpaikkaa. Pidentynyt työmatka voidaan korvata vaikka hankkimalla lisää asuintilaa. Pendelöinti onkin lisääntynyt voimakkaasti Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä. Pääkaupunkiseudulle pendelöivien määrä kasvoi vuosina runsaalla 400 henkilöllä. Työn merkitys muuton syynä onkin heikentynyt ja asuinympäristön merkitys on kasvanut. Tässä raportissa muuttoliikkeen vaikutuksia on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, jotka ovat pääosin Pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta Maahan- ja maastamuuttajat jäävät tarkastelun ulkopuolelle, koska heistä saadut taustiedot eivät ole kattavia.

2 2 Muuttovoitto muista kunnista 417 henkilöä Lahden väkiluku kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, koska luonnollinen väestönlisäys on lähes olematonta. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain prosentti selittyy syntyneiden enemmyydellä. Vuonna 2012 syntyneitä oli 30 vähemmän kuin kuolleita. Vuosina Lahden väestönkasvusta hieman alle 40 % johtui siirtolaisuudesta ja vuonna 2012 vastaava osuus oli hieman yli 40 %. Siirtolaisuus lisäsi väestömäärää henkilöllä viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana ja 305 henkilöllä vuonna 2012, jolloin maahanmuuttajia oli 509 ja maastamuuttajia 204. (Kuva 1). Voimakkaimmin kaupungin väkilukua on kuitenkin viime vuosina lisännyt kuntien välinen muuttoliike, jonka vaikutus väestökasvuun näkyy Lahdessa paremmin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina Lahden väestönkasvusta 60 % johtui muista kunnista saadusta muuttovoitosta. Vastaava osuus oli 59 % vuonna 2012, jolloin maassamuuton merkitys väestömäärän kasvulle oli Lahden jälkeen suurin Kuopiossa (56 %), Turussa (51 %) ja Tampereella (43 %). Vuosina kuntien välinen muuttoliike kasvatti kaupungin väkilukua yhteensä henkilöllä. Viiden viimeisimmän vuoden aikana muuttovoitto muista kunnista on pysynyt samalla tasolla ollen vuosittain Vuonna 2012 tulomuuttajia muista kunnista oli ja lähtömuuttajia muihin kuntiin Nettomaassamuutto oli siten 417 henkilöä. Muuttovoittoa eniten Kouvolasta, Heinolasta ja Orimattilasta Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Lahdesta muutettiin vuonna 2012 eniten Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan, Tampereelle, Orimattilaan ja Espooseen. Lahteen puolestaan muutettiin eniten Hollolasta, Helsingistä, Nastolasta, Orimattilasta, Heinolasta ja Vantaalta. (Taulukko 1). Muuttovoittoa Lahti sai eniten Kouvolasta (79 henkilöä), Heinolasta (74 henkilöä) ja Orimattilasta (65 henkilöä). Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin (-287 henkilöä) ja Tampereelle (-87 henkilöä). Kuva 1. Nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina tulomuutto lähtömuutto nettomuutto Kouvola Heinola Orimattila Vantaa Oulu Vihti Nastola Kotka Mikkeli Joensuu Hämeenkoski Hollola Turku Espoo Tampere Helsinki Taulukko 1. Lahden suurimmat muuttovoitto-/ muuttotappiokunnat sekä näistä kunnista Lahden saama muuttovoitto/-tappio vuonna Lähde: Tilastokeskus.

