VALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Johtokunta VALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelma on pelastuslain 79 mukainen riskien arviointiin perustuva, julkinen asiakirja, jossa määritetään suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet suunnitelmakaudella.

2 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 1 Siirtyminen riskien arviointiin perustuvaan valvontaan Kuva 1. Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä on määritelty pelastuslain (468/2003) ja asetuksen (787/2003) mukaisesti kerran vuodessa tarkastettavat kohteet. Palvelutasopäätöksessä on päätetty ne kohteet, jotka tarkastetaan kerran kolmessa vuodessa ja kohteet, joiden tavoitteellinen tarkastusväli on ollut kerran 10 vuodessa. Vuoden 2012 osalta on tehty toimenpiteitä, suunniteltu tulevaa ja siirrytty vähitellen kohti uuden pelastuslain (379/2011) mukaista riskien arviointiin perustuvaa valvontaa. Ensimmäinen valvontasuunnitelma kattaa loppuvuoden 2012 ja toimii pääasiassa vuoden 2013 valvontatoimia ohjaavana asiakirjana. Muutokset ja hyväksyntä Valvontasuunnitelman hyväksyy Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta. Hyväksytty valvontasuunnitelma tulee ensimmäisen kerran toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi mennessä ja jatkossa kerran vuodessa. Valvontasuunnitelma-asiakirjan ylläpidosta vastaa riskienhallintapäällikkö. Pelastusjohtaja hyväksyy suunnitelmaan tehtävät merkittävät muutokset. Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä

3 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 2 Johdanto Pelastuslain uudistamista valmistellessa havaittiin, että pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisy järjestelyt tulevat muuttumaan voimakkaasti. Jotta uusiin suunnitteluvelvoitteisiin pystyttäisiin lain voimaantultua vastaamaan, pelastusjohtajien hallitus asetti Valvontasuunnitelmatyöryhmän. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin valvontasuunnitelmaohjeen laatiminen pelastuslaitosten työn helpottamiseksi. Pelastusjohtajat päättivät kokouksessaan suositella työryhmässä laaditun valvontasuunnitelmaohjeen sekä siihen sisältyvien palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden käyttöönottoa pelastuslaitoksille. Pelastuslaitosten turvallisuuspalvelualue on päivittänyt pelastuslaitosten valvontasuunnitelmatyöryhmän kokoonpanon ja tarkentanut työryhmän toimeksiantoa. Toimikauden kuluessa työryhmä täydentää ja tarkentaa valvontasuunnitelman runkoa asuntojen palotarkastusten ja muun valvonnan sekä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa tehtävän valvontayhteistyön osalta. Näiden lisäksi työryhmä tarkastelee valvontatoimintaan liittyvien hankkeiden rajapintojen ja sisällön yhteensovittamista valvontasuunnittelun näkökulmasta. Toimikauden loppuun mennessä työryhmä arvioi pelastuslaitosten valvontasuunnitelmien toimivuutta esiin tulleiden kehittämistarpeiden perusteella, selvittää valvontatoiminnan arviointiin käytettäviä seurantamuuttujia sekä tekee esityksiä mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä valvontatoiminnan edelleen kehittämiseksi. Lisäksi työryhmä seuraa ja tukee sekä tarvittaessa osallistuu valvontatoimintaa ja sen kehittämiseen liittyvien tutkimus ja koulutushankkeiden toteuttamiseen, sekä muilla tavoin edistää pelastustoimen valvontatoiminnan kehittymistä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen valvontasuunnitelman kirjallisen osan on valvontasuunnitelmaohjeen pohjalta kirjoittanut riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti. Tarkastusvälien määrittämiseen, kohdetietojen päivittämiseen ja riskien arviointiin on käytännössä osallistunut koko pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevä päällystö.

4 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 3 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 MÄÄRITELMÄT JA VALVONTATEHTÄVIEN KIRJAUS PRONTOON VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS VALVONTATOIMINTA JA -MENETELMÄT VALVONTASUUNNITELMASTA JA VALVONTAKÄYNNEISTÄ TIEDOTTAMINEN VALVONTATOIMINTA YRITYSTEN JA LAITOSTEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A1-A6) ASUINRAKENNUKSIEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A7) VAPAA-AJAN ASUNTOJEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET (A8) VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA YHTEENVETO KALENTERIVUODEN 2012 AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA YHTEENVETO KALENTERIVUODEN 2013 AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT VALVONTAKÄYNNIT KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA SEURANTA VALVONNAN TOTEUTUMISEN KIRJAAMINEN PRONTOON RESURSSIEN KIRJAAMINEN PRONTOON ALUEELLISEN SEURANNAN TYÖVÄLINEITÄ LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN LIITE A1. VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT LIITE A2 VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISTEN TARKASTUSVÄLIEN PERUSTEET LIITE A3: VTT:N LAATIMA TARKASTELU RAKENNUSPALOJEN OMAISUUSRISKI PINTA-ALALUOKITTAIN LIITE B. ASUINRAKENNUKSET JA VAPAA-AJAN ASUINRAKENNUKSET LIITE B1. ASUINRAKENNUSTEN JA VAPAA-AJAN ASUINRAKENNUSTEN TARKASTUKSET LIITE B2. TAUSTA-AINEISTOA LIITTYEN ASUINRAKENNUSTEN RISKEIHIN LIITE B3. PALOKUOLEMAT LIITE B4. ASUINALUELUOKITUS... 50

5 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 4 Määritelmät ja valvontatehtävien kirjaus PRONTOon Nimike Määritelmä PRONTO luokittelu A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-8 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A1 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A2 A3 Kokoontumis- ja liiketilat, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A3 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A4 A5 Maatalousrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-5 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A5 A6 Muut rakennukset ja kohteet, joiden ohjeellinen tarkastusväli on riskiperusteisesti 1-10 vuotta. Tarkastusvälejä on avattu tarkemmin liitteessä A1 Yleiset palotarkastukset - + A6 A7 Asuinrakennukset, joiden ohjeellinen tarkastusväli määräytyy riskiperusteisesti henkilövahinkojen perusteella eri tavoin eri asuinalueilla. Asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin liitteessä B1 Yleiset palotarkastukset - + Asuinrakennukset A8 Vapaa-ajan asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennusten riskejä on selvitetty tarkemmin liitteessä B1 Yleiset palotarkastukset - + Vapaa

6 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 5 Nimike Määritelmä PRONTO luokittelu Asiakirjavalvonta Asiakirjavalvontaa on tarkastuskäynneistä erilliset asiakirjavalvontatoimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Tähän kirjataan pelastuslain nojalla tehty asiakirjavalvonta. Valvontasuoritteeksi luetaan se suunnitelmassa määritelty valvonta, jossa asiakirjaa on todellisuudessa arvioitu niin, että sen aiheuttamiin toimenpiteisiin on varauduttu. Siten jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa valvontasuoritteeksi. Kukin valvontasuorite merkitään vain yhteen kohtaan taulukossa. Samassa suoritteessa voidaan käsitellä useita samaan asiaan liittyviä asiakirjoja. Jos asiakirjavalvonta tapahtuu valvontakäynnin yhteydessä, asiakirjavalvontaa ei kirjata. Asiakirjavalvonta +Omavalvont alomakkeet +Pelastussuun nitelmat +Yleisötapaht umien pelastussuunnitelmat +Palotekniste n laitteiden Asiantuntijapalvelut Suoritetut toimenpiteet -kohtaan merkitään tarkastuskäynneistä, asiakirjavalvonnasta tai kemikaalilainsäädännön nojalla tehdyistä tarkastusten ja päätöksistä erillisten asiantuntijapalvelutapahtumien määrä. Kukin palvelukokonaisuus merkitään vain yhteen kohtaan taulukossa. Samassa asiantuntijapalvelutapahtumassa voidaan toteuttaa useita eri palveluita ja ne merkitään vain pääasiallisen palvelutyypin mukaan. Jos asiantuntijapalvelu tapahtuu valvontakäynnin tai asiakirjavalvonnan yhteydessä, asiantuntijapalvelua ei kirjata. Myöskään kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävien tarkastusten ja päätösten yhteydessä tapahtuvia asiantuntijapalveluita ei kirjata. Asiantuntijapalvelut + Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus + Muut lausunnot + Muut päätökset

7 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 6 Erityinen palotarkastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Palotarkastukset, Erityiset palotarkastukset Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Jos käynti ei suoranaisesti liity rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin vaan on luonteeltaan neuvovaa ja ohjaavaa, käynti kirjataan Asiantuntijapalveluihin. Jos samalla käynnillä toteutuu useita tarkastusluokkia, tulee käynti kirjata pääasiallisen tarkoituksen mukaisesti. Kukin tarkastuskäynti merkitään vain yhteen kohtaan. Jos käynnillä suoritetaan yleinen palotarkastus, se luokitellaan aina pääasialliseksi tarkoitukseksi. Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset, kohta Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Vaarallisten kemikaalien tarkastukset Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka EI ole samalla palotarkastus. Jos kohteessa suoritetaan samalla palotarkastus, merkitään valvontakäynti palotarkastuskohtaan. Kemikaalilainsäädännöllä tarkoitetaan tässä varsinaisen kemikaalilainsäädännön lisäksi myös räjähdysvaarallisista aineista annettuja lakeja. Kohtaan merkitään palotarkastuksista ja pelastuslain nojalla tehdystä asiakirjavalvonnasta erillisten tapahtumien määrä. Kukin palvelukokonaisuus merkitään vain yhteen kohtaan taulukossa. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset + käynnit, Vaarallisten kemikaalien tarkastukset

