TUBERKULOOSIN TUNNISTAMINEN Kyselytutkimus vanhuspalveluyksiköiden hoitajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUBERKULOOSIN TUNNISTAMINEN Kyselytutkimus vanhuspalveluyksiköiden hoitajille"

Transkriptio

1 TUBERKULOOSIN TUNNISTAMINEN Kyselytutkimus vanhuspalveluyksiköiden hoitajille Heidi Helenius, Sari Kinnunen & Riikka Pulkkinen Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyö, 2018

2 TIIVISTELMÄ Helenius, Heidi; Kinnunen, Sari & Pulkkinen, Riikka. Tuberkuloosin tunnistaminen vanhustenhoidossa. Diak, Pieksämäki, syksy 2018, 42 s., 4 liitettä., hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja (AMK) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhustenhoidossa työskentelevien hoitajien tuberkuloosin tunnistamistaitoja. Tavoitteena oli tuoda esille tuberkuloosiosaamisen taso, lisätä henkilökunnan tietoisuutta tuberkuloosista yleisvaarallisena tartuntatautina sekä tunnistaa mahdollisia koulutustarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena yhteistyössä kahden vanhuspalveluita tuottavan hoivakodin kanssa. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla lomakkeella Webropol-ohjelman avulla. Kysymysten laatimiseen tarvittava teoriatieto kerättiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Kysely sisälsi yhdeksän strukturoitua kysymystä. Tutkimukseen osallistuvalle hoitohenkilökunnalle (n=45) lähetettiin hoivakotien johtajien välityksellä saatekirje ja linkki kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhdeksän henkilöä (n=9), joten vastausprosentti oli 20 %. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Tulokset kuvailtiin käyttämällä suoria jakaumia ja graafisia kuvioita. Tämän kyselytutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hoitohenkilökunnalla on tarvetta tuberkuloosiin liittyvälle lisäkoulutukselle. Osalla vastaajia peruskoulutukseen ei ollut sisältynyt lainkaan tuberkuloosiin liittyvää opetusta eikä kukaan vastaajista kokenut tietojensa olevan riittävät. Tuberkuloosin oireet tunnistettiin kohtalaisesti, mutta kyselyn vastausten perusteella vastaajilla oli myös puutteita tiedoissa, jotka auttavat tuberkuloosin tunnistamisessa ja tartunnan leviämisen ehkäisemisessä. Koulutuksessa tulisi käsitellä tuberkuloosiin liittyviä perusasioita, koska hoitajien taito tunnistaa tuberkuloositartunnan saanut henkilö auttaa taudin leviämisen ehkäisemisessä. Jatkotutkimuksena kyselyn voisi uusia laajemman aineiston saamiseksi ja sen voisi laajentaa koskemaan hoitohenkilökuntaa yleisesti, myös vanhustenhoidon ulkopuolella. Asiasanat: latentti tuberkuloosi, LTBI, riskiryhmä, tuberkuloosi, tunnistaminen, vanhukset

3 ABSTRACT Helenius, Heidi; Kinnunen, Sari & Pulkkinen, Riikka. Identification of tuberculosis in elderly care. Diak, Pieksämäki, autumn 2018, 42 p., 4 attachments. Diaconia University of Applied Sciences. Pieksämäki. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Dege : Nurse. The aim of this thesis was to find out how to identify tuberculosis in caregivers working with the elderly. The aim was to identify the level of current awareness, increase staff awareness of tuberculosis as a general-risk communicable disease and identify potential educational needs. The thesis was carried out as a quantitative questionnaire study in co-operation with two nursing homes providing care for the elderly. The material was collected using the Webropol program with customized query. Theoretical knowledge needed to compile questions was collected through a literature review. The questionnaire contained nine structured questions. Nurses involved in the study (n = 45) were sent a cover letter and a link to the questionnaire via nursing leaders. The questionnaire was answered by nine people (n = 9), so the response rate was 20. The material was analyzed using Webropol. The results were described using direct distributions and graphical patterns. Based on this survey, it can be concluded that nursing staff have a need for additional training in tuberculosis. Some respondents basic education had not included any tuberculosis-related teaching, and none of their respondents experienced that they have enough information. The symptoms of tuberculosis were moderately identified, but according to the questionnaire replies, the respondents also had shortcomings in knowledge that helps to identify tuberculosis and prevent the spread of the infection. Training should address basic issues related to tuberculosis as nurses' ability to identify a person infected with tuberculosis to help to prevent the spread of the disease. As a further study, the questionnaire could be renewed to obtain more extensive material and could be extended to medical staff in general Keywords: latent tuberculosis, LTBI, risk group, tuberculosis, identification, elderly

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUBERKULOOSI Tuberkuloositartunta Tuberkuloosin historia Suomessa Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosin tunnistaminen Tuberkuloosin hoito KIRJALLISUUSKATSAUS TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Yhteistyökumppanin kuvaus Kyselytutkimus KYSELYN TULOKSET Tuberkuloosin määritelmä ja aiheuttaja Tuberkuloosin oireet Tuberkuloosin tartuntatavat Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin esiintyminen muualla kuin keuhkoissa Tuberkuloosin torjunta Kyselyyn osallistujien kokemus omista tiedoistaan ja tuberkuloosiin liittyvä koulutus 24 6 POHDINTA Tulosten tarkastelu Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus OPINNÄYTETYÖPROSESSIN POHDINTA LÄHTEET LIITE 1. Kyselyn saatekirje LIITE 2. Muokattu kyselyn saatekirje LIITE 3. Kyselylomake (Webropol) LIITE 4. E-posteri... 42

5 1 JOHDANTO Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti ja Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan yksi kymmenestä suurimmista kuolemansyistä maailmassa. Se on myös tärkein mikrobilääkeresistenssin aiheuttama kuolinsyy ja johtava syy HIV-kuolemissa. Eniten tuberkuloosia esiintyy ylikansoitetuissa ja köyhissä maissa, joissa maan kehittymätön infrastruktuuri ja huono terveydenhuollon taso lisäävät tuberkuloosin leviämistä. (World Health Organization 2017.) Suomessa todetaan vuosittain yli 200 uutta tuberkuloositapausta ja muualla maailmalla siihen sairastuu joka vuosi yli yhdeksän miljoonaa ihmistä. Suomi kuuluu tällä hetkellä matalan tuberkuloosi- ilmaantuvuuden maihin ja riski saada tartunta on pieni. Suomessa vanhukset ovat yksi tuberkuloosin suurimmista riskiryhmistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Suomessa tuberkuloositapausten määrä ja kuolleisuus ovat vähentyneet tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen, elintason ja hoidon parantuessa. Aikaisemmin Suomessa suurin riskiryhmä on ollut ikääntyneet. Tämä johtuu lapsuudessa saadusta tartunnasta, joka aktivoituu myöhemmin. (World Health Organization 2017; Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Tulevaisuudessa ikääntyneen väestön vähentyessä suurin riski kohdistuu maahanmuuttajiin sekä matkailijoihin, jotka vierailevat suuren tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013). Riski sairastua tuberkuloosin lisääntyy myös, koska rokottamattomien osuus väestössä kasvaa koko ajan. BCG (Bacillius Calmette-Guerin) -rokotus poistettiin kansallisesta rokotusohjelmasta vuonna 2006 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a). Rokotteesta luovuttiin sen aiheuttamien haittojen ylittäessä suojahyödyn (Lumio 2017). Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2006 julkaisemassa ja vuonna 2013 päivitetyssä valtakunnallisessa tuberkuloosiohjelmassa pääperiaatteina ovat sairastuneiden varhainen tunnistaminen ja hoito sekä tehokas lähikontaktien selvittäminen ja tutkiminen taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Koska tuberkuloosi on Suomessa muuttunut yhä harvinaisemmaksi, terveydenhuollon ammattilaisten tiedot ja taidot taudin tunnistamiseksi ovat heikentyneet. Oireita ei välttämättä tunnisteta, eikä niitä osata yhdistää tuberkuloosiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Finnish Lung Health Association (Filha ry) on tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö, joka tekee yhteistyötä alalla toimivien kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen ja

6 6 viranomaisten kanssa tuberkuloositartuntojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2014 avattu Tuberkuloosi.fi sivusto on yksi väylistä saada helposti ymmärrettävää ja oikeaa tietoa suuren yleisön tietoisuuteen. Viimeisimpänä Filha ry ja Hengitysliitto ovat julkaisseet vuonna 2017 uuden yleisoppaan sekä potilasohjeen tuberkuloosista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut uuden tartunnanjäljityssuosituksen vuoden 2017 lopussa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b). Vuonna 2018 Filha ry järjestää aiheesta alueellista ja valtakunnallista koulutusta sekä päivittää verkkosivustoja (Filha ry 2018). Opinnäytetyömme on luonteeltaan tutkimuspainotteinen. Tarkoituksena oli strukturoidun kyselylomakkeen avulla selvittää vanhustenhoidossa työskentelevien hoitajien tuberkuloosin tunnistamistaitoja. Tavoitteena oli tuoda esille hoitohenkilökunnan tuberkuloosiosaamisen taso ja lisätä heidän tietoisuuttaan tuberkuloosista yleisvaarallisena tartuntatautina sekä tunnistaa mahdollisia koulutustarpeita. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kahden Attendon hoivapalveluiden tehostetun vanhuspalveluyksikön kanssa.

