TYÖSSÄOPPIMINEN ja AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMINEN ja AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Opas opiskelijalle, opettajalle ja työpaikkaohjaajalle Ammatillinen peruskoulutus

2 2

3 SISÄLLYS 1 MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN (TOP)? 1.1 Kansainvälinen työssäoppiminen 2 MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ (AON)? 2.1 Mistä ammattiosaamisen näyttöjä annetaan? 2.2 Mitä ammattiosaamisen näytössä arvioidaan? 2.3 Kuka ammattiosaamisen näyttöjä arvioi ja ketkä päättävät arvosanasta? 3 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 3.1 Työssäoppimis- ja näyttöpaikan hankinta ja sopimusten laadinta 3.2 Valmentaminen työssäoppimisjaksolle ja näyttöön 3.3 Työssäoppimisen ohjaus ja arviointi 3.4 Ammattiosaamisen näytön toteutus ja arviointi 3.5 Arvioinnin vaiheet 3.6 Arviointiaineisto 3.7 Hylätty suoritus 3.8 Arvioinnin oikaisu 3.9 Palaute työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön jälkeen 4 POISSAOLOT 5 OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI 5.1 Itsearvioinnin ydinkysymykset 5.2 Itsearviointi työvälineenä 6 TYÖTURVALLISUUS 6.1 Nuorten työntekijöiden työsuojelu 6.2 Työaika 6.3 Vakuutusturva 6.4 Vahingot 6.5 Eri osapuolten tehtävät työssäoppimisessa ja näytöissä 7 AVAINKÄSITTEITÄ

4 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? Työssäoppiminen on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista ennalta suunniteltua, tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työssäoppimisen tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta sekä helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää nuorten välitöntä työllistymistä, helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisätä työmarkkinatietoutta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot kestävät keskimäärin kolme vuotta (120 ov) ja sisältävät vähintään puoli vuotta (20 ov) työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Opetushallitus on käynnistänyt ensimmäiset kokeiluhankkeet, joissa työpaikalla tapahtuvaa opiskelua tullaan edelleen vahvistamaan laajentamalla työssäoppimisen määrää ja kehittämällä sen sisältöjä. Työssäoppiminen ajoittuu koko koulutuksen ajalle. Ensimmäisenä opintovuonna työssäoppimisjakso on usein lyhyt ja tavoitteena on alaan tutustuminen ja työhön perehtyminen. Toisena ja kolmantena opintovuonna jaksot pitenevät. Tällöin työpaikalla tapahtuvat opinnot sisältyvät koulutusohjelmittain eriytyviin ammatillisiin opintoihin eli niin sanottuun erikoisosaamiseen. Työssäoppimisen myötä oppimisympäristö laajenee oppilaitoksesta yrityksiin ja muihin työpaikkoihin sekä yhteistyö oppilaitoksen ja työelämän välillä lisääntyy. Koulutuksen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma laaditaan yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Suunnitelmissa pyritään siihen, että työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan luontevasti koko koulutuksen ajan tukien tutkinnon tavoitteiden saavuttamista. 4

5 1.1 KANSAINVÄLINEN TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen voidaan suorittaa myös ulkomailla. Lisätietoa ulkomailla tapahtuvasta työssäoppimisesta opiskelija saa ryhmänohjaajalta tai oppilaitoksen kvkoordinaattorilta. Työssäoppiminen ulkomailla on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista oppimista. Oppaan ohjeita on noudatettava myös ulkomailla tapahtuvassa työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä. 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ (AON)? Ammattiosaamisen näyttö on työn tekemistä työpaikalla ja osaamisen arvioimista työn tekemisestä. Ammattiosaamisen näytöllä varmistetaan, että opiskelija saavuttaa koulutuksen aikana työelämässä tarvittavan riittävän ammattitaidon. Näytöt järjestetään aidoissa työtilanteissa työpaikoilla, työssäoppimisen yhteydessä. Näin siksi, että aito työyhteisö motivoi opiskelijaa oppimaan ja näyttämään osaamistaan. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Pääsääntöisesti työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan työpaikalla ilman työsuhdetta ja palkkaa. Ammattiosaamistaan opiskelija näyttää tekemällä tutkinnon tavoitteiden mukaisia työtehtäviä työssäoppimisjakson aikana ja/tai loppuvaiheessa sitten, kun hän on oppinut ja harjoitellut riittävästi. Näyttöön voi liittyä myös erillinen näyttötehtävä tai tehtäviä, jonka/jotka opiskelija toteuttaa näyttönsä aikana. 5

