Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM

Transkriptio

1 Opetus ja kulttuuriministeriö MINVA OKM KAS Koponen Johanna(OKM) Viite EU; Koulutus Asia EU; Koulutus: Koulutusneuvosto Koulutusneuvosto kokoontuu Brysselissä Kokouksessa Suomea edustaa opetus ja kulttuuriministeri Sanni GrahnLaasonen. Neuvostossa opetusministerit antavat kontribuutionsa eurooppalaiseen ohjausjaksoon komission kasvuraportin pohjalta. Neuvostossa hyväksyttävien päätelmien tavoitteena on antaa opetusministerien näkemys komission vuotuisen kasvukertomuksen viesteistä koulutuksen näkökulmasta sekä esittää komissiolle toiveita tulevien toimenpiteiden suuntaamiseksi kasvun tueksi. Päätelmäluonnoksessa tunnistetaan osaamisen, taitojen ja tiedon merkitys innovaatioille, kasvulle, hyvinvoinnille ja henkilökohtaiselle kasvulle sekä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisylle. Koulupudokkaiden sekä heikot perustaidot omaavien suuri määrä on jäsenmaille yhteinen huolenaihe. Suomi on pitänyt tärkeänä, että koulutusneuvosto käy säännöllisesti poliittista keskustelua ohjausjaksosta sekä komission kasvukertomuksesta. EUtason osaamista ja koulutustarpeiden ennakointia koskevalla yhteistyöllä on selkeää lisäarvoa jäsenmaiden omaan koulutuspoliittiseen valmisteluun. Opetusministerit käyvät poliittisen keskustelun osaamisesta ja taidoista komission tulevan osaamisagendan valmistelun tueksi. Suomi katsoo, että komission tulevassa osaamisagendassa tulisi parantaa EU:n kykyä ennakoida joustavasti tulevaisuuden osaamis ja koulutustarpeita. Yhteistyön tulisi tukea jäsenmaita kansallisten koulutus ja työllisyyspolitiikkojen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Osaamisen ja työmarkkinoiden työvoimatarpeiden kohtaantoongelmiin on etsittävä yhteisiä tukitoimia jäsenmaiden koulutusjärjestelmien diversiteettiä kunnioittaen. Toisena keskustelunaiheena neuvostossa on väkivaltaisen ektsremismin vastaiset toimet koulutuksen alalla. Keskustelussa Suomi voi nostaa esille opettajien osaamisen ja tiedon vahvistamisen tärkeyden ekstremistisen käyttäytymisen ehkäisemisessä. Myös EUtasolla tapahtuva tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihto on tärkeää.

2 Asialista: 2(14) KESKIVIIKKO 24. HELMIKUUTA Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon Hyväksyminen MUISTION SIVU: 3 5. Koulutuksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välisen yhteyden vahvistaminen Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajavaltion ehdotuksesta]) MUISTION SIVU: 6 6. Kansalaisuuden ja perusarvojen edistäminen koulutuksen avulla Pariisin julistuksen jatkotoimet Keskustelu MUISTION SIV

3 3(14)

4 U: 9 4(14)

5 Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 5(14) Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämisestä EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon Kokous Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheiluneuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Hyväksyminen. Koulutusneuvoston kokous Suomi on osallistunut päätelmien valmisteluun virkamiestasolla ja voi ne hyväksyä. On tärkeää, että koulutusneuvosto käy säännöllisesti poliittista keskustelua ohjausjaksosta sekä komission kasvukertomuksesta. EU:n tasolla käytävästä osaamisen ja koulutustarpeiden ennakointia koskevasta yhteistyöstä olisi jäsenmaiden omaan koulutuspoliittiseen valmisteluun selkeää lisäarvoa. Suomi kannattaa ennakointia koskevan yhteistyön edistämistä ja kehittämistä EUtasolla. Pääasiallinen sisältö Päätelmäluonnoksessa tavoitteena on antaa opetusministerien näkemys komission vuotuisen kasvukertomuksen viesteistä koulutuksen näkökulmasta sekä esittää komissiolle toiveita tulevien toimenpiteiden suuntaamiseksi kasvun tueksi. Päätelmäluonnoksessa tunnistetaan osaamisen, taitojen ja tiedon merkitys innovaatioille, kasvulle, hyvinvoinnille ja henkilökohtaiselle kasvulle, sekä syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisylle. Koulupudokkaiden sekä heikot perustaidot omaavien suuri määrä on jäsenmaille yhteinen huolenaihe. Sosioekonominen asema, sukupuoli ja maahanmuuttajatausta määrittävät edelleen merkittävällä tavalla koulutuksellista menestystä, jolloin koulutuksen emansipatorinen rooli yhteiskunnassa korostuu. Opetusministerien viestinä maaliskuun Eurooppaneuvostolle todetaan mm. seuraavaa: oppimistulosten ja osaamisen parantamiseen kohdennetut koulutusjärjestelmien reformit ovat olennaisia kasvun ja työllisyyden tekijöitä

