Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT -laitetiimeissä
|
|
- Olavi Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT -laitetiimeissä Leena Mäkelä Marja-Liisa Kangasmäki Eila Lantto Tuija Lumio Anne Peltovirta Mirja Wendelin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003
2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003 TYÖUUPUMUKSEN KARTOITTAMINEN KESKUSSAIRAALAN SÄDEDIAGNOSTIIKAN YKSIKÖN ANGIO- JA CT -LAITETIIMEISSÄ Leena MÄKELÄ, Marja-Liisa KANGASMÄKI, Eila LANTTO, Tuija LUMIO, Anne PELTOVIRTA, Mirja WENDELIN Tampereen yliopistollinen sairaala Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikkö Tampere 2002
3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2003
4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Työuupumuksen kartoittaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön angio- ja CT- laitetiimeissä Tekijä/tekijät: Leena Mäkelä, Marja-Liisa Kangasmäki, Eila Lantto, Tuija Lumio, Anne Peltovirta, Mirja Wendelin Julkaisun numero: 8/2003 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Sivumäärä: 14 s. + liitteet, (yht. 32 s.) Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön vuoden 2000 itsearvioinnissa nousi kehittämiskohteeksi henkilöstön jaksaminen. Uupumusprojekti sovittiin toteutettavaksi vuodelle Projektille myönnettiin kehittämisrahaa mk. Uupumusprojektin alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää uupumuskäsitteen sisältöä, uupumusta aiheuttavia tekijöitä, laatia seurantalomake ja toteuttaa työn uudelleen suunnittelua em. tulosten avulla. Projektin edetessä tavoitteita tarkistettiin. Työn uudelleen suunnittelu saatujen tulosten avulla siirrettiin vuoteen Seurantalomakkeen käytön aloittaminen sovittiin vuodelle Angio- ja CT- laitetiimeissä päätettiin toteuttaa tehtäväkuvien laadinta. Sädediagnostiikan yksikön toiminta on ympärivuorokautista ja henkilöstöä sijaisineen on n Heistä yli puolet osallistuu angio- ja CT-laitetiimien työkiertoon. Projekti aloitettiin vapaamuotoisella esikyselyllä, jonka tarkoituksena oli selvittää sen hetkinen tilanne henkilöstön jaksamisen tunteesta. Kyselyyn vastasi 36 henkilöä. Suomen vastaavan kokoisten sairaaloiden sädediagnostiikan yksiköihin suunnatulla kyselyllä kokosimme tietoja tutkimusmääristä ja käytössä olevista resursseista. Halusimme tietää, onko työn suoritemäärät nousseet koko maassa. Varsinaisella kyselytutkimuksella kartoitettiin väsymyksen ja uupumuksen tunteiden aiheuttajia angiotiimin ja CT-tiimin henkilöstölle. Tähän osallistui 53 henkilöä, joista haastateltiin 7 henkilöä. Henkilöstön väsymyksen ja uupumuksen tunteita aiheuttavina tekijöinä tuli esiin osaamattomuuden tunne, tarve ammatillisen osaamisen kehittämiseen, työnilon puuttuminen, kiireen tunne ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Kehittämistoimenpiteinä työryhmä on pohtinut työajan porrastusta, ammatillisen kehittymisen ja työkierron tehostamista, resurssien ja työnilon lisäämistä, tehtäväkuvien laatimista sekä hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa. Palautteena kehittämistoimenpiteiden toteutumisesta työryhmä suosittelee seurantakyselyn tekemistä kolmen vuoden aikajaksoina. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa/ Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, Tampere puh. (03)
5 Sisällysluettelo 1. Projektin taustaa Henkilöstön jaksaminen Sädediagnostiikan yksikön itsearviointi 4 2. Projektin tavoitteet Projektin alkutavoitteet Projektin uudet tavoitteet 4 3. Projektin organisaatio Projektiryhmä 5 4. Projektin toteutus Kartoitus Vapaamuotoinen esikysely Kyselytutkimus ja haastattelu Vertailutietojen kysely Kokoukset 7 5. Projektin tulokset Vapaamuotoinen esikysely Kyselytutkimus ja haastattelu Vertailutietojen kysely Angion vertailutiedot CT:n vertailutiedot Tavoitteiden saavuttaminen Projektin kustannukset Kehittämismääräraha Kehittämistoimenpiteet Työajan porrastus Ammatillinen kehittyminen, työkierto Ajanvaraus Tehtäväkuvat Hoitoisuusluokitus Työnilon lisääminen Seurantakysely Pohdinta 12 Lähdeluettelo 14 Liitteet
6 3 1. Projektin taustaa 1.1. Henkilöstön jaksaminen Keskussairaalan sädediagnostiikan yksikön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen radiologisia palveluja. Yksikössä tehdään moniammatillista tiimityötä kuudessa eri laitetiimissä (SDIA projekti). Jokaisessa laitetiimissä on vakituisia kaksi vastuuhoitajaa, vastuulääkäri ja osastonsihteeri sekä työkierrossa ko. pisteessä työskentelevä henkilöstö. Nykyinen nopea laitekehitys, uusien tutkimusmenetelmien käyttöönotto ja työmäärän lisääntyminen asettavat henkilöstön osaamiselle ja jaksamiselle suuria vaatimuksia. Päivystystutkimusten lisääntyminen suhteessa tilattaviin tutkimuksiin ja resursseihin on lisännyt henkilöstön jaksamattomuuden tunnetta. Sädediagnostiikan yksikön toiminta on ympärivuorokautista. Tämä asettaa henkilöstön osaamiselle suuret vaatimukset. Päivystysaikana on selviydyttävä pienemmällä henkilöstöllä kuin ajanvarausaikana ja kuitenkin on osattava lähes sama tutkimusvalikoima. Iltavuorossa ja viikonvaihdevuoroissa on 4-5 röntgenhoitajaa, yövuorossa on 2 röntgenhoitajaa ja röntgenlääkäri päivystää arkisin klo ja viikonloppuisin 24 t/vrk. Osastonsihteeri ei päivystä. Potilasturvallisuudesta on huolehdittava joka työvuoron aikana. Osaamisen riittämättömyyden tunne, henkilöstön pieni määrä ja päivystysajan tutkimusten lisääntyminen sekä potilaiden huonokuntoisuus ovat lisänneet henkilöstön väsymystä ja uupumuksen tunnetta. Uupumusprojektiin valittiin kaksi laitetiimiä, angion laitetiimi ja CT- laitetiimi, joiden toiminta eroaa toisistaan. Angiolaitetiimissä työskentely on pääosin ajanvarausaikana tapahtuvaa. Osa tutkimuksista on tilattuja, osa on päivystystutkimuksia. Ongelmana on lisääntynyt päivystystutkimusten määrä ja töiden jatkuminen yli suunnitellun työajan. Tutkimukseen odottavien potilaiden odotusajat ovat koko ajan kasvaneet. CT- laitetiimissä työskentely tapahtuu sekä ajanvarausaikana että päivystysaikana. Ongelmana on suuri päivystystutkimusten määrä, jota ei pystytä tekemään kulloisenkin työvuoron aikana, vaan työvuoron vaihtuessa seuraavalle vuorolle jää runsaasti tutkimuksia. Tämä rasittaa kaikkia työvuoroja. Jonotusajat tutkimuksiin ovat kasvaneet. Työniloa etsimässä, raportti jaksamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2000, todetaan että, organisaation toiminnan yksi keskeinen alue työuupumuksen ehkäisyssä on riittävä resursointi. Asiantuntijuutta ja
7 4 jaksamista parannetaan kehittämällä perehdyttämistä, osaamista ja työn sisältöä. Myös SDIA projektissa tuli esiin huoli henkilöstön jaksamisesta. Tämän lisäksi sädediagnostiikan yksikön kehittämisprojektina vuonna 2000 oli laitetiimityöskentelyn kehittäminen ja parantaminen Sädediagnostiikan yksikön itsearviointi Itsearvioinnissa syksyllä 2000 nousi parantamisalueena esiin henkilöstön jaksamisen tukeminen. Itsearvioinnissa sovittiin, että aluksi henkilöstön jaksamista selvitetään kahdessa laitetiimissä, joiksi valittiin ensin angio- ja magneettikuvaus- (MK)laitetiimit. MK- laitetiimissä toiminta muutettiin syksyllä 2000 yhdestä vuorosta kahteen vuoroon ja tämän toivottiin vaikuttavan henkilöstön jaksamiseen myönteisesti. MK- laitetiimin tilalle vaihdettiin tietokonekuvauslaitetiimi (CT), jossa jaksamisen tukeminen on myös ollut vahvasti esillä. Angiolaitetiimissä oli projektin aloitusvaiheessa kaksi tutkimushuonetta ja kolmas tutkimushuone otettiin käyttöön toukokuussa Tämä lisäsi angiolaitetiimin osaamistarvetta. Sädediagnostiikan yksikön johtoryhmä päätti palkata kouluttamista varten yhden ylimääräisen röntgenhoitajasijaisen. Kolmatta tutkimushuonetta varten ei tullut lisää henkilöstöresursseja. 1. Projektin tavoitteet 2.1. Projektin alkutavoitteet Työuupumusprojektin alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää uupumuskäsitteen sisältöä ja uupumusta aiheuttavia tekijöitä, laatia seurantalomake ja toteuttaa työn uudelleen suunnittelua edellä mainittujen arvioiden avulla Projektin uudet tavoitteet Projektin edetessä tavoitteita tarkistettiin. Työn uudelleen suunnittelu saatujen tulosten avulla siirrettiin vuoteen Seurantalomakkeen käyttö sovittiin aloitettavaksi vuodelle Lähtökohtatietona kysyttiin vertailutietoja eri yliopistosairaaloilta.
8 5 3. Projektin organisaatio Projektin asettaja oli sädediagnostiikan yksikön johtoryhmä Projektiryhmä Projektiryhmä valittiin eri ammattiryhmistä: Mäkelä Leena, Kangasmäki Marja-Liisa, Lantto Eila, Leppänen Martti Lumio Tuija, Peltovirta Anne, Wendelin Mirja, aoh, vetäjä rh el el ( ei osallistunut) rh rh rh Projektiin osallistui myös kasvatustieteiden yo, lastentarhanopettaja Johanna Vieri, jonka pro gradun aineisto tuli projektista. Laadunohjaaja Anne Pellikainen toimi tarvittaessa tukihenkilönä. 4. Projektin toteutus 4.1. Kartoitus Vieri määritteli työuupumusta ja työniloa pro gradu-tutkielmassaan, josta seuraavat otteet: Työuupumuksesta on kyse silloin, kun yksilö ei toivu työn aiheuttamasta väsymyksestä lepäämällä. Tällainen yliväsymys syntyy vasta pitkäaikaisen ja jatkuvan kuormittuneisuuden sekä stressin seurauksena. Tässä yhteydessä on kuitenkin suljettava pois normaaliin väsymykseen liittyvät tekijät, uneliaisuus, työhön kyllästyminen ja depressio. (Heiske 1997, 191; Maslach 1986, 22.) Työnilo voi olla laadultaan joko aktiivista tai passiivista. Aktiivinen työnilo on ihmisen itsensä tuottamaa iloa onnistumisestaan. Passiivinen työnilo taas on yksilön ulkopuolelta aiheutuvia ärsykkeitä, joita yksilö arvioi subjektiuttaan korostamatta. Työtyytyväisyys muodostuu passiivisen työnilon kokemuksen kautta. (Varila & Viholainen 2000, ) Työnilon kokemisen luonne voi olla kognitiivista tai fysiologista. Kognitiivinen kokemus syntyy hitaasti, fysiologinen taas nopeasti. Kognitiivinen ilon tunne syntyy yleensä vasta arvioinnin, tulkinnan ja reflektoinnin seurauksena. Tämä vaikuttaa siihen, että yksilö pystyy vaikuttamaan ja säätelemään työnilon kokemustaan. Fysiologisesti vahva tunne on yksilöstä riippumaton, eikä ole kognition tai tahdon kautta säädeltävä(mt., ). Fysiologiset ilon tuntemukset voitaisiin määritellä
9 6 ilahtumiseksi tai riemuksi, jota yksilö kokee toisten aiheuttamien toimien seurauksena. Angion ja CT:n laitetiimien henkilöstön tuntemaan väsymyksen ja uupumuksen tunteisiin etsittiin mahdollisia syitä kalanruotokaavion avulla. Tämän avulla myös pyrittiin rajaamaan tekijät, joita projektissa käsitellään (liite 1) Vapaamuotoinen esikysely Osastokokouksissa pohdittiin henkilöstön väsymistä ja keskusteltiin siitä, mikä aiheuttaa stressiä. Projektiin valitut kaksi laitetiimiä ovat toiminnaltaan erilaisia. Mitkä tekijät aiheuttavat väsymystä näissä laitetiimeissä ja onko niillä yhteisiä tekijöitä? Tämän selvittämiseksi tehtiin projektin alkuvaiheessa valittujen laitetiimien henkilöstölle vapaamuotoinen esikysely siitä, millaiseksi he kokivat työskentelyn näissä laitetiimeissä. Lähtötilanteen selvittäminen oli tärkeää myös siksi, että koko ajan pohdittiin toimintatapoihin erilaisia muutoksia, joilla voitaisiin poistaa stressiä (liite 2a) Kyselytutkimus ja haastattelu Johanna Vieri teki pro gradu- tutkielman aiheenaan työuupumus, työnilo ja ammatillinen kehittyminen. Hän keräsi aineiston tutkielmaansa sädediagnostiikan yksikön henkilöstöstä kyselytutkimuksella ja siihen liittyvällä haastattelulla angio- ja CT-laitetiimeissä toimivalle henkilöstölle. Hänen tarkoituksenaan oli selvittää työuupumuksen ja työnilon sekä ammatillisen kehityksen nykyistä tilannetta. Saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää sädediagnostiikan yksikön toiminnan suunnittelussa ( liite 3 ja 4) Vertailutietojen kysely Projektin alkuvaiheessa pohdimme, miten muualla Suomessa työskennellään vastaavan kokoisten sairaaloiden sädediagnostiikan yksiköissä, jota selvitettiin muihin sairaaloihin suunnatulla kyselyllä. Työryhmää kiinnostivat tutkimusmäärät ja niiden jakautuminen ajanvarausajalle/päivystysajalle, tilattujen/päivystystutkimusten osuudet, käytössä olevat resurssit (henkilöstö- ja laitemäärä) ja kehityssuunta eri sairaaloissa (liite 5). Halusimme tietää, onko työn suoritemäärät nousseet koko maassa.
10 Kokoukset Työryhmä kokoontui 10 kertaa. Kokoukset pyrittiin järjestämään työaikana siten, että kaikki jäsenet olisivat paikalla. Kokouksissa käsiteltiin vapaamuotoisen kyselyn tuloksia ja Vierin kyselytutkimuksen eteneminen. Johanna Vieri kävi tutustumassa Leena Mäkelän opastuksella sädediagnostiikan yksikön toimintaan ja tiloihin, erityisesti angio- ja CT- tutkimustoimintaan sekä päivystysajan toimintaan. Projektiryhmä pohti kokouksissaan ensin henkilöstön jaksamista ja sitä, millainen tilanne on muissa vastaavissa sairaaloissa. Vieriltä saatujen tutkimustietojen jälkeen voitiin miettiä keinoja tilanteen helpottamiseksi. Keskustelimme erilaisista muutosmahdollisuuksista ja niiden määräaikaisesta kokeilemisesta laitetiimien työskentelyssä. Työryhmä keskusteli tutkimusten tulosten eteenpäin välittämisestä. Projektin aikana saatuja tuloksia on annettu osastonhoitajalle, ylihoitajalle ja ylilääkärille. Tuloksia on esitelty osastokokouksissa ja laitetiimipalavereissa. Angio- ja CT- laitetiimeissä päätettiin toteuttaa tehtäväkuvien laatiminen. 5. Projektin tulokset 5.1. Vapaamuotoinen esikysely Angiolaitetiimin vastauksissa monet mainitsevat angion työmäärän lisääntyneen, koska päivystystutkimuksia on tullut jatkuvasti lisää. Raskaimpana vastaajat pitävät sitä, ettei etukäteen tiedä, milloin työpäivä päättyy, vaan usein työaika jatkuu yli suunnitellun työajan. Työn raskaus ilmenee monesta vastauksesta. Raskauteen vaikuttavina tekijöinä mainitaan kiire ja liika työmäärä sekä työn urakkaluontoisuus, jolloin taukojen pitäminen ei onnistu. Tämä aiheuttaa joillekin riittämättömyyden tunnetta sekä pelkoa potilasturvallisuudesta. Muutamissa vastauksissa korostetaan työn sekä työtovereiden olevan mukavia ja työilmapiiriä pidetään kannustavana. Positiivisen palautteen ja huumorin osuutta pidetään tärkeänä ja jaksamista edistävänä tekijänä. CT-tiimiä koskevissa vastauksissa työn paljous, kiire ja päivystyspainotteisuus lisää monen mielestä paineita työssä. Varsinkin päivystysaikana työ koetaan raskaana ja stressaavana. Suurimpana ongelmana koetaan töiden (päivystysten) siirtyminen vuorosta seuraavaan. Tämä on henkisesti raskasta ja aiheuttaa muutamille riittämättömyyden tunnetta, kun kaikkia töitä ei saa hoidetuksi, vaikka kuinka yrittäisi. Yksi vastaaja mainitsee uupumuksen vaikutusten näkyvän työilmapiirissä. Päivystysaikaa jotkut kuvailevat jopa kaoottiseksi. Töitä on kaikkien vastaajien mielestä paljon ja työn raskautta lisäävät erityisesti
11 8 huonokuntoiset potilaat sekä yövuorossa yksin työskentely. Myös potilastyön ohessa hoidettavat tehtävät lisäävät työpaineita. Muutamat vastaajat pelkäävät kiireen lisäävän virheiden mahdollisuutta, ovat huolissaan sekä potilaiden että omasta turvallisuudestaan ja potilaan yksilöllisen hoidon puutteellisesta toteutumisesta kiireen vuoksi. Muutamat mainitsevat työn olevan mukavaa, mielenkiintoista, haastavaa, monipuolista tai antoisaa Kyselytutkimus ja haastattelu Kyselyyn osallistui 37 röntgenhoitajaa, 10 lääkäriä, viisi osastosihteeriä ja yksi perushoitaja. He ovat kahdesta eri laitetiimistä, angio- ja CTlaitetiimeistä. Haastatteluun osallistui 7 kyselyyn vastannutta. Henkilöstön väsymyksen ja uupumuksen tunteita aiheuttavina tekijöinä tuli esiin osaamattomuuden tunne, tarve ammatillisen osaamisen kehittämiseen, työnilon puuttuminen, kiireen tunne ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Ammatillinen kehittyminen koettiin vaikeaksi. Työkierron hitaus ja kiire työssä koettiin oppimisen esteiksi. Perehdytysohjelman päivittäminen ja sen systemaattinen käyttöönotto puuttuu yksiköstä. Perehdytysohjelman sisällön ja tarkoituksen selvittäminen sekä perehdytettävälle että perehdyttäjälle on koettu puutteelliseksi. Päivystysvuorojen raskautta lisäsivät osaamattomuuden tunne, kiire ja huoli sekä potilasturvallisuudesta että henkilöstön omasta turvallisuudesta. Kyselyn vastauksista tuli esiin myös työvuorosta selviytymisen pelko. Kynnys lisätyövoiman kutsumiseen ruuhkahuippujen purkamiseksi oli suuri, koska kutsuminen vie aikaa ja korvaus hälytystyöstä on hyvin pieni. Kyselytutkimuksen ja haastattelun tuloksista on tiivistelmä liitteessä Vertailutiedot Vertailutietojen kyselyn analysoinnissa vastauksista ilmeni kysymysten erilainen tulkinta. Saadut vertailutiedot ovat suuntaa antavia.
12 Angion vertailutiedot TYKS:n, OYS:n ja TAYS:n välinen vertailu ajanvarausajan resursseista vuodelta 2000 osoitti, että sekä hoitajien, lääkärien että laitteiden määrä suhteessa tutkimusten kokonaismäärään nähden on vähäisin TAYS:ssa. Taulukko 1. Angiotutkimusresurssit kolmessa yliopistosairaalassa TYKS OYS TAYS Laitteet Röntgenlääkäri Röntgenhoitaja Avustava henkilökunta Tutkimukset kpl kpl 2758 kpl Taulukko 2. Angiotutkimusresurssit suhteutettuna tutkimusmääriin kolmessa yliopistosairaalassa TYKS OYS TAYS Tutkimuksia/ laitteet Tutkimuksia / lääkäri ,5-919,3 Tutkimuksia / hoitaja TAYS:ssa henkilökunnalle järjestetyn kyselyn perusteella resurssit työmäärään nähden ovat liian vähäiset ( liite 2b). TAYS:ssa päivystystutkimusten määrä oli vuosina 1999 ja 2000 lähes puolet tehdyistä tutkimuksista ( liite7). Vertailun mukaan TYKS:ssä päivystystutkimukset pystytään pääosin tekemään virka-aikana. TAYS:ssa angioiden henkilökunta jää usein tekemään päivystystutkimuksia ajanvarausajan jälkeen CT:n vertailutiedot Pyysimme muiden yliopistosairaaloiden ja Satakunnan keskussairaalan tietoja niiden tutkimuslaite- ja henkilöstöresursseista, tutkimusmääristä sekä tilattujen ja päivystystutkimusten osuuksista ajanvaraus- ja päivystysaikana. Kysely osoitti, että kaikista näistä sairaaloista TAYS:ssa tehtiin vuosina 1999 ja 2000 määrällisesti eniten päivystystutkimuksia. TAYS:ssa tehtiin ajanvarausaikana eniten CT- päivystystutkimuksia kokonaismäärään nähden sekä toiseksi eniten tutkimuksia päivystysaikana ( liite 8 ja 9).
13 10 Henkilöstömäärä eri yliopistosairaaloissa vaihteli. Laitteita TAYS:ssa on vähemmän kuin muissa yliopistosairaaloisssa. Päivystystutkimusten määrä oli kaikissa yliopistosairaaloissa nousussa. Laiteresurssin rajallisuus aiheuttaa pitkiä tutkimusjonoja ja tutkimusten kiireellisyys vaatii niiden jatkuvaa priorisointia jokaisessa työvuorossa. Nämä asiat aiheuttavat CT- laitetiimissä työskenteleville uupumuksen ja väsymyksen tunteita Tavoitteiden saavuttaminen Kehittämisprojektille asetetut tavoitteet saavutettiin. Johanna Vierin pro gradu- tutkielmassa selvitettiin uupumus- ja työnilokäsitteitä. Uupumusta aiheuttavia syitä pystyttiin kartoittamaan. Tulosten hyödyntäminen on haasteena mietittäessä keinoja henkilöstön jaksamisen parantamiseen. Tehtäväkuvien laatiminen aloitettiin projektin loppuvaiheessa. 6. Projektin kustannukset 6.1. Kehittämismääräraha Projektille myönnettiin mk tulosalueen kehittämisrahaa. Siitä käytettiin Johanna Vierin palkkaukseen mk. Sädediagnostiikan yksikön henkilöstölle järjestettiin joulukuussa koulutus- ja virkistystilaisuus. Tilaisuudessa Johanna Vieri kertoi työuupumuksesta ja sädediagnostiikan yksikön henkilökunnalle järjestetystä kyselystä ja sen tuloksista. Työryhmän jäsenet kertoivat projektin tuloksista, esim. vertailutiedoista. Liikuntatieteiden maisteri Anu Vertala kertoi liikunnan vaikutuksesta ihmisen kokemaan stressiin. Lopuksi Anu Vertalan ohjauksessa osallistujat suorittivat rentoutusharjoituksen. Tilaisuuden päättivät kevyt iltapala ja vapaa seurustelu. Henkilökohtainen lisä projektin vetäjälle oli n. 400 mk/kk. (liite 10). 7. Kehittämistoimenpiteet 7.1. Työajan porrastus Angion laitetiimin työajan venyminen yli suunnitellun työajan oli yksi tärkeimmistä väsymyksen ja uupumuksen tunteen aiheuttajista. Angion laitetiimissä on kolmea tutkimushuonetta varten seitsemän röntgenhoitajaa ja perushoitaja. Iltavuoroa ei ole. Työryhmässä keskusteltiin angion laitetiimin työajan porrastuksesta, jotta tutkimukset saataisiin tehdyksi suunnitellun työajan puitteissa.
14 11 Porrastusta kokeiltiin pienimuotoisesti angion laitetiimissä. Työryhmä suosittelee, että työajan porrastus käsiteltäisiin angion laitetiimipalaverissa ja siellä mietittäisiin sen käytännön toteutusta ja toteuttamisen edellytyksiä. CT- laitetiimissä ei työajan porrastuksella ole merkitystä, koska se toimii päivystystutkimusten osalta 24 t vuorokaudessa. Ct- laitetiimissä on aamuvuorossa kolme röntgenhoitajaa ja osastonsihteeri sekä iltavuorossa kaksi röntgenhoitajaa Ammatillinen kehittyminen, työkierto Parannusehdotuksena projektin aikana tuli esiin yksikön hoitohenkilöstön jako yhdestä kokonaisuudesta pienempiin osioihin, esim. kahteen moduliin. Näin voitaisiin nopeuttaa työkiertoa yhden modulin sisällä. Jako yhdestä kokonaisuudesta pienempiin osioihin on yksikössämme kulttuurillinen muutos. Muihin yliopistosairaaloihin verrattuna TAYS:ssa röntgenhoitajat ovat pyrkineet hallitsemaan koko diagnostisen radiologian alan. Tämä on asettanut osaamiselle hyvin suuret vaatimukset, joiden toteutuminen vie kohtuuttoman pitkän ajan ja tekee työkierrosta raskaan. Osaamattomuuden tunteen aiheuttaman uupumuksen ja väsymyksen lieventämiseksi työkierron saaminen suppeammaksi ja siten nopeammaksi on työryhmän mielestä tärkein kehittämisen kohde Ajanvaraus CT- laitetiimin ongelmana on runsas päivystystutkimusten määrä jokaisessa työvuorossa. Tutkimuksia joudutaan siirtämään työvuorolta toiselle, jolloin jokaisen työvuoron työmäärä kasvaa. Päivystysaikana ei voida tehdä ainoastaan vuoron aikana tulleita tutkimuksia. Tämä lisää kohtuuttomasti potilaiden odotusaikoja ja päivystysajan työn kuormittavuutta. Kummankaan laitetiimin ongelmana ei ole varsinaisesti ajanvarausjärjestelmä, vaan riittämättömät resurssit, jotta toiminta vastaisi tutkimusten kysyntää. Potilaiden jonotusaikoja voidaan vähentää ja CT- laitetiimin toimintaa selkeyttää vain lisäresurssoinnilla. Nykyinen laitemäärä ei riitä kattamaan tutkimusten kysyntää Tehtäväkuvat Radiologisten kuvantamistekniikoiden kehittyminen on muuttanut sädediagnostiikan yksikön toimintaa. Esimerkiksi digitaalinen kuvantaminen on muuttanut työskentelytapoja ja tuonut uusia haasteita koko henkilöstöryhmälle.
