LASTEN JA NUORTEN URHEILUN LAATUTEKIJÄT. Kaisu Mononen Erikoistutkija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN URHEILUN LAATUTEKIJÄT Kaisu Mononen Erikoistutkija Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus KIHU

2 Urheilijan polun lapsuus ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Käynnistyneet osa huippu urheilun muutosprosessia Asiantuntijatöissä tarkastellaan lapsuutta, nuoruutta ja urheilua laaja alaisesti ja monista tieteenaloista ponnistaen Kirjoittajina tutkijoita ja asiantuntijoita Asiantuntijatyöt ovat osa KIHUn Urheilijan polku julkaisusarjaa Suomalaisen lasten ja nuorten urheilun päälinjaukset urheilijan polun lapsuus ja valintavaiheen punainen lanka

3 Urheilijan polun lapsuus ja valintavaiheen asiantuntijatyöt

4 Urheilijan polun laatu ja menestystekijät LAATUTEKIJÖISTÄ MENESTYSTEKIJÖIKSI

5 LAPSUUSVAIHE h / v 20 h / vko 3 h / pv K o k o n a i s l i i k u n t a m ä ä r ä Aikuiset mahdollistajina ja innostajina Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuusvaihe Innostus urheiluun Fyysinen harjoitettavuus Monipuoliset liikuntataidot Urheilulliset elämäntavat Laadukas ohjattu harjoitteleminen ja kilpaileminen 13 v. Tähtään huipulle Harrastan kilpaillen Harrastan Nuoruus / valintavaihe

6 Innostus urheiluun syntyy, kun lapsella on hauskaa lapsi saa leikkiä ja kisailla lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään ja nauttii yhdessä toimimisesta lapsi tuntee pätevyyttä uusien asioiden oppimisesta ja omasta edistymisestään lapsi saa sopivan haastavia ja häntä kiinnostavia tehtäviä lapsi saa onnistumisen kokemuksia lapsi saa kannustusta

7 Innostus urheiluun syntyy, kun lapsella on mahdollisuus kokeilla vapaasti ja vaihtelevasti uusia asioita lapsen toiveita ja ehdotuksia kuunnellaan ja hän saa tehdä valintoja häntä koskevissa päätöksissä lapsi saa liikkua ja urheilla innostavassa ympäristössä, jossa huomioidaan yrittämistä, oppimista sekä henkilökohtaista kehittymistä lapsi saa liikkua ja urheilla turvallisessa ympäristössä, jossa huomioidaan sekä tilat ja välineet että kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen

8 Fyysinen harjoitettavuus rakentuu, kun harjoittelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä harjoittelussa huomioidaan lapsen yksilöllinen kasvu ja kehitys lapsi harjoittaa liikkuvuutta, voimaa, nopeutta ja kestävyyttä monipuolisesti harjoittelun suunnittelussa huomioidaan ominaisuuksien herkkyyskaudet kokonaisliikuntamäärä pysyy korkeana lapsi harrastaa useita lajeja

9 Monipuoliset liikuntataidot karttuvat, kun lapsi kokeilee ja harjoittelee erilaisia liikuntataitoja ja muotoja monipuolisesti harjoittelu tapahtuu kokeilemaan innostavissa, virikkeellisissä ja vaihtelevissa ympäristöissä lapsen lähtötaso ja yksilöllinen tapa oppia huomioidaan harjoittelussa harjoittelussa on paljon toimintaa eikä odotteluun ja seisoskeluun käytetä aikaa liikkuminen sisältää sekä omaehtoista liikuntaa että ohjattua harjoittelua lapsi harrastaa useita lajeja

10 Urheilulliset elämäntavat tarttuvat, kun se on oleellinen osa lapsen ja perheen arkielämän kokonaisvaltaista hyvinvointia lapsi tottuu säännölliseen päivärytmiin (ruokailut, nukkumaanmeno, vapaa aika) lasta ohjataan urheilullisuuteen ja terveellisiin elämäntapoihin aktiivisesti ja tietoisesti perheen, koulun ja seuran yhteistyönä lapsen lähipiirissä toimivat aikuiset (mm. vanhemmat ja valmentajat) näyttävät omalla käyttäytymisellään ja asenteillaan hyvää esimerkkiä perheellä, koululla ja seuralla on yhteinen ydinviesti, esimerkiksi ravintoon, unen määrään ja päihteisiin liittyen

11

12 Innostuksesta intohimoon Tavoitteet eriytyvät Oma innostus, intohimo, päättäväisyys ja halu kehittyä mahdollistavat huippu urheilijaksi kehittymisen Nuorta urheilijaa motivoi liikkumisen ilon lisäksi harjoittelu ja itsensä kehittäminen kilpaileminen ja menestyminen Sisäistä motivaatiota tuetaan mahdollistamalla kokemus omasta pätevyydestä autonomiasta yhteenkuuluvuudesta

13 Hyvästä harjoitettavuudesta systemaattiseen harjoitteluun Nuoren koko elimistö muuttuu lyhyessä ajassa Yksilöllisen kasvun ja kehityksen ymmärtäminen ja kunnioittaminen Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen harjoittelun määrä ja teho kasvaa nousujohteisuus kokonaisvaltaisesta kuormittumisen ja levon suhteesta on huolehdittava nuoren urheilijan kohdalla tarkasti! psyykkisen puolen huomioiminen Eri elinjärjestelmiä kuormittava harjoittelu vaihtelu erilaiset ärsykkeet, liikkumistavat, elementit, suoritusalustat, suoritustehot Kehittyminen ei ole lineaarista!

14 Monipuolisista liikuntataidoista vahvoihin lajitaitoihin Liikunnallisten perustaitojen hallinta on edellytys lajitaitojen oppimiselle! Keskeistä lajitaitojen syventäminen ja vahvistaminen Määrällisesti ja laadullisesti monipuolinen harjoittelu on ensiarvoisen tärkeää toistojen määrä, mutta ei saman toistaminen vaan varioiminen harjoitteluympäristöjen muokkaaminen ja luominen myös yhden lajin sisällä Taitoharjoitteluun liittyy myös lajin vaatimia havainto ja päätöksentekotaitoja kehittävä harjoittelu Kilpailemisen taito

15 Urheilullisista elämäntavoista terveeksi urheilijaksi Kokonaisvaltainen lähestymistapa fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen terveystottumukset: päivärytmi, liikkuminen, ravinto, lepo, nautintoaineiden käyttö Elämäntapaa haastavat nyky yhteiskunnan trendit fyysisen aktiivisuuden väheneminen ylipaino Nuorten oman terveysosaamisen kasvattaminen tärkeää! terveyden edistämisen ja urheilussa kehittymisen välinen syyyhteys elämäntavoilla on suoria vaikutuksia nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä terveyteen, jotka edelleen vaikuttavat harjoitusvasteeseen, kehittymiseen, oppimiseen sekä palautumiseen

16 Tehtävänä laatutekijöiden edistäminen Urheilu ja liikuntayhteisöt tekevät linjauksia lasten ja nuorten urheilusta VALO, Olympiakomitea, urheiluakatemiat, lajiliitot Arkivalmennus keskeisin toimintakenttä kaikkien laatutekijöiden edistäjänä Valinta ja valmennusjärjestelmät Ei sisään tai ulos, vaan erilaisten toteutustapojen välillä

17 Tehtävänä laatutekijöiden edistäminen mitä minä voin tehdä konkreettisesti, että mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta jokainen päivä on nuorelle urheilijalle hyvä päivä