6 6(14) koulutukseen investoimista tulisi priorisoida alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla osaamisen kohtaantoongelmiin puuttuminen tulisi asettaa prioriteetiksi sekä koulutus että työllisyyssektoreilla, edistämällä toimenpiteitä työssäoppimisen, transversaalien taitojen, osaamistarpeiden ennakoinnin sekä koulutuksen ja yrityselämän yhteistyön parantamisen kautta. työelämävalmiuksien rinnalla aktiivisen kansalaisuuden taidot ovat yhtä lailla tärkeitä, ja nämä molemmat osaamisen ulottuvuudet täydentävät toisiaan rakenteiden kehittämistä osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan innovaatioiden ja tuottavuuden edistämiseksi. Samanaikaisesti koulutusjärjestelmän tasaarvoistavaa roolia tulisi vahvistaa. Jäsenmaat pyytävät komissiota edistämään tässä päätelmässä todettuja tavoitteita Erasmus + työohjelmassa 2017 vahvistamaan koulutuksen merkitystä kasvia koskevissa tulevissa post2020 aloitteissa esittämään toukokuun koulutusneuvostoon mennessä ehdotuksensa osaamisen agendaksi, jolla pyrittäisiin edistämään osaamista ja tietoa elinikäisen oppimisen näkökulmasta keskittyen erityisesti oppimistuloksiin, avaintaitoihin, osaamisen ennakoinnin ja työelämäyhteyksien kehittämiseen, osaamisen ja tutkintojen avoimuuden edistämiseen sekä korkeakoulutuksen modernisaatiota koskevan prosessin uudistamiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUjaosto 30 (koulutus) EUministerivaliokunta (Eduskunnan suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

7 7(14) Asiakirjat 5685/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Minna Polvinen, OKM, p , Tarja Riihimäki, OKM Johanna Moisio, OKM Liitteet Viite

8 Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 8(14) Asia EU; koulutus; Koulutuksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välisen yhteyden vahvistaminen Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle Periaatekeskustelu Kokous Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheiluneuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta. Pääasiallinen sisältö Koulutusneuvoston valmistelu. Periaatekeskustelu. Ei päätösasia. Suomi pitää keskustelua osaamisagendan tavoitteista tärkeänä. Suomi tukee komission kasvuselvityksen viestiä osaamiseen investoimisen ja koulutusjärjestelmien tulossuuntautuneen uudistamisen olennaisesta merkityksestä työpaikkojen ja kestävän kasvun palauttamiseksi. Suomi katsoo, että komission tulevassa osaamisagendassa tulisi parantaa EU:n kykyä ennakoida joustavasti tulevaisuuden osaamis ja koulutustarpeita. Yhteistyön tulisi tukea jäsenmaita kansallisten koulutus ja työllisyyspolitiikkojen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Osaamisen ja työmarkkinoiden työvoimatarpeiden kohtaantoongelmiin on etsittävä yhteisiä tukitoimia jäsenmaiden koulutusjärjestelmien diversiteettiä kunnioittaen. Koulutuksen työelämälähtöisyys tulisi varmistaa tekemällä aktiivista yhteistyötä yritysten ja työnantajien kanssa. Erityisesti tulee tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista koulutuksen keinoin. Yhteistyötä tulee kehittää tavalla, joka mahdollistaa työvoiman liikkuvuuden edistämisen mahdollisimman kevyin ja kansallisella tasolla joustavin hallinnollisin ratkaisuin. Komissio valmistelee ehdotusta uudeksi eurooppalaiseksi osaamisen agendaksi. Agenda on tarkoitus antaa Koulutusneuvosto ja työllisyys ja sosiaaliasian neuvosto käyvät kokouksissaan poliittiset, julkiset keskustelut aiheesta komission valmistelun tueksi. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja toimittaa neuvoston viestit komissiolle.

9 Helmikuussa komissio aloittanee myös sidosryhmien julkisen kuulemisen osaamisagendan valmistelemiseksi. 9(14) Komission työohjelmassa vuodelle 2016 todetaan seuraavasti: Eurooppalaisille on tarjottava keinoja mukautua nopeasti muuttuvan maailman ja kehittyvien työmarkkinoiden tarpeisiin. Komission esittämän uuden osaamisen ohjelman avulla edistetään elinikäistä investointia inhimilliseen pääomaan ammatti ja korkeakoulutuksesta digitaali ja huipputeknologian asiantuntemukseen ja niihin elämäntaitoihin, joita kansalaiset tarvitsevat voidakseen osallistua aktiivisesti muuttuvaan työelämään ja yhteiskuntaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työ ja yksityiselämän tasapainoon, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Neuvosto keskustelee puheenjohtajan keskusteluasiakirjan perusteella. Keskusteluasiakirjan lähtökohtana pidetään globalisaation ja digitalisaation aiheuttamaa muutosvoimaa, joka aiheuttaa voimakasta osaamistarpeiden muutosta. Minimiosaamistarpeita tulee päivittää, koska tulevaisuuden työpaikat vaativat yhä syvällisempää osaamista sekä sosiaalisia, teknisiä että digitaalisia taitoja. OECD:n tutkimusten mukaan monilla EUkansalaisilla on kuitenkin edelleen ongelmia perustaitojen täyttämisessä. Koulutusta tulee toteuttaa aiempaa joustavammin ja koulutusjärjestelmien tulee olla valmiimpia reagoimaan muutoksiin. Uudet osaamistarpeet muodostavat haasteen koulutusjärjestelmille, sillä sosiaaliset taidot, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, itsensä johtamisen ja oppimaan oppimisen taidot sekä yrittäjyys ovat tulevaisuudessa aiempaa tärkeämpiä taitoja, ja ne tulee sisällyttää opetusuunnitelmiin varsinaisen ammattispesifin osaamisen ohella. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat muutostarpeita myös koulutukseen liittyvissä EUinstrumenteissa. Maahanmuuttajien aiemmin hankkiman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja kielikoulutus tulisi olla prioriteetteina. Olemassa olevien instrumenttien päivittäminen tulee tarkasteltavaksi. Ministerien toivotaan vastaavan yhteen tai useampaan seuraavista kysymyksistä: Väittämä 1: koulutusjärjestelmien joustavuus Koulutusjärjestelmiä ja opetussuunnitelmia on uudistettava, jotta pystytään tuottamaan osaamista työelämän ja yhteiskunnan uusiin tarpeisiin. Väittämä 2: yhteistyö Kansallisten koulutusjärjestelmien tukemiseksi osaamisen kohtaantoongelmien ratkaisemisessa on tärkeää avata koulutusjärjestelmät edistämällä paikallista, alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää vahvistaa koulutusjärjestelmien yhteyttä muihin sektoreihin ja erityisesti työelämään. Väittämä 3: osaamisen edistäminen Nykyisten ja tulevien sukupolvien osaamisen ja taitojen hyödyntämiseksi on tärkeää löytää uusi tulokulma siihen, että osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tukevat instrumentit vastaavat paremmin tulevaisuudenkin tarpeisiin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165, julkinen keskustelu, ei päätösasia.

10 10(14) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUjaosto 30 (koulutus) EUministerivaliokunta (Eduskunnan suuri valiokunta ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Keskusteluasiakirjalla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 5745/16 EDUC 16 SOC 47 EMPL 29 JEUN 13 ECOFIN 63 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, OKM, p , Johanna Moisio, OKM Seija Rasku, OKM Tarja Riihimäki, OKM Carita Blomqvist, OPH Pauliina Porkka, TEM EUTORItunnus Liitteet Viite

11 Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KOPO/so Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 11(14) Asia EU; Koulutus; Kansalaisuuden ja perusarvojen edistäminen koulutuksen avulla Pariisin julistuksen jatkotoimet Keskustelu Kokous Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheiluneuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutusneuvoston kokouksen valmistelu Suomen kanta Suomi kannattaa keskustelua ekstremismin ehkäisystä koulutuksen avulla. Keskustelussa Suomi voi nostaa esille opettajien osaamisen ja tiedon vahvistamisen tärkeyden ekstremistisen käyttäytymisen ehkäisemisessä. Suomen pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudella aloitetaan hanke, jossa pyritään löytämään keinoja tukea opettajia ja muita nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä ekstremismin vastaisessa työssä. Tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihto on olennainen osa myös EUtyötä. Pääasiallinen sisältö Pariisissa tapahtuneiden terroriiskujen johdosta järjestetyssä epävirallisessa EU:n opetusministereiden tapaamisessa hyväksyttiin yhteinen julkilausuma Declaration on promoting citizenship and the common values of freedom, tolerance and nondiscrimination through education. Ministerit antoivat selkeän ja yksimielisen tuen koulutussektorin ensisijaiselle roolille kansalaisuuden sekä yhteisten eurooppalaisten arvojen edistämisessä. Ministereiden kesken vallitsi yksimielisyys myös siitä, että koulutuksellinen tasaarvo ja kansalaisten yhtäläinen oikeus saada opetusta ja kehittää itseään ovat avaimia suvaitsevan ja sivistyneen yhteiskunnan rakentamisessa.

12 12(14) Deklaraation valmistelussa vuonna 2015 Suomi korosti nuorten osallisuuden merkitystä. On tärkeää, että kouluissa kannustetaan nuoria olemaan aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita ympäröivän yhteiskunnan tapahtumista ja joilla on myös kiinnostusta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Suomi korosti myös tarvetta koordinoida toimia jo olemassa olevien yhteistyörakenteiden puitteissa ja ottaa huomioon erityisesti Euroopan neuvoston rooli ihmisoikeuksien ja demokratiakasvatuksen saralla. Nämä perusarvot ovat osa koulujen kansalaisuuskasvatusta ja tasavertaisten mahdollisuuksien luomista. Yhteisöllisyys ja oppilaiden hyvinvointi ovat avaimia hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa. Puheenjohtajamaa esittää opetusministerien epävirallisen keskustelun aiheeksi Pariisin deklaraation seurantaa. Puheenjohtaja ehdottaa jäsenmaille valittavaksi yhtä kolmesta näkökulmasta keskustelun pohjaksi: a) Oppilaitosten näkökulma. Koulutuksella on merkittävä arvo osaamisen kehittämisen lisäksi myös sosiaalisen osallisuuden takaajana. Kansalaisuuskasvatuksella voidaan edistää oppilaiden avointa suhtautumista yhteiskuntaan. Kansalaisuuskasvatuksella tulee olla sija opetussuunnitelmatyössä, mutta sen lisäksi on asetettava selkeät oppimistavoitteet. b) Opettajien näkökulma. Opettajat kokevat moninaistuneen koulumaailman joskus haasteelliseksi. Inklusiivisten oppimisympäristöjen sekä yhteenkuuluvuuden tunteen lujittaminen on suuri haaste, joka vaatii opettajilta erityisiä taitoja hallita vaikeita tilanteita ja keskustelunaiheita. c) Oppilaiden näkökulma. Media muuttaa jatkuvasti yhteiskuntaa. Media antaa mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös uhkia. Kriittinen ajattelu ja medialukutaito ovat nuorille olennaisia taitoja. Nämä taidot edellyttävät myös perustaitoja ja perustietoa esimerkiksi historiasta, yhteiskunnasta ja uskonnoista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 epävirallinen keskustelu, ei päätösasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUjaosto 30 (koulutus) EUministerivaliokunta (Eduskunnan suuri valiokunta ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

13 Taloudelliset vaikutukset 13(14) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 5545/16 EDUC 14 JEUN 10 SOC 37 CULT 5 COTER 8 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Minna Polvinen, OKM, p , minna.polvinen@minedu.fi Maria Biskop, OKM Liitteet Viite

14 14(14) LIITTEET Asiasanat koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheiluneuvosto, jaosto koulutus (EU 30) Hoitaa Tiedoksi OKM ALR, EUE, STM, TEM, UM, VM, VNK