6 2.1 MISTÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJÄ ANNETAAN? Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan jokaisen tutkinnon osan/opintokokonaisuuden keskeisestä ammatillisesta osaamisesta, joka on määritelty tutkinnon perusteissa. Ammattiosaamisen näytössä osaaminen todentuu työn tekemisen kautta ja sillä saadaan selville se, miten opiskelija osaa soveltaa oppimaansa käytäntöön eli työn tekemiseen. Näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle. 2.2 MITÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ ARVIOIDAAN? Työprosessien hallintaa, jolla tarkoitetaan työn suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallintaa Työn perustana olevan tiedon hallintaa, jolla tarkoitetaan kuvatussa työssä tarvittavaa tietopohjaa Työturvallisuuden hallintaa Ydinosaamisen taitojen hallintaa Yhteisten painotusten hallintaa Tutkinnon perusteiden uudistuttua arvioidaan: Työprosessien hallintaa Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallintaa Työn perustana olevan tiedon hallintaa Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaa 6

7 2.3 KUKA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJÄ ARVIOI JA KETKÄ PÄÄTTÄ- VÄT ARVOSANASTA? Koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin (Lapin ammattiopistossa näyttöjaos) hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista sekä valvoo näyttöjen käytännön toteuttamista. Ammattiosaamisen näytön toteutusta eli tutkintoon kuuluvien työtehtävien tekemistä työpaikalla arvioi opiskelija itse, työelämän edustaja (=työpaikkaohjaaja) sekä mahdollisuuksien mukaan myös työssäoppimista ohjaava opettaja (TOP-opettaja). Ammattiosaamisen näytön jälkeen käytävään arviointikeskusteluun osallistuu aina opiskelija, TOP-opettaja ja työpaikkaohjaaja. Arviointikeskustelu voidaan toteuttaa käyttäen apuna sähköistä keskustelufoorumia kuten videoneuvottelua, puhelinneuvottelua, keskustelualustoja tai sähköpostia. Näytön arvosanasta päättävät opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä. Arviointipäätöstä tehtäessä on huomioitava opiskelijan itsearviointi. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelija saa päättötodistuksen lisäksi näyttötodistuksen. Tällä opiskelija voi työtä hakiessaan osoittaa, mitä hän osaa ja missä osaaminen on arvioitu. Näyttötodistus on opiskelijan käyntikortti työelämään ja työllistymiseen opiskelun päätyttyä. 7

8 3. TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMI- SEN NÄYTÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA ARVIOINTI 3.1 TYÖSSÄOPPIMIS- JA NÄYTTÖPAIKAN HANKINTA JA SOPIMUSTEN LAADINTA Oppilaitos neuvottelee työssäoppimisen järjestämisestä ja ammattiosaamisen näytöistä työssäoppimispaikan kanssa varmistaen samalla, että työpaikalla on opiskelijan tavoitteiden kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, asianmukaiset koneet ja laitteet sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Oppilaitos solmii työpaikan kanssa kirjallisen sopimuksen työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Tietoa sopivista työpaikoista opiskelija saa ensisijaisesti ryhmänohjaajalta ja TOPopettajalta. Lisäksi tietoa voi saada oppilaitoksen työpaikkarekisteristä, kv-koordinaattorilta ja TOP-koordinaattorilta kunkin koulutusalan käytänteiden mukaisesti. Opiskelija voi käyttää ohjatusti myös omia kontaktejaan työpaikan hankinnassa. Tällöin TOP-opettaja varmistaa, että työpaikka täyttää työssäoppimiselle ja ammattiosaamisen näytöille asetetut edellytykset. Mikä tahansa paikka ei sovi työssäoppimis- ja näyttöpaikaksi, vaan vaatimukset riippuvat aina opetussuunnitelman ja kyseisen jakson tavoitteista. 8

9 3.2 VALMENTAMINEN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE JA NÄYTTÖÖN Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi tapahtuvat eri osapuolten välisenä yhteistyönä, jossa ovat mukana koulutuksen järjestäjän edustajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Suunnitelmat voidaan laatia esimerkiksi ala- tai tutkintokohtaisessa työelämäjaoksessa. Suunnitelmat hyväksyy ja niiden toteutumista valvoo näyttöjaos. Näyttöaineistona ammattiosaamisen näytöissä käytetään kansallista arviointikriteeristöä. Ryhmänohjaaja, TOP opettaja tai TOP-koordinaattori perehdyttää opiskelijan ennen työssäoppimisjakson alkua oppimistavoitteisiin, näytön arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, näyttötehtäviin ja näytön käytännön toteutukseen. Jotta työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö olisivat osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS), laatii opiskelija TOP-opettajan tai koordinaattorin ohjaamana henkilökohtaisen työssäoppimis- ja näyttösuunnitelman. Lähtökohtana suunnitelman laadinnassa ovat opetussuunnitelman tavoitteet ja opiskelijan valmiudet; mitä opiskelija jo osaa, missä tiedoissa, taidoissa ja osaamisessa on vielä kehitettävää ja mitkä ovat työpaikan tarjoamat oppimismahdollisuudet. 3.3 TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Työssäoppimispaikassa opiskelijalle nimetään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. TOP opettaja perehdyttää työpaikkaohjaajan opiskelijan työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöön. Työpaikan niin halutessa oppilaitos (TOP koordinaattori) järjestää työpaikan työntekijöille työpaikkaohjaajakoulutusta (2 ov). Työssäoppimisjakso käynnistyy tavoitekeskustelulla, jossa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja TOP-opettaja käyvät läpi opiskelijan työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen 9

10 näytön tavoitteet, varmistavat työturvallisuuteen liittyvät asiat ja allekirjoittavat opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Tavoitekeskustelussa suunnitellaan yhdessä työtehtäviä ja työtilanteita, joissa opiskelija voi oppia tavoitteiden mukaisia asioita ja joissa hän voi jakson aikana osaamistaan näyttää. Opiskelijoiden työssäoppimista ohjaa työpaikalla työpaikkaohjaaja. Hän on kokenut ammattilainen, joka toimii yhteistyössä TOP opettajan kanssa. Työpaikkaohjaaja tutustuttaa opiskelijan työhön ja työyhteisöön sekä neuvoo, ohjaa ja valvoo työtehtävien suorittamista. Perehdyttäminen on asioihin ja ihmisiin tutustumista, mutta sen avulla luodaan myös myönteistä asennoitumista työyhteisöä ja työtä kohtaan. Hyvä perehdyttäminen luo myös myönteistä yrityskuvaa. Perehdyttämisessä keskeisiä asioita ovat: Yritys, sen toiminta ja asiakkaat Yrityksen organisaatio ja henkilöstö Yrityksen toimintatavat, tilat ja kulkutiet Työaika, työvuorot, työturvallisuusasiat Tutustuminen omaan työympäristöön, omat työtehtävät Koulutus ja sisäinen tiedottaminen Muut asiat Ohjaukseen osallistuu myös työpaikan muu henkilökunta ja osaltaan myös TOP-opettaja. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista oppia ja näyttää todellinen osaamisensa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija oppii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti uusia asioita sekä harjoittelee ja kertaa jo aiemmin oppimaansa. Oppimista ohjaavaa, kehittymistä tukevaa ja edistävää palautetta opiskelija saa koko työssäoppimisjakson ajan työpaikkaohjaajalta ja TOP-opettajalta. 10

