LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO
|
|
- Jaana Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 16, MAISEMAKUVAN OSA-ALUEET, OSA-ALUEIDEN KUVAUS JA ARVIO Maisemakuvan osa-alueet, osa-alueiden kuvaus ja arvio Taajamamaiset alueet: 1. Valtatie 18:n varren kaupallinen keskus Kuvaus: Osayleiskaava-alueella sijaitseva kaupallinen keskus muodostuu verrattain suurista, muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana muodostuneista liikerakennuksista. Suurin osa on autokauppoja, mutta palvelut käsittävät myös mm. päivittäistavarakaupan ja pankkeja. Keskustan kaupunkikuva ei ole niinkään perinteisen kaupallisen taajamakeskustan kaupunkikuvaa monipuolisine palveluineen kuin pienteollisuusalueen/suurkaupan yksikköjen ympäristön kaupunkikuvaa. Tällaista kaupunkikuvaa luovat valtatie keskuskatuna, väljä katutila, autokauppojen suuri määrä, suuret liikerakennukset ja suurehkot pysäköintialueet niiden edessä sekä kasvillisuuden vähäisyys. Kuva alue 1: Verrattain suuret kaupalliset yksiköt antavat ilmeen Tervajoen keskustalle. Arvio: Kaupallisella keskustalla on tilaa laajentua nykyisten liikerakennusten lähiympäristössä. Suositeltavassa kehitysnäkymässä kaupallinen keskusta tiivistyy ja vahvistaa kaupallista luonnettaan. Kaupunkikuvalle olisi eduksi, että se omaksuisi piirteitä perinteisistä kaupallisista keskustoista. Niissä katukuva on intensiivisempi (kapeampi katutila, rakennukset lähellä katulinjaa, kasvillisuutta ja kadun kalusteita on käytetty julkisessa tilassa kaupunkikuvan välineenä ja katutilaa rajaavana elementtinä), ja kaupunkikuva tilallisesti vaihtelevampi (tiiviiden katujaksojen lomassa on puistoja ja aukioita). Valtatien varressa taajamamaisuuden lisäämiskeinoja voisivat olla esimerkiksi kasvillisuuden, lippusalkojen tai taajamamaisten valaisinpylväiden käyttö katutilan rajaamisessa sekä korttelirakenteen korostaminen vahvistamalla poikkikatujen luonnetta. Kaupparaitti sopisi taajaman sisäiseksi, viihtyisämmäksi ja intensiivisemmäks pääkaduksi valtatie 18:n rinnalle. Pääkadun luonnetta voidaan lisätä rakentamalla väylästä katumaisempi ajokaistoineen, kevyenliikenteen väylineen, valaistuksineen ja muine kadun kalusteineen, ohjaamalla palvelurakentamista kadun varrelle ja rakentamalla kadun varteen mittakaavaltaan alueelle sopiva aukio. 2. Taajaman keskelle jäävät maatalousalueet Kaupallisten kortteleiden ja asuinalueiden väliin jää pienehköjä alueita aktiivisessa maatalouskäytössä olevaa peltoa. Valtatie 18:lta sekä Kaupparaitilta avautuvien peltolohkojen yli näkyy peltoihin rajautuvat asuinalueet jokivarressa sekä radan ja valtatie 18:n välissä.