7 7 2 TUBERKULOOSI Tuberkuloosi on Mycobakterium tuberculosis-bakteerin aiheuttama yleisvaarallinen tartuntatauti. Tartuntatautilain mukaan tauti luokitellaan yleisvaaralliseksi, jos taudin tarttuvuus on suuri, se on vaarallinen ja taudin leviäminen on estettävissä sairastuneeseen, altistuneeseen tai sellaiseksi epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä (Tartuntatautilaki 2016). 2.1 Tuberkuloositartunta Suurin osa tautitapauksista on keuhkotuberkuloosia. Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse, pienten pisaroiden eli bakteeriaerosolin välityksellä. Bakteereja leviää ilmaan, kun keuhkotuberkuloosia sairastava henkilö yskii, aivastaa tai puhuu. Tartunta tapahtuu, kun tuberkuloosibakteereja hengitetään keuhkoihin. Taudin tarttumiseen vaikuttavat kuitenkin altistumisen kesto ja läheisyys, bakteeriaerosolin määrä sekä altistuneen vastustuskyky. Myös oleskelutilan koolla ja ilmanvaihdolla on merkitystä. Tuberkuloosibakteereja voi levitä verenkierron välityksellä myös muualle elimistöön kuten imusolmukkeisiin, luustoon, aivokalvoihin tai munuaisiin. Muualla kuin keuhkoissa tai hengitysteissä oleva tuberkuloosi ei ole tarttuva. Kuitenkin myös hengitysteiden ulkopuolista tuberkuloosia sairastava henkilö voi tartuttaa tautia, jos tautipesäkkeen eritteitä käsitellään siten, että siitä muodostuu bakteeriaerosolia. (Lumio 2017; Kaarteenaho, Brander, Halme & Kinnula 2013, 173; Sosiaali- ja terveysministeriö 2013; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017c.) Tuberkuloosi ei tartu kovinkaan helposti. Lähikontaktissa altistuneista noin 30 % saa tartunnan. Tuberkuloosi-infektion saanut henkilö voi pysyä oireettomana, jolloin elimistössä on elinkykyisiä M.tuberculosis bakteereja, mutta hän on oireeton eikä häneltä löydetä aktiiviseen tuberkuloosiin viittaavia löydöksiä. Tällöin henkilöllä on latentti tuberkuloosi-infektio (LTBI) ja elinikäinen riski sairastua aktiiviseen tuberkuloosiin. LTBI:tä sairastavat eivät oireile, eivätkä siten levitä tautia. Tartunnan saaneista 10 % sairastuu elinikänsä aikana aktiiviseen tuberkuloosiin. Suomessa ikääntyneet sairastuvat tavallisimmin, kun nuoruudessa saatu tartunta aktivoituu vastustuskyvyn ja yleiskunnon heiketessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013; Kaarteenaho ym. 2013, 173.) Tuberkuloosi uusiutuu matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maissa

8 8 0,4 6 %:ssa tapauksista. Puolet uusiutumisista tulee kahden vuoden kuluessa. Uusien tartuntojen osuus on 4 27 %, joten suurin osa uudistuneista tautitapauksista johtuu aiemman tuberkuloosikannan aktivoitumisesta taudiksi. Ikä on yksi riskitekijä tuberkuloosin uusiutumiselle. (Korhonen 2018.) 2.2 Tuberkuloosin historia Suomessa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim esitti vuonna 1889 valtiopäiville toimenpiteitä keuhkotaudin vastustamiseksi ja vuosien saatossa tehtiin useita esityksiä keuhkotaudin hillitsemiseksi, mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin. Neljä vuotta myöhemmin yhdistys teki esityksen, jossa annettiin neuvoja ja ohjeita tartuntavaaran vähentämiseksi. Esimerkiksi lattialle sylkemisen vaaroista tuli kertoa työväestölle. Yhdessä Suomen Terveydenhoitoyhdistyksen kanssa he painattivat julistetta, jossa oli kehotus "Älä sylje lattialle". Määräys annettiin myös liian suurten asukasmäärien välttämiseksi työväen asunnoissa. Lisäksi seinien paperointi kiellettiin ja asuntojen seinäpinnat kehotettiin käsittelemään maalaamalla, jotta ne voitiin asukkaiden vaihtuessa puhdistaa. Edelleen esitettiin hoitolaitosten rakentamista köyhille keuhkotautisille, kuten oli jo tehty useasti aiemminkin. (Forsius 2004.) Maan ensimmäinen tuberkuloosiparantola rakennettiin Punkaharjulle Hoitoina olivat hyvä ravinto, lepo ja raitis ilma. (Seppälä 2004, 7 8; Tartuntatautilaki 1986; Pammo & Kurki 2010, 137.) Helsingissä perustettiin Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sekä vähävaraisten Keuhkotautisten Avustamisyhdistys vuonna 1907 ja Suomessa aloitettiin taistelu tuberkuloosia vastaan (Seppälä 2004, 21; Tartuntatautilaki 1986). Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston (SVT) mukaan tartuntataudit olivat merkittävä kuolemansyy luvuilla. Kaikista kuolemista noin 25 % johtui tartuntataudeista vuonna Huomattava osa tartuntatautikuolemista, noin %, johtui tuberkuloosista, jonka yleisin laji oli keuhkotuberkuloosi. (Kuvio 1.) Muita yleisiä tartuntatauteja olivat kurkkumätä, hinkuyskä ja influenssa, joka silloin luokiteltiin tartuntatauteihin.

9 9 KUVIO 1. Tuberkuloosikuolleisuus keskiväkiluvun henkeä kohti (Tilastokeskus i.a. Tautikuolleisuus 2010) 1900-luvun alussa Suomessa tuberkuloosin leviämisen perussyitä olivat köyhyys, ahtaat asunnot ja puutteellinen ravinto (Seppälä 2004, 7). Etenkin nuoret ja keski-ikäiset miehet sairastuivat tuberkuloosiin 1940-luvulla. Ilmeisesti vaikeat olosuhteet rintamalla vaikuttivat sairastuvuuteen. Kun sotien päätyttyä aloitettiin antibioottihoito ja suojarokotukset, tuberkuloosikuolleisuus väheni huomattavasti. Myös elintaso kohosi nopeasti sodan jälkeen. Ruoka, asumisolosuhteet ja hygienian taso kohenivat. Tuberkuloosikuolleisuus on ollut vuodessa alle 10 kuollutta henkeä kohden vuoden 1967 jälkeen. (Tilastokeskus i.a.; Tautikuolleisuus 2010.) Tuberkuloosin hoidossa merkittävä edistys olivat uudet lääkkeet, Calmette-rokotukset ja mittavat joukkotarkastukset siirrettävillä röntgenlaitteilla. Pienoiskuvauksien ansiosta taudin alkuvaiheessa olevat potilaat saatiin varhain hoitoon. Streptomysiinilääkitys aloitettiin vuonna 1948 ja isoniatsidi-lääkitys neljä vuotta myöhemmin. BCG (Bacillus Calmette-Guerin) rokotukset aloitettiin Suomessa 1940-luvulla. (Seppälä 2004, 93; Pammo & Kurki 2010, 137.) Suomessa kumottiin tuberkuloosilaki vuonna 1986 ja seuraavana vuonna tuli voimaan tartuntatautilaki, johon tuberkuloosi liitettiin muiden yleisvaarallisten tartuntatautien kanssa. (Seppälä 2004, 134; Tartuntatautilaki 1986.) Tuberkuloosin häviäminen on ollut lähihistoriamme suurin muutos väestön kuolemansyissä. Tuberkuloosi oli melko yleinen kuolinsyy vielä luvun lopulla, mutta nykyisin tartuntatautikuolemien osuus on vain alle prosentti kaikista kuolemista. (Tilastokeskus i.a. ; Kuolemansyiden muutokset )

10 Tuberkuloosin esiintyvyys Suomessa ja maailmalla WHO:n ennusteen mukaan maailmassa yhdeksän miljoonaa ihmistä sairastuu joka vuosi tuberkuloosiin ja EU:n alueella todetaan lähes uutta tautitapausta. Suomi on kuulunut pienen tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maihin (alle 10 tapausta/ asukasta) vuodesta 2000 lähtien. (Soini ym ) Suomessa tuberkuloosin esiintyvyyttä seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella lääkärien tekemien ilmoitusten perusteella (Lumio 2017). Suomessa todetaan vuosittain yli 200 uutta tuberkuloositapausta. Ne keskittyvät riskiryhmiin, joista yksi suurimmista ovat iäkkäät henkilöt. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013; Lumio 2017; Kaarteenaho ym. 2013, 173.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän valtakunnallisen tartuntatautirekisterin mukaan vuonna 2017 tuberkuloositapauksia oli 232 (4,2/ ), josta 71 % oli keuhkotuberkuloosia. Rekisterin mukaan tuberkuloositapauksista 2 % oli alle 15-vuotiailla, 24 % vuotiailla, 14 % vuotiailla, 10 % vuotiailla, 19 % vuotiailla ja 31 % 75 vuotta täyttäneillä. (Kuvio 2.) Tuberkuloosiin sairastuneiden keski-ikä on laskenut 64 vuodesta 54 vuoteen 2000-luvulla. Keski-iän lasku johtuu nuorten maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.) Kuitenkin kantasuomalaisten tuberkuloosiin sairastuneiden keski-ikä, tilastollisen keski-iän laskusta huolimatta, on 72 vuotta (Soini 2018). Vuonna 2017 tuberkuloosi todettiin viidellä lapsella, joista neljä oli ulkomaalaistaustaisia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018).

11 11 KUVIO 2. Tuberkuloosin esiintyvyys ikäryhmittäin Tuberkuloosin tunnistaminen Terveydenhuollossa kohdataan enää harvoin tuberkuloosiin sairastuneita, joten henkilöstön on yhä vaikeampi tunnistaa ja hoitaa tautia. Iäkkäiden tuberkuloosiriski tulisi muistaa koko laitoshoidon ajan, sillä oireet voivat olla varsin vähäisiä tai epätyypillisiä. Tavanomaisten oireiden sijaan tuberkuloosi voi ilmentyä yleistilan laskuna tai ruokahalun heikkenemisenä. Viive hoitoon hakeutumisessa ja hoidon aloittamisessa lisäävät tartuntavaaraa. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2013 sisältää suosituksen ja toimintaohjeet vanhusten hoitolaitoksille. Kaikille 75 vuotta täyttäneille suositellaan keuhkojen röntgenkuvausta, kun pitkäaikaisen laitoshoidon tarve akuuttihoidossa todetaan tai laitoshoito alkaa. Lisäksi suosituksena on, että henkilöstölle järjestetään säännöllistä koulutusta sekä työhöntulotarkastuksen yhteydessä annetaan tietoa tuberkuloosista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.)

12 12 Valtakunnallisessa tuberkuloosiohjelmassa todetaan, että perusterveydenhuollon tärkein tehtävä tuberkuloosin torjunnassa on, osata epäillä tuberkuloosia ja ohjata potilas jatkotutkimuksiin. Pitkäaikaissairaanhoidon osastoilla ja vanhusten palvelulaitoksissa tavoitteena on löytää sairastuneet mahdollisimman varhain ja siten estää taudin leviäminen ja epidemian syntyminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.) Tuberkuloosia tulisi epäillä, jos potilaalla on pitkittynyttä, yli kolme viikkoa kestänyttä yskää ja limaisuutta, veriyskää, kuumeilua, ruokahaluttomuutta, rintakipua, hengenahdistusta, yöhikoilua, yleistilan laskua, väsymystä, suurentuneita imusolmukkeita, hoitoon reagoimaton pneumonia tai alahengitystieinfektio. Samankaltaiset oireet voivat liittyä myös moneen muuhun sairauteen. Taudin varhaisvaiheessa potilas voi olla oireetonkin. Erityisesti tuberkuloosin mahdollisuutta on syytä epäillä, jos potilas on sairastanut tai altistunut aiemmin tuberkuloosille, hän on kotoisin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta, on päihdeongelmainen, sosiaalisesti syrjäytynyt tai altistunut työssään tuberkuloosille tai kyseessä on iäkäs henkilö. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013; World Health Organization 2017; Kaartenaho ym. 2013, 173,175; Lumio 2017.) Tuberkuloosiepäilyssä perustutkimuksia ovat kliininen tutkimus ja keuhkojen röntgenkuvaus (Soini ym. 2016). Mikäli keuhkokuvassa on tuberkuloosiin viittaavia muutoksia, kerätään potilaalta kolmena peräkkäisenä päivänä yskösnäyte. Ex-tbVi eli tuberkuloosi bakteeriviljely ja/tai -värjäys, on ainut keino todentaa aktiivinen tuberkuloosi. Tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella voidaan etsiä tuberkuloosipesäkkeitä luista ja sisäelimistä. (Lumio 2017; Harju ym. 2016; World Health Organization 2017; Kaarteenaho ym. 2013, ; Soini ym ) Tuberkuloositartuntaa voidaan etsiä myös Mantoux-testillä, jossa ihon alle ruiskutetaan tuberkuliinia (Soini ym. 2016). Mantoux-testi on kuitenkin käytännössä poistunut käytöstä ja sen on korvannut IGRA-testi (interferon gamma releasing assay) (Marttila 2018). IGRA- testi on interferoni gamman vapautumista mittaava, verinäytteestä tehtävä koe, joka näyttää vain onko elimistö kohdannut joskus tuberkuloosibakteerin, ei siis onko tauti tällä hetkellä aktiivinen (Soini ym. 2016). IGRA- testikin on kuitenkin enemmän poissulkeva kuin täysin pitävä testi tuberkuloosin toteamiseen. IGRA-testin tulosten tulkinta voi olla hankalaa ja se, mitä pidetään positiivisen IGRA-testin rajana, vaihtelee. (Marttila 2018.) Mantoux- ihotesti, mutta ei IGRA-

13 13 testi, voi olla positiivinen myös niillä, jotka ovat syntyneet ennen syyskuuta 2006 ja saaneet BCG-rokotuksen (Lumio 2017). 2.5 Tuberkuloosin hoito Keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosiin sairastunutta hoidetaan alipaineistetussa ilmaeristyshuoneessa tai sulkutilallisessa yhden hengen huoneessa. Henkilökunta ja vierailijat käyttävät kertakäyttöistä luokan FFP3 tai FFP4 hengityssuojainta, joka puetaan ja riisutaan sulkutilassa tai potilashuoneen ulkopuolella. Tavanomaisten varotoimien lisäksi suoritetaan käsidesinfektio ennen eristyshuoneeseen menoa ja sieltä poistuttaessa. Samaa eristyskäytäntöä toteutetaan myös silloin, kun kyseessä on vasta epäily tuberkuloosiin sairastumisesta. Keuhkotuberkuloosia sairastavalle opetetaan lisäksi oikea yskimishygienia. (Mäkijärvi, Harjola, Päivä, Valli & Vaula 2015, ; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2018.) Erityisesti monilääkeresistenttiä, MDR-tuberkuloosia sairastavan eristysaika voi olla pitkä. Hoidon alkuvaiheessa ei voida olla varmoja eristyksen kestosta. Vapaan liikkumisen rajoittaminen, yksinäisyys, pettymykset kotiutumisen siirtymisestä, epätietoisuus sairaudesta ja sen hoidosta sekä mahdollinen hoito- tai lääkekielteisyys voivat aiheuttaa pulmia. Hyvä ja laadukas potilasohjaus, potilaan motivointi ja tukeminen ovat tärkeitä hoitajien tehtäviä. Henkilökunnan riittävä koulutus ja tietämys tuberkuloosista auttavat potilaan tukemisessa ja helpottaa sopeutumista. (Aarnio, Rajaviita & Raivio 2018.) Tuberkuloosia hoidetaan vähintään kuuden kuukauden ajan, usean lääkkeen yhdistelmällä. Tuberkuloosin hoito on potilaalle maksutonta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013; Kaarteenaho ym. 2013, 173.) Lääkehoidon aloituksen jälkeen tartuntavaara häviää 2 3 viikossa (Ruutu 2009). Koska tuberkuloosi on Suomen lain mukaan yleisvaarallinen tartuntatauti, on sairastuneiden tahdonvastainenkin hoito ja eristäminen mahdollista (Lumio 2017; Filha ry & Hengitysliitto i.a.). Yleisvaarallisuutensa takia tuberkuloosin lääkehoito on tartuntatautilain mukaisesti valvottua. Tästä käytetään nimitystä DOT-hoito (directly observed treatment), joka tuli tuberkuloosiohjelmaan vuonna (Korhonen 2018.) Myös latenttia tuberkuloosia voidaan hoitaa lääkityksellä. LTBI:n hoito eroaa varsinaisen tuberkuloosin hoidosta siten, että hoito on vapaaehtoista ja se toteutetaan ensimmäisen poliklinikalla saadun lääkeannoksen jälkeen itse-

14 14 näisesti kotona. Yleensä LTBI-hoitoarvio tehdään alle 35-vuotiaille, mutta myös iästä riippumatta niille, joilla on sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä. Latentin tuberkuloosin hoito vähentää riskiä sairastua aktiiviseen tuberkuloosiin. (Marttila 2018.) 3 KIRJALLISUUSKATSAUS Opinnäytetyö aloitettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus tehtiin mukaillen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja sen avulla saadut aineistot ovat laajoja ja tutkittavaa ilmiötä pyritään kuvaamaan mahdollisimman laajasti (Salminen 2011). Kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin taustatietoa tuberkuloosista opinnäytetyöraportin teoriaosuuteen ja aikaisempia tutkimuksia hoitajien tuberkuloosin tunnistamistaidoista. Lisäksi käytimme kirjallisuuskatsauksen tuloksia avuksi tutkimuslomakkeen kysymysten laatimisessa. Kirjallisuuskatsauksella etsimme aikaisempia tutkimuksia seuraavan kysymyksen avulla: Tunnistavatko hoitajat tuberkuloosin? Kirjallisuuskatsaus toteutettiin Finnan kansainvälisestä e-aineistosta, Cinahl-, PubMed-ja Medic-tietokannoista keväällä Tietoa etsittiin eri tietokannoista yhdessä sovituin hakutermein. Haut rajattiin ajallisesti vuosiin , koska halusimme mahdollisimman ajantasaista tietoa tutkittavasta aiheesta. Hakusanat valittiin siten, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin asetettuun tutkimuskysymykseen. Tietoa haettiin sekä suomen että englanninkielellä. Tiedon etsintää ei rajattu koskemaan esimerkiksi pelkkiä tutkimuksia, vaan aineistoa haettiin laajasti useista eri julkaisuista. Hakusanojen ja tietokantojen valinnassa käytettiin apuna myös Diakonia ammattikorkeakoulun kirjaston informaatikkoa. Hakusanoja, joita käytimme eri tavoin yhdistellen, olivat: tuberkuloosi, tunnistaminen, historia, kuolleisuus, esiintyvyys, tuberc*, geriatric nursing, nurs*geriat*, healthcare worker*, symptoms of tuberculosis, older* or elder*, indentif* or recog* or screen* or knowl*. Tiedonhaussa käytimme tietokantoja, joihin meillä oli pääsy Diakin tunnusten kautta. Haimme tietoa myös Googlen avulla huomioiden lähdekritiikin.

15 15 Esimerkkejä hakutuloksista, joilla haimme tietoa hoitajien kyvystä tunnistaa tuberkuloosi: CINAHL-hakusanoilla tuberculosis AND recog* OR seek osumaa. Tuberc* AND identif* AND geriat* osumaa. Tuberculosis knowledge AND health professionals 15 osumaa (käytetty 1). Tuberculosis AND identify OR know* OR sceen* AND nurse osumaa (käytetty 1). MEDIC hakusanoilla tuberkuloosi AND vanh* toi kaksi osumaa, joista toiseen ei ollut lukuoikeutta. (Taulukko 1.) Vaikka hakutulokset tuottivat paljon osumia, ainoastaan kolme osumaa käsitteli täsmällisesti tuberkuloosin tunnistamiseen liittyviä tutkimuksia. Sisäänottokriteerit Julkaisuvuosi Julkaisukieli suomi ja englanti Poissulkukriteerit Koko tekstiä ei ole saatavilla. Aineisto on maksullista. Aineistossa ei käsitellä aikaisempia tutkimuksia tai ne eivät vastaa asettamiimme kysymyksiin. Tietokannat Finnan kansaivälinen e-aineisto, Cinahl, PubMed ja Medic Hakusanat Tuberkuloosi, tunnistaminen, historia, kuolleisuus, esiintyvyys, tuberc*, geriatric nursing, nurs*geriat*, healthcare worker*, symptoms of tuberculosis, older* or elder*, indentif* or recog* or screen* or knowl* Hakutulokset CINAHL hakusanoilla tuberculosis AND recog* OR seek osumaa. Tuberc* AND identif* AND geriat* osumaa. Tuberculosis knowledge AND health professionals 15 osumaa (käytetty 1). Tuberculosis AND identify OR know* OR sceen* AND nurse osumaa (käytetty 1). MEDIC hakusanoilla tuberkuloosi AND vanh* toi kaksi osumaa, joista toiseen ei ollut lukuoikeutta. TAULUKKO 1. Kirjallisuuskatsauksen hakutuloksia Turkkilaisen tutkimuksen mukaan 97 % hoitajista tunnistaisi aktiivisen tuberkuloosin. Tietämys taudin hoidosta on kuitenkin vähäisempää. 77 % kyselyyn osallistuneista hoitajista osasi vastata oikein väärin-väittämiin, jotka koskivat tuberkuloosin hoitoa ja lääkitystä. Vastauksiin vaikuttivat hoitajan ikä, työskentely tuberkuloosiklinikoilla, peruskoulutus sekä saatu lisäkou-

16 16 lutus. (Yukseturk & Dinc 2013.) Tämän tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä suomalaisten hoitajien kyvystä tunnistaa tuberkuloosia. Turkissa tuberkuloosi on kolme kertaa yleisempää kuin Suomessa (18/ vs 5.6/ asukasta v.2014) (Suomen YK-liitto i.a.). Suomessa ei myöskään ole tuberkuloosiklinikoita, joissa asiantuntemus on luonnollisesti spesifimpää. Wahab, Abdullah ja Pando (2016) ovat koonneet yhteen useassa maassa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tutkimuksessa oli selvitetty hoitohenkilökunnan tietämystä tuberkuloosista. Tästä yhteenvedosta selvisi, että esimerkiksi Irakissa tutkimukseen vastanneista 500 hoitajasta 98,4 %:lla oli hyvät perustiedot tuberkuloosista ja 90 % tiesi, että tauti on hoidettavissa, mutta 12,6 % tiesi, että tauti on bakteerin aiheuttama. Intiassa 86 %:lla vastanneista oli tietämystä taudista, mutta Thaimaassa tilanne oli huonompi, vain 56 %:lla tutkimukseen osallistuneista oli hyvät tiedot tuberkuloosista. Etelä-Afrikassa, Lesothossa 86,1 %:lla oli kohtuulliset tiedot taudista. Tuberkuloosin oireista pitkittynyt yskä tunnistettiin parhaiten (94,7 %), mutta esimerkiksi yöhikoilu, painonlasku ja kuume tunnistettiin huonommin taudin oireiksi. (Wahab, Abdullah & Pando 2016.) Englantilaisen tutkimuksen mukaan on yleisesti luultua, että tuberkuloosi on niin kutsuttu vanha tauti ja siksi sitä ei osata epäillä tai tunnistaa riittävän hyvin. (James & Watson 2010.) 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää vanhusten hoidossa työskentelevien hoitajien tuberkuloosin tunnistamistaitoja. Tavoitteena oli tuoda esille tuberkuloosiosaamisen taso ja lisätä henkilökunnan tietoisuuttaan tuberkuloosista yleisvaarallisena tartuntatautina sekä tunnistaa mahdollisia koulutustarpeita. Opinnäytetyön tekijöiden ennakko-oletuksena oli, että tuberkuloosia ei tunnisteta kovinkaan hyvin. Tavoitteena oli lisäksi syventää omaa tuberkuloosiosaamistamme ja lisätä osaamista tutkimus- ja kehittämismenetelmien käytöstä. Haimme vastausta tutkimuskysymykseemme: Miten hoitajat tunnistavat tuberkuloosin?

17 17 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tukimusta voidaan kutsua myös tilastolliseksi tutkimukseksi, koska tuloksia kuvataan numeerisesti ja taulukoiden avulla (Heikkilä 2008, 16, 18). 5.1Yhteistyökumppanin kuvaus Yhteistyökumppanina ja taustatukena toimivat kyselyiden toteutukseen osallistuvien kahden Attendon hoivakodin johtajat. Idea opinnäytetyön aiheesta tuli opiskelijoilta. Attendolla on Itä- Suomen alueella 33 vanhusten palveluasumista tuottavaa yksikköä (Attendo Hoivakodit 2017). Asukaspaikkoja tutkimukseemme osallistuneissa kahdessa yksiköissä on yhteensä 91. Koska käytössä ei ollut tarkkaa henkilöstömäärää tutkimukseen osallistuvista yksiköistä, tutkimuksessa on käytetty laskennallista suosituksen mukaista henkilöstömäärää tulosten saamiseksi. Henkilöstön määrä hoivakodeissa on sidottu asukasmääriin. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan vähimmäismitoitus tehostetun palveluasumisen yksikössä on vähintään 0,5 hoitajaa asukasta kohden (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). 5.2 Kyselytutkimus Tässä tutkimuksessa kerättiin tietoa strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen käyttöön päädyttiin, koska se on taloudellinen, aikaa säästävä ja tutkimuksen tavoitteisiin vastaava menetelmä (Heikkilä 2008, 18 19, Kananen 2008, 25 26). Kysymysten suunnittelussa käytettiin hyväksi kirjallisuuskatsauksen avulla saatua teoriatietoa sekä Filha ry:n asiantuntijoiden kommentteja. Kysymysten asettelussa pohdittiin, mitkä seikat ovat olennaisia liittyen tuberkuloosin tunnistamiseen. Kyselyssä käytettiin monivalintakysymyksiä, koska siten vastauksia on helppo käsitellä, analysoida ja vertailla. Vastaajan ei tarvitse muistaa asiaa, vaan oikea vaihtoehto on jo valmiiksi tarjolla. (Hirsjärvi ym.2009, 201.) Kyselyjen on todettu edistävän asioiden muistamista ja jo opittujen asioiden hakemista muistista (Junnila, Koskinen, Stolt & Salminen 2011, 82 83). Laadittu kysely voidaan tämän perusteella nähdä myös hyvänä

18 18 muistutuksena ja mieleen palauttajana, mikäli vastaaja on jossain vaiheessa aikaisempaa koulutustaan opiskellut tuberkuloosiin liittyviä asioita. Tutkimuksen perusjoukko oli Attendon vanhuspalveluiden hoitohenkilökunta. Työnantajan ehdotuksesta keskityttiin harkinnanvaraisessa otoksessa kahteen itä-savon alueella sijaitsevaan yksikköön. Tiedostimme, että harkinnanvaraisella otannalla saatuja tuloksia ei voida yleistää, mutta tuloksia voidaan tarkastella esimerkiksi esitutkimuksena (Kananen 2008, 74; Kananen 2010, 97). Kvantitatiivisessa tutkimuksessa saadun aineiston olisi oltava riittävän suuri, jotta tuloksia voidaan yleistää tilastollisen päättelyn avulla (Heikkilä 2008, 16). Ilman aikaisempaa tutkimuskokemusta suurien vastausmäärien analysointi olisi ollut haastavaa. Kyselylomakkeen tekninen toteutus tehtiin Webropol-ohjelmalla. Hoivakotien johtajat informoivat henkilökuntaa etukäteen kyselystä ja toimittivat sen vastattavaksi omien sähköpostiensa kautta. Informoidussa verkkokyselyssä päästään parempaan vastausprosenttiin. Lisäksi sähköpostit ovat ajantasaisia ja eikä vastauksen saaminen jää kiinni väärästä osoitteesta tai siitä, että kysely menisi roskapostiin. (Kananen 2015, ) Esitestaus tehtiin oman vuosikurssimme opiskelijoilla, ennen lopullista julkaisua, luotettavuuden parantamiseksi ja jotta epäselvät ja turhat kysymykset voidaan korjata ennen varsinaista kyselyä. Esitestauksen tuloksia ei ole otettu mukaan varsinaisen tutkimuksen vastauksiin. Varsinainen analyysi tehtiin asianmukaisella aineistolla. (Hirsjärvi ym. 2009, ) Kyselylomakkeen liitteeksi laadittiin saatekirje (Liite 1). Saatekirje kertoo vastaajille, keitä me olemme, mistä on kysymys ja mitä aiomme vastauksilla tehdä. Pääkohtina saatekirjettä laadittaessa pidettiin selkeyttä, luottamuksen ansaitsemista ja tiedottamista. Hyvin laaditulla ja informatiivisella saatekirjeellä voidaan saada vastaaja motivoitumaan vastaamiseen, vaikka itse aihe ei kiinnostaisikaan (Vehkalahti 2014, 47 48). Saatekirje, jossa oli linkki kyselylomakkeeseen, avattiin ja se oli auki puolitoista viikkoa. Vähäisten vastausten vuoksi tutkimuslupa laajennettiin viiteen yksikköön, joihin lähetettiin uusi saatekirje vastauslinkkeineen. Saatekirje muotoiltiin uudelleen korostamaan tutkimuksen tärkeyttä ja saadaksemme lisää vastauksia (Liite 2). Yhdestä hoivakodista saatiin vastaus, että he eivät tällä kertaa halua osallistua ja kahdesta, ei saatu vastausta lainkaan. Myös jo aiemmin kyselyyn osallistuneisiin yksiköihin lähetettiin uudelleen muotoiltu saatekirje ja kysely avattiin uudestaan ja se oli auki saakka. Muistutus kyselystä lähetettiin

19 19 kyselyajan puolivälissä. Uusintakyselyllä ei saatu lisää vastauksia, joten yhdeksän vastausta oli kyselyn lopullinen vastausmäärä. Suositusten mukaisella hoitajamitoituksella tarkasteltuna, mahdollisten vastaajien määrä olisi ollut kahdessa kyselyyn osallistuneessa hoivakodissa 45. Saatuja vastauksia käsiteltiin Webropol ohjelman raportointityökalun avulla. Pienissä aineistoissa esitetään usein vain suoria jakaumia ja kuvioiden avulla tuloksia voidaan esittää ymmärrettävästi ja tehokkaasti (Kananen 2010, 102; Tähtinen, Laakkonen & Broberg 2011, 60). Kyselytutkimuksen tulokset esitellään tässä työssä käyttämällä suoria jakaumia ja graafisia kuvioita. Tulosten esittelyssä käytettiin numeraalista esitysmuotoa. Prosenttien käyttäminen olisi ollut näennäistä vähäisestä vastausmäärästä johtuen. Tulosten vastaajamäärät on esitetty lukumäärinä luettavuuden helpottamiseksi. 6 KYSELYN TULOKSET Hoitohenkilökunnan tuberkuloosin tunnistamisen osaamista kartoittavan kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 20 % (n= 9). Lisäksi yksi lomake oli avattu kerran, mutta kysymyksiin ei ollut vastattu. 6.1 Tuberkuloosin määritelmä ja aiheuttaja Kysymyksillä onko tuberkuloosi yleisvaarallinen tartuntatauti ja mikä aiheuttaa tuberkuloosin kartoitettiin tuberkuloositietoutta tautimääritelmästä ja aiheuttajasta. Kaikki vastaajat (n=9) tiesivät, että tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti. Kysyttäessä tuberkuloosin aiheuttajaa, kaikki vastaajat (n=9) valitsivat annetuista vaihtoehdoista oikean vaihtoehdon, bakteerin.

20 Tuberkuloosin oireet Kysymykseen Mitkä seuraavista ovat tuberkuloosin oireita? sai valita useamman vaihtoehdon. Tuberkuloosin oireista parhaiten tunnistettiin laihtuminen (n=8) ja pitkittynyt yskä (n=8). Oireista huonoiten (n=2) tunnistettiin rintakipu. Yli puolet (n=5) vastaajista tunnisti ruokahaluttomuuden yhdeksi tuberkuloosin oireeksi. Limaisuus (n=6) ja yöhikoilu (n=6) tunnistettiin yhtä hyvin. Vastausvaihtoehdoissa oli myös oireita, jotka eivät liity tuberkuloosiin kuten nuha, kutina ja muistihäiriöt. Kukaan vastaajista ei valinnut näitä vaihtoehtoja. Vastausvalintojen määrää ei rajoitettu. Vastaajat, joiden perus- tai lisäkoulutuksessa oli joskus käsitelty aihealueena tuberkuloosia, tunnistivat paremmin pitkittyneen yskän ja ruokahaluttomuuden tuberkuloosin oireiksi. (Kuvio 3). KUVIO 3. Mitkä seuraavista ovat tuberkuloosin oireita