3 3 Muuttovoittoa Vantaalta jo kolmen viime vuoden ajan Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välinen vilkas muuttoliike on tuottanut Lahdelle muuttotappiota. Vuoden 1994 kotikuntalain voimaantulon jälkeen muuttotappio pääkaupunkiseudulle oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin pääkaupunkiseudulle muutti Lahdesta yli 500 henkilöä enemmän kuin sieltä Lahteen. Tämän jälkeen muuttotappio on laskenut ollen pienimmillään vain noin 50 vuonna Syynä muuttotappion pienenemiseen on se, että pääkaupunkiseudulta Lahteen muuttaneiden määrä on yli kaksinkertaistunut samalla kun Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttaneiden määrä on vain puolitoistakertaistunut. (Kuvat 2 ja 3). Vuosina Lahdesta muutti pääkaupunkiseudulle yhteensä noin 900 henkilöä enemmän kuin sieltä muutti Lahteen. Lahti on saanut Vantaalta muuttovoittoa jo kolmen viime vuoden ajan yhteensä noin 160 henkilöä. Vuonna 2012 lähtömuuttajia pääkaupunkiseudulle oli yhteensä ja tulomuuttajia 935, joten Lahden muuttotappioksi jäi 290 henkilöä. Lahti sai muuttovoittoa Vantaalta 36 henkilöä, muuttotappio oli Helsingille 287 henkilöä ja Espoolle 39 henkilöä. Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukunnan kunnista (Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Karkkilasta, Keravalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista, Sipoosta, Siuntiosta, Tuusulasta, Vantaalta ja Vihdistä) muuttovoittoa yhteensä 192 henkilöä. Eniten muuttovoittoa tuli Vantaalta, Vihdistä, Kirkkonummelta, Lohjalta sekä Mäntsälästä. Pääkaupunkiseutua ympäröivältä alueelta saatua jatkuvasti kasvavaa muuttovoittoa voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Kuva 2. Muuttoliike Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä vuosina Kuva 3. Muuttoliike Lahden ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuosina

4 4 Muuttovoittoa omalta kaupunkiseudulta ja muualta Päijät-Hämeestä Vielä 1990-luvun loppupuolella Lahti sai muuttovoittoa sekä kehyskunnista (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) että muualta Päijät-Hämeestä. Vuonna 1999 kaupunkiseudun muuttosuunta kääntyi kuitenkin päinvastaiseksi, mutta kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 2009 Lahti alkoi taas saada muuttovoittoa sitä ympäröivältä kaupunkiseudulta (kuva 4). Tällä hetkellä Lahden muuttoliike poikkeaakin siten muista Suomen suurimmista kaupunkiseuduista, joille on tyypillistä väestön hakeutuminen keskuskunnasta ympäristökuntiin. Vuosien muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti yhteensä vain yhdeksän henkilöä kaupunkiseutunsa muihin kuntiin. Lahden muuttotappio oli viiden vuoden aikana Hollolalle 342 henkilöä. Muuttovoittoa Lahti sai Orimattilasta 158, Nastolasta 99 ja Asikkalasta 76 henkilöä. (Taulukko 2). Vuonna 2012 Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 96 henkilöä. Muuttotappio oli Hollo- aan vain kymmenen henkilöä. Vuodessa Lahti sai muuttovoittoa Orimattilasta 65, Nastolasta 27 ja Asikkalasta 14 henkilöä. (Taulukko 2). Kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä vuosina ja 150 henkilöä vuonna Suurista yliopistokaupungeista muuttotappiota Lahdelle Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista Suomen kunnista Lahteen muuttaneita oli 461 henkilöä enemmän kuin lähtömuuttajia vuonna Tästä kuntaryhmästä Lahti sai eniten muuttovoittoa Kouvolasta (79 henkilöä). Yliopisto ja korkeakoulukaupungeista Lahti kärsi muuttotappiota vuonna 2012 Helsingin (- 287 henkilöä) lisäksi Tampereelle (- 87 henkilöä), Espooseen (- 39 henkilöä) ja Turkuun (- 26 henkilöä). Muista yliopistopaikkakunnista (Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Kuopio, Lappeenranta ja Rovaniemi) Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 93 henkilöä. Lahden ja yliopistokaupunkien välinen muuttoliike toi Lahdelle muuttotappiota 346 henkilöä. Kuva 4. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) ja muun Päijät-Hämeen välillä vuosina

5 Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Kaupunkiseutu Asikkala Hollola Nastola Orimattila Muu Päijät-Häme Artjärvi Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Pääkaupunkiseutu Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Muu Suomi Taulukko 2. Lahden muuttoliikkeen suuntautuminen vuosina ja vuonna Lähde: Tilastokeskus. Tulomuuttajat nuoria, lähtömuuttajat lapsiperheitä Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret, tulomuuttajista 40 % ja lähtömuuttajista 36 % on vuotiaita. Vuosina maassamuuton seurauksena vuotiaiden lahtelaisten nuorten määrä kasvoi lähes henkilöllä. Valtaosa tämän ikäluokan tulomuuttajista on opiskelijoita, joista osa kuuluu opintojensa päätyttyä lähtömuuttajiin. Lahti menettikin viidessä vuodessa muuttoliikkeen seurauksena vuoden ikäisestä väestöstään yli 800 henkilöä. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia, minkä vuoksi myös alle 15- vuotiaiden nettomuutto oli negatiivinen. Viidessä vuodessa 15 -vuotiaiden määrä pieneni 180 henkilöllä ja yli 40-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla 800 henkilöllä, joista eläkeikäisiä oli lähes 300 henkilöä. Muuttoliikkeen vaikutus Lahden väestörakenteeseen säilyi samansuuntaisena myös vuonna 2012, jolloin kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 417 henkilöä. Muuttovoitosta huolimatta alle 15 -vuotiaiden määrä pieneni 26 henkilöllä ja vuotiaiden 75 henkilöllä. Vuoden aikana ikäluokka vuotiaat kasvoi jopa 370 henkilöllä ja yli 45 -vuotiaat 148 henkilöllä, joista 50 henkilöä oli yli 65 -vuotiaita. (Kuva 5). Kuva 5. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikärakenteeseen vuonna 2012.

6 6 Muuttovoittoa korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 45-vuotiaista Koulutustilastoissa ovat mukana vain 15 vuotta täyttäneet maassamuuttajat, joiden nettomuutto oli 443 henkilöä vuonna Koulutettujen muuttovoitto lisää useiden kerrannaisvaikutusten kautta alueen kilpailukykyä. Vuosien muuttoliikkeen seurauksena kasvoi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä yli 300 henkilöllä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä noin 370 henkilöllä ja perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä runsaalla henkilöllä. Vuonna 2012 muuttoliikkeen seurauksena korkeaasteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä kasvoi 87 henkilöllä ja perusasteen koulutuksen saaneiden määrä 359 henkilöllä. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni kolmella henkilöllä. Perusasteen koulutuksen saaneista muuttajista valtaosa oli vuotiaita, joiden määrä lisääntyi muuttoliikkeen seurauksena 299 henkilöllä vuonna Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni eniten ikäluokassa vuotiaat. Lahti on opiskelupaikkakunta, jonne muutetaan suorittamaan tutkinto ja valmistumisen jälkeen hakeudutaan muualle. Lahden seutu ei pysty työllistämään läheskään kaikkia alueella äskettäin tutkinnon suorittaneita nuoria. Vastavalmistuneita enemmän Lahti houkuttelee yli 45-vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita muuttajia, joista kaupunki sai muuttovoittoa 94 henkilöä vuonna (Kuva 6). Kuva 6. Lahden muuttoliikkeen väestön koulutustasoon ikäluokittain vuonna 2012.

7 7 Opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä lisääntyi eniten Seuraavat maassamuuttajien pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat uusimmat tiedot ovat vuodelta Tällöin Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista 477 henkilöä. Noin puolet muuttajista on työllisiä ja lähes viidennes opiskelijoita. Vuosina maassamuuton vuoksi lisääntyi opiskelijoiden määrä lähes henkilöllä, eläkeläisten runsaalla 450 henkilöllä sekä työllisen työvoiman ja työttömien liki 400 henkilöllä. Sen sijaan lasten määrä pieneni yli 200 henkilöllä. Vuonna 2010 muuttoliikkeen seurauksena opiskelijoiden määrä kasvoi 274 ja eläkeläisten määrä 102 henkilöllä. Lahti sai muuttovoittoa hieman enemmän työttömistä kuin työllisistä, sillä työttömien määrä kasvoi 76 ja työllisten määrä 44 henkilöllä. Lasten määrä pieneni 36 henkilöllä. (Kuva 7). Kuva 7. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan vuonna Muutokset näkyivät selvimmin ikäluokassa vuotiaat. Tässä ikäryhmässä kasvoi opiskelijoiden määrä 300, työllisten 175 ja työttömien määrä 55 henkilöllä. Sen sijaan ikäluokassa vuotiaat työllisten määrä laski 191 henkilöllä ja työttömien määrä kymmenellä henkilöllä. Muissa ikäryhmissä lisääntyivät sekä työllisten että työttömien määrä. Muuttoliike lisäsi vuonna 2010 etenkin hallinto- ja tukipalveluissa (59 henkilöä), koulutuksessa (33 henkilöä), teollisuudessa (25 henkilöä), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (20 henkilöä) ja rakentamisessa (19 henkilöä) työskentelevien asukkaiden määrää. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien asukkaiden määrä pieneni 58 henkilöllä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa 25 henkilöllä. (Kuva 8). Kuva 8. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön työnantajien toimialarakenteeseen vuonna 2010.

8 8 Lähtömuuttajat tulomuuttajia hyvätuloisempia Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttavat ovat pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen. Vuodesta 2007 lähtien tulomuuttajien tulokertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2010 tulomuuton tulokertymä oli ja lähtömuuton euroa (kuva 9). Samana vuonna Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot ( euroa) olivat kuitenkin noin 250 euroa pienemmät kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot ( euroa), koska tulomuuttajia oli enemmän kuin lähtömuuttajia. Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. (Kuva 10). Vuonna 2010 työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat ja lähtömuuttajien euroa. Muiden muuttajien, kuten työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien, tulot jäivät keskimäärin noin euroon. Pienituloiset muuttajat olivat yleisimmin vuotiaita opiskelijoita, joiden keskitulot olivat noin euroa vuotiaiden keskiansiot olivat noin ja eläkeikäisten euroa vuodessa. Alle 35-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien tulotaso oli hieman alhaisempi kuin lähtömuuttajien vuotiaiden tulomuuttajien keskiansiot (noin euroa) olivat suuremmat kuin lähtömuuttajien ( euroa vuodessa). Vuoden 2010 muuttoliikkeen seurauksena tulottomien määrä kasvoi 21 henkilöllä, alle euroa vuodessa ansaitsevien määrä lisääntyi 511 henkilöllä ja yli ansaitsevien määrä sadalla henkilöllä. Keskituloisten eli euron ansaitsevien määrä pieneni 155 henkilöllä. (Kuva 11). Yli euroa vuodessa ansaitsevia oli tulomuuttajista 3,7 % (216 henkilöä) ja lähtömuuttajista 3,3 % (174 henkilöä). Muuttovoittoa hyvätuloisista saatiin eniten Vantaalta, Heinolasta, Kouvolasta, Espoosta, Oulusta, Nurmijärveltä, Vihdistä ja Nokialta. Hyvätuloisia tulomuuttajia tuli Lahteen eniten Lahden ja Helsingin seutukunnilta. Lähtökunnista merkittävimmät olivat Hollola, Helsinki ja Vantaa. Lahtelaiset hyvätuloiset lähtömuuttajat suuntasivat puolestaan yleisimmin Hollolaan ja Helsinkiin. Helsingin seutukunnalta muutti Lahteen seitsemän hyvätuloista enemmän kuin Lahdesta pääkaupunkiseudulle. Lahti puolestaan menetti kaupunkiseudulleen kahdeksan ylimpään tuloluokkaan kuuluvaa henkilöä muuttoliikkeen seurauksena. Kuva 9. Lahden muuttoliike tulokertymän mukaan vuosina (1 000 euroa). Kuva 10. Tulo- ja lähtömuuttajien keskitulot ikäluokittain vuonna Kuva 11. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön tulotasoon vuonna 2010.

9 9 Yhteenveto Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutusta Lahden väestörakenteeseen on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella. Muuttajia koskevat taustiedot ovat pääasiassa vuodelta Vain pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta Viiden viimeisimmän vuoden aikana muuttovoitto muista kunnista on pysynyt samalla tasolla ollen vuosittain Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Muuttovoittoa Lahti sai eniten Kouvolasta, Heinolasta ja Orimattilasta. Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin ja Tampereelle. Lahden ja pääkaupunkiseudun välinen vilkas muuttoliike on tuottanut Lahdelle muuttotappiota. Tosin Lahti on saanut Vantaalta muuttovoittoa jo kolmen viime vuoden ajan. Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukunnan kunnista muuttovoittoa. Tätä voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Lahti saa muuttovoittoa sitä ympäröiviltä kehyskunnista että muualta Päijät-Hämeestä. Lahden muuttoliike poikkeaakin siten muista Suomen suurimmista kaupunkiseuduista, joille on tyypillistä väestön hakeutuminen keskuskunnasta ympäristökuntiin. Muuttoliikkeen seurauksena alle 15 -vuotiaiden ja vuotiaiden määrä pieneni. Yli 45 -vuotiaiden ja etenkin vuotiaiden määrä kasvoi. Koulutettujen muuttovoitto lisää useiden kerrannaisvaikutusten kautta alueen kilpailukykyä. Korkeaasteen ja perusasteen koulutuksen saaneen väestön määrä kasvoi, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pysyi lähes ennallaan. Noin puolet muuttajista on työllisiä ja lähes viidennes opiskelijoita. Vuoden 2010 muuttoliikkeen seurauksena kaupunki sai lisää opiskelijoita lähes 300 ja runsas sata eläkeläistä. Työttömien määrä kasvoi hieman enemmän kuin työllisten määrä. Lasten määrä pieneni. Vuodesta 2007 lähtien tulomuuttajien tulokertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 2010 Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat kuitenkin noin 250 euroa pienemmät kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot. Kuntien välinen muuttoliike vaikutti Lahden väestörakenteeseen seuraavasti: Plussat + muuttovoittoa kaupunkia ympäröivistä kehyskunnista ja muualta Päijät-Hämeestä + muuttotappio pääkaupunkiseudulle pienentynyt, Vantaalta muuttovoittoa jo kolmen vuoden ajan + muuttovoittoa Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta muista Helsingin seutukunnan kunnista + muuttovoittoa yliopisto ja korkeakoulukaupungeista lukuun ottamatta Helsinkiä, Tamperetta, Espoota ja Turkua + nuorten vuotiaiden asukkaiden määrän voimakas kasvu + korkeakorkeakoulututkinnon määrän kasvu etenkin ikäluokassa yli 45-vuotiaat + työllisten määrän kasvu, etenkin ikäluokassa vuotiaat (v. 2010) + tulomuuttajien tulokertymä korkeampi kuin lähtömuuttajien (v. 2010) + kaikkein hyvätuloisimpien asukkaiden määrän kasvu (v. 2010) Miinukset - lasten määrän lasku vuotiaiden määrän lasku vuotiaiden koulutustason lasku vuotiaiden työllisten määrän lasku (v. 2010) - työttömien määrä kasvoi enemmän kuin työllisten (v. 2010) - pienituloisten asukkaiden määrän kasvu ( v. 2010)

10 10 Liitetaulukot Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen vuosina ja vuonna Lähde: Tilastokeskus. Pääasiallinen toiminta Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon Tulot Ei tuloja Keskimääräiset tulot/vuosi Tulokertymä (1000 ) Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan ja tulotasoon vuosina ja vuonna Lähde: Tilastokeskus. Kunta Tulomuuttajan keskimääräiset tulot /vuosi Lähtömuuttajan keskimääräiset tulot /vuosi Keskimääräisten tulojen erotus /vuosi Nettomuuton tulokertymä (1 000 euroa) Asikkala Hollola Lahti Nastola Lahden ja sen kehyskuntien nettomuutto keskimääräisten tulojen ja tulokertymän mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus.