ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOS VALVONTASUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo 1 VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET VAPAA-AJAN ASUNTOJEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA MUUT VALVONTATOIMENPITEET YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 5 LIITTEET...12 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN...9. LIITE B. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS...19 LIITE C. ERHE-TEHTÄVIEN MAKSULLISUUS, LIITE D. ERHE LOMAKKEET...22 LIITE E, AUDITOINTI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. LIITE F, TURVALLISUUSVIESTINTÄ... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 1 1 Valvontasuunnitelman tarkoitus Uusi Pelastuslaki astui voimaan Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu valvontakohteen riskiarvion ja tarkastusväliin perustuen, kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella kohdennetaan pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapautuva resurssi kohdennetaan turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Suositeltava ajankohta on vuodenvaihteessa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määräytyy pelastuslaitosten taksan mukaisesti. Liite B, taksa sekä maksuperusteet. Liite C, ERHE on laskutusperusteet erheellisistä tehtävistä. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Etelä-Savon pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelma on luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla, joiden kautta asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan suunnitelman sisältöön.

4 2 2 Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Uuden pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskiarvioon vaikuttavat valvontakohteen turvallisuusjohtaminen, onnettomuusriskienhallinta, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, rakenteellinen paloturvallisuus, turvallisuustekniikka sekä turvallisuusviestintä ja -osaaminen. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa käytetään asiantuntija-arvioita.

5 3 Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. 2. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kuuteen pääluokkaan. Turvallisuusjohtaminen, onnettomuusriskien hallinta, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, rakenteellinen paloturvallisuus, turvallisuustekniikka, turvallisuusviestintä ja osaaminen ja tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. 3. Valvontasuunnitelmassa painotetaan kohderyhmää, jossa on havaittu erityisiä riskejä tai johon kohdistetaan esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Valvontasuunnitelman liitetaulukoihin A1-A6 on merkitty seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset. 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Valvontasuunnitelmassa kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden määrä, esimerkiksi liitetaulukon B1 mukaisesti. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon on tiivistetty kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunnitellut palotarkastukset. Asuinrakennusten valvontamuotona palotarkastusten rinnalla käytetään asuntojen omatarkastuslomaketta. Asuinrakennusten omavalvonta Asuinrakennusten omavalvonta on otettu perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden sekä vapaa-ajan rakennusten osalta. Asuinrakennusten omavalvonnalla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten omavalvonnan tavoitteena on kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että omavalvonta opettaa asukkaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Omavalvonta käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden omavalvontaan liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää omavalvontaa varten tarkastuslistan kysymyksineen turvallisuusoppaan kanssa. Materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Tarkastuslistasta pyritään tekemään internetissä täytettävä. Omavalvonnan käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asukkaille vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään sellaisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet omavalvontalomaketta. Myös asukas voi pyytää kiinteistöönsä

6 4 perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta kohdennetaan toimenpiteitä, palotarkastuksia ja tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Asuinrakennusten valvontaa suoritetaan jatkossa edelleen myös yleisillä palotarkastuksilla, mutta yleiset palotarkastukset kohdennetaan riskiarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennustyyppeihin. Riskiarvioinnissa voidaan käyttää apuna kunnilta tai yhteistyötahoilta saatavia tietoja, Sisäasiainministeriön tuottamaa asuinalueiden luokittelua sekä Pronton onnettomuustilastointia. 2.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti tehdä palotarkastuksia. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin. Pelastuslaitos jakaa turvallisuusviestintä materiaalia tapahtumien yhteydessä. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontalomakkeita. Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset kohdennetaan riskiarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennustyyppeihin tai yhteistyötahojen kanssa sovittuihin teemoihin. 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Valvontasuunnitelmaan kuvataan muiden viranomaisten ja tahojen kanssa mahdolliset seuraavan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaan jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: TUKES Turvallisuus ja kemikaalivirasto tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen pyynnöstä ympäristölupiin.

7 5 Rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen antaa lausuntoja rakennuslupaan rakennusvalvonnan pyynnöstä. Pelastusviranomainen osallistuu merkittävien hankkeiden valmisteluun yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Osallistuu pyydettäessä käyttöönotto-/loppukatselmuksiin Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Lupavalvonta Aluehallintoviraston luvittamiin kohteisiin Erityisryhmien turvallisuusviranomaisyhteistyö Poliisi Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteisiä yleisötilaisuuksien tarkastuksia. Pelastusviranomainen tekee ravintoloiden ja huvi- ym. tilaisuuksien valvontaiskuja yhteistyössä poliisin ja alkoholitarkastajien ja muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Pelastusviranomainen antaa lausuntoja hoitolaitosten ja erityisryhmien asuntojen perustamisen yhteydessä (aluehallintoviranomaisen luvittamat kohteet) ja tiedottaa aluehallintovirastolle valvonnassa havaituista epäkohdista Hätäkeskuslaitos Valvira Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Inspecta-, Dekria- ja Alco tarkastuslaitokset Pelastusviranomainen osallistuu tarvittaessa automaattisen sammutuslaitoksen ja automaattisen paloilmoittimen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Vakuutusyhtiöt / FK Onnettomuustutkintakeskus Turvallisuusauditoijat 2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos tekee palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan on kirjattu suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteet raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä ovat omatarkastuslomakkeiden ja poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi.

8 6 Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Turvallisuusviestintä, Pelastuslaki 379/ mom. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. Turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuosittain 20% kansalaisista, tilastoitavia suoritelukuja tulee turvallisuusneuvonnasta, turvallisuuskoulutuksesta ja yleisötilaisuuksista. TURVALLISUUSKOULUTUS (VALISTUS JA NEUVONTA) Pelastuslaitoksen yleisenä tavoitteena on se, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Nykytila: Pelastuslaitoksen vaikuttavuus kansalaisten valistajana on kehittynyt viime vuosien aikana (vuonna 2012 tavoitettiin 15,0 % alueen asukkaista). Koko henkilöstö on osallistunut valistus- ja neuvontatyöhön. Hyvät toimintatavat ovat vakiintuneet ja alueella pidettäviin messuihin ja muihin suuriin yleisötapahtumiin osallistutaan aktiivisesti. Palvelutasopäätös: Valistuksen ja neuvonnan tavoitteena on järjestää erilaisia valistus- ja neuvontatapahtumia vähintään 20 % pelastuslaitoksen alueella asuvista henkilöistä. ( n henkilöä ). Pelastuslaitos osallistuu vuosittain ainakin seuraaviin valistus- ja neuvontatapahtumiin: - Nou Hätä- kampanja (peruskoulujen yläkoulun oppilaille) päivä (valtakunnallinen hätänumeropäivä) - Pohjoismainen palontorjuntaviikko, jossa on Päivä paloasemalla tapahtuma. Viikon aikana osallistutaan alueellisesti valtakunnallisiin teemoihin - Messuille ja muihin yleisötilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan - Arjenturvaa tapahtuma viranomaisten yhteistyönä Pieksämäki - Veikon malja tapahtuma Mikkelissä Keskeisiä kohderyhmiä ovat päiväkodit ja peruskoulut. Palvelutasopäätöksen mukaisesti pyritään kohdentamaan senioriväestöön turvallisuusviestintää, seniorit muodostavat Etelä-Savossa suurimman riskiryhmän. Huomioidaan kohderyhmien valinnassa elinkaarimalli.

9 7 Elinkaarimallin mukaiset kohderyhmät muodostuvat eri-ikäisistä ihmisistä (lapset, nuoret, perheelliset, työelämässä olevat ja ikääntyneet), joiden turvallisuustarpeet ja - osaaminen vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Pelastuslaitoksen lapsille ja nuorille suunnattua turvallisuusviestintää kohdennetaan elinkaarimallin mukaisesti esikoululaisiin, 4.- ja 8.-luokkalaisiin sekä toisen asteen opiskelijoihin. Varhainen puuttuminen sytyttelyyn ovat esimerkkejä pelastustoimen syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta. Pelastuslaitoksella on käytössä paloasemaryhmittäin puhelinnumero henkilökohtaisen neuvonnan antamiseen. Numerosta voi tiedustella palotarkastuksiin, palonehkäisyyn ja koulutukseen liittyviä asioita Ajankohtaiset tiedotteet ja materiaalit (pelastussuunnitelmapohjat) ovat esillä pelastuslaitoksen kotisivuilla: ja sosiaalisessa mediassa. Kehittämissuunnitelma: Yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa jatketaan ja kehitetään siten, että paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa esille tuodut asiat saadaan hallittua. Vakinaiselle henkilöstölle ja sopimuspalokuntalaisille järjestetään turvallisuusviestintään liittyvää koulutusta, jonka tarkoituksena on yhtenäistää toimintatapoja ja siten parantaa koulutuksen sisältöä ja laatua. Suunnitelma turvallisuuskoulutuksesta tarkistetaan vuosittain. Turvallisuusviestinnän seurantajärjestelmä kehitetään ja tilastointikriteerit yhdenmukaistetaan. Turvallisuusviestintää suunnataan tehostettuna niille alueille ja kohteisiin, joissa pelastustoimen toimintavalmiusaika on pidempi kuin riskiluokka edellyttäisi.

10 8 Taulukko Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Pelastuslaitoksen suunnittelemat valvontakäynnit vuonna KOHDE Kohteita yht. lkm Vuonna 2014 tarkastettavat Vuonna 2014 suoritettavat kohteet lkm tarkastukset lkm A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5Maatalousrkennukset A6 Muut rakennukset Asuinrakennukset ) 850 Vapaa-ajanrakennukset ) 110 Yhteensä Lyhyt yhteenveto vuoden 2014 muista valvontatoimenpiteistä. 1) Omavalvontalomakkeiden postitusmäärä 2) Vuosittain vaihtuva erikseen sovittu teema

11 9 3 Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja c. kohteet joissa on hälytyskeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa e. sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa f. kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot g. suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat h. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat i. rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden j. rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastuksia 6. öljylämmityslaitteiston tarkastus 7. maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastuksia 8. ilotulitemyyntipisteiden tarkastuksia 9. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskiarvion perusteella. Riskiarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tapahtumapaikan palo- ja poistumisturvallisuuteen, osallistujamäärään sekä pyrotekniikkaan ja ilotulituksiin. Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa. Esimerkiksi opetusrakennuksissa tapahtuva koulun oma, pienimuotoinen yleisötilaisuus on

12 10 järkevintä liittää osaksi koulun pelastussuunnitelmaa, jolloin toiminnasta vastaa rehtori. Koulujennormaalitoiminnan ulkopuolinen käyttö yleisötilaisuuksiin ja majoituskäyttöön on myös huomioitava ja se saattaa aiheuttaa ylimääräisen valvontatehtävän. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/2009), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja räjähteiden varastointia ja osin räjähteiden varastointia sekä pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä tai luovutukseen yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Käytännössä kemikaaliturvallisuuslain mukaiset viranomaistehtävät toteutetaan pitkälti pelastuslain valvontatehtävien yhteydessä ja resursseilla. Tässä ohjeessa kemikaaliturvallisuuslain ja pelastuslain mukaiset valvontatehtävät ovat erotettu toisistaan, koska valvontatehtävien valvonta on säädetty eri tahoille (pelastuslain valvonta aluehallintovirastolle ja kemikaalikohteiden valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle). Teollisuus- ja elintarvikeministeriö, TEM, on uusinut säädöksiään nopeaan tahtiin viimeisen vuoden aikana. Valmistelussa ovat varsinkin räjähteitä koskevat säädökset, joiden muutokset liittyvät pyroteknisten tuotteiden direktiivin toimeenpanoon. Valvonnan toteuttaminen Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena ja tekee asetuksen (855/2012) 32 ja 33 mukaiset käyttöönottotarkastukset vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin osalta. Pelastusviranomaisella on oikeus osallistua 28 :n mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston käyttöönottotarkastukseen sekä 29 :n tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan ja on yleensä tarkoituksenmukaisinta suorittaa yleisen palotarkastuksen yhteydessä. Nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36.n ja 37 :n mukaisesti. Öljylämmityslaitteistot käyttöönottotarkastukset suoritetaan valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 :n mukaisesti. Maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset suoritetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukaisesti ja valvonta on asiakirjavalvontaa, joka suoritetaan pelastusviranomaiselle toimitettujen pöytäkirjajäljennösten perusteella. Pelastusviranomainen kiinnittää erityistä huomioita merkittävillä pohjavesialueilla sijaitseviin, käytössä tai käytöstä poistettuihin, rakennuksissa tai maan alla oleviin, vanhoihin öljysäiliöihin asuinrakennusten ja muiden kohteiden palotarkastusten yhteydessä. Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa ja kaupan yhteydessä ja tai luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen voi kieltää ilotulitteiden myynnin 111 :n perusteella. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ohjaa ja yhtenäistää 116 :n perusteella

13 11 pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit Tehtävä Henkilötyövuodet 2013 Päällystö 14,5 Alipäällystö 2 Sijaiset 0,5 Palomiehet / työvuorot 3 Henkilöstön kokonaismäärä Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan pelastuslautakunnalle talousarvion toteutumisennusteen mukaisessa aikataulussa. Suunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan myös aluehallintovirastolle tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Palotarkastusten laatua seurataan Innolink asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Pelastuslaitos seuraa valvontasuunnitelman toteutumista neljännes vuosittain tapahtuvalla seurannalla.

14 12 5 LIITTEET Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät liitteistä A2 ja A3. Taulukoissa esitetty Merlot-palotarkastusluokka on ohjeellinen. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää perustellusti suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena ovat seuraavat seikat: Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Etelä-Savon pelastuslaitoksessa tarkastusvälin muuttaminen perustuu auditoinnin /arvioinnin riskilukuun. Tarkastusvälin muutokset on aina perusteltava kirjallisesti.

15 13 Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakenn usluokitus 1994 Merlot palotar kastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk [kpl ] Keskussairaalat, muut sairaalat Terveyskeskusten vuodeosastot Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 211, , ) 70 1) Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, , ) Palvelutalot 21 sprinklattu 30 2) sprinklaamaton 25 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet ) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, vankilat ) lasten- ja nuorisokodit 222 ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 44, Vuokrattavat lomamökit ja - osakkeet , ) - 5) Leirintäalueet ) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, ) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä

16 14 Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 120 kk Päiväkoti alle 25 paikkaa paikkaa yli 100 paikkaa Yleissivistävät oppilaitokset 511 9, 95 Keskiasteen oppilaitokset 521 9, 95 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 9, 95 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 9,

17 15 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastust en ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennus -luokitus 1994 alle 400 m , 112, 111, , m , , m m2 111, , Anniskeluravintola tai enemmän 119 t alle 50 asiakaspaikk asiakaspaikk yli 500 Ruokaravintolat asiakaspaikk 1) Teatteri- ja konserttirakennuks paikkaluku yli paikkaluku 300 Kirjasto-, korkeintaan museoja näyttelyhallirakenn ukset Kirjastot ja museot Näyttelyhalli Uskonnollisten t yhteisöjen rakennukset Muut kokoontumisraken nukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukse t Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk , 78, 7, 111 7, 71, 72 7, 71, , , , 323, , 342, , 351, 352, 353, 354, 359, , 105, ) kk Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, , 132, 138 lentoterminaalit ja maanalaiset muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset 132,

18 16 Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus -luokitus 1994 Energiantuotannon rakennukset 611, 613 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 10 alle m m2 tai Infrastruktuurin enemmän kannalta Teollisuushallit merkittävät ja 1) muut 691, teollisuusrakennukset 2) alle 1000 m m2 yli m2 11 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) alle m m2 tai Varastorakennukset enemmän 2) alle m2 711, 712, m2 711, 712, m2 tai enemmän 711, 712, kk 1 36 kk kk kk 96 kk kk 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon.

19 17 Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakenn usluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintovira -nomaisen ympäristölupa 811, , 152, 153, 154, Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamo rakennukset 1) Muut maataloustuota ntorakennukset 2) 891, 892, 893, )Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti

20 18 Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus -luokitus 1994 Merlotpalotar- kastus- luokka Toimistot ja työpaikkatilat Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 721, 722, , kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk kk Palo- ja räjähdysvaaralli set tilat kylmä jakeluas Seveso-kohteet emat, ja muut vastaavat 182, 18 turvallis uusselvit toiminta periaatel lupalaito silmoitusl aitos kemikaal iratapiha t ja satamien Turvetuotantoalueet Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Muut rakennukset ja kohteet 4) Tapauskohtainen harkinta 5 kpl Tapauskohtainen harkinta 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2)Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta

21 19 Liite B. Palotarkastusten maksullisuus B.1 Maksullisuuden laillisuusperusta Pelastuslain (379/2011) 96 mukaan pelastuslaitos voi periä maksun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksuperusteet on valmisteltu pelastuslaitosten ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kukin pelastuslaitos laskee taksan suuruuden omien toteutuneiden kulujensa mukaan. B.2 Maksuperusteet Valvontatoimenpiteen maksullisuus perustuu alueen pelastustoimelle sen tuottamisesta aiheutuneisiin kokonaiskuluihin. Palotarkastusmaksun suuruus voidaan laskea määrittämällä palotarkastukseen kuluva aika ja sen tuottamisesta aiheutuva tuntihinta. Muun valvontakohteen kuin asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluva aika Keskimääräiseen asuinrakennuksen palotarkastukseen kuluu tehokasta työaikaa noin 1 h. Vastaavasti muun valvontakohteen, joita ovat esim. aiemman lainsäädännön mukaan kerran vuodessa tarkastetut kohteet, palotarkastukseen kuluu aikaa noin 4 h. Tällaisen yksittäisen kohteen palotarkastuksen suorittaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: v tarkastusajankohdasta sopiminen (puhelimitse tai kirjeitse) v valvontakohteen taustatietojen selvittäminen (aiemmat palotarkastukset, muiden viranomaisten tai tahojen tekemät tarkastukset ja havainnot sekä PRONTO-tietojen tarkastaminen) v matka-aika kohteeseen ja takaisin v varsinaiseen palotarkastukseen kulunut aika v pöytäkirjan tekeminen ja lähettäminen asiakkaalle v tarkastuksen kirjaaminen tietojärjestelmään ja pöytäkirjan arkistointi v laskutusmääräyksen tekeminen taloushallinnolle. Edellä luetelluista työtehtävistä varsinaiseen kohteessa tapahtuvaan palotarkastukseen arvioidaan kuluvan noin 2 h ja muihin tehtäviin noin 2 h aikaa.

22 20 B.3 Taksaperiaatteet Asuinrakennusten palotarkastukset Asuinrakennusten yleisestä palotarkastuksesta eli määräaikaisesta palotarkastuksesta ei peritä maksua. Korjausmääräysten valvomiseksi tehty jälkipalotarkastus on maksullinen, Etelä-Savon pelastuslaitoksessa on käytäntö, jonka mukaisesti asiakas voi kuitata määräaikaisella palotarkastuksella annetut korjausmääräykset kirjallisesti (esim. lomake, kirje, sähköposti, nettiportaali tms.) tehdyiksi. Tällöin ei ole tarvetta tehdä jälkipalotarkastusta. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kuitata korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta. Pyydetty ylimääräinen palotarkastus on maksullinen. Käyttöönottotarkastus eli erityinen palotarkastus on pelastussuunnitelmavelvollisille taloyhtiöille maksullinen. Muille asuinrakennuksille erityinen palotarkastus on maksuton. Liitetaulukko B3. Esimerkki asuinrakennusten palotarkastusten hinnasta. Hinnat on määritetty Etelä-Savon pelastuslaitoksen laskelman pohjalta. Asuinrakennusten palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus Yleinen palotarkastus maksuton - Jälkipalotarkastus 50 1) - Pyydetty ylimääräinen palotarkastus /alkava tunti (2h ylittävältä ajalta) Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus - Omakotitalot yms Pelastussuunnitelma velvolliset taloyhtiöt /alkava tunti (2h ylittävältä ajalta) 1) Mikäli pelastuslaitos ei ole luonut asiakkaalle mahdollisuutta kuitata kirjallisesti korjausmääräyksiä toteutetuiksi, pelastuslaitos ei peri maksua jälkipalotarkastuksesta.

23 21 Asuinrakennuksen pyydetty ylimääräinen palotarkastus tarkoittaa esim. kiinteistönvälittäjien pyytämiä palotarkastuksia tms. Mikäli huolestunut asukas pyytää palotarkastuksen tekemistä kiinteistöönsä, voidaan se kirjata yleiseksi eli määräaikaiseksi palotarkastukseksi. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset Valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, palotarkastukset ovat maksullisia. Tällaisia kohteita ovat esim. aiemmin kerran vuodessa palotarkastetut kohteet. Palotarkastusmaksu koostuu perusosasta sekä tuntiveloituksesta. Perusosaveloitus sisältää 2 tuntia tarkastustyötä. Kaksi tuntia ylittävältä työajalta peritään tuntiveloitus, jokaiselta alkavalta tunnilta. Palotarkastuksesta laskutetaan korkeintaan 2 päivän työtunnit. Liitetaulukko B4. Esimerkki muiden valvontakohteiden palotarkastuksen hinnasta. Hinnat on määritetty Etelä-Savon pelastuslaitoksen laskelman pohjalta. Muiden valvontakohteiden palotarkastukset, veloitukset Perusmaksu Tuntiveloitus tarkastuksen 2 h ylittävältä ajalta Yleinen palotarkastus /alkava tunti Jälkipalotarkastus /alkava tunti Pyydetty ylimääräinen palotarkastus /alkava tunti Erityinen palotarkastus eli rakennuksen käyttöönottotarkastus /alkava tunti Yleisötilaisuuden palotarkastus1) /alkava tunti 1) Yleisötapahtuman palotarkastus Yleisötapahtuman palotarkastus on maksullista tapahtumissa, joissa arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 500 henkilöä, käytetään ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja, tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille. Palotarkastuksen maksuista vastaa rakennuksen omistaja tai omistajan ja haltijan keskinäisen sopimuksen (esimerkiksi vuokrasopimus) mukaan haltija. Toimintaa rakennuksessa tai muussa valvottavassa kohteessa voi kuitenkin harjoittaa rakennuksen omistajan ja haltijan ohella myös muu oikeushenkilö, toiminnanharjoittaja. Viimeksi mainitussa tilanteessa pelastuslaitos kohdistaa valvonnan toiminnanharjoittajaan ja perii tältä palotarkastuksesta aiheutuvan maksun.

24 22 Tunnistetietona käytetään yhteisön tai yksityisen yrityksen osalta Y-tunnusta ja yksityishenkilön osalta sosiaaliturvatunnusta. B.4 Maksujen perintä Pelastuslain 96 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. B.5 Maksuista päättäminen Taksasta päättää alueen pelastustoimi muiden taksojen määrittämisen yhteydessä. Alueen pelastustoimella tarkoitetaan alueen ylintä pelastusviranomaista eli Etelä-Savon pelastuslautakunta. Liite C. ERHE-tehtävien maksullisuus C.1 Maksullisuuden laillisuusperusta Pelastuslain (379/2011) 96 mukaan pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Perittävän maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää. Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Maksu saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta. Maksun tarkoituksena on vähentää erheellisen hälytysten määrää edistämällä laitteiden asianmukaista huoltoa ja sijoittamista sekä huolellista toimintaa paloilmoitinlaitteilla varustetuissa kohteissa. Pelastusjohtajien kokous päätti suositella että koko maassa maksut määräytyisivät oheisten perusteiden mukaisesti. Maksuperusteet on valmisteltu pelastuslaitosten ja Kuntaliiton yhteistyönä. Kukin pelastuslaitos joutuu laskemaan taksan suuruuden omien toteutuneiden kulujensa mukaan. C.4 Maksujen perintä Pelastuslain 96 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. C.5 Maksuista päättäminen Taksasta päättää Etelä-Savon pelastuslautakunta muiden taksojen määrittämisen yhteydessä.

25 23 D. AUDITOINTI /ARVIOINTI A:TURVALLISUUSJOHTAMINEN 1. Heikko taso Turvallisuuden vastuista ja velvollisuuksista ei välitetä. Turvallisuudesta huolehtimista ei voida osoittaa tai se tapahtuu vasta pakon edessä. 2. Puutteellinen taso Turvallisuuden vastuita ja velvollisuuksia ei tiedetä. Turvallisuudesta huolehtiminen on puutteellista. Turvallisuudesta huolehditaan lähinnä viranomaisia varten. 3. Lain vaatima taso Turvallisuuden vastuut ja velvollisuudet tiedetään. Turvallisuudesta huolehditaan kuitenkin lähinnä velvollisuuden vuoksi. 4. Omaehtoinen taso Turvallisuuden vastuut ja velvollisuudet ymmärretään. Turvallisuudesta huolehditaan omaehtoisesti, mutta toimintatavat eivät ole täysin vakiintuneet. 5. Edistyksellinen taso Johto on sitoutunut turvallisuuteen. Turvallisuudesta huolehditaan omaehtoisesti ja toimintatavat ovat vakiintuneet. Turvallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan. B: ONNETTOMUUSRISKIENHALLINTA 1. Heikko taso Riskejä ja vaaratilanteita ei yritetä tunnistaa. Riskienhallintaan ei kiinnitetä huomiota. Onnettomuudelle on hyvät edellytykset. 2. Puutteellinen taso Riskejä ei osata tunnistaa ja niihin ei reagoida. Onnettomuusriskiä ei tiedosteta. Riskiarviota tehdään lähinnä viranomaisia varten. 3. Lain vaatima taso Riskejä pyritään tunnistamaan. Onnettomuusriski tiedostetaan. 4. Omaehtoinen taso Riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Onnettomuusriskiin puututaan. Onnettomuudelle on vähäiset edellytykset. 5. Edistyksellinen taso Riskit tunnistetaan ja niitä ennakoidaan. Rikkomuksiin ja turvalliseen käyttäytymiseen reagoidaan. Riskienhallinta on suunnitelmallista. C: TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT 1. Heikko taso Pelastussuunnitelma puuttuu kokonaan tai on erittäin puutteellinen. 2. Puutteellinen taso Suunnitelma ei täytä kaikilta osin lain vaatimuksia. Se ei ole henkilöstön tiedossa. 3. Lain vaatima taso Pelastussuunnitelma täyttää lain vaatimukset. Muut tarvittavat suunnitelmat on laadittu. Turvallisuudesta vastaavat tuntevat suunnitelman. 4. Omaehtoinen taso Henkilöstö tuntee pelastussuunnitelman ja sen sisällön. 5. Edistyksellinen taso Pelastussuunnitelman toteuttamista valvotaan. Suunnitelma on erinomainen ja kattava

26 24 D: RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS 1. Heikko taso Kohteen fyysisestä turvallisuudesta ei pyritä huolehtimaan. Tarkastushetkellä havaitaan vakavia puutteita. Velvoitteista ei välitetä. 2. Puutteellinen taso Kohteen fyysisessä turvallisuudessa havaitaan tarkastushetkellä puutteita. Velvoitteita ei tunneta. Fyysisestä turvallisuudesta huolehditaan lähinnä viranomaisia varten. 3. Lain vaatima taso Kohteen fyysinen turvallisuus on tarkastushetkellä kelvollinen. Velvoitteet tunnetaan ja niitä pyritään noudattamaan. Fyysisestä turvallisuudesta huolehditaan lähinnä velvollisuuden vuoksi. 4. Omaehtoinen taso Kohteen fyysinen turvallisuus on tarkastushetkellä hyvä. Epäkohdat tunnistetaan ja niihin reagoidaan. 6. Edistyksellinen taso Kohteen fyysisestä turvallisuudesta huolehditaan säännöllisesti. Epäkohtiin reagoidaan nopeasti. Fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen on suunnitelmallista. E: TURVALLISUUSTEKNIIKKA 1. Heikko taso Järjestelmistä ei huolehdita. Määräaikaistarkastuksia ja kuukausikokeiluja ei juuri tehdä. Velvoitteista ei välitetä. 2. Puutteellinen taso Järjestelmistä huolehditaan puutteellisesti. Dokumentointi ja vikatilanteisiin reagointi on puutteellista. Velvoitteita ei tunneta. Järjestelmistä huolehditaan lähinnä viranomaisia varten. 3. Lain vaatima taso Järjestelmistä huolehtiminen on dokumentoitu. Velvoitteet tunnetaan ja niitä pyritään noudattamaan. Järjestelmistä huolehditaan lähinnä velvollisuuden vuoksi. 4. Omaehtoinen taso Järjestelmistä huolehditaan säännöllisesti. Vikatilanteisiin reagoidaan nopeasti. 5. Edistyksellinen taso Järjestelmistä huolehtiminen on koordinoitua, dokumentoitua ja suunnitelmallista. Järjestelmät edustavat kehityksen huippua. F: TURVALLISUUSVIESTINTÄ JA - OSAAMINEN 1. Heikko taso Turvallisuuskoulutusta ei järjestetä. Turvallisuuskoulutukselle ei nähdä tarvetta. 2. Puutteellinen taso Turvallisuuskoulutusta on tarjolla hyvin satunnaisesti. Vain harva on saanut koulutusta. Koulutustarpeita ei ole mietitty. 3. Lain vaatima taso Turvallisuudesta vastaavat henkilöt koulutetaan. 4. Omaehtoinen taso Turvallisuuskoulutus on mahdollista koko henkilöstölle. Toimintatavat eivät kuitenkaan ole täysin vakiintuneet. 5. Edistyksellinen taso Turvallisuuskoulutus on mahdollista koko henkilöstölle. Koulutus on säännöllistä ja suunnitelmallista. Koulutukseen osallistumista seurataan. Toimintatavat ovat vakiintuneet.

27 25 LIITE: TOIMINTAOHJE ERHE 2012 Toimivaltuus Etelä-Savon pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma pl OHJE ERHEELLISTEN PALOILMOITUSTEN TIEDOTTAMISESTA JA LASKUTTAMISESTA YLEISTÄ Automaattisten paloilmoittimien hälytyksistä suurin osa on erheellisiä eli sellaisia joissa pelastustoimen yksiköillä ei ole kohteessa varsinaisia pelastustehtäviä. Erheelliset hälytykset aiheuttavat hälytysajona tarpeetonta riskiä pelastushenkilöstölle sekä muulle liikenteelle ja samalla yksiköt ovat poissa valmiudesta todellisiin onnettomuustilanteisiin. Pelastuslain muuttuminen mahdollisti paloilmoitinkohteiden laskuttamisen toistuvista erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä. Kiinteistön tiedottamisella ja laskutuksella erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä arvioidaan olevan hälytyksiä merkittävästi vähentävä vaikutus. Pelastuslaki 379/2011 edellyttää, että kiinteistöä tulee tiedottaa ennen kuin erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä voidaan lähettää lasku. Ennen laskun lähettämistä tulee kiinteistölle lähettää kirjallinen korjauskehotus toisesta erheellisestä paloilmoittimen aiheuttamasta hälytyksestä, joka on tapahtunut kahdentoista kuukauden aikana. Erheellisten paloilmoitinhälytysten vähentämisessä on tärkeätä, että onnettomuusselosteet ovat operatiivisen henkilöstön toimesta täytetty ajallaan ja huolellisesti, jotta kiinteistön tiedottaminen ja tarvittaessa laskuttaminen ovat mahdollisia. Tämä ohje kattaa paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot, jotka ovat yhdistetty hätäkeskukseen. Paloilmoittimet, joiden hälytys ei mene suoraan hätäkeskukseen, vaan esimerkiksi vartiointiliikkeeseen eivät ole automaattisia paloilmoittimia, jolloin niihin ei sovelleta tämän ohjeen mukaisia korjauskehotus- ja laskutusmenettelyjä. Edellä mainitut järjestelmät käsitellään onnettomuusselostetta (PRONTO) täytettäessä palovaroitinjärjestelmänä KÄSITTEET Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta sekä laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä paikallisesti että hätäkeskukseen. Au-

28 26 tomaattinen paloilmoitin muodostuu ilmoitinkeskuksesta, teholähteestä, paloilmaisimista, paloilmoituspainikkeista, hälyttimistä ja automaattisesta ilmoituksen siirtojärjestelmästä. Hätäkeskuksen valvontaan liitetään vain tarkastuslaitoksen tarkastamia laitteita. Paloilmoittimen haltija on yhteisö, yritys tai luonnollinen henkilö, jolla on hallintaoikeus paloilmoittimeen. Paloilmoittimen haltijan on pidettävä paloilmoitin jatkuvasti toimintakuntoisena. Paloilmoittimen haltijan on tehtävä liittymisilmoitus hätäkeskukseen, jotta paloilmoitin voidaan liittää hätäkeskuksen valvontaan. Paloilmoittimen hoitaja on laitekohtaisesti nimetty ja koulutettu. Paloilmoittimen hoitaja toimii myös paloilmoittimen yhteyshenkilönä PALOILMOITINJÄRJESTELMÄT Tässä ohjeessa tarkoitetaan automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä laitteistoja, jotka voivat olla toteutettu kiinteistössä seuraavasti: - pelkkä paloilmoitinlaitteisto - yhdistetty paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto - pelkkä sammutuslaitteisto hätäkeskusyhteydellä - jokin edellä mainituista ja näiden lisäksi automaattinen savunpoistolaitteisto ERHE-LOMAKKEIDEN KÄYTTÖ ALKAEN Erhe-lomakkeiden käyttö lopetetaan Etelä-Savon pelastuslaitoksessa lukien. Laskutus aloitetaan keskitetysti Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimesta lukien.

29 ONNETTOMUUSSELOSTEEN TÄYTTÄMINEN Onnettomuusselostetta (PRONTO) täytettäessä tulee huomioida, että korjauskehotuksia ja laskuja käsittelevän henkilöstö tulee pystyä selvittämään selosteista helposti paloilmoituksen syy ja korjauskehotuksen tai laskutuskriteerin täyttyminen. Edellä mainitun takia selosteessa on oltava vähintään seuraavat tiedot: - hälyttänyt ilmaisin, jonka sijainti on selkeästi kuvattu (esim. huoneen nro/ilmaisimen numero/krs jne.) - kuvaus tapahtuneesta: esim. tilassa porattu seinää ja irtikytkentää ei ole tehty - kirjattu pelastuslaitoksen ja kiinteistön toimenpiteet: esim. tarkastettu tila, keskeytetty remonttityö ja määrätty paloilmoittimen hoitajan tekemään irtikytkennät ja takaisinkytkentä, kun työt loppuvat. Liitteessä 1 on tarkemmat ohjeet PRONTOn täyttämiseen. Onnettomuusselosteet tulee tehdä viivytyksettä. Jos PRONTO-järjestelmä ei toimi, tulee selosteen täyttäjän ottaa välittömästi yhteyttä valmiussuunnittelija Heidi Saltiola. Puutteellisesti täytetyt onnettomuusselosteet palautetaan täydennettäväksi. Valmiussuunnittelija Heidi Saltiola tekee säännöllisesti listan puutteellisesti täytetyistä selosteista KIRJALLINEN KORJAUSKEHOTUS TOISESTA ERHEELLISESTÄ PALOILMOITUKSESTA Toisesta erheellisestä paloilmoitinhälytyksestä, joka on sattunut edeltävän kahdentoista kuukauden aikana (huom. ei kalenterivuosi), Heidi Saltiola lähettää kiinteistölle postitse kirjallisen korjauskehotuksen (Liite 2). Korjauskehotus lähetetään omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle (taholle, joka on tehnyt sopimuksen hätäkeskuksen kanssa). Kiinteistöllä tulee olla kohtuullinen aika korjata puutteet, jotta paloilmoittimesta ei aiheudu toistuvia erheellisiä ilmoituksia. Osa puutteista pystytään toteuttamaan välittömästi tai muutamassa päivässä.