Tervetuloa Vantaa Divingin kilpavalmennusryhmään!

Transkriptio

1 Tervetuloa Vantaa Divingin kilpavalmennusryhmään! Vantaa Diving Oikeudet muutoksiin pidätetään, Vantaa Diving johtokunta

2 Sisällysluettelo Kausihinnat ja maksuperusteet Lisenssit ja vakuutukset sekä hyppääjien palkitseminen... 4 Uimahypyt on taitolaji mitä se tarkoittaa?... 5 Kilpavalmennusryhmä mikä se on?... 6 Valmentajat ja valmennustiimi... 9 Kilpailut ja kilpaileminen Sitoutuminen kilpavalmennusryhmän toimintaan mitä toimintaan kuuluu? Vanhempien rooli kilpaurheilevan lapsen ja nuoren tukena... 12

3 Kausihinnat ja maksuperusteet Kilparyhmäläisten maksuihin kuuluvat: seuran jäsenmaksu 25 / toimintavuosi ryhmän kausimaksu mahdolliset maksut lisäkilpailuista ja harjoituksista Uimaliiton lisenssi sekä vakuutus, jos ottaa vakuutuksettoman lisenssin *huom. kehitysryhmäläiset eivät tarvitse lisenssiä, mutta vakuutus on pakollinen! Kilparyhmien kausimaksut Kausimaksu KK (9kk) KK (12kk) Kehitysryhmä 765,00 85,00 ei mahdollinen Kilpa ,00 206,67 ei mahdollinen Kilpa ,00 240,00 180,00 Kilpa ,00 240,00 180,00 Kilpa 3 ja 4 ryhmien uudet kilpahyppääjät, joilla ei vielä ole oman ikäluokan sarjaa 1 860,00 206,67 ei mahdollinen Kilpa ,00 286,67 215,00 Kilpa ,00 286,67 215,00 Maksuun sisältyy seuran järjestämät uimahyppyharjoitukset ja leirit (leirien lounaista saattaa tulla lisämaksua). Maksuun voi sisältyä ryhmäkohtaista oheisharjoittelua. Maksuun sisältyy harjoitussuunnitelman mukaiset kilpailut. Jos ryhmä tai hyppääjä osallistuu kilpailuun, joka ei kuulu kausimaksuun, kilpailuista tulee lasku, joka sisältää hyppääjän omat kulut (esim. starttimaksu, matkat, ruoat) ja valmentajan kulut. Valmentajan kulut ovat 100 / kilpailu/ hyppääjä kotimaassa ja 150 / kilpailu/ hyppääjä ulkomailla. Valmentajien kulut on laskettu aikaisempien vuosien kulujen perusteella ja ne ovat keskiarvoja. Kansainväliset arvokilpailut eivät sisälly kausimaksuun. Seura tukee arvokilpailuihin valituille mahdollisuuksien mukaan PM & NPM-, EM & NEM- ja MM & NMMkilpailut. Ilmoittautumalla ryhmään sitoutuu ryhmään koko toimintavuodeksi ja sitoutuu maksamaan ryhmän kausimaksun. 2

4 Ilmoittautuminen on siis sitova koko toimintavuodeksi. Harjoituksia järjestetään elokuun puolesta välistä seuraavan vuoden elokuun puoleen väliin, paitsi kehitysryhmässä elokuun puolesta välistä toukokuun loppuun. Toimintavuoden aikana tulee taukoja ja loma-aikoja, joista tiedotetaan erikseen. Esimerkiksi joulutauko on noin 2 viikkoa ja kesätauko noin 4 viikkoa. Myös uimahallin ollessa kiinni (esim. uintikilpailut, itsenäisyyspäivä tms.) harjoituksissa voi olla tauko. Jos ei halua jatkaa kilparyhmässä koko toimintavuotta, on lopettaminen tai ryhmän vaihto mahdollista syyskauden päätyttyä. Paikasta kilparyhmässä voi luopua tekemällä lopettamisilmoituksen jäsentiedossa 1.12 mennessä. Kun lopettamisilmoitus on tehty ajallaan, kausimaksusta veloitetaan 50 %. Ryhmän harjoituksiin voi tällöin osallistua joulukuun loppuun asti ja paikka ryhmässä vapautuu jollekin muulle 1.1 alkaen. Ilmoittautumisen yhteydessä valitaan sopivat erät. Vaihtoehdot ovat 1) koko maksu kerralla syyskuussa, 2) 2 tai 4 tasasuuruista erää syyskuun-toukokuun aikana, 3) 9 tasasuuruista erää syyskuun- toukokuun aikana, 4) 12 tasasuuruista erää syyskuunelokuun aikana. Kohtien 3) ja 4) mukaiset esimerkkisummat näkyvät taulukossa. Hintaan sisältyy Ryhmä Harjoitusmäärä / viikko Kilpailut, jotka sisältyvät ryhmän kausimaksuun Kehitysryhmä 2-3 x seuran omat kilpailut Kilpa x Finn Cup ja Etelä-Suomen Aluemestaruus sekä seuran omat kilpailut Kilpa 3 ja 4 uudet, joilla ei vielä ole oman ikäluokan sarjaa 3-4 x Finn Cup ja Etelä-Suomen Aluemestaruus sekä seuran omat kilpailut Kilpa 3, Kilpa x Kaikki kotimaassa järjestetyt kilpailut, seuran omat kilpailut Kilpa 1, Kilpa2 4-6 x SM, HM, HDC, 2 kansainvälistä kilpailua ulkomailla ja pääkaupunkiseudulla järjestetyt Finn Cupit sekä seuran omat kilpailut Huomioitavaa: - Kausimaksu on täysimääräinen riippumatta siitä, osallistuuko hyppääjä kaikkeen järjestettyyn toimintaan. Esimerkiksi mitään alennuksia ei tule, vaikka hyppääjä valitsisi vähimmäisharjoittelumäärän. 3

5 - Kilpa 1-2: Osalla hyppääjistä on lisäksi aamuharjoitukset Mäkelänrinteessä. - Kilpa 1: 15v täyttäneillä ja vanhemmilla hyppääjillä harjoitteluun kuuluu pakollisena voimaharjoitukset (kuntosali tms.). Voima-ohjaaja ohjaa jokaista hyppääjää noin kerran kuussa. Voimaharjoittelusta tulevat kustannukset eivät sisälly kausimaksuun (esimerkiksi sisäänpääsy kuntosalille). Seura kustantaa 50 % ohjaajan laskusta, toiset 50 % hyppääjät maksavat itse. Maajoukkue- ja nuorten maajoukkue-hyppääjille seura tukee mahdollisen kuntosalin sisäänpääsymaksun 100 %. - Myös muiden ryhmien 15v täyttäneille voidaan tarjota normaalin harjoittelun lisänä voima-ohjaajan vetämää voimaharjoittelua. Tällöin omakustanneosuus harjoittelusta on 100 %. - Lisäksi hyppääjillä voi olla mahdollisuus osallistua omakustanteisiin extra-harjoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi seuran järjestämät lisä-oheisharjoitukset ja liiton järjestämät leirit. - Kilpa 3 ja 4 ryhmiin on mahdollista osallistua siten, että kausimaksuun sisältyy vain Finn Cupit ESAM (eli oman ikäluokan kotimaan kilpailut eivät kuulu). Tämä mahdollisuus on hyppääjille, joilla ei vielä ole oman ikäluokan kilpailusarjoja. Tässä tapauksessa, kun muu ryhmä osallistuu oman ikäluokan kilpailuihin, normaaleja harjoituksia ei järjestetä. Mahdollisuuksien mukaan hyppääjät voivat silloin käydä toisen ryhmän harjoituksissa. Lisenssit ja vakuutukset sekä hyppääjien palkitseminen Hyppääjillä tulee olla Uimaliiton Blue Card-lisenssi Blue Cardin hinta on noin / toimintavuosi riippuen hyppääjän iästä ja siitä, ottaako lisenssin vakuutuksella vai ilman (ks tarkka hinta Uimaliiton sivuilta). Jos ottaa vakuutuksettoman lisenssin, tulee hyppääjällä olla lisäksi oma vakuutus, joka kattaa ohjatun harjoittelun ja kilpailun. Lisenssi tulee hankkia, koska hyppääjät saavat sen hankittuaan Vantaan Kaupungin harjoitusvapaakortin, jolla alle 18-vuotiaat pääsevät harjoituksiin ilman erillistä sisäänpääsymaksua. Seuralla on matkavakuutus, joka korvaa, jos hyppääjä sairastuu tai loukkaantuu eikä voi osallistua ulkomaiselle kisamatkalle. Vastaavaa vakuutusta kotimaan kisojen osalta ei ole. Jos 4

6 kotimaan kisojen osalta tulee peruutuksia hyppääjän sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi, tapaukset käsitellään yksilöllisesti ja pyritään tarjoamaan joku toinen kilpailu tilalle. Matkavakuutus korvaa matkat myös valmentajan matkalle estymisestä, valmentajilla korvaus ulottuu myös kotimaan kisoihin, jos matka on yli 50 km. Harjoitusmaksuista ei näin ollen mene kuluja hukkaan, mikäli valmentajan osallistuminen joudutaan perumaan. Hyppääjien palkitseminen C-ikäluokasta lähtien: Uimaliitto on määritellyt tulosluokkarajat, jotka perustuvat viime vuosien EM- ja NEM tuloksiin. Seura tukee hyppääjiä sillä tavalla, että SM-rajan ylityksistä seura maksaa hyppääjälle palkkion (50 ). Huom! Hyppääjän tulee toimittaa verokortti. Uimahypyt on taitolaji mitä se tarkoittaa? Uimahypyt on taitolaji, kuten esimerkiksi voimistelu ja taitoluistelu. Taitolajeissa olennaista on oikean lajitekniikan omaksuminen varhaisessa vaiheessa. Taidon oppiminen perustuu siihen, että tehdään oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Siksi on erittäin tärkeää, että kilpahyppääjiksi suuntautuvat hyppääjät saavat ammattitaitoista valmennusta jo varhaisessa vaiheessa. Uimahypyissä kehittyminen vaatii monipuolista ja aikaavievää treenaamista: harjoittelu perustuu oikeanlaisen tekniikan toistamiseen niin kauan, että tekniikasta tulee rutiinia. Vaikeampia ja haastavampia liikkeitä kehitellään jo omaksutun taidon pohjalta. Tämä vaatii hyppääjältä sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Toisaalta harjoittelu on todella antoisaa ja koukuttavaa: kun opit jonkun haasteellisen hypyn, tulee aina vielä jotain vaikeampaa ja haasteellisempaa. Motoristen taitojen oppimisen herkkyyskausi on pienillä lapsilla ja tähän perustuu se, että taitolajeissa ammattimainen valmennus suunnataan melko pieniinkin lapsiin. Lajitekniikka kannattaa opetella heti oikein, koska myöhemmin mahdolliset tekniikkavirheet voivat olla mahdottomia korjata. Kun harjoittelussa painotetaan jo varhaisesta vaiheesta lähtien lajitaitoihin, on tärkeää, että sitä ei tehdä yksipuolisesti. Uimahyppyjen lajiharjoittelu onkin oikein järjestettynä todella monipuolista: kuivaharjoittelu 5

7 muistuttaa telinevoimistelua ja uimahyppääjät ovat oman lajinsa ohella taitavia akrobaatteja myös kuivalla maalla! Fyysinen treeni aluksi oman kehon painolla ja myöhemmin painoja lisäten kehittää monipuolisen ja tasapainoisen lihaskunnon ja verrattuna moniin muihin lajeihin uimahyppääjillä onkin erittäin hyvä lihastasapaino. Harjoitteluun kuuluu liikkuvuusharjoittelua ja venyttelyä sekä lihashuoltoa. Uimahyppääjillä kiinnitetään alusta asti huomiota myös vartalon linjauksiin (kuten ryhti ja jalkojen asennot). Mikäli intensiivinen lajiharjoittelu ei jätä aikaa muulle harrastamiselle, ei vanhempien tarvitse olla huolissaan, koska uimahyppyjen harjoittelu on niin monipuolista, että se antaa hyvät pohjat niin ihmisen fyysistä kehittymistä kuin mitä tahansa muuta urheilulajia ajatellen. Perusliikuntataidoista (pyöriminen, kieriminen, juokseminen, hyppely, esineiden käsittely...) vain esineiden käsittely jää uimahyppyjen harjoittelussa vähemmälle. Jos vanhemmat haluavat tukea lapsen fyysistä kehitystä vielä uimahyppy-harjoittelun lisäksi, niin virikettä voisi hakea esimerkiksi pallo-peleistä (palloilulajeissa tulee myös uimahyppääjälle tärkeää virikettä silmänkehon koordinaatiolle). Myös uimahyppyjä lähellä olevat lajit, kuten taito- ja temppuilulajit sekä esteettiset lajit (kuten tanssi) tuovat lisäpotkua uimahyppyjen harjoittelulle. Haluamme kuitenkin korostaa, että uimahyppyjen harjoittelu on niin monipuolista, että fyysisen kehittymisen kannalta lapsi ei tarvitse muita lajeja. Monesti onkin parempi, että uimahyppyharjoittelun jälkeen jäävä vapaa-aika on todellakin vapaa-aikaa: esimerkiksi leikkiä ja kavereiden kanssa olemista, jolloin lapsi luontaisesti itse säätelee lepoa ja liikkumista. Kilpavalmennusryhmä mikä se on? Vantaa Divingissa on vuosittain noin 600 uimahyppy-harrastajaa. Toiminta on jaettu harrastetoimintaan ja kilpavalmennustoimintaan. 6

8 Harrastetoiminta Kilpavalmennustoiminta Alkeisryhmät Minit Jatkoryhmät, Tasot (1-4) Kehitysryhmä Harrasteryhmät Kilparyhmät 1-5 Harrastetoiminta lähtee 4-6 vuotiaista mineistä ja etenee 6-13 vuotiaiden alkeis- ja jatkoryhmistä harrasteryhmiin. Harrastetoiminnasta vastaavat ammattiohjaajat. Harrastetoiminnassa tavoitteena on uimahyppääjänä kehittyminen omien edellytysten mukaisesti sekä vapaa-ajan viettäminen mukavassa seurassa urheillen Kilpavalmennusryhmät on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joilla on suuri innostus uimahyppyihin sekä valmentajan arvioon perustuva suositus. Hyppääjät valitaan kilpavalmennusryhmiin tiettyjen liikunnallisten ja kognitiivisten ominaisuuksien arvion perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmentaja kiinnittää huomioita hyppääjän liikunnallisuuteen, taitavuuteen, innostuneisuuteen ynnä muihin lajin kannalta olennaisiin ominaisuuksiin. Sen jälkeen otamme vanhempiin yhteyttä ja aloitamme keskustelun siitä, haluaako lapsi ja vanhemmat sitoutua kilpavalmennusryhmän toimintaan. Kilpavalmennusryhmässä mukana oleminen tarkoittaa tietoista sitoutumista ja siksi sitä kannattaa harkita kunnolla. Sitoutuminen mahdollistaa tavoitteellisen harjoittelun ja tuo 7

9 harrastukseen tietynlaista vakavuutta. Hyppääjän kannalta sitoutuminen antaa mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa kilpaurheilijaksi. Sitoutumisesta, tavoitteellisuudesta ja vakavuudesta huolimatta itse toiminta perustuu iloiseen tekemiseen, jonka taustalla on intohimoa ja lajirakkautta! Kilpavalmennustoiminta on jaettu noin 5-8 vuotiaiden kehitysryhmiin ja viiteen eri kilparyhmään, jotka on perustettu iän ja tason mukaan. Eteneminen ryhmästä toiseen on yksilöllistä: ohjaajat ja valmentajat seuraavat jokaisen hyppääjän kehitystä ja suosittelevat sopivaa ryhmää. Kilpavalmennusryhmäläiset jakautuvat Kilpa 1: Aikuiset, A- ja B-sarjalaiset seuramme kärkihyppääjät, jotka ovat myös maajoukkuehyppääjiä tai oman ikäluokkansa kärkihyppääjiä, tavoitteena kansainvälinen menestys Kilpa 2: C-D-ikäsarjalaiset seuramme kärkihyppääjät, jotka tavoittelevat menestystä kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Tavoitteena kisasarjojen kehittäminen myöhempää kansainvälistä arvokilpailumenestystä ajatellen. Kilpa 1 ja 2 ovat seuramme TOP-ryhmät. Top-ryhmässä hyppäävät ovat niin oman seuramme kuin kansallisen tason kärkihyppääjiä. Tällä porukalla tavoitteena on kansainvälinen uimahyppymenestys. Laajasti ja pitkälle ajatellen tavoitteena on huippuurheilijaksi kasvaminen ja huippu-urheilu-uran yhdistäminen onnistuneesti muuhun elämään, kuten opiskeluun ja työelämään. Parhaiten menestyvät hyppääjät kuuluvat Suomen maajoukkueeseen, nuorten maajoukkueeseen tai esimaajoukkueeseen (Talentryhmä, NEM 2016-ryhmä). Kilpa 3: vuonna syntyneet kansallisen tason hyppääjät Kilpa 4: vuonna syntyneet kansallisen tason hyppääjät Kilpa 3 ja 4 on tarkoitettu hyppääjille, jotka ovat jo harjoitelleet jonkun aikaa ja heillä on oman ikäluokan tai finn cup-kilpailusarjat. Kehittyminen tälle tasolla tarkoittaa vähintään noin 3 vuoden aktiivista lajiharjoittelua. Hyppääjät ovat eri-ikäsiä, noin 8-16-vuotiaita. Tavoitteena on 8

10 kehittyminen uimahyppääjänä oman ikäluokan kansallisella tasolla sekä yleisemmin urheilijaksi kasvaminen. Harjoittelun myötä on mahdollisuus saavuttaa myös oman ikäluokan kärki. Kilpa 5: vuonna syntyneet uudet kilparyhmään valitut hyppääjät, tavoittelevat kansallisia Finn Cup-kilpailusarjoja Kehitysryhmä: vuonna syntyneet, joilla on edellytykset kehittyä kilpahyppääjiksi Kilpa 5-ryhmään ja Kehitysryhmään hyppääjä voi tulla suoraan alkeiskurssilta tai mineistä. Ryhmissä tavoitteena on oppia uimahyppyjen alkeis- ja perustekniikka niin hyvin ja puhtaasti, että jatkossa vaikeampien hyppyjen tekeminen on teknisesti mahdollista. Ryhmissä lapset oppivat harjoittelemaan: harjoittelu vaati aikaa ja panostusta, mutta on samalla hauskaa ja antoisaa, koska koko ajan oppii uutta. Ryhmissä harjoitellaan myös kilpailemista ensin seuran omissa näyttötapahtumissa ja kilpaileminen kansallisissa Finn Cup kisoissa aloitetaan yksilöllisesti. Valmentajat ja valmennustiimi Kilpavalmennusryhmien valmennuksesta vastaavat ammattivalmentajat: Tania Piekkanen, Sirja Rytkönen ja Karin Immonen. Tanialla on valmentajan korkeakoulututkinto ja hän on itse ollut kansainvälisen tason kilpahyppääjä. Sirjalla on kasvatuksen alan korkeakoulututkinto ja uimahyppyjen erikoisammattivalmentaja-tutkinto ja hän on kilpaillut kansallisella tasolla. Karinilla on sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto ja laaja kokemus kansallisista ja kansainvälisistä kilpailuista niin hyppääjänä kuin valmentajana. Kilpavalmennusryhmissä valmentaa myös muita koulutettuja valmentajia ja oheislajien valmentajia. Vantaa Diving tekee systemaattista ja pitkäjänteistä valmennustyötä ja seuramme onkin Suomen tasolla edistyksellinen uimahyppyjen ammattivalmentajien työn kehittäjänä (esim. valmentajien työolosuhteet). Valmentajien arvostus näkyy työhön sitoutumisena ja sitä kautta myös koko seuran ja harjoittelukulttuurin kehittymisenä. Hyvässä seurassa on myös hyvä valmentaa! 9

11 Kilpailut ja kilpaileminen Kilpaileminen tulee mukaan uimahypyissä jo varhain. Kilpailemisessa olennaista on, että lapsi nauttii siitä, että saa näyttää, mitä osaa. Kilpailut ovat merkkipaaluja, joiden perusteella niin hyppääjä, valmentaja kuin vanhemmatkin näkevät lapsen edistymistä ja joiden perusteella asetetaan tavoitteita. Kilpaileminen antaa myös tärkeää kokemusta tunteiden käsittelystä ja hallinnasta. Niin onnistumiset kuin epäonnistumiset kasvattavat lapsen itsetuntemusta ja kun aikuiset toimivat yhdessä lasta tukien, kilpaileminen tukee lapsen itsetunnon kehittymistä. Lapsi oppii ymmärtämään oman käytöksensä vaikutuksia ja omia heikkouksiaan ja vahvuuksiaan. Osa lapsista on synnynnäisiä kilpailijoita, osa syttyy kilpailemiseen vähitellen. Osa lapsista ei pidä, eikä opi pitämään kilpailemisesta ja silloin on paras tarjota harjoittelupaikka sellaisessa ryhmässä, jossa ei tarvitse kilpailla tai jossa lapsi voi kokeilla kilpailemista myöhemmin, jos haluaa (esim. harrasteryhmä). Kilpailuja ovat ainakin: seuran sisäiset ja seurayhteistyössä järjestettävät kilpailut Finn Cup osakilpailut: kansallinen taso-kilpailu, joka on 5 kertaa vuodessa Etelä-Suomen aluemestaruus Nuorten ja Aikuisten Halli- ja Suomenmestaruus-kilpailut eli kansalliset arvokilpailut (NHM, NSM, HM, SM) Härveli Diving Cup, kotimainen kansainvälinen kilpailu (HDC) Pohjoismaiden mestaruuskisojen karsinta (PM-karsinta) Nuorten ja Aikuisten Pohjoismaiden mestaruus (NPM ja PM) Erilaiset kansainväliset kilpailut (Esim. Gamma Cup, Bergen Open, Ulla Klinger Cup) Kansainväliset arvokilpailut, kuten Nuorten ja Aikuisten Euroopan Mestaruus ja Maailman Mestaruus-kilpailut (NEM, NMM, EM, MM) 10

12 Sitoutuminen kilpavalmennusryhmän toimintaan mitä toimintaan kuuluu? Ryhmän toimintaan sitoudutaan yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Toimintavuoden alussa valmentaja tekee hyppääjälle ja ryhmälle valmennusohjelman, johon sisältyy perusharjoittelu, leirit, kilpailut ja muu toiminta sekä seuraa hyppääjän kehitystä. Kannustamme hyppääjiä valitsemaan koulun, jossa on mahdollisuus yhdistää opiskelu ja urheilu, esimerkiksi ottaa mukaan aamuharjoitukset. Suosittelemme aamuharjoituksien aloittamista yläkouluiässä. Luonnollinen väylä urheilijan uralle on yläkoulun jälkeen urheiluakatemia (lukio tai muu toisen asteen koulutus, jossa urheilu on mahdollista yhdistää opiskeluun). Kannustamme ja tuemme hyppääjiä oman urheilu-uran ohella kouluttautumaan ja työskentelemään liikunnan alalle. Mahdollisuuksia on esimerkiksi liikunnanohjaajan koulutus oppisopimuksella ja työ seurassa. Panostamme nuoreen hyppääjään kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus panostaa urheilu-uraansa optimaalisesti (saavuttaa oma huippunsa ja pysyä huipulla niin kauan kuin se yksilöllisesti on mahdollista ja mielekästä). Seuran edustaminen: Kilpavalmennuksessa olevat hyppääjät osallistuvat seuran järjestämiin tapahtumiin, leireille ja kisoihin ja näin ollen he edustavat seuraamme erilaisissa tilanteissa. Koska on kyse lapsista, aikuiset (valmentajat ja vanhemmat) ovat aina vastuussa edustustilanteista. Tarkempaa ohjeistusta seuran edustamisesta ei vielä ole, vaan hyvä käytös ja urhelijan asenne riittävät. Esimerkiksi jos lapsia kuvataan ja haastatellaan johonkin, on hyvä, että aikuinen on mukana. Uimahypyt on pieni laji, jolla ei ole kovin suurta näkyvyyttä. Tavoitteena on saada seurallemme sponsoreita, mutta tällä hetkellä sponsoriyhteistyötä ei ole. Käytännössä sponsoriyhteistyö tarkoittaa, että esimerkiksi hyppääjän varusteissa on sponsorin logo ja edustustilanteissa (esim. kilpailut) käytetään edustusasuja. Uimahypyt on vaativa laji ja nuori hyppääjä tarvitsee huoltajiltaan kokonaisvaltaista tukea ja sitoutumista, jotta kilpaurheilu tässä lajissa olisi mahdollista. Myös seura tarvitsee huoltajia monenlaisiin tehtäviin, muun muassa välineiden huoltoon, kisajärjestelyihin sekä toimihenkilöksi. Seurassa on ryhmäkohtaiset vastuuvanhemmat ja heidän kauttaan erilaisia 11

13 tehtäviä jaetaan huoltajille. Vanhempien rooli kilpaurheilevan lapsen ja nuoren tukena - Huolehditaan riittävästä levosta ja unesta - Urheileva lapsi ja nuori tarvitsee paljon laadukasta ruokaa! - On tärkeää, että kotona on ihan tavallinen elämä, kuten vapaa-ajan viettoa perheen ja kaverien kanssa, esim. ulkopelejä ja leikkejä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpi muistaa, että lapset ovat lapsia, kotona ei tarvitse esittää urheilijaa. - Sanotaan, että urheilija on urheilija 365 päivää vuodessa: se tarkoittaa, että esim. päivärytmi on hyvä säilyttää myös viikonloppuisin ja loma-aikoina. Mitä vanhempi ja pidemmälle kehittynyt urheilija, sitä enemmän laji vaatii ja sitä useammin tulee eteen vaikeitakin valintoja, joissa tarvitaan niin valmentajan kuin kodin tukea - Valmentaja vastaa hyppääjän valmennuksesta, vanhemmat antavat valmentajalle ja urheilijalle työrauhan - Kilpailuissa ja muissa tapahtumissa nimetty valmentaja toimii ryhmän johtajana, ja jokainen seuran hyppääjä, huoltaja ja valmentaja edustaa seuraa toimimme yhteistyössä ja hyviä käytöstapoja noudattaen, ongelmatilanteissa valmentajat selvittävät tilanteen - Sitoutuminen seuran toimintaan ja kilpavalmennusryhmään tarkoittaa sitä, että huoltajat toimivat vapaaehtoisina seuran tehtävissä 12