21 21 Kysyttäessä Miksi vanhusten tuberkuloosin tunnistaminen on vaikeaa? neljä vastaajaa valitsi vaihtoehdon Oireet voivat olla vähäisiä. Kaikkien vastaajien (n=9) mielestä oireet voivat sekoittua perussairauksien oireisiin. Vastausvaihtoehto Vanhukset eivät kuulu riskiryhmään ei saanut yhtään valintaa. (Kuvio 4) KUVIO 4. Miksi vanhusten tuberkuloosin tunnistaminen on vaikeaa 6.3 Tuberkuloosin tartuntatavat Tuberkuloositartuntaan liittyviä kysymyksiä oli kaksi. Kaksi kolmasosaa (n=6) vastaajista tiesi tuberkuloosin tarttuvan ilmateitse. Neljä vastasi oikein, että tuberkuloosi tarttuu Oleskeltaessa samassa huoneessa tuberkuloosia sairastavan kanssa. Lähes kaikki (n=8) valitsivat väärän vaihtoehdon, pisaratartunnan. Muista vääristä vaihtoehdoista kolme vastaajaa oli vastannut "pöytien pinnoilta". Kaksi vastasi, tuberkuloosi tarttuu ruokailuvälineiden välityksellä ja yksi vastasi, että tuberkuloosi tarttuu kättelemällä. Kaksi väärää vastausvaihtoehtoa jäi ilman valintaa. Tuberkuloosin tartuntatapaa kysyttäessä viisi koulutuksessaan joskus tuberkuloosiaihetta opiskellutta vastasi sen tarttuvan pisaratartuntana ja kolme vastasi sen tarttuvan pöytien pinnoilta ja kaksi ruokailuvälineiden välityksellä. Yksi vastaaja, jonka koulutukseen ei ole kuulunut tuberkuloosiopetusta, valitsi vaihtoehdon kättelemällä. (Kuvio 5)

22 22 KUVIO 5. Miten tuberkuloosi voi tarttua Kysymykseen Voiko latentti tuberkuloosi tarttua? kaksi vastaajaa vastasi, että latentti tuberkuloosi ei tartu ja kahden vastaajan mielestä tarttuu. Yli puolet (n=5) ei tiennyt voiko latentti tuberkuloosi tarttua. (Kuvio 6). KUVIO 6. Voiko latentti tuberkuloosi (LTBI) tarttua

23 Tuberkuloosin diagnostiikka Kysymykseen Millä seuraavista testeistä tuberkuloosi voidaan todeta? hieman alle puolet vastaajista (n=4) tiesi, että tuberkuloosi voidaan todeta keuhkojen röntgenkuvauksella. Neljä vastaajista (n=4) valitsi toisen oikean vaihtoehdon Tuberkuloosibakteerin viljelyllä ja värjäyksellä ysköksestä, Ex-TbVi". Yhtä monta kertaa (n=4) oli valittu väärä vaihtoehto Mdrtb. Kukaan vastaajista ei ollut valinnut vaihtoehtoa Ferrit, mikä mittaa raudan varastoproteiinia. (Kuvio 7.) KUVIO 7. Millä seuraavista testeistä tuberkuloosi voidaan todeta 6.5 Tuberkuloosin esiintyminen muualla kuin keuhkoissa Kysymykseen Voiko tuberkuloosi esiintyä muualla kuin keuhkoissa? yli puolet vastaajista (n=5) valitsi kyllä vaihtoehdon. Kolmannes (n=3) vastasi, että ei tiedä ja yksi vastaaja oli sitä mieltä, että tuberkuloosi ei voi esiintyä muualla kuin keuhkoissa.

24 Tuberkuloosin torjunta Kysymyksellä Mitkä ovat hoitajan tärkeimmät tehtävät tuberkuloosin torjunnassa? haettiin vastausta tietävätkö hoitajat, miten toimia kohdatessaan tuberkuloosiepäilyn. Lähes kaikki (n=8) vastaajat vastasivat vaihtoehdon Osata epäillä tuberkuloosia. Myös vaihtoehto potilaan ohjaamisesta jatkotutkimuksiin / konsultoida lääkäriä sai kahdeksan vastausta. Kolmasosa (n=3) vastaajista oli sitä mieltä, että lääkityksen ja hoidon aloitus mahdollisimman nopeasti on oikein. Neljä vastaajaa valitsi potilaan eristämisen (Kuvio 8). KUVIO 8. Mitkä ovat hoitajan tärkeimmät tehtävät tuberkuloosin torjunnassa. 6.7 Kyselyyn osallistujien kokemus omista tiedoistaan ja tuberkuloosiin liittyvä koulutus Kaksi kolmasosaa (n=6) vastasi tietojensa olevan riittämättömät taudin varhaiseen tunnistamiseen tai epäilyyn ja yksi kolmasosa (n=3) ei osannut sanoa. Kukaan vastaajista ei kokenut tietojensa olevan riittävät. (Kuvio 9.)

25 25 KUVIO 9. Koetko, että nykyiset tietosi ovat riittävät taudin varhaiseen tunnistamiseen tai epäilyyn Viisi vastaajaa oli saanut tuberkuloosiin liittyvää koulutusta joskus aikaisemmin, mutta ei kuitenkaan viimeisen vuoden tai kolmen vuoden aikana. Neljä vastaajaa ei ollut koskaan osallistunut tuberkuloosia käsittelevään koulutukseen. Kaikki, jotka eivät ole osallistuneet tuberkuloosia käsittelevään koulutukseen (n=4), olivat sitä mieltä, että heidän nykyiset tietonsa eivät ole riittävät. Koulutusta tuberkuloosista saaneista kaksi valitsi ei-vaihtoehdon ja kolme ei osannut sanoa. Kyselyn viimeisellä kysymyksellä haluttiin tietää ovatko vastaajat koskaan kohdanneet tuberkuloosiin sairastunutta. Vastaajista yksi oli kohdannut joskus tautiin sairastuneen, kolme ei ollut ja viisi ei ollut varma.(kuvio 10.)

26 26 KUVIO 10. Oletko koskaan kohdannut tuberkuloosiin sairastunutta henkilöä 6 POHDINTA Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien tuberkuloosin tunnistamistaitoja. Tavoitteena oli tuoda esille tämän hetkinen osaamisen taso sekä lisätä tietoisuutta tuberkuloosista. Tutkimuksessa vastaajien määrä jäi odotettua alhaisemmaksi. 6.1 Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa selvisi, että tuberkuloosiosaaminen oli hyvää liittyen tautimääritelmään sekä tuberkuloosin aiheuttajaan. Kaikki vastaajat olivat valinneet oikeat vaihtoehdot. Verrattaessa tuloksia Wahabin, Abdullahin ja Pandon (2016) tutkimuksen tietoihin, kyselymme vastaajat tiesivät tuberkuloosin bakteerin aiheuttamaksi taudiksi huomattavasti paremmin kuin irakilaiset hoitajat. Heikkilän (2014) mukaan voimme toisaalta myös ajatella, että vastaajat ovat olleet tarkkaavaisia ja motivoituneita vastaamaan kyselyyn ja kysymykset on luettu huolellisesti. Tämä lisää myös kyselyn luotettavuutta.

27 27 Kyselyn perusteella näyttää siltä, että pitkittynyt yskä on oireista helpoiten tunnistettavissa tuberkuloosin oireeksi. Yöhikoilu ja laihtuminen tunnistettiin oireista lesotholaisia vastaajia paremmin. Kukaan kyselymme vastaajista ei valinnut kaikkia kuutta oikeaa vaihtoehtoa. Vastausten hajonnasta voidaan päätellä, että usein oireita, jotka voivat liittyä moneen muuhun sairauteen, ei osata yhdistää tuberkuloosiin. Sen onko vastaajan koulutuksessa joskus käsitelty tuberkuloosia, merkitys tuberkuloosin oireiden tunnistamisessa on tässä tutkimuksessa vähäinen. Eniten hankaluutta aiheutti kysymys tuberkuloosin tartuntatavoista. Ilmatie- ja pisaratartunnan erottaminen vaatii vastausten perusteella lisäkoulutusta. Oikean tartuntatavan tietäminen vaikuttaa esimerkiksi eristyskäytäntöihin. Huolestuttavinta on, että tuberkuloosia koulutuksessaan käsitelleet valitsivat eniten vääriä vastauksia, kuten tartunnan pöytien pinnoilta tai ruokailuvälineiden välityksellä. Johtuuko tämä siitä, että koulutuksesta on aikaa vai koulutuksen sisällöstä? Tieto siitä, että tuberkuloosi voi esiintyä myös muualla kuin keuhkoissa, voi antaa aiheen epäillä myös tuberkuloosiin sairastumista. Yleisoireiden lisäksi tai ilman niitä voi esiintyä paikallisoireita riippuen siitä, mikä elimistön osa on sairastunut (Filha ry & Hengitysliitto 2018). Vaikka latentti tuberkuloosi (LTBI) ei tartu, on otettava huomioon, että se voi kuitenkin myöhemmin aktivoitua. LTBI infektio johtaa 5 %:lla myöhäiseen, yli kahden vuoden kuluttua tapahtuvaan, sairastumiseen (Marttila 2018). Tämä tieto on erityisen tärkeää vanhusten kanssa työskenneltäessä, koska he ovat yleensä juuri latentin tuberkuloosimuodon kantajia. Kyselyyn vastaajille nämä eivät olleet täysin selviä tietoja. Luultavasti tuberkuloosiksi mielletään tavallisimmin vain tarttuva hengitysteiden tuberkuloosimuoto. Koska lähes kaikki tiesivät hoitajan tärkeimmät ja ensisijaiset tehtävät tuberkuloosin torjunnassa, voidaan todeta, että ainakin teoriassa vastaajat osaavat toimia oikein. Kuten vastauksista käy ilmi, vastaajat tietävät vanhusten oireiden voivan sekoittua myös muiden perussairauksien oireisiin. Uskoaksemme tuberkuloosia pidetään nykyään kuitenkin niin harvinaisena, että teorian yhdistäminen käytäntöön on vaikeaa. Tuberkuloosiin sairastunutta kohtaa nykyisin varsin harvoin. Kysymyksellä Oletko koskaan kohdannut tuberkuloosiin sairastunutta halusimme Filha ry:n toiveesta kartoittaa vastaajien

28 28 omia kokemuksia. Vastaus En tiedä on todennäköisin vastausvaihtoehto, koska tuberkuloosi ei varsinaisesti näy ihmisestä päällepäin. Tutkimuksessa ei kysytty kyselyyn vastaajien taustatietoja kuten hoitoalankoulutusta tai työkokemusta. Olisi ollut mielenkiintoista verrata, onko näillä merkitystä vastauksiin. Kuitenkin yli puolet vastaajista oli jossain vaiheessa koulutustaan opiskellut tuberkuloosiin liittyviä asioita, mutta vain yksi kaikista vastaajista koki tietojensa olevan riittävät. Tämä tukee alkuperäistä ajatustamme, että hoitohenkilökunnalla ei ole valmiuksia tunnistaa tautia niin hyvin kuin se olisi tunnistettavissa ja lisäkoulutuksen tarve on ilmeinen. 6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tieteellisessä tutkimuksessa on aina arvioitava tutkimuksen luotettavuutta. Määrällisessä tutkimuksessa käytetään luotettavuuden varmennuksessa kahta käsitettä: reliabiliteettia ja validiteettia (Kananen 2010,128; Kananen 2015, 343). Luotettavuusarvioinnin jälkeen voidaan varmistua siitä, että tutkimustulokset ovat luotettavia ja työn laatu varmistettu tältä osin (Kananen 2010, 128). Luotettavuus tulee huomioida jo työn suunnitteluvaiheessa. Työn jo toteuduttua, luotettavuutta ei voida jälkikäteen enää parantaa. Tällöin voidaan vain todeta missä virhe tapahtui ja miksi tulokset eivät ole luotettavia (Kananen 2010, 128; Kananen 2015, 342). Validiteetti on luotettavuuden kannalta ensisijainen peruste. Sisältövaliditeetti kertoo, mittaako valittu mittari sitä mitä on haluttu mitattavan. Kysymysten asettelussa tämä on otettava huomioon siten, että kysymykset laaditaan siihen muotoon, että vastauksilla saadaan tietoa juuri siitä ilmiöstä mitä halutaan tarkastella. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, ; Uusitalo, 1997, 84 85; Vehkalahti 2014, 41; Vilkka 2007, 150). Ulkoisella validiteetilla tarkoitetaan tulosten yleistettävyyttä siihen perusjoukkoon, joka ei ole osallistunut tutkimukseen (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 189). Validin tutkimuksen toteutumiseen vaikuttavat otoksen edustavuus sekä korkea vastausprosentti (Heikkilä 2008). Tilastollisten aineistojen käyttö ja kyselyt-menetelmäpajasta haimme neuvoja hyvän kyselylomakkeen laatimiseen sekä vahvistusta laatimiemme kysymysten relevanttiudesta. Saimme apua myös Filha ry:n asiantuntijoilta kysymysten muotoilussa.

29 29 Teoriatietoon perehtymällä pyrittiin vaikuttamaan tutkimuksen luotettavuuteen. Kirjallisuuskatsauksen avulla saatua teoriatietoa hyödynnettiin kysymysten laatimisessa. Kysely laadittiin siten, että se mittasi juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Filha ry:n asiantuntijoiden kommentit kysymyksistä lisäsivät luotettavuutta. Oikealla kysymysasettelulla toivoimme saavamme vastauksia, jotka vahvistaisivat olettamustamme siitä, miten huonosti tuberkuloosi nykypäivänä tunnistetaan. Esityöstä huolimatta, huomasimme jälkikäteen epätarkkuuksia muutamaan kysymykseen liittyen. Kun kysyimme tuberkuloosin tartuntatapoja, vastausvaihtoehdon "Oleskeltaessa samassa huoneessa tartuttavaa tuberkuloosia sairastavan kanssa" huomasimme tulkinnanvaraiseksi, koska tartuntariskiin vaikuttaa altistuksen kesto. Vastaaja on siis voinut tulkita vaihtoehdon haluamallaan tavalla. Kysymys kahdeksan oli myös huonosti muotoiltu. Periaatteessa kaikki vaihtoehdot ovat oikein. Valitsemamme oikeat vaihtoehdot perustuvat kuitenkin Valtakunnallisen tuberkuloosiohjelman ohjeisiin. Yksi vaihtoehto oli ohjata potilas jatko tutkimuksiin/konsultoida lääkäriä. Tämän vaihtoehdon kohdalla pohdimme jälkikäteen, millainen vanhuspalveluyksiköiden käytäntö on? Voiko hoitaja suoraan ohjata jatkotutkimuksiin? Oikeampi vaihtoehto olisi ollut ainoastaan "konsultoida lääkäriä". Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimustulosten pysyvyyttä ja toistettavuutta. Tavoitteena on mahdollisimman korkea reliabiliteetti, jolloin mittaukseen sisältyy mahdollisimman vähän mittausvirheitä. Satunnaisvirheitä voi kuitenkin syntyä eri syistä. Esimerkiksi vastaaja voi muistaa asioita väärin tai ymmärtää kysymyksen toisin kuin on tarkoitettu. Tutkimuksen reliaabeliutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota otoksen edustavuuteen, vastausprosenttiin, mittaus- ja tallennusvirheisiin. (Uusitalo 1997, 84; Vehkalahti 2014, 42; Vilkka 2007, ) Vastausprosentti vaikuttaa tutkimuksen reliabiliteettiin. Tulokset ovat sattumanvaraisia, kun otoskoko on pieni ja vastauskato suuri. (Heikkilä 2008, 30.) Vastausprosentti (20 %) jäi kyselyssä alhaiseksi eli yhdeksän henkilöä yhteensä kahdesta yksiköstä vastasi kyselyyn. Tavoitteenamme oli 50 %:n vastausmäärä. Voidaan siis todeta, että opinnäytetyössä tutkimuksella saatujen tietojen luotettavuus kärsi sekä pätevyyden että luotettavuuden osalta vähäisen vastausmäärän vuoksi. Luotettavuutta pyrimme lisäämään sillä, että dokumentoimme tutkimuksen vaiheet tarkasti ja perustelimme tekemämme ratkaisut, joten tutkimuksen toistettavuus olisi mahdollista. Tämä mahdollistaa myös sen, että lukija voi arvioida tutkimuksen luotettavuutta. (Kananen 2011, 123; Stolt, Axelin & Suhonen 2016, 32.)

30 30 Vaikka kaikki kyselyyn osallistuvien hoivakotien hoitajat olisivat osallistuneet kyselyyn, otoskoko olisi ollut liian pieni, jotta tuloksista olisi voitu tehdä tilastollisia päätelmiä. Usein esitetään, että havaintojen määrän olisi oltava vähintään sata, jotta tilastollisia testejä voidaan luotettavasti tehdä. Harkinnanvaraista otantaa ei myöskään tehdä tilastollisin menetelmin eikä se perustu tilastoihin, joten valitsemamme otanta on soveltuvin esitutkimuksen kaltaiseksi tutkimukseksi. (Kananen 2010, 98,102.) Tutkimus tehtiin noudattamalla tutkimusetiikan periaatteita. Olemme perehtyneet ja tutustuneet ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ohjaaviin eettisiin suosituksiin. Tiedostamme, että meillä on eettisiä ja moraalisia velvoitteita tutkimukseemme liittyviä osapuolia kohtaan (Kettunen, Kärki, Näreaho & Päällysaho 2017; 2018). Tästä syystä kyselyssä ei kerätty suoria eikä epäsuoria tunnistetietoja, jotta vastaajan anonymiteetti säilyy. Esimerkiksi ammattinimikkeen kysyminen olisi ollut vahva epäsuora tunniste, pienestä otannasta johtuen. Tutkimusetiikan perusteisiin kuuluu, että tiedot aineiston muodostamistavasta eivät saa paljastaa tutkimukseen osallistuneita, siksi opinnäytetyöraportissa ei myöskään nimetä kyselyyn osallistuneita yksiköitä. Tällaiseen voi olla riski, jos havaintoyksikköjä on vähän. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2015; Mäkinen 2006,114.) Sähköisen kyselyn valitseminen tutkimusmenetelmäksi lisää tutkimuseettisyyttä, koska se säilyttää vastaajien anonymiteetin. Ensimmäisessä saatekirjeessä mainittiin anonymiteetin säilyminen. Kyselyyn vastaaminen oli myös vapaaehtoista. Koko opinnäytetyöprosessin ajan olemme noudattaneet lähdekritiikkiä ja pyrkineet käyttämään ensikäden lähteitä eli primaarilähteitä. Oikean viitekäytännön hallitseminen ja käyttö kertoo tutkimuksen laadusta ja osoittaa kunnioitusta lukijaa kohtaan. Tekstistä tulee lukijaystävällisempää ja mahdollistaa tutkimuksessa käytettävien lähteiden tarkastamisen. (Mäkinen 2006, 130.)

31 31 7 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN POHDINTA Valitsimme opinnäytetyömme aiheen keväällä Ehdotus aiheeksi tuli yhdeltä opinnäytetyön tekijöistä. Yhteistyökumppania lähdimme etsimään luontevasti hänen omasta työympäristöstään. Mielenkiinto aiheeseen oli herännyt opintoihimme sisältyvän Duodecimin tuberkuloosia käsittelevän verkkokurssin myötä. Aiheen rajaus vanhusväestöön johtuu ikäryhmän kuulumisesta riskiryhmään sekä yhteistyöstä vanhuspalveluyksiköiden kanssa. Kun aihe oli valittu, kaikki ammattialan kehittämistyö sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta opintojen oppimistehtävät tehtiin liittyen opinnäytetyöhömme. Ratkaisu oli hyvä, koska näin opinnäytetyömme eteni koko ajan, sisällölliset asiakokonaisuudet muokkautuivat, täsmentyivät ja laajenivat koko opinnäytetyöprosessin ajan. Huomasimme hyvin myös oman kehityksen työn edetessä. Haasteena oli opinnäytetyöraportin teoriaosuuden rajaaminen, koska perustietoa tuberkuloosista ja opinnäytetyömenetelmistä löytyi runsaasti. Hoitohenkilökunnan tuberkuloosiosaamisesta ja kyvystä tunnistaa tauti, emme kuitenkaan löytäneet täsmällisesti aihetta koskevaa länsitai pohjoismaista tutkimusta. Artikkelit ja tutkimukset, jotka löysimme, olivat peräisin suuren ilmaantuvuuden maista. Tutkimukset koskivat yleistä tietämystä tuberkuloosista ja sen hoidosta. Näitä tutkimuksia emme voi kuitenkaan suoraan verrata, koska Suomessa tauti on harvinaisempi. Tieteellisiä tuloksia ei voi yleistää toisessa yhteiskunnassa tai toisena aikana (Heikkilä 2008,30). Tämän vuoksi on myös kiinnitettävä huomiota tutkimuksen ajankohtaan. Yhteiskunnan muuttumisen vuoksi, kovin vanhat tutkimukset eivät ole enää nykyaikana vertailukelpoisia. Haasteena voi pitää myös tekijöiden kokemattomuutta tutkimusten tekemisessä. Kyselyn ajankohta valittiin siten, että sitä ei toteutettu yleisinä loma-aikoina. Vastausaikaa annettiin, uusintakysely mukaan lukien, hyvin, jotta kaikilla olisi ollut mahdollisuus osallistua kyselyyn. Saatekirjeessä kerrottiin, että kysely on lyhyt ja sisältää monivalintakysymyksiä. Tällä halusimme korostaa sitä, että kyselyyn vastaaminen on helppoa. Kysely jaettiin hoitajille yksiköiden esimiesten sähköpostien kautta, josta he jakoivat sen edelleen työntekijöiden vastattavaksi. Tämän jakelukanavan kautta riskinä oli, että kysely hukkuu muiden viestien joukkoon. Pohdittavaksi jäi, olisiko vastausprosentti voinut olla suurempi, jos jakelukanava olisi ollut toinen. Uusintakyselyllä halusimme laajentaa otoskokoa kolmeen uuteen yksikköön saa-

32 32 daksemme enemmän vastaajia. Miksi he eivät halunneet osallistua tutkimukseen jäi selvittämättä. Oliko aihe sellainen, että se ei herättänyt mielenkiintoa vai tehdäänkö kyselyitä nykyään niin paljon, että niihin on väsytty vastaamaan? Pohdimme myös sitä, pelkäsivätkö vastaajat leimautuvansa tietämättömiksi, vaikka kysely tehtiinkin anonyymisti. Jälkikäteen voimme todeta, että kysely olisi kannattanut suunnata laajemmalle vastaajajoukolle. Suuremmalla otoksella olisimme todennäköisesti saaneet enemmän vastauksia. Jos otoskoko ja vastausprosentti olisivat suuremmat, tuloksia voisi käyttää esimerkiksi lisäkoulutuksen tarpeen arvioinnissa. Yhtenä opinnäytetyön haasteena koimme esiin tulleen vastustuksen ja arvostelun aiheen valintaa kohtaan. Aihetta ei pidetty ajankohtaisena eikä tarpeellisena. Kuitenkin lähteiden ja asiantuntijoiden mukaan aihe on tulevaisuudessa hyvinkin ajankohtainen. Aiheen valintaa puoltaa myös se, että Suomessa ei ole aikaisemmin löydetyn tiedon mukaan tehty vastaavaa tutkimusta. Kyselyn tekemiseen liittyi myös jonkin verran teknisiä ongelmia. Webropolin ajoittainen toimimattomuus toi haasteita aikatauluihin. Opinnäytetyön tekijöiden keskinäinen toiminta sujui ongelmitta. Opintojemme aikana teimme paljon yhteistyötä myös muissa tehtävissä, joten opimme tiimityöskentelytaitoja sekä tuntemaan hyvin toistemme työskentelytavat. Työtehtävät jaettiin tasaisesti ja kunkin vahvuuksia hyödyntäen. Aloitusvaiheessa jokainen ryhmäläinen sitoutui tavoitteisiin ja aikatauluihin. Jokaisella oli tavoitteena valmistua samalla aikataululla, joten työn valmistumista ei tarvinnut kiirehtiä kenenkään vuoksi, mikä toi työskentelyrauhan. Teoriaosuuden kokoaminen jaettiin kiinnostuksen mukaan ja työtä tehtiin pääasiassa itsenäisesti. Työn edetessä sopivimmiksi työskentelytavoiksi todettiin Word Online ja Messengerin ryhmäpuhelut. Opinnäytetyötä ohjaavilta opettajilta olemme saaneet korvaamatonta tukea opinnäytetyöprosessiin. Filha ry:n asiantuntijoilta saimme lisäksi apua kysymysten laatimisessa ja tarkennuksia teoriaosuuteen. Yhteistyö opinnäytetyömme työelämäkumppanin kanssa jäi vähäiseksi. Olisimme myös itse voineet olla aktiivisempia yhteydenotoissa. Saimme kyselyyn vain vähän vastauksia. Jälkikäteen pohdimme olisiko vastauksia voinut tulla enemmän, jos olisimme itse käyneet ennen kyselyn avaamista paikan päällä kertomassa aiheen tärkeydestä. Koska ennakko-olettamuksemme oli, että hoitajilla on vaikeuksia tunnistaa tuberkuloositartunnan saanut henkilö, halusimme laajentaa aiheen käsittelyä myös toiseen opintokokonaisuuteen

33 33 liittyväksi. Hoitotyönasiantuntijuus opintoihin liittyen teimme e-posterin, joka muistuttaa hoitajia tuberkuloosin mahdollisuudesta ja oireista. Juliste julkaistiin toukokuussa 2018 tuberkuloosi.fi sivustolla. (Liite 4) E-julisteen julkaisuun liittyen saimme kutsun osallistua, joka toinen vuosi järjestäville Valtakunnallisille tuberkuloosipäiville, Helsingissä Työryhmämme kaksi jäsentä osallistui asiantuntijapäiville ja päivän luentoja olemme käyttäneet myös opinnäytetyömme lähteinä. Opinnäytetyön tekijöiden tutkimustaidot kehittyivät prosessin edetessä. Ryhmän jäsenten henkilökohtaisena tavoitteena ollut sähköisten työkalujen käytön oppiminen opinnäytetyö prosessissa toteutui hyvin. Erityisesti kriittiseen tiedonhakuun liittyvästä osaamisesta on varmasti hyötyä tulevassa työssämme sairaanhoitajina. Myös aiheeseen liittyvä teoriatieto lisääntyi, mikä auttaa meitä itseämme hoitajina tuberkuloosin tunnistamisessa. Opinnäytetyön tekeminen on ollut vaativa oppimisprosessi. Mutta se on lisännyt ryhmämme asiantuntijuutta, ammatillista kehittymistä ja työelämätaitoja. Olemme työn aikana tutustuneet aiheeseen liittyviin lakeihin, suosituksiin ja ohjeisiin. Lisäksi olemme pohtineet opinnäytetyön eettisyyttä ja tekemiämme virheitä. Olemme myös tukeneet toinen toisiamme, kun on tuntunut, ettei työstä tule mitään tai se ei ikinä valmistu. Olemme saaneet toisistamme elinikäiset ystävät. Se, että työtä on tehty ryhmässä, on ehdottomasti työn kannalta vahvuus. Työssä on kolmen eri ihmisen näkökulmaa ja vahvuuksia. Oppiminen on syvempää, koska koko prosessin aikana olemme yhdessä reflektoineet kaikkea prosessiin liittyvää. Olemme myös oppineet antamaan ja vastaanottamaan erilaista palautetta. Jatkotutkimusehdotuksenamme on toistaa kysely laajemmalla otannalla, jotta tulos olisi luotettavampi. Mielenkiintoista olisi myös tietää, tuoko sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutus eroa tuloksiin. Tämä edellyttää kuitenkin tarpeeksi suurta otantaa. Koulutuksen tarvetta sekä sisältöä voidaan kartoittaa muun muassa kyselytutkimuksilla. Tiedon lisääminen on ensisijaisen tärkeä tavoite, jotta tuberkuloosin tuomaan haasteeseen voidaan tulevaisuudessakin, tautitapausten mahdollisesti lisääntyessä, reagoida ja vastata ajoissa sekä oikein menetelmin. Se, että asiantuntijat päivittävät tietoja ja suosituksia jatkuvasti, on merkki siitä, että tuberkuloosi on todellinen uhka, vaikka sitä ei sellaiseksi yleisesti mielletä.

34 34 LÄHTEET Aarnio, Riikamari; Rajaviita, Tiina & Raivio, Noora MDR-tuberkuloosipotilaan hoidon pulmatilanteet. Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä Luento Tuloste tekijän hallussa. Attendo Hoivakodit Vanhusten palveluasuminen. Viitattu Osallistuvan ja tutkivan kehittämisen opas: opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa. Viitattu Filha Ry & Hengitysliitto. Tuberkuloosi.fi i.a. Viitattu Filha ry Viitattu Forsius, Arno Tuberkuloosin hoito Suomessa. Viitattu Harju, Terttu; Hannula, Maria & Antikainen, Riitta Tuberkuloosin seulonta on tärkeää vanhuksen siirtyessä laitoshoitoon. Suomen Lääkärilehti 45/2016 vsk 71. Heikkilä, Tarja Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Heikkilä, Tarja Kvantitatiivinen tutkimus. Edita Publishing 2014, Viitattu Hirsjärvi, Sirkka; Remes, Pirkko; Sajavaara, Paula Tutki ja kirjoita 15.painos. Helsinki: Tammi. James, Stephanie & Watson, Michael Mycobacterium tuberculosis: implications for district nurses. British Journal of Community Nursing. Vol 15 No 10. Junnila, Riina; Koskinen, Sanna; Stolt, Minna; Salminen, Leena (Toim.) Näyttöön perustuva opettaminen ja ohjaaminen. Turun Yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja. A:62/2011. Kaarteenaho, Riitta; Brander, Pirkko; Halme, Maija & Kinnula, Vuokko (Toim.) Keuhkosairaudet, diagnostiikka ja hoito. Helsinki: Duodecim. Kananen, Jorma Kvantti. Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

35 35 Kananen, Jorma Opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoiminta ja palvelut yksikkö. Kananen, Jorma Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kananen, Jorma Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jvväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kankkunen, Päivi & Vehviläinen-Julkunen, Katri Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: Sanoma Pro. Kettunen, Jyrki; Kärki, Anne; Näreaho, Susanna & Päällysaho, Seliina Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu Korhonen, Virve Milloin tuberkuloosi uusiutuu? Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä Luento Tuloste tekijän hallussa. Lumio, Jukka Tuberkuloosi. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu Marttila, Harri Latentin tuberkuloosin arviointi ja hoito. Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä Luento Tuloste tekijän hallussa. Mäkijärvi, Markku; Harjola, Veli-Pekka; Päivä, Hannu; Valli, Juha & Vaula, Eija (toim.) Akuuttihoito-opas. Helsinki: Duodecim. Mäkinen, Olli Tutkimusetiikan ABC. Helsinki: Tammi. Pammo, Hely & Kurki, Raili Tartuntataudit ja hoitotyön osaaminen. Helsinki: WSOYpro. Ruutu, Petri Tuberkuloosi. Sairaanhoitajan käsikirja. Viitattu Salminen, Ari Mikä on kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa: Vaasan yliopisto. Viitattu Seppälä, Raimo Anna Wikanderin perintö. Tampereen tuberkuloosin vastustamisyhdistys : Tampereen tuberkuloosisäätiö / Raimo Seppälä. Tampere: Tampereen tuberkuloosisäätiö.

36 36 Soini, Hanna Tuberkuloosi meillä ja maailmalla. Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä Luento Tuloste tekijän hallussa. Soini, Hanna; Kotilainen, Hannele; Marttila, Harri; Marttila, Jane; Pietikäinen, Risto; Ruotsalainen, Eeva; Smit, Pieter; Valve, Kirsi; Vasankari, Tuula & Lyytikäinen, Outi Tunnista tuberkuloosi- ehkäise epidemia. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:12. Viitattu Stolt, Minna; Axelin, Anna & Suhonen, Riitta (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja sarja A73. 2.painos. Turku: Turun yliopisto. Suomen YK-liitto i.a. Tuberkuloosi, tapaukset Viitattu Tartuntatautilaki / (Kumottu) Finlex - Valtion säädöstötietopankki. Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu Tartuntatautilaki /2016. Finlex Valtion säädöstötietopankki. Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017a. Rokotusohjelman historia. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017b. Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä. Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017c. Tuberkuloosin esiintyvyys Viitattu

37 37 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuberkuloosin esiintyvyys. Viitattu Tilastokeskus i.a. Suomen virallinen tilasto SVT. Kuolemansyyt Helsinki: Viitattu _kat_002_fi.html Tilastokeskus i.a. Suomen virallinen tilasto SVT. Tautikuolleisuus Helsinki; Viitattu _kat_003_fi.html Tähtinen, Juhani; Laakkonen, Eero & Broberg, Mari Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkinnan perusteita. Turku: Turun yliopisto. Uusitalo, Hannu Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Juva: WSOY. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ilmaeristys. Ohje ammattilaisille. Viitattu hoito-ohjeet.fi/ohjepankkivsshp/ilmaeristys.pdf Vehkalahti, Kimmo Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Finn Lectura. Vilkka, Hanna Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi. Wahab, Farnah Abd; Abdullah, Sarimah & Pando, Rogelio, Hernandez Updates on Knowledge, Attitude and Preventive Practices on Tuberculosis among healthcare workers. Malaysian Journal of Medical Sciences 2016 Now 23(6) Viitattu World Health Organization WHO Tuberculosis. Viitattu Yekselturk, Neriman & Dinc, Leyla Knowlwdge about anti-tuberculosis trestment among nurses at tubercukosis clinics. International Journal of Nursing Practice 2013:19: Viitattu Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aineiston hallinnan käsikirja. Viitattu

38 38 LIITE 1. Kyselyn saatekirje HYVÄ ATTENDON HOITAJA Olemme Diakonia Ammattikorkeakoulun Pieksämäen toimipisteen sairaanhoitajaopiskelijoita ja teemme opinnäytetyömme tuberkuloosin tunnistamisesta vanhustenhoidon yksiköissä. Tällä kyselyllä kartoitamme hoitajien tietoja tuberkuloosista ja sen tunnistamisesta. Osallistuminen kyselyyn on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Vastauksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan. Kyselyn tekeminen vie aikaa vain muutaman minuutin. Kysymykset ovat monivalintakysymyksiä ja niissä voi olla useita oikeita vastausvaihtoehtoja. Opinnäytetyömme valmistuu syksyllä 2018 ja on sen jälkeen Attendon käytettävissä sekä luettavissa Theseus-tietokannassa. Toivomme Teiltä myönteistä suhtautumista kyselyymme. Jokainen vastaus on tärkeä ja auttaa meitä saamaan luotettavamman kuvan aiheesta. Kyselyyn voitte vastata mennessä oheisen linkin kautta Mikäli haluatte kysyä tutkimuksesta, vastaamme mielellämme kysymyksiinne. Opinnäytetyömme ohjaajana toimii lehtori Susanna Suvimaa Kiitos kaikille vastaajille!

39 39 LIITE 2. Muokattu kyselyn saatekirje Hyvä vanhuspalveluiden ammattilainen! Olemme n sairaanhoitaja opiskelijoita ja teemme opinnäytetyötä tuberkuloosin tunnistamisesta vanhustenhoidossa. Opinnäytetyömme on valmistuttuaan luettavissa Attendon intranetissä sekä Theseus tietokannassa. Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti. Suomi kuuluu matalan tuberkuloosi ilmaantuvuuden maihin, mutta joka vuosi Suomessa todetaan noin 300 uutta tuberkuloositapausta. Suurin riskiryhmä ovat tällä hetkellä yli 65- vuotiaat. Tämä johtuu lapsuudessa saadusta tartunnasta, joka aktivoituu myöhemmin yleiskunnon heikkenemisen myötä. Tuberkuloosi on edelleen vakavasti otettava sairaus. Tuberkuloositartunnan vaara on suurimmillaan, kun hoidetaan tartuttavaa tuberkuloosipotilasta, jonka diagnosointi ja hoidon aloitus viivästyvät. Siksi on tärkeää osata epäillä tartuntaa. Yksi riskiryhmä ovat työssään tuberkuloosille altistuvat hoitohenkilöt. Osaamalla epäillä tartuntaa suojaat siis myös itseäsi. Kyselyllä kartoitamme hoitajien tietoja tuberkuloosista ja sen tunnistamisesta. Kyselyyn osallistuu 5 hoivakotia. Vastauksia ei voida yhdistää yksittäiseen vastaajaan tai hoivakotiin. Kyselyn tekeminen vie aikaa vain muutaman minuutin. Kysymykset ovat monivalintakysymyksiä ja niissä voi olla useita oikeita vastausvaihtoehtoja. Saatujen vastausten perusteella kokoamme tietoa juuri Teidän tarpeisiinne. Toivomme että vastaatte kyselyyn. Jokainen vastaus on todella tärkeä ja auttaa meitä saamaan luotettavamman kuvan aiheesta. Kyselyyn pääset vastaamaan alla olevasta linkistä. Kyselyyn voit vastata välisenä aikana. Mikäli haluatte kysyä tutkimuksesta vastaamme mielellämme kysymyksiin. Opinnäytetyömme ohjaavana opettajana toimii lehtori Susanna Suvimaa Kiitos vastauksestasi!

40 40 LIITE 3. Kyselylomake (Webropol)

41 41

42 42 LIITE 4. E-posteri

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS

Lisätiedot

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Viimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS

Viimeiset päivitykset: VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS VALTAKUNNALLISEN TUBERKULOOSI OHJELMAN PÄIVITYS Koko ohjelmaa koskien vanhat termit kontaktiselvitys tai kontaktijäljitys on THL:n vuonna 2017 julkaistussa tartunnanjäljityssuosituksessa muutettu termiksi

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Eeva Ruotsalainen LT, infektiolääkäri, ayl HUS, Epidemiologinen yksikkö Keuhkolääkäripäivät 16.-17.3.2017 Suomen ja HUS-alueen tuberkuloosikatsaus TB notifications

Lisätiedot

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana. ITSEARVIOINTILOMAKE Hyvä opiskelija Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla

Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin. Tuberkuloosi maailmalla Faktoja tuberkuloosista sanoin, taulukoin ja kuvin Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja

Lisätiedot

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet

Suomen tuberkuloositilanne. Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Tuberkuloosin tartunnanjäljityksen uudet ohjeet Suomen tuberkuloositilanne Iäkkäillä suomalaissyntyisillä henkilöillä, jotka saaneet tartunnan lapsuudessa V2016 jo puolet tapauksista maahanmuutajilla (huom

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi

Lisätiedot

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry 1 Tuberkuloositartuntaan vaikuttavat tekijät 1. Potilas värjäyspositiivisuus yskä hoito 2. Tartunnan

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET

TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYKSEN KRITEERIT Kontaktiselvityksellä etsitään (1) tartuntavaaralliselle tuberkuloosipotilaalle altistuneet kontaktit ja (2) tuoreen tuberkuloositartunnan

Lisätiedot

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala

Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala Laitosaltistumiset ja epidemiat miten toimitaan? Juha Salonen Sisätautiklinikka Päijät-Hämeen keskussairaala Laitosepidemiat Akuuttivuodeosastot Aina mahdollinen (immuunipuutteiset, vanhukset, muut riskiryhmät)

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja matkailu

Tuberkuloosi ja matkailu Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN HAASTEET HOITOTYÖSSÄ NYT JA TULEVAI- SUUDESSA

TUBERKULOOSIN HAASTEET HOITOTYÖSSÄ NYT JA TULEVAI- SUUDESSA TUBERKULOOSIN HAASTEET HOITOTYÖSSÄ NYT JA TULEVAI- SUUDESSA Pekka Valli Mika Äijö Opinnäytetyö Tammikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito

Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito Latentin tuberkuloosi-infektion diagnostiikka ja hoito Keuhkolääkäripäivät 2017 17.3.2017 Infektiolääkäri Kirsi Valve, Tays infektioyksikkö Käsitys tuberkuloosi-infektiosta on muuttunut Dynaaminen spektri

Lisätiedot

10.4.2014. 1. Työtehtäviin liittyy lisääntynyt riski saada tuberkuloositartunta (taulukko 1)

10.4.2014. 1. Työtehtäviin liittyy lisääntynyt riski saada tuberkuloositartunta (taulukko 1) 1 (8) INFEKTIOYKSIKKÖ 10.4.2014 TUBERKULOOSIOHJE TYÖTERVEYSHUOLTOA VARTEN Keuhkotuberkuloosi tarttuu ilmateitse ihmisestä toiseen. Tuberkuloosibakteerit päätyvät ilmaan hoitamatonta keuhkotuberkuloosia

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 1986/583

Tartuntatautilaki 1986/583 sivu 1/5 Tartuntatautilaki 1986/583 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Väestön suojaamiseksi tartuntataudeilta on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään. 2 (29.1.1999/70) Tartuntataudilla tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1 Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon

Lisätiedot

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö Rokotukset ja uusi lainsäädäntö Tartuntatautipäivät 2017 Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset 13.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Ohjeistukset THL:n Rokottaminen-sivuston ohjeita on tarkennettu

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry

TB ohjelman esittely. Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry TB ohjelman esittely Rauni Ruohonen ylilääkäri Filha ry Miksi valtakunnallinen ohjelma Tuberkuloosi on yleisvaarallinen ilmateitse tarttuva tartuntatauti, jonka ehkäisystä vastuussa on yhteiskunta, ei

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia

Lisätiedot

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp

Kuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp Kuultavana stv:ssä 05.04.2016 HE 13/2016 vp Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri PPSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri Tartuntatautilakia uudistavan työryhmän jäsen Tartuntatautilain tulee olla selkeä

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

Tuberkuloosi työterveyshuollossa Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tuberkuloosi tuliaisena. Rauni Ruohonen Filha ry 26.9.2007

Tuberkuloosi tuliaisena. Rauni Ruohonen Filha ry 26.9.2007 Tuberkuloosi tuliaisena Rauni Ruohonen Filha ry 26.9.2007 Käsiteltävät asiat Miten tuberkuloosi tarttuu Kuka voi tuoda tuberkuloosin Suomeen Lisääntyykö TB riski matkailun yhteydessä Liittyykö lentomatkailuun

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07 KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA Ilkka Salmi 8.10.07 TUBERKULOOSIN TARTTUVUUDESTA värjäysmyönteinen keuhko- ja kurkunpää äätuberkuloosi huomioidaan kontaktiselvittelyissä kuitenkin

Lisätiedot

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset

Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Tartuntatautilaki ja työntekijän rokotukset Esa Rintala 27.9.2017 Tartuntatautilaki 1227/2016, 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri 28.04.008

Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat. Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri 28.04.008 Kuka Suomessa sairastuu tuberkuloosiin tulevaisuuden uhkakuvat Pekka Saarelainen Keuhkosairauksien erikoislääkäri 28.04.008 Tuberkuloosiin sairastuminen tuberkuloosin hoito Pekka Saarelainen 02.09.02004

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot