Retail-päivä Elisabet Kinnunen

Transkriptio

1 Retail-päivä Elisabet Kinnunen

2 1. Koulutus vuoteen Keskiasteen koulutus 1.2 Joustavan koulutusrakenteen kokeilu 1.3 Nuorisoasteen koulutuskokeilu (NUKO) 1.4 Ammattikorkeakoulu kokeilut 2. Vuosien opetussuunnitelma uudistukset 3. Vuonna 1995 Merkonomikoulutuksen työryhmän muistio 4. Vuonna 1997 kolmivuotinen merkonomikoulutus toiselle asteelle

3 5. Vuonna 1998 Uusi lainsäädäntö ammatilliseen koulutukseen L630/1998 Viimeinen sisäänotto opistoasteelle 6. Vuoden 2000 opetussuunnitelma uudistus 7. Vuoden 2005 lainsäädännön muutos ammattiosaamisen näytöt 8. Vuoden 2009 tutkinnon peruste uudistus

4 1.1 Keskiasteen koulutus Kaupan ja hallinnon peruslinja koulutuksen rakenne Kaikille opiskelijoille yhteinen, sisällöllisesti eriytymätön ja tavoitteiltaan samanlaatuinen ja tasoinen yleisjakso peruskoulupohjaisille 2-vuotinen opistoaste, merkonomi 1-vuotinen kouluaste, merkantti

5 Kaupan ja hallinnon peruslinja koulutuksen rakenne Kouluasteella 3 erikoistumislinjaa Myynti-, toimistotekniikan- ja varastotalouden linja Opistoasteella 12 erikoistumislinjaa Markkinointi-, laskentatoimen, sihteeri, Julkishallinnon, ulkomaankaupan, idänkaupan materiaalitalouden, pankki-, matkailu-, kirjasto-, vakuutusja atk-linja Erilliset opintolinjat, jotka perustuivat ylioppilas- tai opistotutkintoon, kesto 2,5 vuotta HSO-sihteeri Datanomi ja sen jatkotutkinto Atk-suunnittelija (1,5 vuotta)

6 Ammattikasvatushallitus antoi lukusuunnitelmat erikseen peruskoulupohjaisille ja ylioppilaspohjaisille opiskelijoille Lukusuunnitelmat perustuivat oppiainejakoisuuteen Opintojen tavoitteet ja tutkintonimikkeet olivat samat molemmille koulutus oli vuotta lyhyempi ylioppilaille, koska he eivät suorittaneet yleisjaksoa Merkantista merkonomiksi opinnot kestivät neljä vuotta

7 1.2 Joustavan koulutusrakenteen kokeilu Kehittämisen lähtökohtia olivat, että koulutus vastaa työelämän tarpeita reagoi nopeasti toimintaympäristön muutoksiin tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia valita opintokokonaisuuksia muodostaa horisontaalisesti ja vertikaalisesti ehjän kokonaisuuden nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa niveltyy toisiinsa tuottaa opiskelijan valintojen mukaan laaja-alaisen tai pitkälle erikoistuneen ammattitaidon tuottaa ilman lisäsuorituksia jatko-opintokelpoisuuden lyhentää opisto- ja ammattikorkeakoulutusta on kansainvälisesti vertailukelpoinen

8 1.2 Joustavan koulutusrakenteen kokeilu 2 Kaupan ja hallinnon alalla alkoi vuonna 1992 Kokeilun kehittämiskohteet olivat Työelämän toimintoja vastaavat opintokokonaisuudet Opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden huomioonottaminen ja yksilöllisen valinnaisuuden lisääminen Luokattomuus Peräkkäisrakenne ja joustava, esteetön eteneminen opistoasteelle ja edelleen ammattikorkeakouluun ja yliopistoon Opintojen päällekkäisyyksien poistaminen ja aikaisempien opintosuoritusten hyväksilukeminen Oppilaitoksen profiloituminen Opettajakeskeisestä opetuksesta opiskelijakeskeisyyteen siirtyminen Uusien arviointimenetelmien kehittäminen itsearviointiin, opiskelijan arviointiin ja oppilaitosten oman toiminnan arviointiin

9 1.3 Nuorisoasteen koulutuskokeilu (NUKO) NUKOssa pyrittiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen raja-aitojen madaltamiseen tavoitteena: lisätä ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yleissivistävien opintojen osuutta mahdollistaa ylioppilastutkintoon edellytettävien aineiden opinnot kahden tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittaminen lukion opiskelijoiden valinnat ammatillisesta koulutuksesta 1.4 Vuodesta 1991 ammattikorkeakoulukokeilut Ylioppilaspohjaiset opistoasteen aloituspaikat alkoivat siirtyä ammattikorkeakouluun

10 OPM:n koulutusrakennepäätös 78/011/94 Peräkkäinen koulutusrakenne TOISEN ASTEEN PERUSTUTKINTO Kaupan ja hallinnon perustutkinto, merkantti 80 ov Opetussuunnitelman perusteet voimaan OPISTOASTEEN TUTKINNOT Opetussuunnitelmat voimaan Liiketalouden opistotutkinto, merkonomi 80 ov Matkailualan tutkinto 100 ov Datanomi 100 ov Tutkinnot ja niiden tavoitteet olivat yhteisiä nuorten ja aikuisten ammatillisessa koulutuksessa

11 KOULUTUSVÄYLÄT Toisen asteen perustutkinnosta opistoasteelle Lukiosta ja opistoasteelta yleinen jatkoopintokelpoisuus Ylioppilastutkintoasetus 1000/94 ylioppilastutkinnon suorittaminen tietyin edellytyksin toisen asteen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon rinnakkain suorittaminen Aikuiskoulutuksessa oli mahdollisuus jatkaa opintojaan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

12 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon sisäinen rakenne oli modulaarinen Tutkinto oli koottu työelämän toimintakokonaisuuksista ja yhteisistä yleissivistävistä ja vapaasti valittavista opintokokonaisuuksista Opiskelija voi valita opintoja myös muista tutkinnoista Opintojen hyväksiluku oli määritelty

13 Kaupan ja hallinnon perustutkinto, merkantti (80 ov) tuli voimaan Tutkinnon muodostuminen Perusopinnot 45 ov Asiakaspalvelu 9 ov Toimistopalvelut 9 ov Taloushallinto 9 ov Yritystoiminta 9 ov Toimintaympäristöt 9 ov Suuntautumisopinnot 8 ov Asiakaspalvelu ja markkinointi Toimistopalvelut ja tietohallinto Taloushallinto Yhteiset opinnot 20 ov Vapaasti valittavat opinnot 7 ov Lisäksi hyväksiluku muista tutkinnoista määritelty

14 Opistotutkinnot voimaan Perusopinnot Yhteiset opinnot 10 ov (20 ov) perustutkintoon pohjautuvassa opistoasteen koulutuksessa yhteisten opintojen laajuus on vähintään 40 ov (OPM:n päätös ) Alakohtaiset opinnot Ammattiopinnot Pakolliset opinnot Vaihtoehtoiset opinnot Vapaasti valittavat opinnot 5 ov Opintoihin sisältyi oppilaan ohjausta väh. 0,5 ov Kaupan ja hallinnon perustutkintoon, merkantti pohjautuvassa koulutuksessa luettiin opintoja hyväksi niin, että opintoaika lyheni vähintään 20 ov (0,5 vuotta). Hyväksiluku muista tutkinnoista määritelty erikseen.

15 LIIKETALOUDEN OPISTOTUTKINTO, MERKONOMI 80 OV Perusopinnot 37 ov Yhteiset opinnot 10 ov (23 ov) Alakohtaiset opinnot 27 ov Asiakaspalvelu ja markkinointi 5 ov Toimistopalvelut ja tietohallinto 5 ov Taloustoiminnot 5 ov Yritystoiminta 6 ov Toimintaympäristöt 6 ov Ammattiopinnot 38 ov Pakolliset opinnot 24 ov Markkinointi 6 ov Taloushallinto 6 ov Tietohallinto 6 ov Muut vaihtoehtoiset opinnot 6 ov Vaihtoehtoiset opinnot 14 ov Markkinointi ja kehittäminen 0 14 ov Taloushallinto ja kehittäminen 0 14 ov Tietohallinto ja kehittäminen 0 14 ov Muut vaihtoehtoiset opinnot 0 14 ov Vapaasti valittavat opinnot 5 ov Opintoihin sisältyi harjoittelu 10 ov ja opinnäytetyö 5 ov )

16 Opetusministeriö asetti työryhmän Tehtävänä oli selvittää vaihtoehdot merkonomikoulutuksen aseman järjestämisessä ammatillisen koulutuksen koulutusrakenteessa ammattikorkeakoulu-uudistuksen siirtymävaiheessa ja sen toteuduttua; sekä tehdä ehdotukset tarvittaviksi koulutuksen rakenneratkaisuiksi. Työryhmä antoi muistion Vuonna 1997 kaupan ja hallinnon alan toisen asteen koulutus muutetaan kolmivuotiseksi, 120 opintoviikon laajuiseksi tutkinnoksi. Tutkintonimike on liiketalouden perustutkinto (merkonomi) Opiskelijalla tulee olla tutkinnon sisällä mahdollisuus hankkia yleinen korkeakoulukelpoisuus. Kaupan ja hallinnon perustutkinnon, merkantti, aloittaneille turvataan mahdollisuus täydentää tutkintonsa liiketalouden perustutkinnoksi (merkonomi)

17 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 120 OV Opetusministeriön päätöksellä opetussuunnitelma tuli voimaan Tutkintoon sisällytettiin 20 ov yhteisiä opintoja ( 12 pakollisia ja 8 valinnaisia), jotka tuli integroida ammatillisiin opintoihin siten, että yhteisissä opinnoissa otetaan huomioon ammatilliset vaatimukset. Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Tutkinnon opintoihin sisällytettiin 2 opintoviikon laajuinen opinnäytetyö 0,5 1 opintoviikkoa opinto-ohjausta. Ammatillisiin opintoihin sisällytettiin 20 opintoviikon työssäoppiminen. Tutkinnon muodostuminen laadittiin siten, että kaupan ja hallinnon perustutkinnon merkantti opinnot suorittaneille mahdollistettiin vuoden lisäopinnoilla uuden merkonomi tutkinnon suorittaminen. Tutkintoon sisällytettiin suuntautumisopintovaihtoehdot yritystoiminnassa, matkailussa ja tietojenkäsittelyssä. Vaihtoehtoisista opinnoista opiskelija voi valita suuntautumisensa laajalaistavat opinnot, jatko-opintoja painottavat opinnot ja työpainotteiset opinnot.

18 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 120 OV Perusopinnot 45 ov Asiakaspalvelu 9 ov Toimistopalvelut 9 ov Talous ja kannattavuus 9 ov Yritystoiminta 9 ov Toimintaympäristöt 9 ov Yritystoiminnan suuntautuminen 45 ov Pakolliset opinnot 15 ov Asiakaspalvelu ja markkinointi 5 ov Toimistopalvelut ja tiedon hallinta 5 ov Talouden toiminnot 5 ov Vaihtoehtoiset opinnot 30 ov Markkinointi 0 30 ov Tietohallinto 0 30 ov Taloushallinto 0 30 ov Muut vaihtoehtoiset opinnot 0 20 ov

19 Matkailun suuntautuminen 45 ov Pakolliset opinnot 15 ov Matkailupalvelut 6 ov Matkailuyrityksen asiakaspalvelu- ja markkinointi 3 ov Matkailuyrityksen toimistopalvelut ja tiedon hallinta 3 ov Matkailuyrityksen talouden toiminnot 3 ov Vaihtoehtoiset opinnot 30 ov Matkatoimisto ja liikennepalvelut 0 30 Suomen matkailupalvelut 0-30 Muut vaihtoehtoiset opinnot 0-20 Tietojenkäsittelyn suuntautuminen 45 ov Pakolliset opinnot 15 ov Asiakaspalvelu ja markkinointiviestintä 3 ov Tiedon hallinta ja tietojenkäsittely 9 ov Taloushallinnon tietojenkäsittely 3 ov Vaihtoehtoiset opinnot 30 ov Atk-tuki 0 30 ov Tietotekniikan markkinointi 0 30 ov Muut vaihtoehtoiset opinnot 0 20 ov

20 Uusi lainsäädäntö ammatilliseen koulutukseen Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 Jatko-opintokelpoisuus yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin Asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98 Työssäoppiminen 20 ov Valtioneuvoston päätös 213/99 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillisia opintoja 90 ov (sis. 10 ov vapaasti valittavia) Yhteisiä opintoja 20 ov Vapaasti valittavia opintoja 10 ov Mahdollisti 40 ov:n laajuiset lukio- tai yhteiset opinnot Mahdollisti 20 ov:n laajuisen paikallisen ammatillisen opetustarjonnan tai opiskelijalle valinnaisuuden Viimeinen sisäänotto opistoasteelle Viimeinen pääasiallinen opistoasteen valmistumisvuosi 2000

21 Perustutkintoihin sisältyi 1,5 ov opinto-ohjausta ja vähintään 2 ov:n laajuinen opinnäytetyö Ammatillisiin opintoihin sisältyi vähintään 20 ov työssäoppiminen Opintokokonaisuudet nimettiin työelämän toimintakokonaisuuksien mukaisesti Tavoitteet kirjoitettiin työelämän edellyttämänä ammattitaitona kiitettävän tasolle Laadittiin tyydyttävän tason arviointikriteerit

22 Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma Informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Taloushallinnon koulutusohjelma Toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi Informaatiopalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma Tietojärjestelmien kehittämisen koulutusohjelma Matkailualan perustutkinto Matkailuvirkailija tai Matkailupalvelujen tuottaja (Siirrettiin matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle)

23 Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 120 ov Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi 120 ov Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n laajuinen opinnäytetyö Ammatilliset opinnot 90 ov Opintoihin sisältyy vähintään 20 ov työssäoppimista Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot Ammatilliset opintokokonaisuudet yhteensä 40 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov 40 ov 50 ov Yhteiset opinnot 20 ov Vapaasti valittavat opinnot 10 ov

24 Retail-merkonomi pilotti Ammattiosaamisen näyttöjen kokeilut ja Näyttöaineistojen laatiminen Kävi ilmeiseksi, etteivät vuoden 2000 opetussuunnitelman perusteet sopineet toteutettavaksi työelämässä

25 L601/2005 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Ammattiosaamisen näytöt otettiin käyttöön viimeistään alkavassa koulutuksessa Ammattiosaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella käytännön työtilanteissa ammattiosaamisen näytöllä Työelämän edustajat entistä laajemmin mukaan arviointiin Koulutuksen järjestäjän asettamat toimielimet ja niiden tehtävät Tutkintotodistus sisältää näyttö ja päättötodistuksen (toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen) Osaamisen tunnustamista koskevat määräykset Arvioinnin oikaisua koskevat menettelytavat

26 Opetusministeriön päätös 2/502/2008, Ammatillisen perustutkinnon laajuus säilytetään 120 opintoviikossa. Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai työtehtäväkokonaisuuksiin. Ammattitaidon syventämismahdollisuuksien lisäämiseksi ja silloin kun se on työelämän ammattitaitovaatimusten saavuttamisen kannalta tarpeellista, tutkintoon tulee lisäksi voida yksilöllisesti sisällyttää nimellislaajuutta enemmän tutkinnon osia. Kaikille tutkinnon osille määritetään nimellislaajuus, jonka tehtävänä on antaa lisäinformaatiota siitä millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella keskimäärin edellyttää tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä. Varauduttava ottamaan huomioon EQF:n ja ECVET-järjestelmän soveltamisen edellyttämät tekijät