15 12 Työryhmä keskusteli tehtäväkuvien puuttumisen vaikutuksesta laitetiimityön toimivuuteen. Päätimme laatia angio- ja CT-laitetiimeistä tehtäväkuvat, joiden työstämistä jatketaan vuoden 2002 aikana Hoitoisuusluokitus Sädediagnostiikan yksikön tutkimusmäärät ovat lisääntyneet muutamalla prosentilla vuosittain. Natiivitutkimusten määrä on hiukan laskenut ja toimenpidetutkimusten määrä on noussut. Tilastot eivät kuitenkaan osoita työn kuormittavuuden lisääntymistä suhteessa tutkimusmääriin. Potilaiden kunto vaihtelee eikä paljon hoitoa vaativien potilaiden määrää voida selvittää ilman hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa. Hoitoisuusluokituksen kehittäminen sädediagnostiikan yksikölle olisi tulevaisuudessa tärkeää Työnilon lisääminen Työtyytyväisyys muodostuu työnilon kokemusten kautta. Työniloa voidaan kokea toisten aiheuttamien toimien seurauksena. Toisten antama palaute, sekä oman työn laadukkuuden arviointi tuottavat yksilölle työniloa. Kannustava ilmapiiri vahvistaa positiivista kokemusta työstä Seurantakysely Sädediagnostiikan yksikön henkilöstön jaksamisen parantamiseksi tehtyjen kehittämistoimenpiteiden tulosten seuraaminen voisi tapahtua esim. TAYS:ssa käytössä olevan tuloskuntomittarin (TUKU) avulla. 8. Pohdinta Eniten uupumista ja väsymystä aiheuttavana tekijänä yksikössä nousi esille työn hallitsemattomuus, jota aiheuttivat suuri päivystystutkimusten osuus, kiire, liiallinen työmäärä ja osaamattomuuden tunne. Päivystystutkimuksia ovat lisänneet mm. hoitojaksojen lyhentyminen, jonka vuoksi tutkimusten saaminen entistä lyhyemmällä odotusajalla on tärkeää. Tutkimusten pyytäminen päivystyksenä voi olla talon tapa eikä tutkimuspyynnöissä ole aina kriteereitä päivystyksellisyydelle. Toisaalta pitkät ajanvarausjonot siirtävät osan ajanvarausajan tutkimuksista päivystyksellisiksi. Jonoja voidaan purkaa vain laite- ja henkilöstöresursseja lisäämällä. Tulevaisuudessakaan tutkimusten määrät eivät tule vähenemään.
16 13 Kyselytutkimuksen analysointiin ja taustatietojen selvittelyyn työryhmä sai tietoa ja tukea Johanna Vierin pro gradu tutkielmasta. Sädediagnostiikan yksikkö voisi hyödyntää tutkielmaa toiminnan suunnittelussa. Uupumusprojekti selvitti sädediagnostiikan yksikön henkilöstön tuntemuksia työn kuormittavuudesta. Kehittämisehdotusten lisäksi työryhmä piti projektia tärkeänä myös henkilöstön hyvinvoinnin tason selvittämisessä. Projekti toi esille henkilöstön hyvinvoinnin merkityksen ja sen seuraamiseksi uusintakysely olisi tärkeää, esim. TUKU- mittarilla kerran vuodessa. Kyselytutkimuksen voisi tehdä uudestaan kolmen vuoden kuluttua angio- ja CT- laitetiimien henkilöstön jaksamisen seuraamiseksi. Työkierron vaikutukset osaamistasoon voisi olla suppean tutkimustyön aihe, joka voisi hyödyntää muitakin työnantajia toiminnan suunnittelussa. Vertailutietojen kyselyn analysoinnissa totesimme, että kyselylomake olisi pitänyt esitestata, koska kysymyksiä oli tulkittu eri tavoin. Tilastointitavoissa voi olla myös eroavaisuuksia eri yliopistosairaaloiden välillä. Tulkintaeroavaisuuksia oli angiografiatulosten osalta ajanvarausajan ja päivystysajan päivystystutkimusten osalla. Kysymykset olivat samat angiografioiden ja CT- tutkimusten osalta, mutta tulkinnassa oli angiografioiden kohdalla enemmän poikkeavuutta. Ajanpuutteen vuoksi emme järjestäneet uutta kyselyä. Vertailimme muiden samanlaista työtä tekevien yliopistosairaaloiden tietoja omiin tietoihin. Vertailutietojen selvittäminen on työryhmän mielestä tärkeää, vaikka se ei kaikilta osin antanut yksiselitteisiä vertailukohteita. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää. Hoitoisuusluokituksen käyttöönotolla voitaisiin selvittää, millainen on huonokuntoisten potilaiden määrä verrattuna hyväkuntoisiin. Näin voitaisiin mitoittaa henkilöstöresurssit todellisen tarpeen mukaisiksi. Hoitoisuusluokituksen käyttöönotto ei ollut tämän projektin tavoitteena.
17 14 Lähdeluettelo 1. Ilkka Rantalaiho, Ossi Auvinen, Rauno Ihalainen, Kaija Nojonen, Raija Ruoranen, vuonna 2000: Työniloa etsimässä. Raportti jaksamisesta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. 2. Yritysvalmennus Group, Helsinki, vuonna : Kehittämisohjelma 2000+, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen Yliopistollinen Sairaala, Sädediagnostiikan yksikkö. 3. Irma Sertamo, Leena Mäkinen, vuonna 2000: Sädediagnostiikan yksikön laitetiimityön kehittäminen, loppuraportti, kehitysprojekti vuonna Kaija Suonsivu, 2001: Tässä työpaikassa on ilo työskennellä kaikin puolin, hoitohenkilöstön voimaantuminen, Tehy ry, sarja B: selvityksiä 5/ Vieri J, Ammatillinen keittyminen, työuupumus ja työnilo sekä niiden väliset yhteydet. Tampereen Yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Pro gradu-tutkielma.
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36 JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi
37 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2003 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, TAMPERE Puhelin: (03) Faksi: (03) Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) sähköpostimuoto: Projektipäällikkö Juha Heino (03) Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) Viestintäpäällikkö Leena Kuupakko (03) Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) ISBN ISSN
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät
Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät - kehittämisprojektin loppuraportti Projektipäällikkö Hannele Laitinen Ohjausryhmä: Pirjo Aalto Sirkka Auvinen Jaakko Herrala Hilkka Lamminsivu Kaija Nojonen Rita
LisätiedotErikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla. Selvitysmies Jouko Isolauri
Erikoissairaanhoidon alueellisen palvelutuotannon arviointi ja siihen liittyvät työnjakokysymykset Pirkanmaalla Selvitysmies Jouko Isolauri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotDH-PET tutkimuksen kehittäminen. Pasi Korkola Matti Koskinen
DH-PET tutkimuksen kehittäminen Pasi Korkola Matti Koskinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2002 DH-PET TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Pasi KORKOLA,
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan paluureitit aktiiviseen elämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun kuvaus sekä kehittämiskohteita MQ-ryhmätyö Teknillinen korkeakoulu, Lahden keskus 27.7.2000
LisätiedotMunuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla
Munuaisenirrotuspotilaan hoidon kehittäminen leikkausosastolla Loppuraportti 2001 Koonnut Sari Mettiäinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2002
LisätiedotUudet työvuorot, parempi työhyvinvointi
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2008 6/2008 Uudet työvuorot, parempi työhyvinvointi Riitta Unkila Ulla Bergroth Katriina Talonen Elina Mattila Hannele Hiidenhovi Anna-Maija Julin Mirja Kuronen
LisätiedotHILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotKYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotRadiologisten lähetteiden laatu ja lähetekäytännön kehittäminen. Timo Paakkala Janne Alakare Mirja Kaunonen Leena Nurminen
Radiologisten lähetteiden laatu ja lähetekäytännön kehittäminen Timo Paakkala Janne Alakare Mirja Kaunonen Leena Nurminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 1/2004 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja
LisätiedotHoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014
Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotBENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen
BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
LisätiedotKanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri
Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP
LisätiedotTyön mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri
Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta
LisätiedotMuistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)
Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu Anne Nordblad (STM), Hannu Rintanen (Stakes) & Anna Heino (Stakes) Lokakuu Suun
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?
ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,
LisätiedotLaaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari
Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen
LisätiedotTammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti
Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotKOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA
KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotLiite 22. Kysely Narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013
Liite 22 Kysely Narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2013 Hyvä narkolepsiaan lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Sait kesällä 2012 kyselyn koskien narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä
Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015
Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotRAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011
1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotLeikkauspotilaan hoitotietojen reaaliaikainen tallentaminen AHO-järjestelmään. Koonnut Sari Mettiäinen
Leikkauspotilaan hoitotietojen reaaliaikainen tallentaminen AHO-järjestelmään Koonnut Sari Mettiäinen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 15/2002 LEIKKAUSPOTILAAN
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotVertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa
Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotKUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY
KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan
LisätiedotJatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen
Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen
LisätiedotHoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotRadiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta
Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,
LisätiedotErikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä
Erikoistuvien lääkäreiden ohjauksessa suuret erot koulutuspaikkojen välillä Listaus Suomen parhaista koulutuspaikoista on jälleen julkaistu Tiedote. Julkaisuvapaa: 09.01.2019, 10:00 Valtakunnallisessa
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
LisätiedotHOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN
HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Koskela Tarja, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala Mustakangas Satu, sairaanhoitaja (AMK), Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotMUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat
1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen
LisätiedotTeknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen
Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016
Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto 2016 Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Seinäjoki 18.5.2016 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotKevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja
Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotKyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon. 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM
Kyselylomakkeilla saadun tiedon vastaavuus Hyvinvointianalyysin tuottamaan tietoon 22.5.2006 Terhi Rönkä, PsM Millaisia yhteyksiä havaittavissa? Psykologiset kyselyt (ERI, Warr) Hyvinvointianalyysin muuttujat
LisätiedotTeoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn
PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi
LisätiedotMielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa.
Lisätiedot1. Palvelujen toimivuus
VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotVeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b
Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotAKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus
AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan
LisätiedotJAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ
JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen
Lisätiedot