Empiiriset sovellukset

Transkriptio

1 Empiiriset sovellukset Timo Peltola

2 Sisältö Esimerkkejä sopimusteorian osa-alueiden testeistä (Salanie) Epäsymmetrisen tiedon olemassaolo vakuutusmarkkinoilla Sopimusten vaikutus käyttäytymiseen Sopimusten optimaalisuus Sopimusteorian soveltaminen öljyoikeuksien huutokauppaan (Porter) Yhteisen arvostuksen symmetrisen tiedon huutokauppa Epäsymmetrisen tiedon huutokauppa

3 Sopimusteorian testaaminen Onko tieto epäsymmetristä? Onko kannustimilla merkitystä? Vastaavatko tosielämän sopimukset teorian ennustamia? Teoria antaa ennusteita, joita testataan saatavilla oleviin tilastoihin. Ongelmana agenttien havaitsematon heterogeenisuus ja sisäinen sopimuksien valinta (endogenous matching). Riskiä karttavat agentit sopivat vähäriskisen sopimuksen ja riskineutraalit valitsevat parhaan hyödyn odotusarvon. Sopimuksia ei voi pitää annettuina. Lisäksi monet teoriat perustuvat havaitsemattomiin suureisiin Esim. agentin riskiasenne, erilaiset ex ante -uskomukset.

4 Epäsymmetrisen tiedon testaaminen vakuutusmarkkinoilla 1/2 Vakuutusmaailmassa agenteilla eri riskialttiuksia Kyseessä voi olla haitallinen valikoituminen tai moraalinen uhkapeli. Esimerkiksi autovakuutuksen otto voi perustua siihen, että - riskialtis valitsee kattavan vakuutuksen tai - kattavan vakuutuksen valinnut ajaa riskialttiisti Testataan sopimuksen tyypin ja riskin korrelaatiota - korreloimattomuus viittaa epäsymmetrisen tiedon puutteeseen

5 Epäsymmetrisen tiedon testaaminen vakuutusmarkkinoilla 2/2 Autovakuutukset Ranskassa (Chiappori ja Salanie 2000) Kolme testiä. Yhdessäkään ei hylätty nollahypoteesia korreloimattomuudesta. Henkivakuutus (Cawley ja Philipson 1997) Ei merkkejä epäsymmetrisestä tiedosta. Eläkevakuutus (annuity) Bruggiavini 1993: Ostajilla keskimääräistä pitempi elinaika, kun ikä ja sukupuoli otetaan huomioon. Finkelstein ja Poterba 2000: Selkeitä viitteitä haitallisesta valikoitumisesta mm. lyhyen elinajan asiakkaat valitsivat vakuutuksen, jossa maksetaan perikunnalle. Joissakin vakuutustyypeissä epäsymmetristä tietoa, toisissa ei.

6 Sopimusten vaikutus käyttäytymiseen 1/3 Vain korrelaatiota voidaan havaita, ei kausaalisuutta. Havaittu käytös voi aiheutua sopimusten kannustimista, mutta yhtä hyvin myös agenttien heterogeenisuudesta. Sisäinen valinta: agentit valitsevat sopimuksen tyyppinsä mukaan. Agentin tyyppi on tuntematon, joten sopimuksia ei voi erottaa valinnasta. Joskus sopimusten valinta voidaan tehdä ulkoisesti, esimerkiksi arpomalla.

7 Sopimusten vaikutus käyttäytymiseen 2/3 Rand-yhtiön sairausvakuutuskoe Perheille arvottiin sairausvakuutus 14 mahdollisen joukosta Vakuutuksissa erilaisia rinnakkaismaksuprosentteja, ylärajoja ja omavastuita. Terveyspalveluiden käyttö väheni rinnaikkaismaksuprosentin kasvaessa. Suurin ero ilmaisella ja 25% maksulla. Puunistutusyhtiö (Shearer 1999) Yhtiön työntekijöille arvottiin joko kiinteä palkka tai istutusnopeuspalkkio. Kannustinpalkkion vaikutus oli n. 20 %. Luottokorttimarkkinat (Ausubel 1999) satunnaiselle ihmiselle postitettiin tarjous luottokortista. Tarjouksissa erilaisia tutustumisajan korkoja, tutustumisaikoja ja korkoja. Huonompiin tarjouksiin vastanneilla keskimäärin huonommat luottotiedot. Huonompiin tarjouksiin vastanneilla enemmän maksuhäiriöitä, vaikka huonommat luottotiedot otettaisiin huomioon.

8 Sopimusten vaikutus käyttäytymiseen 3/3 Samat agentit toimivat peräkkäin eri sopimusten alaisina, jolloin muutoksen käyttäytymisessä voidaan ajatella johtuvan sopimuksen muutoksesta. Esimerkiksi säädösten tai lainsäädännön muuttuminen Muutos käyttäytymisessä voi myös johtua jostakin muusta samanaikaisesta tapahtumasta Autovakuutukset Quebecissä (Dionne ja Vanasse 1996) 1992 uudet säädökset voimaan. Vahvat kannustimet onnettomuuksien ehkäisemiseen. Onnettomuustaajuus väheni merkittävästi. Ilmeisesti kannustimet saivat agentit muuttamaan käytöstään. Autoikkunayritys (Lazear 2000) Palkkausjärjestelmä muutettiin tuntipalkoista suoritepalkkaan. Uusi järjestelmä lisäsi tuottavuutta jyrkästi entisten työntekijöiden tehdessä enemmän ja houkuttelemalla parempia työntekijöitä.

9 Sopimusten optimaalisuus 1/3 Noudattavatko tosielämän sopimukset sopimusteorian ennusteita? Sisäinen valinta aiheuttaa ongelmia analyysissä. Maanomistaja-viljelijä Maanomistaja voi periä vuokraa osana sadon arvosta tai kiinteällä hinnalla. Riskinjako vaihtelee. Suuren riskin kasveilla halutaan jakaa riskiä, jolloin vuokra peritään sadon arvon mukaan. Pienen riskin kasveilla kiinteällä hinnalla kannustimien takia. Sisäinen valinta: Osa viljelijöistä riskineutraaleja, osa riskiä karttavia. Riskineutraalit valitsevat suuren riskin kasvit ja kiinteän vuokran. Riskiä karttavat valitsevat pienen riskin kasvin ja prosenttivuokran. Tavanomainen ennuste muuttuukin päinvastaiseksi! Suorassa regressiossa oletetaan eri kasvien viljelijät samanlaisiksi, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Tulokset vääristyvät.

10 Sopimusten optimaalisuus 2/3 Maanomistaja-viljelijä(Ackerberg ja Botticini 2002) Sisäistä valintaa kompensoitiin käyttämällä maantieteellista vaihtelua instrumenttina. Tulokset vastasivat teoriaa yksinkertaista regressiota paremmin: riskinjaosta on selviä viitteitä. Johtajan palkka Moraalisen uhkapelin teoria ennustaa, että palkka riippuu yrityksen suorituskyvystä (yleensä arvo). Lisäksi palkan ei pitäisi riippua havaittavasta onnesta. Hall-Liebman 1998 Tilastot vuosilta Johtajan palkka muuttui n. 25 $ yrityksen arvon muuttuessa 1000 $

11 Sopimusten optimaalisuus 3/3 Bertrand ja Mullainathan 2001 Johtajan palkka riippui yhtä paljon havaittavasta onnesta kuin arvaattomista suorituskyvyn muutoksista. Paremmin hallitut yrityksen (suuria osakkaita) maksoivat tuurista vähemmän. Monen tehtävän malli Kannustimien pitäisi olla pienempiä, kun tehtävät ovat toisiaan tukevia Huoltoasemat (Slade 1996) Kaupan pitäminen tukevaa, korjaustoiminta korvaavaa toimintaa. Asemien vuokra joko kiinteä tai osuuspohjainen. Korjaamon pitäminen lisäsi todennäköisyyttä kiinteään vuokraan teorian mukaisesti.

12 Öljy- ja kaasuvuokrasopimusten huutokauppa (Porter 1995) Merellä sijaitsevien öljy- ja kaasukenttien vuokrasopimusten huutokauppa vuosina Louisianan ja Teksasin edustalla. Erittäin hyvät tiedot huutokaupoista saatavilla Päivämäärä Alueen sijainti ja suuruus Tarjoukset Huutokauppaan osallistujat Poratut öljylähteet ja kuukausittaiset tuotantomäärät

13 Säännöt Yhtiöt ehdottavat huutokaupattavia alueita ja valtio kokoaa lopullisen listan. Alueet huutokaupataan samanaikaisesti ensimmäisen hinnan suljetulla huutokaupalla. Minimihinta mahdollinen, samoin sen ylittävien tarjouksien hylkääminen. Myymättä jääneet alueet saatettiin huutokaupata uudestaan. Kaikki tarjoukset julkistettiin. Vuokrasopimus viisivuotinen, jos tuotantoa ei aloiteta. Nimellinen vuotuinen vuokra, kunnes tuotanto aloitetaan. Kiinteä prosentti tuloista valtiolle. Käytännössä aina kuudesosa.

14 Vuokrattavat alueet Tarkastellaan kahdenlaisia alueita Riskialue (wildcat) Öljyesiintymästä ei tietoa. Seismistä tietoa lupa kerätä. Koeporauksia ei saa tehdä ennen kauppaa. Informaatio symmetristä. Esiintymäalue (drainage) Öljyesiintymä löydetty. Viereisten alueiden omistajat voivat tehdä koeporauksia omilla alueillaan. Informaatio epäsymmetristä.

15 Riskialueet 1/4 Vain 58 % tarjousten varianssista selittyi alueiden eroilla. Loput 42 % alueiden sisäistä varianssia. Korkeimman ja toisiksi korkeimman tarjouksen erotus keskimäärin noin 44 % korkeimmasta tarjouksesta. Pieneni huutajien määrän kasvaessa. Erot arvostuksissa muodostuvat eroista etsintä- ja porauskustannuksissa. Huutojen varianssi todennäköisiä kustannuseroja paljon suurempi. Johtopäätös: voidaan olettaa yhteisen arvon huutokaupaksi. Intuitiivinen tulos: öljy on samanarvoista kaikille, mutta öljyn määrästä eri arvioita.

16 Riskialueet 2/4 Korkein huuto kasvoi huutajien määrän kasvaessa enemmän kuin tulot alueelta. Saattaa viitata voittajan kiroukseen. Yritysten pitäisi olla tietoisia voittajan kirouksesta Optimaalisessa tarjouksessa huuto on murto-osa odotetusta arvosta ja kasvaa potentiaalisten kilpailijoiden määrän kasvaessa. Potentiaalisten kilpailijoiden määrää ei tunneta. Yksi tapa testata optimaalisuutta on skaalata yhden yrityksen huutoja pitäen tuottoja ja muiden huutoja vakiona Huutojen kasvattaminen lisää voitettuja alueita, mutta vähentää tuottoja per alue. Tämän perusteella suurin osa yrityksistä noudattaa suunnilleen optimaalista huutamista. Jotkin paperit päätyvät epäoptimaaliseen huutamiseen.

17 Riskialueet 3/4 Huutokaupassa paljon epävarmuutta. Yhteistyölle ilmeisiä kannustimia. Pääoman yhdistäminen, tiedon ja riskin jakaminen. Yhteiset tarjoukset laillinen tapa tehdä yhteistyötä. Esteitä yhteistyölle olemassa Ulkopuoliset hyötyvät. Esimerkiksi sopimus huutojen alentamisesta hyödyttää kilpailijoita. Vapaamatkustus Kahdenlaisia yhteishuutoja: vain isoja tai pieniä sekä isoja yhtiöitä Isot ottavat pieniä mukaan lisätäkseen pääomaa, tarjoukset todennäköisiä kilpailluilla alueilla. Lisäävät kilpailua, koska lisäävät isojen yhtiöiden huutamien alueiden määrää. Isojen yritysten keskinäinen yhteistyö vähentää kilpailua tuottoisilla alueilla kongressi kielsi kahdeksan ison yhtiön keskinäiset yhteistarjoukset.

18 Riskialueet 4/4 Alueen ostaminen ei aina johda öljynetsintään. Uutta tietoa kaupan jälkeen: muiden huudot, öljyn hinta, etsinnät lähistöllä. Etsinnät lähistöllä: odotuspeli Syntyy kun yhteistyötä ei tehdä. Joka vuorolla jokaisen alueen omistaja poraa tietyllä todennäköisyydellä, jos ei saada lisätietoa. Poraus suoritetaan kuitenkin viimeisellä vuorolla ennen vuokrasopimuksen loppumista. Naapurin onnistuminen vaikuttaa omaan poraamiseen. Syntyy tehottomuutta, koska poraus viivästyy. Viimeisellä vuorolla porataan samanaikaisesti. Aineisto viittaa odotuspeliin ja lisätietojen hyödyntämiseen Aluksi porataan kalleimmat alueet (suurin todennäköisyys esiintymään). Ajan kuluessa porattujen alueiden hinnat laskevat, mutta osumaprosentti ja tuotot pysyvät lähes vakioina. Poraustodennäköisyys ei riipu omistettujen alueiden määrästä lähistöllä. Lopussa selkeä piikki ennen vuokrasopimuksen umpeutumista.

19 missä Esiintymäalueet 1/5 Naapurialueen omistajalla selkeä informaatioetu. Huutokauppa epäsymmetrisen informaation vallitessa. Oletetaan kahden huutajan peli, jossa A on tutkinut viereisen alueen ja B:llä on vain julkista tietoa. Alueen nettoarvo on satunnaismuuttuja V. A tietää V:n realisaation v. B:n tarjous on p, A:n b. Hintavaraus R. Tasapainossa B noudattaa sekastrategiaa, jota kuvataan jakaumafunktiolla G a (b) = Pr(p < b) A:n odotettu tuotto on v b G b. Huutostrategia toteuttaa b ( ) ( ) ( v) = E[ V V v] = R = 0 [ V v' ] = R E V a v v' R v v' v < R,

20 Esiintymäalueet 2/5 Jos B tarjoaa yli E[V], se voittaa huutokaupan, mutta keskimäärin menettää rahaa. Jos B tarjoaa R:n ja E[V] väliltä, se voittaa kaupan, jos b(v) < p. Tällöin kuitenkin esiintymän odotettu tuotto on 1 1 ( V V b ( p) ) = b( b ( p) ) p E = Saadaan seuraavia tuloksia 1. Yritys A tekee suuremmalla tn:llä tarjouksen ja voittaa suuremmalla tn:llä. 2. Huutojen jakaumafunktiot yhtyvät hintavarauksen yläpuolella. 3. B:n odotusarvoinen tuotto on nolla. Se tekee tappiota, kun A ei tarjoa ja saa voittoa, kun sen huuto on A:ta korkeampi. 4. A saa voittoa, joka riippuu V:n jakaumasta.

21 Esiintymäalueet 3/5 Edellisessä oletettiin yksi tietämätön ja yksi tietoa omaava yritys. Tietämättömiä voi olla monta: tulos ei muutu Tietoa omaavat toimivat käytännössä yhtenä yhtiönä Yhtenäinen öljyesiintymä yleensä hyödynnetään yhteisellä organisaatiolla yliporauksen välttämiseksi. Yhteiset huudot ovat sallittuja. Tilastot tukevat oletusta. Lisäksi oletettiin, että valtio hyväksyy kaikki vähimmäishinnan ylittävät tarjoukset. Näin ei ole, mutta mallia voidaan korjata tämän osalta.

22 Esiintymäalueet 4/5

23 Esiintymäalueet 5/5

24 Yhteenveto Sopimusteorian ennusteita on hankala testata, koska suureita ei voi havainnoida tai niissä on sisäistä rakennetta. Agenttien heterogeenisuus ja sisäinen valinta. Vakuutusmarkkinat: agenteilla ei aina ole hyödyllistä yksityistä tietoa Testien perusteella sopimusmuodolla on selkeä vaikutus agenttien käyttäytymiseen Kannustimilla on väliä Jotkin sopimusmuodot näyttäisivät noudattavan teorian ennustetta, toiset eivät.

25 Yhteenveto Öljy- ja kaasuoikeuksien huutokaupassa yhteisen arvostuksen symmetrisen tiedon sekä epäsymmetrisen tiedon huutokauppoja. Symmetrisen tiedon huutokaupoissa yritysten huutostrategiat saattavat olla optimaalinen tai sitten ei. Luotettava testaaminen lähes mahdotonta. Epäsymmetrisen tiedon huutokaupassa naapurialueen omistaja saa informaatiovuokraa. Tietämätön huutaja saa keskimäärin lähes nollatuotot teorian mukaisesti.

26 Kotitehtävä Epäsymmetrisen tiedon huutokauppa öljyesiintymästä Piirrä naapuripalstan omistavan yhtiön A tasapainotarjousfunktio b(v) esiintymäalueesta yhtiön esiintymästä tekemän arvion v funktiona, kun valtion asettama tuntematon hintavaraus R on tasajakautunut välillä [2,4]. Oleta V eksponentiaalisesti jakautuneeksi parametrilla 8. Porterin artikkelista saa apuja (ks. Kuva 4a).