11 Työssäoppimisjakson aikana työpaikkaohjaaja, TOP-opettaja ja opiskelija pitävät sovitusti väliarviointikeskusteluja, joissa arvioidaan opiskelijan oppimisen edistymistä ja valmiutta osaamisen näyttöön. Periaatteena on, että opiskelija näyttää näytössä osaamistaan, ei osaamattomuuttaan ja opiskelijaa ei päästetä näyttöön epäonnistumaan. Opiskelija itsearvioi omia valmiuksiaan ammattiosaamisen näytön antamiseen; onko hän jo ehtinyt oppia riittävästi ja onko hän jo valmis antamaan näytön omasta osaamisestaan. TOP-opettajan ja työpaikkaohjaajan roolit ovat keskeisiä arvioitaessa opiskelijan valmiuksia näytön antamiseen. Osaamisen kehittymistä arvioidaan näytön arvioinnin kohteilla ja kriteereillä. Työssäoppimisjaksosta opiskelija saa ohjaavan palautteen (=oppimisen arviointia) ja hyväksytysti suoritetusta työssäoppimisjaksosta suoritusmerkinnän (S) opintorekisteriinsä. 3.4 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTUS JA ARVIOINTI Opiskelijan näytön arvioi työelämän edustaja, joka on toiminut opiskelijan työpaikkaohjaajana työssäoppimisjaksolla. Hän on oman ammattialansa ja työnsä asiantuntija ja näyttöjaos on hyväksynyt hänet näytön arvioijaksi. Työpaikkojen näyttöihin perehdyttävästä koulutuksesta vastaa oppilaitos järjestämällä työpaikoille työpaikkaohjaajakoulutusta. TOP-opettaja perehdyttää työpaikkaohjaajan näyttöön ja näytön arviointiin, näytön arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä arviointilomakkeeseen. Työpaikkaohjaaja saa tarvittaessa tukea ja ohjausta näytön seurantaan ja arviointiin liittyvissä asioissa TOP-opettajalta. Näyttöön valmistautuessaan opiskelija suunnittelee, miten arviointikriteerien mukainen osaaminen tulee esille hänen työssään (=henkilökohtainen näyttösuunnitelma). Mikäli näyttöön sisältyy erillinen näyttötehtävä, opiskelija laatii siitä tarkemman toimintasuunnitelman saamansa ohjeen mukaisesti. 11

12 Ammattiosaamisen näytössä työpaikkaohjaaja havainnoi opiskelijan työn tekemistä ja tekee siitä huomioita. Työpaikkaohjaaja tekee huomioita myös siitä, kuinka opiskelija hallitsee työn perustana olevan tietopohjan. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, työpaikkaohjaaja selvittää sen tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskusteluissa. Näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija. Opiskelijan osaamista arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin (mitä opiskelija tässä näytössä näyttää) ja hänen osaamistaan verrataan ennalta määriteltyihin näytön arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Arviointikeskustelussa opiskelija ja työpaikkaohjaaja tuovat esille arviointinsa perusteluineen. TOP-opettaja osallistuu arviointiin huolehtimalla siitä, että kaikki näyttöön sisältyvät arvioinnin kohteet tulevat tarkoituksenmukaisesti arvioiduiksi sekä kysymällä perusteluja esitetyille arvioinneille. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Työpaikkaohjaaja ja opettaja tekevät arviointipäätöksen. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja vahvistavat allekirjoituksellaan näytön arviointilomakkeen. Ammatillisissa perustutkinnoissa osaaminen arvioidaan asteikolla: Tyydyttävä (1-2) Hyvä (3-4) Kiitettävä (5) Osaamisen tulee olla vähintään T(1)-tason osaamista kaikissa arvioinnin kohteissa, jotta näyttö on hyväksytysti suoritettu. Arviointi muuttuu 3 portaiseksi alkaen kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa: Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 12

13 3.5 ARVIOINNIN VAIHEET Opiskelijan itsearviointi Työpaikkaohjaajan ja työyhteisön arviointi opiskelijan toiminnasta sekä mahdollinen asiakaspalaute TOP-opettajan arviointi, mikäli opettaja on ollut seuraamassa opiskelijan työn tekemistä (=näyttöä) Opiskelijan osaamisen tason määrittely keskustellen ja kirjallinen palaute 3.6 ARVIOINTIAINEISTO Opiskelijan oma näyttösuunnitelma Työn tekeminen työpaikalla työparina työpaikkaohjaajan kanssa Arviointi- ja palautekeskustelut, mahdolliset asiakaspalautteet Ammattiosaamisen näytön arvioinnin kohteet ja kriteerit Etukäteen täytetty arviointilomake opiskelijalla ja työpaikkaohjaajalla loppuarviointikeskustelussa 13

14 3.7 HYLÄTTY SUORITUS Opiskelijan näyttö hylätään, mikäli hän toiminnallaan vaarantaa turvallisuutta, ei pysty luomaan kontaktia asiakkaisiin tai työyhteisöön tai ei pysty suoriutumaan käytännön toiminnasta vähintään T(1) tasolla. Tarvittaessa näyttö keskeytetään. Jos näyttö hylätään, varataan riittävästi aikaa keskusteluun. Opettaja ja työpaikkaohjaaja huolehtivat opiskelijan jatko-ohjauksesta. Kirjallinen perustelu ja opiskelijan tukeminen on välttämätöntä. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty näyttö. 3.8 ARVIOINNIN OIKAISU Näytön arvosanaan tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä henkilöltä (TOPopettaja, työpaikkaohjaaja). Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksista ja arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Lisätietoa: PALAUTE TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN JÄLKEEN Työssäoppimisjakson lopussa opiskelija, työpaikkaohjaaja ja TOP opettaja antavat palautetta työssäoppimisjaksosta ja ammattiosaamisen näytöstä Lapin ammattiopiston palautejärjestelmän mukaan -> TOP/AON -paute. TOP-opettaja vastaa palautteen keräämisestä. Palautetta käytetään työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen sekä työelämäyhteistyön kehittämiseen. 14

15 Työssäoppimisjakson jälkeen järjestetään opiskelijoille palautekeskustelu oppilaitoksessa, jolloin heillä on mahdollisuus käsitellä työssäoppimiseen ja näyttöön liittyviä kokemuksia TOP-opettajien kanssa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Vaiheet ja vastuuhenkilöt: ENNEN TYÖSSÄOPPIMISJAKSOA: Opiskelijan / opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöön Vastuuhenkilöt: opiskelija, ryhmänohjaaja, TOP-opettaja, TOP-koordinaattori TYÖSSÄOPPIMISJAKSON AIKANA: Tavoitekeskustelu(t) Opiskelijan perehdyttäminen, ohjaaminen työn - Opiskelijan henkilökohtainen työssäoppimis- ja tekemisessä ja oppimisessa, tukeminen ja kannäyttösuunnitelma nustaminen - Työpaikan ja työpaikkaohjaajan perehdyttäminen - Palaute opiskelijalle oppimisen ja osaamisen edis- - Työpaikkaohjaajakoulutus tymisestä Väliarviointikeskustelu(t) Arviointikeskustelu - Opiskelijan oppimisen/osaamisen arviointi - Työssäoppimisjakson arviointi (S) - Valmiudet ammattiosaamisen näyttöön - Opiskelijan osaamisen arviointi - Arvioinnin kohteet ja kriteerit - Arviointipäätöksen tekeminen = arvosana osaamisesta (T, H, K) Vastuuhenkilöt: opiskelija, työpaikkaohjaaja, TOP-opettaja, TOP-koordinaattori TYÖSSÄOPPIMISJAKSON JÄLKEEN: Palaute työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöstä Kokemusten käsittely Vastuuhenkilöt: opiskelija, työpaikkaohjaaja, TOP-opettaja 15

16 4. POISSAOLOT Ainoat hyväksyttävät poissaolot työssäoppimisjaksolta ovat sairauspoissaolot. Sairaustapauksissa opiskelija ottaa heti yhteyttä puhelimitse työpaikkaan ja ilmoittaa poissaolostaan. Yli kolmen päivän poissaolosta opiskelija hankkii todistuksen terveydenhoitajalta tai lääkäriltä ja toimittaa sen työpaikkaohjaajalle. Jos opiskelijalla on tarvetta vaihtaa työvuoroja, hän keskustelee siitä aina etukäteen työpaikkaohjaajan kanssa. Opiskelija ilmoittaa sairaslomat ja muut sovitut aikataulumuutokset myös opettajalle. 16

17 5. OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearvioinnilla opiskelija lisää tietoisuuttaan omasta oppimisestaan ja osaamisestaan, jotta hän voi edelleen kehittää itseään. 5.1 ITSEARVIOINNIN YDINKYSYMYKSET Ydinkysymyksiä itsearvioinnissa ovat: Miten olen kehittynyt? Mitä jo osaan? Missä haluan vielä kehittyä? Mistä tiedän oppineeni tutkinnon tavoitteen mukaisia asioita? Missä minun pitää vielä kehittyä, jotta saavutan tutkinnon tavoitteet ja työelämässä tarvittavan ammattiosaamisen? Miten haluaisin opintojani ohjattavan? Millaista palautetta olen saanut? Millaista palautetta tarvitsisin? Millaisesta palautteesta minulle on eniten hyötyä? Miksi opintoni eivät ole edenneet tavoitteiden suuntaisesti? Mitä voisin tehdä toisin, jotta oppimiseni edistyisi ja osaamiseni kehittyisi? 17

18 5.2 ITSEARVIOINTI TYÖVÄLINEENÄ Itsearviointi on työväline toimintojen ja tulosten parantamiseen ja kehittämiseen. Opiskelija itsearvioi omaa oppimistaan ja osaamisensa kehittymistä koko työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen näytön ajan kysyen edellä kuvatun kaltaisia kysymyksiä itseltään. Tärkeintä itsearvioinnissa on, että opiskelija oppii ymmärtämään omaa toimintaansa, ohjaa sitä ja tarvittaessa muuttaa tapaansa toimia. Itsearvioinnin lisäksi opiskelija pyytää ja ottaa vastaan ulkopuolista palautetta työpaikkaohjaajalta ja TOP opettajalta ja hyödyntää sitä oman toimintansa kehittämisessä. Opiskelijan kehittymistä peilataan työssäoppimisjaksolle asetettuihin tavoitteisiin ja ammattiosaamisen näytön arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Itsearviointia tarvitaan myös kasvussa kohti itseohjautuvuutta. Itseohjautuvaan oppimiseen ja työntekoon liittyy se, että kykenee toimimaan vastuullisesti, oma-aloitteisesti, kriittisesti, kykenee tekemään valintoja ja on yhteistyökykyinen. Edellä mainitut taidot ovat tärkeitä elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joista opiskelijan ammattiosaaminen ja työelämässä tarvittava ammattitaito muodostuu. Itsearviointia opiskelija voi kirjata henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (=HOPS:n toteutumisen seuranta) tai erilliseen oppimispäiväkirjaan. Tietoisuutta omasta oppimisesta ja osaamisesta sekä kehittämisen tarpeista selkiyttävät myös keskustelut työpaikkaohjaajan, TOP opettajan ja opiskelijakavereiden kanssa työssäoppimispaikalla, koulussa ja verkossa. 18

19 6. TYÖTURVALLISUUS Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana. Nuorten työssäoppijoiden perehdyttämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuuteen. Perehdyttäjinä toimivat esimies, työpaikkaohjaaja ja muut työntekijät sekä ennen varsinaista työssäoppimisjaksoa myös oppilaitos. Oppilaitos antaa työpaikalle tiedot opiskelijan saamasta opetuksesta ja työvalmiuksista. 6.1 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSUOJELU Nuoria työntekijöitä (16- vaan ei 18-vuotias) suojellaan nuoria työntekijöitä koskevalla lailla ja asetuksella. Laissa ja asetuksessa sekä niitä tarkentavassa työministeriön päätöksessä on määritelty nuorilta kielletyt työt ja nuorille vaaralliset työt. Kielletyissä töissä lähtökohtana on, että nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tai joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Vaarallisia töitä nuori, 16-vuotta täyttänyt työntekijä voi tehdä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Nuorten työntekijöiden osallistumisesta vaarallisiin töihin tehdään ilmoitus työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle. Ilmoituksen tekee oppilaitos tai työpaikka tai molemmat yhdessä. 19

20 6.2 TYÖAIKA Työssäoppimisesta sovittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös työaikoihin. Vaikka nuorista työntekijöistä annetun lain työaikamääräykset eivät koskekaan työssäoppijoita, täytyy työaikaan kuitenkin kiinnittää huomiota jo sopimusta solmittaessa. Nuorten työssäoppijoiden työajat eivät saa ylittää työaikalain eikä nuorista työntekijöistä annetun lain säännöksiä. Poikkeamiset edellyttävät opetuksellisia perusteita. Tällaisia perusteita voivat olla esimerkiksi eri työvuoroihin, myös yövuoroihin sisältyvien tehtävien oppiminen. Yksintyöskentelyyn yöaikaan liittyy kuitenkin sellaisia vaaroja, ettei nuorten yksintyöskentelyä voida sallia. 6.3 VAKUUTUSTURVA Tapaturman varalle työssäoppijoilla on koulutuksen järjestäjän ottama lakisääteinen tapaturmavakuutus ja sitä täydentävä vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus. Työssäoppimispaikalla tai työmatkalla sattunut tapaturma korvataan työtapaturmana. Edellytyksenä korvaamiselle on, että tapaturma on sattunut opetussuunnitelman mukaisissa, opiskelulle ominaisissa olosuhteissa, opiskelijan osallistuessa työhön rinnastettavaan käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon tai työharjoitteluun oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen tai opetuksen järjestäjän taikka oppilaitoksen ylläpitäjän osoittamassa paikassa. Vakuutusturva tapaturmien varalle on voimassa samoin edellytyksin Suomessa ja ulkomailla. Tapaturmissa on otettava välittömästi yhteyttä oppilaitokseen vahinkoilmoitusta varten. 20

21 6.4 VAHINGOT Koulutuksen järjestäjä on vakuuttanut työssäoppijat vahingon varalta vastuuvakuutuksella. Vakuutus kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimis- tai työharjoittelujakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle tai kolmannelle osapuolelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Kolmannelle aiheutetun vahingon korvaamisen osalta on edellytyksenä lisäksi se, ettei työnantajan vastuuvakuutus kata vahinkoa. Lisää tietoa työturvallisuudesta: -> työturvallisuus 21

22 6.5 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT TYÖSSÄOPPIMISESSA JA NÄYTÖISSÄ SUUNNITTELU TOTEUTUS ARVIOINTI OPISKELIJA OPISKELIJA OPISKELIJA Perehtyy työssäoppimisjakson ta- Opiskelee tavoitteellisesti koko Itsearvioi omaa oppimistaan ja voitteisiin, tutkinnon osan työssäoppimisjakson ajan oppien osaamistaan. ammattitaitovaatimuksiin, kes- uutta ja vahvistaen aiemmin keiseen osaamiseen, arvioinnin oppimiaan asioita. TYÖPAIKKAOHJAAJA kohteisiin ja kriteereihin sekä Antaa työssäoppimisjakson lop- Arvioi opiskelijan työssäoppiminäyttöön ja näyttötehtäviin. puvaiheessa näytön opintokoko- sen sujumista. Laatii henkilökohtaisen suunni- naisuuden keskeisestä osaami- Arvioi opiskelijan ammattiosaatelman työssäoppimiselle ja am- sesta tekemällä työpaikan työ- mista arvioinnin kohteittain, temattiosaamisen näytölle. tehtäviä kee tarkentavia kysymyksiä var- Laatii suunnitelman siitä, miten mistaen tietoperustan hallintaa. aikoo osaamisensa näyttää. TYÖPAIKKAOHJAAJA Ohjaa, tukee, kannustaa opiske- ARVIOINTI- JA PALAUTEKESKUS- TYÖPAIKKAOHJAAJA lijaa työssäoppimisjaksolla ja TELU Perehtyy työssäoppimisen ja näy- näytön aikana. Opiskelija ja työpaikkaohjaaja tön tavoitteisiin. Arvioi opiskelijan oppimisen ete- keskustelevat näytön aikana ja Valmentaa opiskelijan työssäop- nemistä ja opiskelijan valmiutta arvioivat näytön etenemistä. pimisjaksolle. ammattiosaamisen näyttöön. Työssäoppimisjakson lopulla käy- Ohjaa opiskelijaa työssäoppimi- dään arviointikeskustelu, johon sen ja näytön suunnittelussa, ar- TOP-OPETTAJA osallistuvat opiskelija, työpaikvioi suunnitelman toimivuutta Ohjaa, tukee, kannustaa opiske- kaohjaaja ja TOP-opettaja. Artyöyhteisössä, hyväksyy suunni- lijaa koko työssäoppimisjakson viointikeskustelu voidaan toteuttelman. ajan. taa myös sähköisin apuvälinein. Arvioi yhdessä työpaikkaohjaajan TOP-OPETTAJA kanssa opiskelijan työssäoppimi- ARVIOINTIPÄÄTÖS Perehdyttää opiskelijan ja työ- sen edistymistä ja opiskelijan Arviointipäätöksen tekevät työpaikkaohjaajan työssäoppimi- valmiutta näyttöön. paikkaohjaaja ja TOP-opettaja seen ja ammattiosaamisen näyt- Ohjaa, tukee, kannustaa opiske- arviointikeskustelun perusteella töön. lijaa näytön aikana. kuultuaan opiskelijan itsearvi- Ohjaa opiskelijaa näytön suun- Arvioi opiskelijan osaamisen ke- oinnin. TOP-opettaja kokoaa ja nittelussa, hyväksyy näytön to- hittymistä. tallentaa arviointitiedon Winteutuksen. haan. NÄYTÖN ARVOSANA KIRJATAAN NÄYTTÖTODISTUKSEEN 22

23 7. AVAINKÄSITTEITÄ Työssäoppimispaikaksi soveltuu vain sellainen työpaikka, jossa on jakson tavoitteiden kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa. Kirjallinen sopimus laaditaan aina työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Oppilaitoksen ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, opiskelijan ohjauksen ja arvioinnin järjestämisestä, työnantajalle maksettavista korvauksista ja muista seikoista. Työpaikkaohjaaja on työpaikalla toimiva henkilö, joka oman työnsä ohella osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen työssäoppimisjakson aikana. Työpaikkaohjaaja on oman alansa asiantuntija ja hallitsee tehtäväalueensa laajasti sekä tuntee työpaikan toimintatavat. Työpaikkaohjaaja toimii yhteistyössä opettajan kanssa ja on yhdyshenkilö työpaikan ja oppilaitoksen välillä. TOP opettaja ohjaa opiskelijan työssäoppimisjaksoa ja arvioi opiskelijan ammattiosaamista. Tavoitekeskustelu käynnistää työssäoppimisjakson. Tavoitekeskusteluun osallistuvat työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija. Keskustelussa arvioidaan opiskelijan lähtötaso, määritellään työssäoppimisjakson ja ammattiosaamisen näytön tavoitteet ja vahvistetaan sopimukset allekirjoituksin. Väliarviontikeskustelussa arvioidaan opiskelijan oppimisen edistyminen ja valmiudet ammattiosaamisen näyttöön. Ammattiosaamisen näyttö on työn tekemistä työpaikalla ja osaamisen arviointia työn tekemisestä. Arviointikeskustelussa päätetään näytön arvosana arvioinnin kohteittain. Rahoitus: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Normaalisti opiskelijalle ei makseta palkkaa eikä työnantajalle korvauksia. Kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän saa opintotuen sekä muut opintososiaaliset edut (esimerkiksi ruokailu, KELA:n koulumatkatuki tietyin edellytyksin). Lisätietoa työssäoppimisesta: 23

24 Puh Toripuistikko 5-7, 3. krs Rovaniemi Taitajien tekijä