2 Arvio: Taajamamaisen rakentamisen keskellä jäävät pienialaiset peltoalueet sopivat rakentamisen reserviksi. Peltojen yli avautuvat näkymät eivät ole kaupallisen alueen kohdalla maisemallisesti merkittäviä. Kaupallisten katujen luonne vahvistuu, jos kadut rakentuvat taajamamaisesti molemmin puolin. Kaupallisen rakentamisen ja asuinrakentamisen rajapinta tulee järjestää siten, että asuinalueiden viihtyisyys säilyy. Kuva alue 2: Kaupparaitin varrella on käytössä olevaa peltoa ja kaupallisia palveluja. 3. Olkitien asuinalue Olkitien ja Kylkkälänraitin risteyksessä, Olkitien alkupäässä on vanhaa kylämiljöötä, ja tiivis yhteys Kylkkälänraitilta Kyrönjokeen. Olkitien puolivälin tienoissa kaupallisiin kortteleihin rajautuen on muutama 1950-luvulla rakennettu asuinrakennus, ja loppupäässä lukuisia uudempia asuinrakennuksia. Asuinrakennusten ryhmät jatkuvat Olkitieltä erkanevien pistoteiden varsilla. Arvio: Olkitie ja Asematie ovat pohjoispäästä keskeisiä poikkiteitä keskustan halki kulkevalle valtatielle ja sen suuntaiselle Kaupparaitille. Em. katuihin rajautuvien kortteleiden rakentumisella voi ohjata vahvemman keskustaajaman muodostumista Tervajoen keskustaan. Olkitien eteläinen pää sopii hyvin asuinalueiden kokoojakaduksi. Olkitien länsipuolella on peltoalueita, joille rakentamisen laajentuminen esimerkiksi pistokatujen varsille on maiseman ja yhdyskuntarakenteen puolesta perusteltua. Olkitien katukuva on suositeltavaa säilyttää puuston avulla vehreänä ja viihtyisänä. Harmonista katukuvaa tukee myös yhtenäinen linja rakennusten etäisyydessä tiestä.
3 Kuva alue 3: 1950-luvun asuinrakentaminen ja uudempi kaupallinen rakentaminen kohtaavat Kaupparaitin ja Olkitien risteyksessä. 4. Seppäsentien asuinalue Seppäsentien asuinalue on selkeä asuinaluekokonaisuus Vähänkyrön rajalla. Alueen rakennukset ovat rakentuneet samoilla vuosikymmenillä, joten alueen ilmiasu on yhtenäinen. Arvio: Alue voi laajentua luontevasti itään viereiselle pellolle taajamamaisesti. Kuva alue 4: Seppäsentien poikkiteiden asuinalueiden laajentumiselle viereisille pelloille ei ole maisemallisia esteitä. 5. Asematien varren asuinalue Valtatie 16:n eteläpuolella Asematien varrella on kaunista, vehreää asuintalomiljöötä 1950-luvulta. Asematien varrella on pistokatujen varsilla uudempaa asutusta alkaen 1980-luvulta. Asematien eteläpäässä on tien varrella vanhoja asemanseudun kaupallisia rakennuksia ja kaksikerroksinen suojeltu asuinrakennus. Nämä rakennukset sekä arvokohteissa käytetty vanha kasvillisuus, kuten suuret lehtikuuset luovat katukuvaan vahvaa historiallista identiteettiä. Arvio: Asematie sopii hyvin asuinalueiden kokoojakaduksi. Asuinrakentaminen voi laajentua tien länsipuolella ja asuinalueen itäpuolella sijaitseville pelloille. Aseman lähistöllä tien varren historiallista identiteettiä tulee vaalia säilyttämällä ja hoitamalla rakennuksia ja vanhaa kasvillisuutta. Vanhojen rakennusten asema katukuvassa säilyy paremmin, mikäli mahdollinen uusi rakentaminen avautuu pistokaduille Asematien sijasta.
4 Kuva alue 5: Asematien eteläpäässä vanhaa miljöötä on säilynyt tiiviinä kokonaisuutena. 6. Asemanseutu Asemanseutuun kuuluu neljä rautateiden asemarakentamiseen liittyvää rakennusta ja puistoalue 1800-luvun lopulta sekä uudempia tuotanto- ja talousrakennuksia. Asemarakennus on valmistunut v Puistossa on muillakin asemilla käytettyjä jalopuita ja joitakin pensaslajeja. Aseman välittömään läheisyyteen sen länsipuolelle sijoittuvassa puistoalueessa on jäljellä vielä puistomainen tunnelma jalopuiden avulla. Puistossa on mm. korkeita pihtoja, kuusia, lehtikuusia, sembramäntyä (tarkista laji), hopeakuusta (tark.laji) ja puistoalueen pohjoisreunalla koivua. Puistossa kasvaa myös yksittäinen pihlaja ja kanukkaryhmä. Aseman ja yksityisen omistaman asemapäällikön rakennuksen väliin jäävä puistoalue on menettänyt puistomaista luonnettaan. Tuolla alueella kasvaa mm. vaahteraa, lehtikuusia, syreeniä, koivuja ja huonokuntoisia kuusia. Arvio: Asemanseutu on julkista historiallista miljöötä, jota on suositeltavaa vaalia osana Tervajoen taajaman historiallisia kerrostumia. Asemarakennus ja aseman läheisyydessä sijaitseva uusrenessanssi-tyylinen talousrakennus kaipaavat kunnostusta. Puisto aseman länsipuolella on suositeltavaa säilyttää vanhan asemamiljöön puistohenkeä säilyttävänä, mm. nykyistä puulajistoa vaalien. puisto-alueet asemarakennuksen ja asemapäällikön asunnon välillä voivat olla miljööseen sopivan rakentamisen reservialueita.
5 Kuva alue 6: Asemarakennus ei ole enää julkisessa käytössä. Asema-alueeseen kuuluu puisto, jossa kasvaa mm. pihta- ja lehtikuusia, sembramäntyjä ja koivuja. 7. Harvakyläntien varren tiheä kyläasutus tien pohjoispäässä Tervajokea myötäilevän Harvakyläntien varrella on viehättävää, nauhamaista, tiivistä kyläasutusta. Kylätien varrelta avautuu näkymiä peltomaisemaan. Arvio: Alue sopii kehitettäväksi nauhamaisena kyläasutuksena siten, että asutus tiivistyy luontevasti kaavamaisuutta välttäen. Haja-asutuksen rakentamistapa, jossa kadulle avautuu rakennuksen oveton julkisivu, on suositeltavampaa tälle alueelle kuin taaja-asutuksen rakennustapa. Kuva alue 7: Harvakyläntien alkupäässä on verrattain taajaa kyläasutusta, jolla on vara vielä tiivistyä. 8. Peipposten asuinalue Alue on suurimmaksi osaksi viime vuosikymmeninä rakentunutta, taajamamaista asuinaluetta. Maasto on vaihtelevaa, kivistä ja suurimmaksi osaksi luontaisilta kasvuolosuhteiltaan karua. Notkanteissa kasvaa koivua ja kasvuolosuhteet ovat rehevämmät. Maastonmuotojen mukaan kaartuvat tiet tuovat alueeseen vaihtelua, ja rakennukset ryhmittyvät pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Arvio: Alue voi laajentua luontevasti selännealueella. Valittu maastonmuodot huomioiva jäsentelytapa sekä yksilölliset talot ehkäisevät alueen muodostumista monotoniseksi. Mahdollisissa kaava-alueen viherympäristön rakentamisohjeissa on suositeltavaa kannustaa valitsemaan kasvillisuus kasvupaikan rehevyyden mukaisesti (karulle paikalle karun kasvupaikan kasveja jne.). Muuten tonttien viherympäristön rakentumisessa on mahdollista suosia yksilöllisyyttä, eivätkä tontit välttämättä kaipaa rajaamista aidalla tai kasvillisuudella.
6 Kuva alue 8: Peipposten asuinalue laajenee. Asemakaavan mukaiset rakennukset muodostavat paikoin vapaamuotoisen oloisia ryhmiä, jotka eivät välttämättä kaipaa jäsentäviä rajoja, kuten aitoja tai aidanteita. Maaseutumaiset alueet: 9. Kyrönjokivarren asutus joen eteläpuolella Jokivarressa on vaihtelevin välein sijoittunutta haja-asutusta useilta eri aikakausilta. Ilmiasussa näkyy selvimmin viime vuosikymmenien rakentaminen. Jokea myötäilevän Kylkkälänraitin varrella on kaksi erityistä historiallista miljöökokonaisuutta; Myllykosken yli kulkevan sillan ympäristö sekä Kylkkälänraitin länsipää Olkitieltä Vähäkyrön rajalle. Jokivarren maisemaan kuuluu hyvä näköyhteys Kyrönjokeen. Arvio: Jokivarsi on alueella perinteistä rakentamisvyöhykettä. Asutuksen tiivistyminen jokivarressa on siten perusteltua. Rakentamistavan on suositeltavaa noudattaa jokivarren nauha-asutuksen periaatteita. Silloin rakennukset sijoittuvat rytmikkäästi mutkittelevan tien varteen siten, ettei synny kaavamaisia rakennusrivejä. Rakennusryhmiä täydentää kasvillisuus kuten pihapuut ja pensaat, ja rakennettujen jaksojen välistä aukeaa näkymiä joelle. Perinteisessä jokivarren haja-asutusrakentamisessa asuinrakennuksen julkisivu, jossa on pääsisäänkäynti, ei avaudu tielle, ellei tien ja asuinrakennuksen välissä ole piha ja talousrakennuksia. Uudisrakentamisessa on suositeltavaa hakea samantyyppisiä ratkaisuja. Suositeltavaa on myös pyrkimys sisällyttää uudisrakennusten pihapiiriin riittävän kookkaita talousrakennuksia (autotallivarastot), joiden sijoittelulla pyritään luomaan em. haja-asutukseen sopivaa pihapiiriä. Kuva alue 9: Kyrön joen eteläpuolella valtatien ja joen väliin jää kapea kaista, joka on paikoin rakennettua
7 ja paikoin maanviljelykäytössä. Lehtipuut kasvavat paikoin jokivarressa peittäen näkymiä, mutta paikoin näköyhteys jokeen avautuu puustottomalta jaksolta. 10. Kyrönjokivarren asutus joen pohjoispuolella Jokivarsi joen pohjoispuolella on kylän vanhan nauhakyläasutuksen ydintä. Joen kulkua myötäilevän, mutkittelevan maantien varrella on lukuisia vanhoja pohjalaistaloja talousrakennuksineen, mutta myös uudempaa rakentamista useilta eri aikakausilta. Vanhimmat rakennukset sijoittuvat pääsääntöisesti tien ja joen väliin, mutta joitakin asuinrakennuksia sekä lukuisia talousrakennuksia on sijoitettu tien pohjoispuolelle, pellon puolelle. Maantieltä avautuu näyttäviä näkymiä avarille, tasaisille pelloille sekä miellyttäviä tien varren nauhakylänäkymiä. Kuva alue10: Kyrönjoen pohjoispuolella asutus keskittyy kyläteiden varsille. Joen ja tien välissä asutus on tiheämpää. Vanha asutus talousrakennuksineen sijoittuu tiiviisti kirkonkylälle johtavan tien yhteyteen. Tieltä avautuu pitkiä näkymiä tietä reunustaville laajoille pelloille. Arvio: Joen pohjoispuolella on suositeltavaa huomioida etelärantaakin voimakkaammin vanha nauhakylän rakennustapa sekä vanhat pohjalaiset rakennusryhmät. Vanhoja rakennuksia tulee vaalia, ja uudisrakentaminen toteuttaa siten, että tien varren luonteva miljöö säilyy. Jokivarsi on alueella perinteistä rakentamisvyö-hykettä. Asutuksen tiivistyminen jokivarressa on siten perusteltua. Rakentamistavan on suositeltavaa noudattaa jokivarren nauha-asutuksen periaatteita. Silloin rakennukset sijoittuvat rytmikkäästi mutkittelevan tien varteen siten, ettei synny kaavamaisia rakennusrivejä. Rakennusryhmiä täydentää sopiva määrä puustoa ja muuta kasvillisuutta. Rakennettujen jaksojen välistä aukeaa näkymiä joelle. Perinteisessä jokivarren haja-asutusrakentamisessa asuinrakennuksen julkisivu, jossa on pääsisäänkäynti, ei avaudu tielle, ellei tien ja asuinrakennuksen välissä ole piha ja talousrakennuksia. Uudisrakentamisessa on suositeltavaa hakea samantyyppisiä ratkaisuja. Suositeltavaa on myös pyrkimys sisällyttää uudisrakennus-ten pihapiiriin riittävän kookkaita talousrakennuksia (autotalli-varastot), joiden sijoittelulla pyritään luomaan em. haja-asutukseen sopivaa pihapiiriä. Vanhan tien mutkainen linjaus sekä rakennusten sijoittuminen lähelle tietä ovat arvokas osa tien identiteettiä, ja näitä piirteitä tulee vaalia alueen kehittyessä. 11. Mäkikylä Mäkikylä on luonteva ja kaunis, maaston muodot huomioiden muodostunut rakennusryhmä keskeisen avoimen peltomaiseman keskellä, kauempana joesta. Rakennukset on sijoitettu epäsäännöllisesti verrattain tiiviiseen ryhmään. Näyttävä pohjalaista rakennusperinnettä noudattava rakennuskokonaisuus sijoittuu mäen korkeimmalle kohdalle ja näkyy maisemassa kauas. Rakennuksessa näkyy hyvin empire-tyylin vaikutukset 1800-luvun pohjalaisrakentamisessa. Päärakennuksen kiinteään yhteyteen rakennettu talousrakennus, jossa on myös läpikulkuaukko eli portinalunen, kertoo vanhasta umpipihaperinteestä. Viehättävää rakennuskokonaisuutta täydentää koivukujanne ja hoidettu pihapiiri.
8 Arvio: Pohjalainen rakennusryhmä on maisemallisesti merkittävä, ja vaalimisen arvoinen kohde. Alueen mahdollisessa täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon Mäkikylän näkyvyys keskeisillä peltoaukeilla. Mahdollinen rakentaminen tulee sovittaa mäen pinnanmuotoihin ja kylän rakennustapaan siten, että rakennukset sopivat olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Maaseutumaisen rakentamisen periaatteet on kuvailtu edellä kohdissa 9. ja 10.. Kuva alue 11: Mäkikylän vanhat rakennukset muistuttavat mielenkiintoisesta jaksosta Kyrönjoen historiassa ja muodostavat komean kokonaisuuden avoimen peltolakeuden keskellä. 12. Palhojainen Palhojainen on suoran pistokadun varteen rakentunut taajamamainen omakotirakennusten ryhmä, kymmenkunta taloa. Vaikka taajamamainen rakennusryhmä on sijoitettu haja-asutuksen keskelle, ei se juurikaan näy ympäröivään maisemaan. Rakennusryhmän rajaa maisemasta viereinen mäki sekä runsas pihakasvillisuus.alue on ulkoasultaan viihtyisä. Arvio: Alueen mahdollinen täydennysrakentaminen tulee sopia alueen muiden rakennusten rakennustapaan ja kokoon. Taajamamaista rakennustapaa edustava alue tulee vastaisuudessakin rajata ympäröivästä maisemasta. Alueen ei ole suositeltavaa laajentua ympäristöön siten, että ympäröivään avoimeen peltomaisemaan näkyy kaavamaisesti sijoittuneita rakennusryhmiä. Kuva alue 12: Palhojaisten mäen kupeeseen on muodostunut taajamamainen asuinalue, joka ei kuitenkaan näy huomiota herättävästi ympäröivään peltomaisemaan. Alueella on varaa tiivistyä jonkun verran. 13. Peltoalueet joen pohjoispuolella
9 Kyrönjoen pohjoispuolella avautuu Tervajoen identiteettimaisemaa, kyläasutus jokivarressa sekä kylätieltä avautuvat laajat peltoalueet. Pellot ovat tasaisia, salaojitettuja (ei avo-ojia) ja maisematilat suuria. Peltoalueiden keskellä on yksittäisiä maatalouskeskusten rakennusryhmiä sekä maatalouden tuotantorakennuksia, kuten viljankuivureita ja latoja. peltojen keskelle sijoittuvat asuinrakennukset ovat pääasiassa sodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Arvio: Peltoalueiden on toivottavaa säilyä avoimina maatalouskäytössä. Yksittäiset, kylärakenteeseen sopivat rakennukset, maatalousrakennukset sekä muut maaseutuelinkeinojen rakennukset sopivat avoimeen peltomaisemaan kyläteiden varsille. Taajamamaisia asutusalueita (ks. kuvaus s. x) tai maatalouselinkeinoihin kuulumattomia suuria tuotantorakennuksia ei ole suositeltavaa rakentaa keskeisille avoimille peltoalueille. Kuva alue 13: Joen pohjoispuolen nauhamaiseen kylään rajautuu laajat avoimet, tasaiset, ojattomat pellot. 14. Ritaalan Helaalan peltoaukeat Valtatie 16:n eteläpuolella avautuu Ritaalan laajat peltoaukeat. Nekin ovat Tervajoen maaseutualueiden identiteettimaisemia, vaikka valtatien varsi on monin paikoin muutosaluetta. Peltoaukeilla on puolenkymmentä maatalouden rakennuskeskusta asuin- ja talousrakennuksineen. Arvio: Peltoalueiden on toivottavaa säilyä avoimina maatalouskäytössä. Valtatien varsi on muutosvyöhykettä, jossa kaupallinen rakentaminen on suositeltavaa ohjata valtatien pohjoispuolelle ja nykyisten kaupallisten rakennusten läheisyyteen. Valtatien eteläpuolella on suositeltavaa säilyttää yhteys avoimeen identiteettipeltomaisemaan. Yksittäiset uudet, kylärakenteeseen sopivat, hajaasutuksen periaatteiden mukaan (ks. kohta 9.) rakennetut rakennukset mm. kyläteiden varsilla sekä maatalousrakennukset sopivat avoimeen peltomaisemaan. Taajamamaisia asutusalueita (ks. kohta 9.) ei ole suositeltavaa rakentaa muusta taaja-asutuksesta irrallisina alueina keskeisille avoimille peltoalueille. Taajaasutus voi kuitenkin laajentua nykyisten asutusalueiden yhteydessä peltoalueen länsireunalla. 15. Harakkamaa Harakkamaa on keskeisiä peltoaukeita pienimittakaavaisempaa maaseutualuetta, joka avautuu vt16:lle. Maisematilat ovat pienempiä, ja pienten moreenimäkien yhteyteen on rakentunut pieniä asutusryhmiä. Arvio: Peltoalueet on suositeltavaa säilyttää maatalouskäytössä. Alueelle sopii kuitenkin luonteva, haja-asutuksen periaatteita noudatteleva täydennysrakentaminen erityisesti kyläteiden varsille, moreenimäkien yhteyteen. 16. Hevonkosken-Harvakylän peltoalueet Alueet ovat tavanomaista, kaunista maaseutumaisemaa. Maisematilat ovat tavanomaisia, eikä varsinaista lakeuden tuntua synny. Peltoalueiden avoimia maisematiloja
10 jakavat erikokoiset moreenikummut sekä pohjoisessa metsäiset suoalueet. Arvio: Pellot säilynevät maataloustuotannossa. Alueelle sopii myös haja-asutus sekä tuotanto- tai varastorakennukset, jotka eivät aiheuta ristiriitoja maataloustuotannon kanssa. Parhaiten rakentamiseen sopivat pienet moreenikummut peltojen keskellä. Kummuille sopii myös verrattain tiivis rakennusten sijoittelu. Kuva alue 16: Hevonkosken peltoalueilla maisematilat ovat pienempiä kuin jokivarressa. Asutus on keskittynyt kivisille moreenikummuille. 17. Harvakylän kyläasutus Kuvaus: Harvakyläntien asutus harvenee taajamasta etäännyttäessä. Tieltä avautuu laajoja näkymiä peltolakeudelle. Rakennukset edustavat pääasiassa sotien jälkeistä rakennustapaa, ovat kooltaan verrattain pieniä ja sijoittuvat lähelle tietä. Arvio: Alue sopii hyvin kylärakennetta noudattavaan täydennysrakentamiseen. Harvakyläntieltä on suositeltavaa säilyttää näkymäyhteyksiä tien itä- ja pohjoispuolella avautuville peltoalueille. Täydennysrakentaminen sopii erityisesti olemassa olevien kyläteiden varsille. Kuva alue 17: Harvakyläntien varrella asuinrakennukset on rakennettu hajaasutukselle luontaisesti niin, että sisäänkäynti taloon on pihan puolelta. Talot sijoittuvat verrattain lähelle kylätietä, ja niiden välistä aukeaa näkymiä peltomaisemaan. Metsäiset selänteet ja suoalueet: 18. Hykkyrinmäen ja Kotomäen selännealueet Kuvaus: Kaava-alueen pohjoisosassa on pieniä selännealueita, joille on muodostunut asutusta 1950-luvulta lähtien. Alueet jäävät peltomaisemasta suurimmaksi osaksi piiloon, jotkut talot pilkottavat hieman puuston lomasta luvun talojen
11 ympäristössä maisema on metsäisestä sijainnista huolimatta avointa ja viihtyisää ja rakennusryhmät ovat sijoittuneet luontevasti vapaamuotoisen rytmikkäästi. Arvio: Alueet soveltuvat hyvin rakentamisen laajenemisalueiksi. Selänteiden reunoilla on suositeltavaa säilyttää myös ehjiä metsäisiä reuna-alueita tai edellyttää kasvillisuuden istuttamista mahdollisten peltoihin rajautuvien tonttien avoimelle reunalle luontevan maisematilan reunan säilyttämiseksi. Kuva alue 18: Kotomäessä on viihtyisä, väljä, avoin rakennusryhmä 1950-luvulta. Selänteille sopii hyvin lisärakentamista. 19. Kalliomäen, Tervajoenmäen ja Kiikanmäen selännealueet Arvio: Alueet soveltuvat sekä harvaan että taajaan rakentamiseen. Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta lähimpänä Tervajoen taajamaa sijaitsevat selännealueet soveltuvat parhaiten taajamamaisien asuinalueiden laajenemiseen. Tervajoenmäen itäreunan turvepohjaiset alueet eivät ole edullisia rakentamisalueita. Kiikanmäen maa-ainestenottoalue rajoittaa asuinrakentamista lähiympäristössä. Kuva alue 19: Kumpareet ovat Tervajoella kallioisia, irtain maa-aines on moreenia. Kiikanmäellä harjoitetaan pienimuotoista maa-ainestenottoa. 20. Ritaalanneva ja Kotoneva Ritaalanneva ja Kotoneva ovat peltoalueiden keskelle sijoittuvia tasaisia, metsäisiä suoalueita. Soilla kasvaa pääasiassa tiivis mäntypuusto. Suot ovat ojitettuja. Kotonevan poikki kulkee hyväkuntoinen hiekkatie. Arvio: Alueet soveltuvat maa- ja metsätalouskäyttöön.
12 Kuva alue 20: Puustoisen Kotonevan halki kulkee suora tie. Neva on suurimmaksi osaksi ojitettu.
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotNUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)
Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotKAAVAN KUVAUS. Yleistä
KAAVAN KUVAUS Yleistä Tervajoen asemakaavaluonnoksen katujen, tonttien ja kortteleiden muodostamisessa on huomioitu ajantasaiset kiinteistörajat, tuore yleiskaava ja maastotieto. Ilman erityistä syytä
LisätiedotVALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet
Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotOjala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637
Ojala I Rakentamistapaohje Luonnos 29.5.2017 Asemakaava nro 8637 TRE:2451/10.02.01/2016 2 1. YLEISET ALUEET 1.1 Mossin puistokatu Keskustakorttelien jaksolla puistokatu on ilmeeltään urbaani bulevardi
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotKIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotLUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ
1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotMURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006
MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu
IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotHAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE
Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotRakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20
Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotNOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ
SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI
RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa
LisätiedotSuunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva
Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva 19.11.2014 Henna Helander Yliarkkitehti RAKENNUSSUUNNITTELIJA Lähtökohta on, että rakennussuunnittelijalla tulee olla sellainen rakennusalan tutkinto, mihin sisältyy
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotYLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"
KANSIPIHA TORI LPA II KL XII I MELUAITA HOTELLI LIIKE- JA PELUKESKUS ASUNTOJA LIIKE- JA LÄHIPELUTILOJA YLEISSUUNNITELMA 1:2000 OSA-UE 2 / ASUNTOKORTTELI aukio OSA-UE 3 / ASUNTOKORTTELI 88,5 89.0 LIIKE-
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotLIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 16.4.2019 Viite 1510038898 LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS 1 1. ALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILA Lidlin asemakaavan
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotHienon asuinalueen muodostuminen
Hienon asuinalueen muodostuminen Kaikki yhdessä Alueen luonne, yhtenäisyys, yhteinen vaikutelma Luonteva maaston muotoilu maiseman luontaisen muodon mukaan Pihapuuston suhde maisemaan Kukin omalla tontillaan
LisätiedotNIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015
YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotKaupunkirakenteelliset periaatteet
Kaupunkirakenteelliset periaatteet 25.11.2016 - Kaupunkisuunnitteluvirasto - Täydennysrakentamisprojekti - Linda Wiksten Kaupunkirakenteelliset periaatteet Meri-Rastilan täydennysrakentaminen pyrkii tiivistämään
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotSuomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258
Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue
LisätiedotPalomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).
ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotTehdashistorian elementtejä
Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotMaaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi
Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008
LisätiedotOULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU
Devecon Group Oy OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU 1/8 OULUN ASEMATALOT - RAUTATIENKADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Muutosalue ja kohde Oulun Asematalot sijoittuvat pohjoisen alikulun/rautatiesillan
LisätiedotSarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola
Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotSuunnittelutarveratkaisuhakemus
ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Lisätiedothttp://sr512201/webmap/content/result.htm
Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN
LisätiedotMuistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin
Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit, Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45, katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava nro 8297 Diaarinumero: TRE: 4152/10.02.01/2017 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin
LisätiedotLINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla
LisätiedotTARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS
TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on
LisätiedotDevecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5
Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5 LUONNOS 24.2.2016 TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖTARKASTELU Höyhtyän suuralueen viheralueiden tarkastelussa
LisätiedotNAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET
ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU
LisätiedotKALAJOEN KESKUSTA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN
1/17 Kalajoen kaupunki Kalajoen keskustan osayleiskaava Sp 2/17 1 NYKYTILA Kalajoen keskustan läpi kulkeva valtatie E8 on yksi keskustan näkyvimmistä elementeistä. Valtatien varsi on tällä hetkellä hajanainen
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotLIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN
LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE
VESILAHDEN KUNTA, KIRKONKYLÄ KALALAHDEN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 07.01.2019 Tämä rakentamistapaohje koskee Kalalahden asemakaavan erillispientalojen korttelialueita 301-307. Arkkitehtitoimisto Helena
LisätiedotLounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304
Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.
LisätiedotKunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA
Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt
LisätiedotAO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja
AO-tonttien rakentamistapaohje (25.01.2007, täydennetty 12.6.2017) Immulan uusi asuinalue, Lohja AO-59 kortteleissa 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 13 ja 14 AP-9 korttelissa 8 AKR-2 korttelissa 5 Rakentamistapaohjeen
Lisätiedots-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta
Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019
KH 23.3.2015 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2015 2019 TEKNINEN TOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 1 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki ja tiivis
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotStudio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto
Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.
LisätiedotRakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16
Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotHistorialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen
Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010
LisätiedotPÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotJÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY
JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY SULKAVALLA 30.9.2016 Käsittelyvaiheet Osayleiskaavamuutoksen luonnoksen nähtävillä olo 29.3. 2.5.2016 Osayleiskaavamuutoksen ehdotuksen nähtävillä olo (MRL 65) pp.kk.-pp.kk.2016
Lisätiedot1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu
FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331
LisätiedotPIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA
PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2
LisätiedotKUNNAN YMPÄRISTÖKUVA
KUNNAN YMPÄRISTÖKUVA RAKENNUSVALVONNAN PERUSKURSSI 24.-26.1.2017 Ulla-Maija Upola/rakennusvalvontapäällikkö, Sipoo MIKÄ YMPÄRISTÖKUVA? Ympäristökuva pitää sisällään maisemakuvan, kaupunkikuvan ja kyläkuvan.
LisätiedotRAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:
1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle
Lisätiedot