KYTTÄLÄ KOMMENTTIEN ANALYSOINTI

Transkriptio

1 Tuuli Rantala KYTTÄLÄ KOMMENTTIEN ANALYSOINTI Huhtikuu

2 Taustaa Tampereen kaupunki käynnisti vuonna 2011 kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on edistää keskustan kehittämisen strategisia päämääriä. Keskustahankkeen puitteissa luodaan keskustalle tulevaisuuden visio sekä strategia eli tiekartta vision saavuttamiseksi. Tämä sisältää keskustan kehittämislinjaukset ja toimenpiteet sekä alustavan aikataulun. Aamulehti uutisoi helmikuussa 2013 Kauppakamarin toimitusjohtajan ajatuksesta täysin autottomasta kävelykeskustasta. Uutinen sai lehden Internet-sivuilla lähes 300 palautekommenttia lehden lukijoilta. Vaikka kommentoijat eivät edusta kattavaa otosta tamperelaisista ja muista keskustan käyttäjistä, kommenteissa esille tulleita näkökulmia päätettiin hyödyntää Keskustahankkeessa keskustan liikennesuunnittelu- sekä yleisja asemakaavoitustyössä. Keskustahanke on tilannut palautekommenttien analysoinnin ltä, sillä kommenttien analysoinnilla on synergiaetuja käynnissä olevan Pykälä II projektin kanssa. Tampereen teknillisen yliopiston llä on käynnissä kaksivuotinen pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen tähtäävä Pykälä II projekti, jonka yhtenä osatavoitteena on kävelyalueiden kehittäminen osana kaupunkielämää. Pykälä II -projektin tilaajina on kolme ministeriötä ja yhdeksän kaupunkia, Tampere mukaan lukien. Palautteen analysoinnissa käytettiin laadullisen aineiston analysointityökalua Atlas.ti, jonka avulla palautteet kategorisoitiin. Raporttiin on myös sisällytetty tuloksia vuoden 2012 Tampereen seudun liikennetutkimuksesta. 2

3 Kauppakamari haluaa Tampereelle kunnon kävelykeskustan ilman busseja - kommentoi! :30 TUOMAS RIMPILÄINEN. Aamulehti 3 Tampereen kauppakamari haluaa Tampereelle todellisen kävelykeskustan sen sijaan, että kävelykatuja ripoteltaisiin sinne tänne. Kauppakamarin toimitusjohtajan Antti Eskelisen mukaan kävelykeskustaksi voisi rajata suurimman osan Kyttälän kaupunginosaa. Keskustan pelastus Eskelisen mukaan todellisessa kävelykeskustassa eivät kulje yksityisautot eivätkä linja-autot. Hän kannattaa radikaalia ratkaisua. Kauppakamarin kävelykeskusta kulkisi suurin piirtein linjaa Rongankatu Koskikatu Hatanpään valtatie Otavalankatu Rautatienkatu. Jos aletaan poistaa henkilöautoliikennettä, pitää tehdä radikaali ratkaisu ja tehdä ihan oikea kävelykeskusta, jossa eivät aja myöskään bussit, Eskelinen sanoo. Apulaispormestari Pekka Salmen (sdp) kipukynnys kulkee joukkoliikenteen poistamisehdotuksessa. Pormestariohjelmassa on linjattu, että Hämeenkatu Tammerkosken ja rautatieaseman välillä muutetaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kaduksi vuonna Eskelisen ehdotus on Salmelle liian radikaali. Tällaista suunnitelmaa en mitenkään näe toteuttamiskelpoisena. Hämeenkadulla pitää kulkea joukkoliikenne, Salmi sanoo. Ota kantaa: Pitäisikö Tampereen keskustaan luoda iso autoton vyöhyke?

4 Yhteensä 299 yleisökommenttia Kommenttien yleinen suhtautuminen autottomiin alueisiin keskustassa Kaikissa kommenteissa ei suoraan otettu kantaa Kyttälän alueen muuttamiseen täysin autottomaksi, mikä oli uutisoinnin aiheena. Kommentit olivat kuitenkin jaoteltavissa henkilöautottomia alueita kannattaviin ja vastustaviin näkökulmiin. Positiivinen 57% Negatiivinen 43% 4

5 Suhtautuminen Kyttälän kävelyalueeseen Positiivinen 2% Kyllä, ehdolla että 22% Kyllä 33% Positiivinen 57% Negatiivinen 17% Ei 26% Kaikista kommenteista 17% olivat kävelykeskustaan negatiivisesti tai epäileväisesti suhtautuvia. 26 % yksiselitteisesti vastustivat autoliikenteen rajoittamista keskustassa. 2 % kommenteista oli kävelyalueisiin positiivisesti suhtautuvia, mutta eivät ottaneet suoraan kantaa Kyttälään. 22 % kaikista kommenteista kannatti kävelyalueita tietyin ehdoin. Puolet halusivat Hämeenkadun joukkoliikennekaduksi, ja näistä edelleen puolet että Hämeenkadulla kulkisi vain ratikka. Muut ehdot koskivat lähinnä pyöräilyn kieltämistä tai sallimista, pysäköinnin toimivaa järjestämistä ja saavutettavuuden varmistamista. 33 % kannatti ajatusta kävelyalueista ilman lisähuomautuksia. 6 %:ssa kaikista kommenteista mainittiin erikseen Hämeenkadun kuuluvan vain kävelijöille. 5

6 151 kaikista kommenteista oli huomattavissa erilaisia huolenaiheita Keskustan saavutettavuuden heikkeneminen 23% Ylivoimaisesti suurin huolenaihe oli keskustan saavutettavuuden heikkeneminen. Huoli koski tasaisesti niin henkilöauton, joukkoliikenteen kuin yleistäkin saavutettavuutta (erit. iäkkäät ja liikuntarajoitteiset). Kaupan näivettyminen 18% Vajaassa viidesosassa kommenteista oltiin huolissaan kaupan toimintaedellytysten heikkenemisestä. Kaupan menestyminen linkitettiin vahvasti (henkilö)autoliikenteeseen. Ihmiskato 17% Vajaassa viidesosassa kommenteista arveltiin autoliikenteen rajoittamisen johtavan ihmiskatoon keskustassa, eikä uskottu keskustan houkuttelevuuden olevan tarpeeksi suuri vetämään ihmisiä keskustaan erityisesti sääolosuhteiden vuoksi. Sosiaalisen turvallisuuden heikkeneminen 16% 15% kommenteista arveltiin kävelykatujen houkuttelevan liiaksi alkoholin suurkuluttajia ja aiheuttavan sosiaalista turvattomuutta ja luotaantyöntävän ilmapiirin. Suuret kustannukset 5% Kahdeksassa kommentissa kävelyalueisiin suhtauduttiin negatiivisesti niiden aiheuttamien suurten rakentamiskustannusten vuoksi. Liikennejärjestelyiden hankaluus 5% Kahdeksassa kommentissa pidettiin kävelykeskustaa tukevaa liikennejärjestelmän suunnittelua liian vaikeana tai mahdottomana tehtävänä. 6

7 Erilliset maininnat liikennejärjestelyistä kävelyaluetta kannattavissa kommenteissa (kpl) Liikenne Rautatienkadun kautta Liikenne Hämeenpuiston kautta Muutamissa kommenteissa esitettiin vaihtoehtoisia reittejä autoliikenteelle, mikäli autoliikennettä Hämeenkadulla ja Kyttälän alueella rajoitetaan. 19 kommentissa (n. 6 % kommenteista) kannatettiin selkeästi kaiken autoliikenteen kieltämistä Hämeenkadulla ja sen muuttamista kävelykaduksi. 34 kommentissa (n. 11 %) kävelyalueita kannatettiin sillä ehdolla, että Hämeenkadusta tulee joukkoliikennekatu, ja näistä puolet suosisivat erityisesti raitiotietä. 7

8 Noin 30 kommentissa ideoitiin keskustaa pidemmälle Muu Kaupunki Joukkoliikenne Liikenne Katujuna kävelykadulle. Hämeenkatu Keskustorilta Kuninkaankadulle kävelykaduksi. Parkista kävelykadulle max. 300 m. Parkkipaikkojen poistaminen Hämeenkadulta riittää. Henkilöautot Hämpin ja Kunkun parkkiin. Ajoneuvottoman kävelykeskustan laajentaminen välille Kalevan Puistotie Rajaportti. Autot ja ihmiset kuuluvat katukuvaan. Kaikki polttomoottoreilla kulkeva liikenne pois. Jakeluliikenteelle aikarajoitteet. Henkilöautoliikenteelle aikarajoitteet. Jakeluliikenne maan alle. Busseille pääteasemat rautatieasemalle ja Hämeenpuistoon, välille ilmainen ratikka. Bussit keskusasemalle rautatien tuntumaan. Joukkoliikenteelle tunneli Tammelan puistokadulta Hämeenpuistoon. Lähiöistä suorat ja nopeat joukkoliikenneyhteydet, keskustaan ripotellen keskustori-tyyppisiä pysäkkejä. Park & Ride kaupungin reunoille. Bussien päätepisteiksi linja-autoasema, Pyynikintori ja Kalevan kirkon aukio, joiden välille tiheä ratikkalinjasto. Bussit Satakunnankadun, Hämeenpuiston, Rautatiekadun ja Tampereen valtatien kautta, yhdestä keskustan kehäbussi. Kahdeksikkoa kiertävä kehäratikka keskustaan. Kauppakadusta bussikatu. Vuokrasäännöstelyä keskustaan. Viihtyisiä katukahviloita. Lasikate ja ratikka Hämeenkadulle. Raatihuoneen ja vanhan kirkon edustat viihtyisiksi. Tampereesta Suomen kulttuurin keskus. Laukontorin ranta-alueet vahvemmin käyttöön. Keskustaan atrium-katettuja tiloja. Vanhan kirjastonpuiston mukulakiviparkkipaikan tilalle puisto. Enemmän toritapahtumia. Katettu kävelykatu. Lämmitetty kävelykatu. Ei penkkejä, jotka houkuttelevat juoppoja. Korttelien sisäosien kattaminen, lisää rakennusoikeutta liiketiloille. Keskusareenatyyppistä arkkitehtuuria. Tärkeää saada tavata tuttuja, istuskella rauhassa, tehdä ostoksia ja käydä vessassa ilmaiseksi. Pieniä ja värikkäitä liikkeitä. Edetään pienin askelin toteutuksessa ja kysytään palautetta matkan varrella. 8

9 (Autottomia) kävelyalueita vastustavia kommentteja Keskusta ei nykyisinkään houkuttele. Houkuttelevuus Nykyisilläkään kävelykaduilla ei liiku kävelijöitä Nytkin jo liikaa anniskelupaikkoja. Ihmisiä riittäisi vain turistisesonkina. Kävelykeskusta ei sovi Pohjolan oloihin. Pultsareille riittää Kuninkaankatu. Kävelykeskusta ajatuksena hieno, mutta olisi keksittävä muitakin ajanviettotapoja kuin ostosten tekeminen. Keskustassa ei tarpeeksi mielenkiintoisia kohteita kävelijöille. Keskusta hyvä nykyisellään. Autoliikenne lisääntyisi muilla jo ruuhkaisilla kaduilla. Kaupunki kuuluu kaikille. Ei keskustaan tulla kävellen. Liikuntarajoitteisia ei ole otettu huomioon. Huonojalkaisten tulee voida kulkea keskustassa joukkoliikenteellä tai autolla. Liikenneolosuhteet Joukkoliikenne on keskustan elinvoiman edellytys. Miten hoidettaisiin tavaraliikenne? Keskusta kuolee! Keskustasta viihtyisä mutta kannattamaton. Keskusta asioinnista tulee liian kallista. Putiikit ja erikoisliikkeet katoavat. Tulisi kuulla alueen yrittäjiä. Liike-elämä ja kustannukset Tarkoituksena vain saada pysäköintilaitokset kannattaviksi. Maksaa miljoonia. Vuokrat nousevat. Vain liikkeet joihin pääsee helposti henkilöautolla ovat kannattavia. Suuruudenhullua. Kauppa painottuu jo nyt liikaa länteen. Rahat ennemmin keskustan reunaalueiden kunnostamiseen. Palveluihin tulee päästä hyvin. Kävelijöitä haittaavat eniten pyöräilijät, ei autot. Minne nykyinen autoliikenne siirrettäisiin? Ei keskustaan tulla kävelemään vaan asioimaan. 9

10 (Autottomia) kävelyalueita kannattavia kommentteja Viihtyisyys Keskustassa ei nykyisin käydä melun, turvattomuuden ja saasteiden vuoksi. Nykyisellään keskusta meluisa, sekava ja ruma alue. Kauppakuolemia pelkääville: kauppoja tullut ja mennyt ennekin. Kun paikassa viihdytään, siellä viivytään pidempään ja tehdään enemmän ostoksia. Liike-elämä Kävelykatu ei ole tappanut kauppaa muissakaan kaupungeissa. Kävelykatu on kaikissa suurissa kaupungeissa. Bussit pilaavat keskustamaiseman. Hämeenkatu nykyisellään epäviihtyisä bussiarmeijan vuoksi. Hämpin parkin takia ei voi enää vedota siihen, että yritykset kuolisivat autottomuuden takia. Kävelykatujen todettu lisäävän ihmisten tyytyväisyyttä ja sosiaalisuutta sekä kauppaa ja ravintolakäyntien määrää. Lähes kaikki tekevät jo nyt ostokset kahdella jalalla seisoen. Suomessa muuallakin toimivia kävelykeskustoja. Hämeenkadun autoliikenne vähäistä kävely ja pyöräliikenteeseen verrattuna. Hämpin parkin kautta pääsee sujuvasti autollakin keskustaan. Ehdotetuilla alueilla ei muutenkaan paljon pysäköintiruutuja, saa poistaa. Pyöräily tulee kieltää kävelykadulla tai kävelijät jäävät alle. Kunhan ei tule liian laajaa. Rohkea idea, kannatan. Keskustaan ei nykyisin mahdu kävelemään ahtaille jalkakäytäville. Liikenneolosuhteet Autottomaan keskustaan invaparkkeeraajien olisi helpompi tulla. Bussien päästäminen pääkadulle perusteltava hyvin, ei itsestäänselvyys. Ratikka autojen tilalle, jotta elinvoimaisuus säilyy. Kun nyt tehtäisiin edes jotakin. Kävelykeskusta ok, rantatunneli tarpeeton. Muita kommentteja 10

11 Keskustaan saapuminen Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen (2012) mukaan keskustan jalankulkuvyöhykkeelle päättyvistä matkoista 40 % tehtiin kävellen, 6 % pyörällä ja 21 % joukkoliikenteellä. 28 % matkoista tehtiin autolla. Keskustan reunavyöhykkeelle päättyvistä matkoista 23 % tehtiin kävellen, 15 % pyörällä ja 16 % joukkoliikenteellä. Reunavyöhykkeelle saapuvista matkoista 44 % tehtiin autolla. Loput matkat tehtiin muilla kulkutavoilla. Keskustaan suuntautuvista matkoista 27 % oli keskustan sisäisiä matkoja, 52 % matkoista tehtiin muualta Tampereelta ja 21 % muista kunnista. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

12 Keskustaan saapuminen matkatyypeittäin 79 % keskustaan suuntautuvista matkoista Keskustaan suuntautuvista matkoista 47 % on ostos-, huvi- tai asiointimatkoja. Ostosmatkoista 71 % tehdään kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Huvi- tai harrastusmatkoille vastaava luku on 63 % ja asiointimatkoille 58 %. 23 % keskustaan suuntautuvista matkoista on työmatkoja, joista lähes puolet tehdään henkilöautolla. 12 Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

13 Havaintoja Syistä kävelyalueiden kehittämisen taustalla ei kommenttien perusteella ole tarpeeksi tiedotettu. Osa vastustajista ei lainkaan ymmärrä, miksi tällaista ehdotetaan ja mitä hyötyjä toimenpiteillä tavoitellaan. Toisaalta tulee myös tiedottaa, mitä ei pyritä tekemään (keskustan saavutettavuuden heikentäminen henkilöautolla/joukkoliikenteellä). Selkeys auttaa kaupunkilaisia muodostamaan mielipiteensä. Autoliikenteen rajoittaminen keskustassa mielletään kommenttien perusteella helposti tilanteeksi, jossa koko keskustan saavutettavuus merkittävästi kärsii. Mikäli ehdotetaan autoliikenteen rajoittamista joillakin kaduilla, lienee syytä täsmentää mihin merkittäviin ajoreitteihin toimenpide tarkalleen vaikuttaisi ja miten sekä myös, mihin se ei vaikuta. Kaupunkilaisten tulisi osata informaation perusteella hahmottaa kokonaiskuva, jotta yksittäisistä toimenpiteistä, kuten autoliikenteen rajoittamisesta joillakin kaduilla, ei vedettäisi liian radikaaleja johtopäätöksiä. Käsitettä "keskusta" tulisi kenties joissain yhteyksissä tietoisesti välttää, sillä se on kovin suhteellinen käsite. Monet kokevat sosiaalisen turvattomuuden lisääntymisen (alkoholin suurkuluttajat, laitapuolenkulkijat, nuorisojengit) välittömäksi kävelyalueiden sivuvaikutukseksi, samoin anniskeluterassien yms. lisääntymisen. Sosiaalisen turvallisuuden takaaminen tulisi sisällyttää huomioon otettaviin seikkoihin suunnitelmissa. Kävelyalueille löytyy Tampereella selkeää ja vahvaa kannatusta, tosin monet eivät olisi valmiita tinkimään joukkoliikenteen nykyisistä olosuhteista tai toivovat Hämeenkadulle ratikkaa bussien sijaan. Kävelyalueiden vastustajat pelkäävät keskustan saavutettavuuden merkittävästi heikkenevän niin henkilöautoille, joukkoliikenteelle kuin yleisestikin, ja sitä myöden kaupan kuolevan keskustasta. Saavutettavuuden heikkeneminen ei liene kaupungin tavoite, mutta osa kaupunkilaisista pelkää että tähän johtavia toimenpiteitä saatetaan tehdä. Vuonna 2013 valmistuneessa liikennetutkimuksessa on tarkasteltu erikseen Tampereen keskustaan suuntautuvia ja siellä tehtyjä matkoja. Kerätystä aineistosta on myös mahdollista tehdä tarkempia lisäanalyysejä. Tällaiset aineistot ja analyysit voisivat toimia myös yleisen keskustelun faktoihin perustuvana pohjana. 13