8 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 7 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja mom.). Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset + käynnit Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Esimerkiksi rakennustyömaiden lämmitykseen käytetyt nestekaasulaitteistot. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset + käynnit Omavalvontalomakkeet Omavalvontalomakkeilla tarkoitetaan pelastuslaitoksen pyynnöstä kohteen itsensä suorittamaa tarkastusta ja siitä täytettyä lomaketta. Omavalvontalomakkeita käytetään lähinnä asuinrakennuksissa. Omavalvontalomakkeet voivat olla sähköisessä muodossa, esimerkiksi internetissä, tai paperisena. Asiakirjavalvonta, + Omavalvontalomakkeet, Prontossa omavalvontalomakkeet kohtaan merkitään tarkastuskäynneistä erillisten asiakirjavalvontatoimenpiteiden määrä. Kukin valvontasuorite merkitään vain yhteen kohtaan taulukossa. Samassa suoritteessa voidaan käsitellä useita samaan asiaan liittyviä asiakirjoja. Jos asiakirjavalvonta tapahtuu valvontakäynnin yhteydessä, asiakirjavalvontaa ei kirjata. Esim. ennen yleistä palotarkastusta tapahtuvaa asiakirjojen läpikäyntiä ei kirjata. Valvontasuoritteeksi luetaan se suunnitelmassa määritelty valvonta, jossa asiakirjaa on todellisuudessa arvioitu niin, että sen aiheuttamiin toimenpiteisiin on varauduttu. Pelastuslaitokselle toimitettujen, mutta arvioimattomien lomakkeiden määriä ei kirjata.

9 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 8 Omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit Ne tarkastuskäynnit, jotka tehdään kohteisiin, joilta on vaadittu omavalvontaa. Tähän merkitään käyntien lukumäärä kohteisiin, joista: ei ole saatu omavalvontalomaketta pistokoemaisesti muihin omavalvontakohteisiin tehtyjen käyntien lukumäärä. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää Palotarkastukset, + Muut palotarkastukset, Omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit Pyydetty palotarkastus Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset ovat yleensä maksullisia. Palotarkastukset, Ylimääräiset palotarkastukset Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus Rakentamista neuvova ja ohjaava palvelutapahtuma, joka ei liity erityiseen palotarkastukseen tai paloteknisten laitteistojen asiakirjavalvontaan. Jos neuvonta tai ohjaus liittyy ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista tehtävään valvontakäyntiin, kokonaistapahtuma kirjataan Erityiseksi palotarkastukseksi eikä sitä kirjata Asiantuntijapalveluihin. Kukin palvelukokonaisuus merkitään vain yhteen kohtaan taulukossa. Samassa asiantuntijapalvelutapahtumassa voidaan toteuttaa useita eri palveluita ja ne merkitään vain pääasiallisen palvelutyypin mukaan. Jos asiantuntijapalvelu tapahtuu valvontakäynnin tai asiakirjavalvonnan yhteydessä, asiantuntijapalvelua ei kirjata. Asiantuntijapalvelut TAI Asiakirjavalvonta TAI Palotarkastukset, Erityinen palotarkastus Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Huom. taksasuosituksen mukaan tästä voi periä korkeamman maksun. Palotarkastukset + Muut palotarkastukset Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi.

10 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 9 Valvontakohde Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Tiedot kirjataan kohdeluokittain. Jos samalla käynnillä toteutuu useita tarkastusluokkia, tulee käynti kirjata pääasiallisen tarkoituksen mukaisesti. Kukin tarkastuskäynti merkitään vain yhteen kohtaan. Jos käynnillä suoritetaan yleinen palotarkastus, se luokitellaan aina pääasialliseksi tarkoitukseksi. Palotarkastukset, Yleiset palotarkastukset Yleisötilaisuuden palotarkastus Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia. Jos samalla käynnillä toteutuu useita tarkastusluokkia, tulee käynti kirjata pääasiallisen tarkoituksen mukaisesti. Kukin tarkastuskäynti merkitään vain yhteen kohtaan. Jos käynnillä suoritetaan yleinen palotarkastus, se luokitellaan aina pääasialliseksi tarkoitukseksi. Palotarkastukset, Yleisötilaisuuksien palotarkastukset

11 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 10 Ylimääräinen palotarkastus Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Jos samalla käynnillä toteutuu useita tarkastusluokkia, tulee käynti kirjata pääasiallisen tarkoituksen mukaisesti. Kukin tarkastuskäynti merkitään vain yhteen kohtaan. Jos käynnillä suoritetaan yleinen palotarkastus, se luokitellaan aina pääasialliseksi tarkoitukseksi. Palotarkastukset, Ylimääräiset palotarkastukset Öljylämmityslaitteiston katsastus ja tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 17 ja 20 :ien mukainen tarkastus ja käyttöönoton katsastus, joka tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Lämmityslaitteiston tarkastus- ja valvontakäynti, joka EI ole samalla palotarkastus. Jos kohteessa suoritetaan samalla palotarkastus, merkitään valvontakäynti Prontossa palotarkastuskohtaan. Esim. jos erityisen palotarkastuksen yhteydessä suoritetaan myös lämmityslaitteiston katsastus tai tarkastus, sitä ei merkitä tähän. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset + käynnit, Öljy-, hake- ja pellettilämmityslaitteistojen

12 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Valvontasuunnitelman tarkoitus 1.1 Valvontatoiminta ja -menetelmät Pelastuslaki (379/2011) astui voimaan Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Seuraavaa vuotta koskeva suunnitelma pyritään hyväksymään hyvissä ajoin talousarvion ja palvelutasopäätöksen valmistelun kanssa samassa aikataulussa. Valvontasuunnitelmaan kerätään jatkossa tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet ja yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen normien vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa.

13 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 12 Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitosten verkoston Turvallisuuspalvelut -palvelualue pyrkii laatimaan pelastuslaitoksille yhteisen suosituksen toimintaohjeeksi ns. uhkasakko-käytännöissä sekä tutkintapyynnöissä poliisille. Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Valtakunnallisesti ehdotetaan luokkiin A1-A6 kuuluvien kohteiden palotarkastusten muuttamista maksulliseksi vuoden 2013 alusta lukien. Asuinrakennusten palotarkastuksia ei ole ehdotettu maksullisiksi. Palotarkastusmaksujen suuruudesta ja käyttöönottamisesta päätetään vuoden 2012 aikana, kun kaikki selvitykset asiassa ovat valmistuneet. Palotarkastusmaksu määritellään alueen pelastustoimen taksaluettelossa. 1.2 Valvontasuunnitelmasta ja valvontakäynneistä tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta työryhmän näkemyksen mukaan riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internetsivut, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. Hyväksytty valvontasuunnitelma-asiakirja julkaistaan Keski-Suomen pelastuslaitoksen internetsivuilla. Yksittäisen valvontakohteen osalta suunniteltu tarkastusajankohta ja toteutunutta valvontakäyntiä koskevat tiedot ylläpidetään palotarkastussovelluksessa. Suunnitellun valvontakäynnin ajankohdan lähestyessä pyritään siitä ilmoittamaan kohteen omistajille kohdekohtaisesti aina etukäteen hallintolain (434/2003) 39 mukaista menettelyä käyttäen.

14 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Valvontatoiminta 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset (A1-A6) Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille on määritelty uudet tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Liitteessä A1 on esitetty valvontasuunnitelmatyöryhmän, jäljempänä työryhmä, näkemys kohderyhmien tarkastusväleiksi. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Tausta-aineistoa on liitteissä A2 ja A3. Keski-Suomen pelastuslaitos on ensimmäistä kertaa tarkastusvälejä määrittäessään käyttänyt suoraan työryhmän suosituksia. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tulevina vuosina, vuodesta 2013 alkaen, tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastussovellukseen tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet suositellaan ryhmittelemään neljään pääluokkaan liitteen A1 mukaisesti: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. Lisäohjeita tarkastusvälin muuttamisesta on liitteessä A1.

15 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 14 Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin turvallisuuskampanjointia. Taulukko 1. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärät luokissa A1-A6 vuonna 2012 ja Kohde Kohteita yhteensä Vuonna 2012 tar- Vuonna 2012 suo- [lkm] kastettavat koh- ritettavat tarkas- teet [lkm] tukset [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Yhteensä A1-A Taulukon huomautukset: Tarkastusväli voi olla alle yhden vuoden, joten kahden oikeanpuoleisen sarakkeen lukumäärät eivät ole välttämättä samoja. Kunkin luokan sisällä kohteiden tarkastusväli voi olla 6 kk-120 kk riippuen kohteesta, joten summasarakkeista ei voi laskea yleispätevää keskimääräistä tarkastusväliä. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuo-

16 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 15 delle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Asuinrakennuksien määräaikaiset palotarkastukset (A7) Keski-Suomen pelastuslaitoksella on ollut tavoitteena sen perustamisesta lähtien tarkastaa 10 % vakituisista asuinrakennuksista vuosittain. Tarkastettavat kohteet on valittu piirakkamallilla siten, että jokaisen kunnan alue tulee käytyä läpi kokonaisuudessaan kymmenen vuoden aikana. Osassa keskisuomalaisista kunnista on päästy tavoitteisiin, osassa ei lähellekään ja kokonaisuutena vuosittain tarkastusvuorossa olevista asuinrakennuksista on onnistuttu tarkastamaan vain noin puolet. Keski-Suomen pelastuslaitoksella siirrytään piirakkamallista riskiperusteiseen asuinrakennusten määräaikaistarkastuksiin ja omavalvontatarkastuksiin vuoden 2013 aikana. Asuinrakennusten palotarkastusta ei lopeteta yhdessäkään kunnassa. Vuonna 2012 palotarkastusrekisterin uudelleenjärjestely on vienyt huomattavan määrän käytettävissä olevasta onnettomuuksien ehkäisyn resurssista. Vuonna 2013 valvontakäyntiä edellyttävien asuinrakennusten palotarkastusten kokonaismäärä suunnitelmassa laskee realistiselle tasolle suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Vaikuttavuutta onnettomuuksien ehkäisyyn haetaan uusilla menetelmillä, kuten omavalvontatarkastuksilla ja asuinalueittain kohdennetulla turvallisuusviestinnällä. Omavalvonnalla on mahdollista saavuttaa samoilla resursseilla nopeammassa rytmissä suurempi osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoista kuin perinteisellä piirakkamallilla. Omavalvonta ja valvontakäyntejä edellyttävät kohteet jaetaan kuntakohtaisesti ja riskiperusteisesti liitteessä B4 esitetyllä tavalla hyödyntäen viimeisintä asuinalueluokitustutkimusta. Asuinrakennusten määräaikaistarkastusmallina vuodesta 2013 alkaen on riskien arviointiin perustuva ja vaikuttavuuteen tähtäävä täsmämalli. Omavalvontalomakkeiden ja pientalon paloturvallisuusoppaiden massapostitusta pilotoidaan Jyvässeudun toiminta-alueella vuoden 2012 aikana. Pilotista saaduilla kokemuksilla omavalvontamenetelmä koulutetaan ja laajennetaan käytännöksi vuoden 2013 aikana koko maakunnan alueelle. Asuinrakennusten yhtenä valvontamuotona palotarkastusten rinnalla tullaan lisääntyvässä määrin käyttämään asuntojen omavalvontalomaketta. Omavalvontalomake vastauskuorineen ja soveltuvine valistusmateriaaleineen lähetetään massapostituksena suunnitellusti rajatulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää.

17 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 16 Asuinrakennuksien riskeihin liittyvää tutkimus- ja tausta-aineistoa, jotka on esitetty liitteessä B, on hyödynnetty palotarkastusten suuntaamisessa. Taulukko 2. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärät asuinrakennuksissa (luokassa A7) vuonna 2012 ja Kohde Kohteita yh- Vuonna 2012 tar- Vuonna 2012 suoritetta- teensä [lkm] kastettavat kohteet vat tarkastukset [lkm] [lkm] A7 Asuinrakennukset * 5 500* Kohde Kohteita yh- Vuonna 2013 tar- Vuonna 2013 suoritetta- teensä [lkm] kastettavat kohteet vat tarkastukset [lkm] [lkm] A7 Asuinrakennukset ** 2 000** Taulukon huomautukset: * Omavalvontalomakkeita lähetettiin asuinrakennukseen Jyvässeudulla vuonna 2012, joista vain osa edellyttää varsinaista valvontakäyntiä (lomakkeiden lähetys ja vastaanotto merkitään asiakirjavalvonnaksi) ** Omavalvontamenetelmän käyttö laajennetaan koko Keski-Suomen maakunnan alueella tarkastusvuorossa oleviin asuinrakennukseen, joista vain osa edellyttää varsinaista valvontakäyntiä (lomakkeiden lähetys ja vastaanotto merkitään asiakirjavalvonnaksi). Arvio on, että noin 75 % lähetetyistä lomakkeista palautuu täytettyinä. Valvontakäyntejä tehdään lähtökohtaisesti niihin asuinrakennuksiin, joista omavalvontalomake ei palaudu. Lisäksi tehdään varmentavia valvontakäyntejä noin 5 prosenttiin kohteista, joista omavalvontalomake on palautunut asiallisesti täytettynä.

18 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset (A8) Keski-Suomen pelastuslaitoksella vapaa-ajan asuntojen palotarkastuksia on tehty vain pyydettäessä tai piirakkamallilla toimittaessa vuosittain tarkastettavan alueen sisällä satunnaisesti. Vallitsevaa käytäntöä ei ole perusteltua muuttaa. Valvontasuunnitelmatyöryhmä on tehnyt analyysiä vapaa-ajan asuntoihin liittyvistä riskeistä ja kirjannut ohjeeseensa vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnan suunnittelussa huomioitavia seikkoja: Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä Suomessa on arviolta mökkiä tai vastaavaa 1,1 kuollutta per mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per asuntoa [Kokki ja Jäntti 2009, liitteen B2 lähdeluettelo]. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita. Lomamökkialueilla kannattaa huomioida ajoittain kasvava ihmismäärä ja lomakäyttäytyminen kasvavat riskit. Nämä ovat valvontakohteita, joiden tarkastusväli on syytä käsitellä liitetaulukon A1 mukaisesti. Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa voidaan hyödyntää omatarkastuslomakkeita. 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastusviranomaiset osallistuvat oman alueensa muiden viranomaisten valvontakäynteihin seuraavasti: Rakennusvalvontaviranomaisten suorittamiin rakennusten osittaisiin loppukatselmuksiin kahdenvälisissä viranomaissopimuksissa tarkemmin sovitulla tavalla ja tarvittaessa pyydettäessä muulloinkin.

19 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 18 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) suorittamiin tarkastuksiin kohteissa, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista pyydettäessä mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöviranomaisten suorittamiin ympäristökatselmuksiin pyydettäessä. Yhteistyötä tehdään öljysäiliöiden ja öljylämmityslaitteistojen valvonnassa. Poliisiviranomaisen kanssa yleisötilaisuuksien tarkastuksiin tapahtumakohtaisen riskinarvion perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota pyrotekniikkaan, ilotulituksiin ja tapahtumapaikan paloturvallisuuteen sekä osallistujamäärään (yli 200 henkilöä). Pelastussuunnitelmavelvollisten yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa vähintään asiakirjavalvontaa. Terveystarkastajien suorittamiin valvontakäynteihin esimerkiksi ravintoloissa pyydettäessä samaan aikaan muiden viranomaisten kanssa. Puolustusvoimien hallinnassa olevien sotilaskohteiden ja varuskuntien alueella tarkastuksiin puolustusvoimien ilmoittamilla tarkastusväleillä. Pelastuslaitoksella on tätä varten nimetty puolustusvoimien palotarkastusyhteyshenkilö. Salassa pidettävien kohteiden osalta noudatetaan puolustusvoimien ohjeita tarkastusten kirjaamisesta palotarkastussovellukseen. Pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) mukaisten palonilmaisulaitteistojen ja automaattisten sammutuslaitteistojen tarkastuslaitosten suorittamiin tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Tarkastuslaitosten paloturvallisuuslaitteistoille tekemän ja pelastuslaitokselle toimittaman tarkastuspöytäkirjan tallennus palotarkastussovellukseen kirjataan asiakirjavalvonnaksi. Nuohoojien tekemien vikailmoitusten perusteella tarvittaessa. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle.

20 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Yhteenveto kalenterivuoden 2012 aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 3. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna Kohde Kohteita yhteensä Vuonna 2012 tar- Vuonna 2012 suo- [lkm] kastettavat koh- ritettavat tarkas- teet [lkm] tukset [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Yhteensä A1-A A7 Asuinrakennukset * 5 500* A8 Vapaa-ajan rakennukset Yhteensä A1-A

21 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 20 *Omavalvontatarkastuksia asuinrakennukseen Jyvässeudulla, joista vain osa edellyttää varsinaista valvontakäyntiä (lomakkeiden lähetys ja vastaanotto merkitään asiakirjavalvonnaksi). Mikäli kohteesta lomake palautuu 75 %, merkitsee se sitä, että valvontakäyntejä tulee tehtäväksi 0,25 * kohteeseen = 321,75 eli 322 kohteeseen. Tämän lisäksi tehdään 5 % varmentavia, pistokoeluontoisia tarkastuksia niihin kohteisiin, joista lomake palautettiin asianmukaisesti täytettynä. Jälkimmäisestä tulee yhteensä 0,05 * 0,75 * kohdetta = 48,2625 eli 48 kohdetta. Taulukkoon on tehtävien valvontakäyntien sarakkeeseen laskettu suuntaa antava arvio suoritettavien tarkastusten määräksi luokassa A7 asuinrakennukset kaavalla = Kemikaalivalvontaa varaudutaan suorittamaan noin 150 valvontakäynnin verran, uudiskohteiden käyttöönottoa edeltäviä erityisiä palotarkastuksia noin 100 ja olemassa olevia poistumisturvallisuusselvityksiä käsittelemään noin 20 kohteen osalta. Muita valvontakäyntiä edellyttäviä palotarkastuksia, ylimääräisiä palotarkastuksia ja jälkitarkastuksia varaudutaan tekemään noin 600 kohteessa.

22 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Yhteenveto kalenterivuoden 2013 aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 4. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna Kohde Kohteita yhteensä Vuonna 2013 tar- Vuonna 2013 suo- [lkm] kastettavat koh- ritettavat tarkas- teet [lkm] tukset [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Yhteensä A1-A A7 Asuinrakennukset ** 2 000** A8 Vapaa-ajan rakennukset Yhteensä A1-A

23 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 22 **Omavalvontatarkastukset laajennetaan koko Keski-Suomen maakunnan alueella tarkastusvuorossa oleviin asuinrakennukseen, joista vain osa edellyttää varsinaista valvontakäyntiä (lomakkeiden lähetys ja vastaanotto merkitään asiakirjavalvonnaksi). Arvio valvontakäyntien määrästä asuinrakennuksiin vuonna 2013 on 0,25* ,05*0,75*6 970 = 2003,875 eli 2000 kohdetta. Kemikaalivalvontaa varaudutaan suorittamaan noin 150 valvontakäynnin verran, uudiskohteiden käyttöönottoa edeltäviä erityisiä palotarkastuksia noin 100 ja olemassa olevia poistumisturvallisuusselvityksiä käsittelemään noin 50 kohteen osalta. Muita valvontakäyntiä edellyttäviä palotarkastuksia, ylimääräisiä palotarkastuksia ja jälkitarkastuksia varaudutaan tekemään noin 600 kohteessa.

24 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat valvontakäynnit Keski-Suomen pelastuslaitos ei ole vuonna 2012 tai 2013 suunnitellut tekevänsä muita pelastuslain nojalla tehtäviä valvontakäyntejä, mitä ei edellä luvussa 2 ole mainittu. Pelastusviranomaiset valvovat kuitenkin poistumisturvallisuusselvitysten laatua ja antavat neuvoja niiden laatimisessa. Pelastusviranomaiselle toimitetut ja pelastuslain 20 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti arvioidut poistumisturvallisuusselvitykset tallennetaan palotarkastussovellukseen ja yhteenvedot raportoidaan prontoon VALVONTATEHTÄVÄT-lomakkeella. Kohtaan merkitään kaikkien pelastuslaitoksen pelastuslain 20 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla arvioimien poistumisturvallisuusselvitysten määrä, riippumatta siitä tapahtuiko käsittely toisen suoritteen yhteydessä tai erillisenä tapahtumana. Esimerkiksi yleisellä palotarkastuksella käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset kirjataan. Käsitellyksi selvitykseksi luetaan se suunnitelmassa määritelty valvonta, jossa asiakirjaa on todellisuudessa arvioitu pelastuslain 20 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla niin, että sen aiheuttamiin toimenpiteisiin on varauduttu. Pelastuslaitokselle toimitettujen, mutta arvioimattomien selvitysten määriä ei kirjata. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä; keskeisintä lainsäädäntöä ovat kemikaalilaki 744/1980, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. räjähdeasetus 473/1993. (TEM valmistelee lainsäädännön osittaista uudistamista). Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan suorittaa määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Työryhmä suosittaa kiinnittämään erityistä huomioita merkittävillä pohjavesialueilla sijaitseviin, käytössä tai käytöstä poistettuihin, rakennuksissa tai maan alla oleviin, vanhoihin öljysäiliöihin asuinrakennusten ja muiden kohteiden palotarkastusten yhteydessä.

25 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 24 Keski-Suomessa tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien öljysäiliöiden kuntoa tarkkaillaan myös asiakirjavalvontana öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia tekevien liikkeiden pelastuslaitokselle välittämien pöytäkirjoja palotarkastussovellukseen säännöllisesti kirjaamalla. Pelastusviranomainen voi periä suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat kemikaaliturvallisuuslakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin nojautuviin säädöksiin (asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995, nestekaasuasetus 711/1993, asetus kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999, räjähdeasetus 473/1993). Pelastuslaki (379/2011) antaa myös säädösperustan palotarkastusten maksullisuudelle. Lisäksi on huomattava, että eräät valvontakohteet (mm. eräät nestekaasukohteet, räjähteiden varastointi myymälässä ja työmailla) siirtyvät mahdollisesti TUKESilta pelastusviranomaisille. Valmisteltavissa olevissa kemikaaliturvallisuudesta annettavissa asetuksissa on ehdotettu mm. kaupan varastoinnin menettelyn muuttamista siten, että pääasiassa ilmoitus kaupan varastoinnista annettaisiin alueen pelastusviranomaiselle, kun pelastuslaitos on aiemmin ollut lupaviranomaisena vain ilotulitteiden myynnin osalta. Myös vähittäismyymälän taikka kauppakeskuksen toiminta olisi aina kemikaalimääristä riippumatta vähäistä ja valvonta kuuluisi siten pelastusviranomaiselle, vaikka valvonta tällä hetkellä kuuluu TUKESille.

26 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu Seuranta 4.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen PRONTOon Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan kuukausittain ja kunnittain PRONTOn VALVONTATEHTÄVÄTlomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään kohteiden rakennuskannasta saadun tiedon perusteella arvioitu kokonaismäärä sekä valvontasuunnitelman mukaiset, raportointivuonna tarkastettavat kohteet että muut valvontatoimenpiteet. Muita lomakkeen palotarkastukset-kohtaan kirjattavia tarkastuksia ovat jälkitarkastukset, erityiset palotarkastukset, ylimääräiset palotarkastukset, yleisötilaisuuksien palotarkastukset sekä omavalvontakohteiden tarkastuskäynnit. Tarkastusmäärien lisäksi vuosittain tulee raportoida myös muilla keinoin suoritettu valvonta, joita varten VALVONTATEHTÄVÄT-lomakkeella on seuraavat taulukot: Asiakirjavalvonta, Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset, Asiantuntijapalvelut ja Poistumisturvallisuusselvitykset. Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan. 4.2 Resurssien kirjaaminen PRONTOon Valvontatyötä tekevät Keski-Suomen pelastuslaitoksessa pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja, riskienhallintapäällikkö, pelastuspäällikkö, aluepalopäälliköt, hallinto- ja talouspäällikkö, palopäälliköt, apulaispalopäälliköt, palomestarit, palomestari-palotarkastajat, ruiskumestarit, paloesimiehet, asemamestarit, sairaankuljetusmestarit, johtavat palotarkastajat, palotarkastajat, valmiuspäälliköt, viestipäälliköt ja kalustoinsinöörit sekä palotarkastustehtävää suorittaessaan ylipalomiehet, palomiehet ja palomieskalustonhoitajat. Valvottavat kohteet jaetaan työn haastavuuden mukaan seuraaviin ryhmiin: A1-A6 A7-A8 Päällystöviranhaltijat ja alipäällystö tietyin rajoituksin. Alipäällystö- ja miehistö, joita ovat paloesimiehet, ruiskumestari sekä palotarkastustehtävää suorittaessaan ylipalomiehet, palomiehet (ml. palomies-sairaankuljettajat, ensihoitajat) ja palomies-kalustonhoitajat. Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Onnettomuuksien ehkäi-

27 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 26 sevän työn vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaamalla alueen resursseja alueella sattuneisiin onnettomuuksiin. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. 4.3 Alueellisen seurannan työvälineitä Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Seuraavassa on esitetty ehdotuksia seurannan apuvälineiksi tarkoitetuista muuttujista. Ensi vaiheessa seurantamenetelmien on ajateltu pohjautuvan tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia Valvonnan toteutuminen Valvonnan toteutumisen seuranta tarkastusprosentin avulla on perinteinen mittari ja helposti toteutettavissa. Seuranta toteutetaan PRONTOon kuukausittain ja kohderyhmittäin kirjattavina lukumäärätietoina aiemmin tässä asiakirjassa esitetyllä tavalla. Mittarina toimii tarkastusprosentti, jonka yksikkönä on prosentti [%] ja joka lasketaan toteutuneiden ja suunniteltujen tarkastusmäärien suhteesta Resurssit Valvonnan toteutumiseen vaikuttaa käytettävissä olevat resurssit, joista päätetään palvelutasopäätöksessä. Valvontasuunnitelmassa voidaan jatkossa esittää aikasarjana prontosta saatavat, onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Vertailukohtana voidaan esittää muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. Prontosta vertailukelpoisia resursseja ei vielä ollut kerättävissä tähän valvontasuunnitelman versioon Vaikuttavuus Valvontasuunnitelman mukaisen valvontatoiminnan vaikuttavuutta pitäisi pystyä seuraamaan erilaisilla mittareilla. Valvontasuunnitelmatyöryhmä on esittänyt mittareiksi muiden muassa rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen esiintymistiheyttä, tapahtuneiden omaisuusvahinkojen ja alkusammutusyritysten seurantaa. Seurantamuuttujia käytettäessä on otettava huomioon alueellisesti käytössä olevan tilastoaineiston koko ja sen vaikutus johtopäätösten luotettavuuteen.

28 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 27 Valvontatoimien vaikuttavuus on mitattavissa vain pitkän aikavälin jälkeen. Kaikkiin ehdotettuihinkin mittareihin liittyy tekijöitä, jotka ovat myös muista seikoista kuin valvontatoiminnan onnistumisesta riippuvia. Asukasta kohden suhteutetut arvot on laskettu tilastokeskuksen tietoihin perustuen vakinaisen väestömäärän suhteessa. Mittarit eivät siten pysty huomiomaan matkailijoiden ja lomaasukkaiden maakunnassa välillisesti aiheuttamia onnettomuuksia. Keski-Suomen tilastoissa on huomioitava myös, että mittareiden arvoissa vuosittaiset vaihtelut voivat olla seurausta pienestä havaintojoukosta ja siksi yhden vuoden aineiston perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä valvonnan vaikuttavuuden kehittymisestä. Seuraavissa kuvissa (Kuvat 2-4) on esitetty Keski-Suomen alueella valvontatoiminnan vaikuttavuuden lähtötaso eri mittareilla mitattuna. Kuva 2. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen sekä muiden tulipalojen lukumäärät asukasta kohden [1/ as].

29 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 28 Kuva 3. Omaisuusvahinkosumma asukasta kohden [ /as]. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Kuva 4. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin [%]. Havaintojoukkoon on otettu vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei.

30 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 29 Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät liitteistä A2 ja A3. Taulukoissa esitetty Merlot-palotarkastusluokka on ohjeellinen ja voi vaihdella alueittain. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksilla Korjausmääräysten toteutuminen Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset

31 Valvontasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitos - Sivu 30 Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Asiakkaan sitoutuminen (korjausmääräysten toteutuminen) Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Poikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot (esim. Haag-listan kohteet) Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset