Ammatilliset perustutkinnot ja peruskoulutus sekä valmistavat koulutukset

Transkriptio

1 AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatilliset perustutkinnot ja peruskoulutus sekä valmistavat koulutukset 53 nykyistä ammatillista perustutkintoa, 116 koulutusohjelmaa, 117 tutkintonimikettä tkintonimikettä tutkintoja/ tkintoja/ koulutusohjelmia tulee hieman lisää Kokeiluissa mukana olevia tutkinnot, joista valmius tehdä vakinaistamispäätös Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ( perusteet valmistuneet 2008) Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Talouskouluopetusta l t koskevat k ohjeet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistava koulutus (nyt kokeiluna vakinaistumassa ) 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla 1

2 Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat OPM:n päätös (drno 2/502/2008) Säädöksissä ammatillisille perustutkinnoille asetetut vaatimukset t Vuosille vahvistetun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä Euroopan unionin suositukset (EQF, ECVET ja suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista) Ammatillisten t perustutkintojen tki t kehittämiselle i opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa asetetut painopisteet ja tavoitteet. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisen peruskoulutuksen haasteelliset tavoitteet antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taittoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen. tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea elinikäistä oppimista. Kolmivuotiset perustutkinnot tuottavat yleisen jatkoopintokelpoisuuden korkea-asteelle. VN:n päätös 213/98 1 : Opetussuunnitelman perusteet laaditaan siten, että tutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla 2

3 Perustutkintojen muodostuminen Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus Opinnot ja niiden laajuus VN:np A 811/98 Ammatillisia opintoja ja niitä tukeva työssäoppimista 90 ov, joista enintään 10 opintoviikkoa voidaan opetussuunnitelman perusteissa osoittaa vapaasti valittaviin opintoihin, edellyttäen, että tutkinnossa voidaan saavuttaa tavoitteet Ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja = Yhteiset opinnot ) 20 ov Vapaasti valittavia opintoja 10 ov Opinto-ohjausta - edellä mainittuihin opintoihin opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa Opintoviikko, Ammatillisten opintojen laajuus määritellään opintoviikkoina. opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintovuosi- yksi opintosuosi sisältää 40 opintoviikkoa 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (1) Ammatillisesti suuntautuneen peruskoulutuksen tulee perusammattitaidon id lisäksi i tarjota t opiskelijalle ll niin laaja osaaminen, että se mahdollistaa työskentelyn vaihtelevissa työtehtävissä, on siirrettävissä työpaikasta toiseen, ja että se tarjoaa pohjan opiskelulle myöhemmällä iällä. Vastaavasti aikuiskoulutuksen tulee joustavasti tarjota opiskelumahdollisuuksia työelämässä olevien osaamistason nostoon sekä muutostilanteisiin toimenkuvan muuttuessa ja mahdollisuuksia alan ja ammatin vaihtoon. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla 3

4 KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (2) Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, ill toimialalle i ll tai ammattiin tulotutkintoina, t tki t i joiden tehtävänä on tuottaa työelämään siirtymisen edellyttämä ammattitaito ja pätevyys. Ne soveltuvat erityisesti työelämään siirtyvien ohella myös ammattia vaihtaville. Ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus-/ammattialan tutkintoja kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti. 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (3) Toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään tää siten, että tutkintojen tki t avulla tuetaan t joustavasti ja tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. Ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin. 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla 4

5 KESU: n kannanotot ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämisestä (4) Ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia ja jatko-opiskeluvalmiuksia. Ammatillisten perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia monipuolistetaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa työelämän edellyttämää ammattipätevyyttä tuottava tutkinnon osa kerrallaan ja että ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet tutkintoa suoritettaessa. Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuutta lisätään monipuolistamalla mahdollisuuksia valita ammatillisiin perustutkintoihin osia muista ammatillisista tutkinnoista. Huolehditaan siitä, että lisääntyvä valinnaisuus ei vähennä tutkintojen tuottamaa ammattipätevyyttä. 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla Perustutkintojen muodostuminen (OPM) Ammatillisen perustutkinnon laajuus 120 opintoviikkoa Tutkinnon osien laajuus on sidoksissa työelämän työprosesseihin tai työtehtäväkokonaisuuksiin. Tutkintoihin tulee voida sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista Kaikille tutkinnon osille määritetään nimellislaajuus, jonka tehtävänä on antaa lisäinformaatiota siitä millaisen työmäärän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten saavuttaminen koulutuksella k ll keskimäärin ki i edellyttää tilanteessa, t jossa henkilöllä ei ole lainkaan tutkinnon osan edellyttämää osaamista Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osille ei ole määritelty laajuutta, eikä niiden sisällyttämistä osaksi ammatillista perustutkintoa pidetä laajuuden määrittelynä. Varauduttava ottamaan huomioon EQF:n ja ECVET-järjestelmän soveltamisen edellyttämät tekijät 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla 5

6 Tutkinnon osien suorittaminen (1) Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa aina ensisijainen tavoite. Perusteiden tulee mahdollistaa se, että perustutkinto voidaan suorittaa suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on esimerkiksi yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien suorittaminen (2) Yksilöillä tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto tki t myöhemmin. Tutkinnon perusteiden tulee tukea sitä, että tällaisissa tilanteissa koulutuksen järjestäjät laatisivat opiskelijalle, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa, suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Työelämässä toimiville tai toimineille tulee ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain tavoitteiden mukaisesti olla tarjolla myös tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia. Mikäli yksilö suorittaa vain osan tai osia tutkinnosta, hän saa niiden suorittamisesta todistuksen, 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla 6

7 Opintopolut ja tutkinnon suorittaminen joustavimmiksi Mahdollisuudet valita tutkinnon osia joustavasti myös muista it ammatillisista tilliit ttki tutkinnoista, it koulutuksen ltk ja työelämän vuorottelumahdollisuudet Tutkinnon täydentäminen lukio-opinnoilla ja tai ylioppilastutkinnolla on mahdollista, samoin kahden tutkinnon suorittaminen Lukio-opintojen ja ammatillisten opintojen vastaavuudet määritellään Tutkinnon suorittaminen osina mahdollistetaan, päätavoitteena on kuitenkin se, että mahdollisimman moni suorittaa kolmivuotisen perustutkinnon 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkintorakenneratkaisut/ Opiskelijan arvioinnin muutos säädöksissä Opm:n asetus 469/2008 (tutkinnot alkaen 2009) Opm:n aseus xx/2010 ( tutkinnot alkaen 2010) Vn:n asetus 488/2008 ( Opiskelijan arviointiasteikon muutos ja siihen liittyvät siirtymäsäädökset) 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla 7

8 otetaan käyttöön otettavat perustutkinnon perusteet ( Päätetty ) Rakennusalan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Metsäalan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tutkintokokeilujen perusteella tutkinnon perusteiden hyväksymisen jälkeen rakennusalan perustutkintoon on uutena tulossa kivialan koulutusohjelma (2009)ja metsäalan perustutkintoon uutena metsäenergian tuotannon koulutusohjelma (2009). (OPM:n asetus 469/2008) 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla käyttöön otettavien perustutkinnon perusteiden valmisteluaikataulu Tutkintokohtaiset ohjausryhmät ja valmistelevat ryhmät työskentelevät t aktiivisesti i vuosina 2006 ja 2007 käynnistyneissä i ä 26 projektissa. Perusteluonnokset lähetetään lausunnolle viimeistään syyskuussa 2008, lausunnot käsitellään lokakuussa 2008 ja ehdotukset uudistetuiksi valmistuvat perusteiksi mennessä. Kielenhuolto, viimeistely ja laadunvarmennus sekä hyväksyminen tehdään marraskuussa Nämä uudistetut perusteet ovat valmiit mennessä. Perusteet käännetään ruotsin kielelle, rakenteistetaan ja viedään sivuille joulukuussa Taitto painatus ja postitus tapahtuvat tammi-helmikuussa Osaamisen ja sivistyksen asialla 8

9 Seuraavien ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet otetaan käyttöön Autoalan perustutkinto, 6 koulutusohjelmaa/ osaamisalaa Elintarvikealan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/ osaamisalaa Laboratorioalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Logistiikan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Sähköalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Kaivosalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Maatalousalan l perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa l l Hevostalouden perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla Seuraavien ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet otetaan käyttöön Käsi- ja taideteollisuusalan l perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa l l Liiketalouden perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Matkailualan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Hiusalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Kauneudenhoitoalan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Nuoriso- ja vapaa- ajanohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Veneenrakennuksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla 9

10 käyttöön otettavien perusteiden valmisteluaikataulu Syksyllä 2008 käynnistyy vielä lähes 30 perusteprojektia. Nämä perusteluonnokset t lähetetään tää lausunnolle ll viimeistään i syyskuun alussa 2009, lausunnot käsitellään lokakuussa 2009 ja ehdotukset uudistetuiksi perusteiksi valmistuvat mennessä. Perusteiden kielenhuolto, viimeistely ja laadunvarmennus sekä hyväksyminen tehdään marraskuussa 2009 ja uudistetut perusteet ovat valmiit mennessä. Nämä uudistetut perusteet ovat valmiit mennessä. Perusteet käännetään ruotsin kielelle, rakenteistetaan ja viedään sivuille joulukuussa Taitto painatus ja postitus tapahtuvat tammihelmikuussa Osaamisen ja sivistyksen asialla Seuraavat perusteet otetaan käyttöön Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Musiikkialan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Tanssialan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Sirkusalan perustutkinto, 1koulutusohjelma/osaamisala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Tietojenkäsittelyn perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Merenkulkualan perustutkinto, 4 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Muovi- ja kumialan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Prosessiteollisuuden perustutkinto, 5 koulutusohjelmaa/osaamisalaa (entiset paperiteollisuuden perustutkinto ja kemiantekniikan perustutkinto sekä puualan perustutkinnosta levyteollisuuden ja sahateollisuuden koulutusohjelmat) Lentokoneasennuksen perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Painoviestinnän perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Lennonjohdon perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Kone- ja metallialan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/ osaamisalaa Pintakäsittelyalan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Talotekniikan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla 10

11 Seuraavat perusteet otetaan käyttöön Maanmittausalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Turvallisuusalan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Suunnitteluassistentin perustutkinto, 1 koulutusohjelma/ osaamisala Puualan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala -teollisuuspuusepän koulutusohjelma Puutarhatalouden perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/ osaamisalaa Kalatalouden perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 9 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Hammastekniikan perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Lääkealan perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Liikunnanohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma/ osaamisala Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, 1 koulutusohjelma/osaamisala Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 3 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, 2 koulutusohjelmaa/osaamisalaa (sisältää entisen talotekniikan perustutkintoon kuuluneen kiinteistönhoidon ja uutena toimitilapalvelut) 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla Seuraavat perusteet otetaan käyttöön Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa - perusteet Kotitalousopetuksen perusteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen perusteet 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla 11

12 OPM/OPH-TUSO Tavoitteet perusteiden uudistamiselle (1) Opetushallitus selvittää ammatillisten perustutkintojen muutostarpeet ja ottaa muutostarpeita selvittäessään huomioon myös yksilöllisen oppimisen ja erityisopetuksen näkökulman Opetushallitus tekee tutkintokohtaisen tarkistamisen siten, että kaikkien tutkintojen perusteet on tarkistettu tarvittavin osin ja ammattiosaamisen näytön perusteet integroitu perusteisiin siten, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään vuonna Opetushallitus tarkistaa perusteet siten, että ammatilliset perustutkinnot vastaavat työelämän tarpeisiin, muodostuvat työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvista tutkinnon osista. Tutkintoja on mahdollista suorittaa myös kohdennetumpaa ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan ja ammattiosaamisen syventämiseen on nykyistä laajemmat mahdollisuudet 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla OPM/OPH-TUSO Tavoitteet perusteiden uudistamiselle (2) Tutkinnot ja niihin sisältyvät tutkinnon osat määritetään tutkinnon suorittavan henkilön hallittavina i tietoina, t i taitoina i ja osaamisena/pätevyytenä Yrittäjyys otetaan huomioon tutkinnoissa niin, että kuhunkin tutkintoon sisältyy yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana ( vähintään 5 ov). Perusteiden uudistamistyössä otetaan lisäksi huomioon kunkin tutkinnon terveydentilavaatimukset sekä terveyttä ja työkykyä vahvistavien osioiden sisällyttäminen monipuolisesti osaksi ammatillisia opintoja. 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla 12

13 Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista yhteisiin tutkinnon perusteisiin OPM Ammatillisten tutkintojen tulee perustua osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin ksiin tutkintojen tkintojen määrittelyssä tulee noudattaa EQF-suosituksen mukaan oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa. Näihin vaatimuksiin vastaamisen helpottamiseksi opetussuunnitelman perusteet ja näyttötutkinnon perusteet laatia tutkinnon perusteet -asiakirjaksi, Tutkintojen muodostumisosista käytetään myös ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavissa tutkinnoissa nimitystä tutkinnon osa. Tutkinnon perusteissa tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintona tutkinnon suorittamisen erityispiirteet. Perustutkintojen ammattiosaamisen näytön perusteet valmisteltava osaksi tutkinnon perusteita 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla Käsitteitä yhtenäistetty perustutkintojen perusteissa Tutkinnon perusteet käsite otetaan käyttöön eli kyseessä on aina x-perustutkinnon perusteet, mutta määräyksessä osoitetaan, että käsite vastaa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteita. Opintokokonaisuus-käsitteen tilalla käytetään tutkinnon osa käsitettä. Tutkinto jakautuu tutkinnon osiin ja opiskelija/ tutkinnon suorittaja suorittaa tutkinnon osia ja saa niistä tutkintotodistuksen. Koulutuksen järjestäjä laatii tutkinnon perusteiden pohjalta opetussuunnitelman. Koulutus sisältää opintoja Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteinen koulutus) käytetään sekä säädöksissä että perusteiden tekstissä myös opinnot käsitettä. 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla 13

14 Perustutkinnon perusteiden sisältö Johdanto 1. X-tutkinnon tavoitteet ja tutkinnon muodostuminen 2. Perustutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa 3. Perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona 4. X perustutkinnon ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ( yhteiset opinnot), tavoitteet ja arviointi Vapaasti valittavat tutkinnon osat 7. Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 8. Muut määräykset ammatillisessa peruskoulutuksessa 9. Liiteosa 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla Perustutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatilliset tutkinnon osat - Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat - Ammattipätevyyttä yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) - Pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla 14

15 Ammatilliset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi/ ammattitaidon osoittamistavat Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ovat samat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa, mutta suorittamistavat eroavat. Ammatilliset tutkinnon osat muodostetaan ja nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien mukaan. Ammattitaitovaatimukset määritelty oppimistuloksina ( tiedot, taidot, osaaminen/pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessien, työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Arviointikriteerit määritellään arvioinnin kohteittain kolmelle tasolle tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Ammattitaidon osoittamistavoissa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa pääosin samat periaatteet ja kirjoitettu samaan lukuun 29 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) OPM Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatilliseen perustutkintoon tki t johtavan koulutuksen k tule sisältää ammattitaidon id saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä yhteisiä opintoja, joista on säädetty Valtioneuvoston päätöksellä (213/1999) Ammattitaidon saavuttamista tukevien tutkinnon osien kytkennän tutkinnossa vaadittuun ammattitaitoon tulee näkyä esimerkiksi arviointikriteerien määrittelyssä. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamisvaatimusten vastaavuudet lukio-opintoihin opintoihin tulee määritellä, jotta yhteistyö, yhteisen opintotarjonnan hyödyntäminen ja osaamisen tunnustaminen lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä toimii sujuvasti. 30 Osaamisen ja sivistyksen asialla 15

16 Elinikäisen oppimisen avaintaidot OPM Euroopan unionin ja parlamentin suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EC otettava huomioon. ko. avaintaidot painottuvat eri tavoin eri tutkinnoissa tutkinnon luonteen ja työelämän tarpeen mukaan. Ne voidaan sisällyttää eri tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai niistä voidaan muodostaa erillinen tutkinnon osa, jos se vastaa työelämän tarpeita ko.alalla. Läpäisevänä teemana yrittäjyys sekä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään 5 opintoviikon nimellislaajuuden verran tutkinnolle luonteenomaisella tavalla. Yrittäjyysosaamista voi tutkinnossa olla laajemminkin joko pakollisena tai valinnaisena siten, kun se on työelämän tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta perusteltua. Tutkinnon perusteissa tulee tarkistaa opiskelijoiden turvallisuutta sekä opiskeluyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvointia koskevia kohtia ops-perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa siten, että opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimisympäristöjen yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. 31 Osaamisen ja sivistyksen asialla Elinikäisen oppimisen avaintaidot perusteissa - sisällytetään ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin ja arvioidaan niiden yhteydessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys Estetiikka Viestintä- ja mediaosaaminen Matematiikka ja luonnontieteet Teknologia ja tietotekniikka Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit 32 Osaamisen ja sivistyksen asialla 16

17 Lisätietoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu KIITOS 33 Osaamisen ja sivistyksen asialla 17