Heavy High Tech 2011 Gateway to arctic innovations Kemi-Tornion seutukunnan ja Lapin teollisuuden palvelujen KOKO -aluekehitysohjelman loppuraportti
|
|
- Sofia Tuominen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 K Poikela Heavy High Tech 2011 Gateway to arctic innovations Kemi-Tornion seutukunnan ja Lapin teollisuuden palvelujen KOKO -aluekehitysohjelman loppuraportti Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2. Kehittämisen lähtökohdat 3. HHT2011 ohjelman tavoitteet ja toteutetut toimenpiteet 4. Ohjelman toteuttamistapa ja resurssit 5. Toteutusorganisaatio 6. Tulosten hyödyntäminen 7. Hankkeen tiedotus, raportointi ja tulosten julkistaminen 8. Jatkotoimenpiteet
2 1. Tiivistelmä Heavy High Tech (HHT) 2011 ohjelma on KOKO -aluekehitysohjelma, jonka asiakaslähtöisen toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on aktivoida ja tukea Lapin teollisen osaamisen sekä teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittymisedellytyksiä Heavy High Tech - Gateway to Arctic Innovations brändin alla yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. HHT2011 teemana oli: Arktinen kokonaisvaltainen muotoilu ja tuottavuus teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. HHT2011 ohjelmaa hallinnoi Kemin Digipolis Oy. Ohjelman budjetti oli ja ohjelmakausi Päärahoittajina olivat TEM/Lapin Liitto, Kemin Digipolis Oy, Team Botnia Oy, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia, Keminmaan kunta ja lisäksi rahoitukseen osallistuivat Tervolan kunta / Riverbank Oy, Ylitornion kunta, Kemijärven kaupunki ja Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä. Ohjelma on jatkoa vuonna 2007 tieto- ja prosessiteollisuuden rajapinnassa nimisenä alkaneelle ja sen jälkeisille vuosittaisille HHT -ohjelmille. HHT2011 -aluekehitysohjelman pääkohderyhmänä ovat seutukunnalla toimivat, seutukunnalle potentiaalisesti sijoittuvat sekä uudet yritykset ja yritysverkostot, jotka tuottavat älykkäitä teollisuusratkaisuja puunjalostus-, teräs-, kaivos- ja energiateollisuudelle sekä niitä palveleville kansainvälisille laite- ja konetoimittajille seutukunnalla ja sen ulkopuolella. Kemi- Tornion seutukunnalla palveluliiketoiminnan liikevaihto on vuoden 2008 lukujen perusteella reilut 200 M, se työllistää noin 2000 osaajaa ja koostuu noin 70 yrityksestä. Kaivos-, teräs- ja energiateollisuuden suunnitteilla olevat miljardiinvestoinnit Pohjoiskalotin alueelle sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisuuspalveluille ja osaamiselle. Ohjelman tavoitteena on tukea Pohjois-Suomen yritysten ja organisaatioiden markkinaosuuden kasvattamista tulevissa pohjoisen investoinneissa sekä viennin kasvua. HHT -ohjelman toiminta-aluetta onkin määrätietoisesti laajennettu kattamaan koko Lapin alue kehittämällä yhteistyötä ja koordinaatiota alueen muiden toimijoiden kanssa. HHT - ohjelmien toimenpiteiden kautta on teollisuuden palvelutuottajille ja organisaatiolle välitetty suurhankkeiden tarpeita ja niihin pääsemisen edellytyksiä sekä kehittämisideoita. Toisaalta palveluntuottajaverkostoa on myös markkinoitu suurhankkeiden toteuttajille. Kaikilla toimenpiteillä on samanaikaisesti pyritty tukemaan nykyisten sekä uusien teollisten yritysten, asiakkaiden, organisaatioiden ja osaajien verkostoitumista eri tavoin. Toimenpiteitä uudistetaan vuosittain ja näkemyksiä, kokemuksia, uusia toimintamalleja sekä ajatuksia pyritään tuomaan esille raikkaalla jatkuvasti päivittyvällä tavalla. Kemi-Tornio alueella tehdyn kyselyn mukaan isojen ratkaisukokonaisuuksien tuotteistamisen ja verkostoitumisen suurimpina haasteina pidettiin yhteisiä toimintatapoja ja integraatiota, yhteistä tahtotilaa ja kasvuhalua, markkinointi ja myyntiosaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta, yhteistyö sekä tuotteistusosaamista. Myös arktisen kokonaisvaltaisen muotoilun hyödyntämisen todettiin olevan mahdollinen kilpailuedun lisääjä yrityksille niiden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Kehitystoimenpiteitä yllä olevien asioiden suhteen on tehty läheisessä yhteistyössä Lapin teollisuuden pkpalveluliiketoimijoiden klusterin yhteisillä toimintatavoilla kasvua ja kehittymistä pohjoisessa (LATEPA) - projektin ja Partnerbookin toimijoiden kanssa, josta hyvänä esimerkkinä HHT:n puitteissa tehty pilottiosallistuminen Suomen teollisuuden kunnossapidon ja tuotannon palveluiden päätapahtumaan Teolliset Palvelut 11 -messuille Helsinkiin yritysryhmän kanssa.
3 HHT2011 verkostossa, sen toimenpiteiden, yrityskierrosten ja viestinnän piirissä on vuosina ollut reilusti yli 100 yritystä ja organisaatiota eri puolilta Suomea. Yhteistyöverkosto on laajentunut vuoden aikana etenkin Kemi-Torniosta pohjoiseen. HHT verkoston 50 edelläkävijäkäyttäjän, yrityksien ja organisaatioiden, avulla kehitettyyn Partnerbook -verkkopalveluun on sen toukokuussa 2011 tapahtuneen lanseerauksen jälkeen liittynyt yli 200 uutta toimijaa. Ohjelmassa on edistetty maakunnan yhteisen kehittämisagendan syntymistä ja koordinaation paranemista laajentamalla yhteistyötä eri hankkeiden ja toimijoiden kanssa Lapissa ja sen ulkopuolelle. Yhteistyöverkosto on laajentunut Lappiin sekä Pohjois-Pohjanmaalle (Oulun, Iin ja Raahen seuduille) sekä keskusteluja on käyty myös Norbottenin toimijoiden kanssa. Myös yhteistyö Rovaniemen seudun kanssa on edennyt ja nimenomaan Lappi-yhteistyön osalta. Yhteisen kehittämisagendan edistäminen pienillä resursseilla on osoittautunut erittäin haasteelliseksi ja etenkin, kun ohjelmapäällikkö on tuore ja oppilaitosyhteistyötä ovat hidastaneet mm. ammattikorkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset sekä niiden vaatimat toimenpiteet. Kuitenkin potentiaalia sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen näyttäisi löytyvän. Kaivoksien ympärillä tilanne on ylikuumentunut sekä hyvässä että pahassa. Jatkossa kaivataankin parempaa koordinaatiota sidosryhmien kesken, ettei samojen kaivosten ja teollisuuspalveluyritysten avainhenkilöiden tarvitse vastata eri kyselyihin vähintään kuukausittain. Oletettavasti myös jo kerättyjen tulosten tiedottamisessa, hyödyntämisessä ja jakamisessa on parantamisen varaa. Perinteiseen HHT Oktoberfest 2011 Gateway to Arctic Innovations tapahtumaan osallistui yli 200 henkilöä, joista yli puolet oli yrityksistä ja osallistujaorganisaatioista n. 80 % oli teollisuus- ja teollisuuspalveluyrityksiä. Tänä vuonna uutena ryhmänä olivat mukana myös puurakennusteollisuuden toimijat. Lisäksi tilaisuudessa olivat mukana Arctic Design Maraton -projektiin osallistuneet opiskelijat. Tapahtuma on yksi Lapin suurimpia vuosittaisia teollisuustapahtumia ja tapahtuman konsepti on Lapissa ainutlaatuinen, koska se kokoaa yhteen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset toimialasta riippumatta sekä lisäksi toimijoiden sidosryhmät. Toisen kerran järjestetyn Arctic Design Maraton -muotoilukilpailun kuuden monialaisen opiskelijatiimin yrityslähtöiset muotoilukonseptit esiteltiin yleisölle tiimien toimesta Oktoberfest -teollisuusseminaarin yhteydessä ja samassa yhteydessä yleisön toimesta äänestettiin voittajajoukkue. Projektiin osallistui 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmista, Lapin yliopiston teollisen muotoilun osastolta sekä Lapin ammattiopistolta. Opiskelijoita ja yrityksiä tutoroi kolme Suomen teollisen muotoilun huippunimeä. Kilpailun voittaja valittiin äänestämällä Oktoberfest yleisön toimesta. Ammattiopiston opiskelijat olivat mukana uutena ryhmänä ja lisäksi konsepteilla oli mahdollisuus jatkaa prototypointivaiheeseen Proto Design II -hankkeen puitteissa. Case esityksillä ja äänestyskriteereillä valotettiin ja arkipäiväistettiin teollisen muotoilun eri näkökulmia koko osallistujajoukolle. Arctic Design Maratonissa yhdistettiin Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin parhaita käytäntöjä. Projektista saatiin erittäin hyvä palaute sekä teollisuusseminaarin yleisöltä että projektiin osallistuneilta opiskelijoilta ja muilta sidosryhmiltä. Arctic Design Maraton ja Proto Design II -palvelukonseptin tuloksia esiteltiin yleisölle Valakiat-tapahtumassa Valakiat -verkostofoorumin teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii KTAMK yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa ja HHT oli pääyhteistyökumppanina sekä osaltaan koordinoimassa tapahtumajärjestelyjä etenkin teollisuuden ja teollisuuspalvelujen osalta. Tapahtumassa annettiin yritysten puolelta korkeakouluille toivetta, että pk-yrityksille on kohdistettava enemmän
4 palveluita sekä olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen on tehtävä joustavammaksi. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita olivat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Lapin korkeakoulukonserni ja sen yksiköt, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. HHT2011 ohjelman yhtenä tavoitteena oli oppilaitosten ja pk-yritysten rajapinnassa toimiminen sekä yhteistyön katalysointi ja tällä saralla riittää vielä paljon tehtävää. Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi! -tapahtuman järjestämiseen tuli aloite seudun metsäteollisuustoimijoilta Stora Ensolta ja Metsä-Fibreltä. Tapahtuma toteutettiin monialaisena yhteistyönä, jossa olivat mukana Kemin matkailu-, kulttuuri-, teollisuus-, koulutus- ja kehitystoimijat. Laitakarin saha avattiin Kemiin 150 vuotta sitten ja Veitsiluoto Oy juhlii 90-vuotista taivaltaan. Teollisuudenalan näkyvyyttä halutaan nostaa ja tehdä sen uusia mahdollisuuksia tutuksi ihmisille tämän tapahtuman muodossa. HHT ohjelman rooli kokonaisuudessa voisi jatkossa mm. painottua uusien paperi- ja kartonkituotteiden innovoimiseen, teolliseen muotoiluun sekä näiden yhdistelmästä liiketoiminnan kehittämiseen pk-yrityksille. Tapahtuman konseptia voidaan jatkossa monistaa muilla paikkakunnilla. Aikaisemmassa HHT ohjelmassa pohjoisen toimijoille ehdotettua yhteistä viestintästrategiaa sloganilla: Gateway to Arctic Innovations on hyödynnetty ohjelman kaikessa viestinnässä. Slogania on käytetty sekä Heavy High Tech että Partnerbook logon yhteydessä ja myös LATEPA:n yritysten yhteisissä messuosallistumisissa brändi on ollut käytössä. Saatujen palautteiden perusteella slogan toimii hyvin, eikä rajaa maantiedettä liikaa sekä ilmaisee pohjoisen yhteistä ydinosaamista sekä yrityksissä että organisaatioissa. HHT ohjelman toimenpiteillä on samalla edistetty uudenlaisen sosiaalisen median Partnerbook verkkopalvelun kehittämistä ja markkinointia. Kokemusten mukaan sovellus voisi tarjota ainutlaatuisen yhteistyö-alustan pohjoisen yrityksille ja toimijoille. Partnerbook alustan sekä monien verkkosovellusten yhdistäminen voisi tuoda yrityksille ja toimijoille kilpailuetua. Näyttää kuitenkin siltä, että eri toimijat joko tietämättä tai tietoisesti rakentavat omia sovelluksiaan osana eri kehityshankkeita. Jatkossa olisikin syytä keskittyä kartoittamaan jo olemassa olevien palveluiden soveltuvuus uusien kehityshankkeiden palvelualustoiksi tai ainakin linkittämään eri lähteiden vapaasti hyödynnettävä tieto tehokkaammin esimerkiksi rss -syötteiden avulla olemassa oleviin palveluihin. HHT ohjelmassa valmisteltu Lapin teollisuuden pk-palveluliiketoimijoiden klusterin yhteisillä toimintatavoilla kasvua ja kehittymistä pohjoisessa (LATEPA) -projekti on saanut hyvän palautteen yritysverkostosta ja lisännyt toimijoiden välistä tiedonvaihtoa sekä yhteistyötä. Tämä voi olla yksi tapa saada luotua suurempia yritysten yhteisiä palvelukokonaisuuksia asiakkaille tarjottavaksi, jolloin yrityksillä olisi mahdollista päästä tekemään suurempia urakoita ja kasvaa sekä nousta asiakkaiden arvoketjuissa. Jatkohankkeissa LATEPA:n loputtua olisikin tärkeää, että hanketyökalupakissa olisi käytössä samanlainen instrumentti yritysten yhteismarkkinointiin sekä yhteisen tekemisen kehittämiseen. 2. Kehittämisen lähtökohdat Kemi Tornio seutukunnalla on vahva prosessiteollisuuden keskittymä osana laajempaa Perämeren kaaren teollisuuskokonaisuutta, joka edustaa pääosaa koko Lapin teollisuustoimialasta. Kaivos- ja energiateollisuuden mahdolliset ja toteutuneet investoinnit seutukunnalle ja pohjoiskalotin alueelle sekä Barentsin alueen öljy- ja kaasuhankkeet luovat uusia teollisia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisesti kilpailukykyisille teollisille palveluille ja osaamiselle. Luonnonvarojen ympäristöystävällinen jalostus,
5 haastavat teolliset ja arktiset olosuhteet ja pitkät välimatkat ovat luoneet tarpeet monipuoliselle erityisosaamiselle. Maakunnan teollisuuden palveluliiketoiminta koostuu tänä päivänä monipuolisesta osaamiskokonaisuudesta yrityksissä, oppilaitoksissa, tutkimus-, yrityskehitysyhtiöissä sekä niiden yhteistyöverkostoissa. Vuonna 2008 Kemi-Tornion teollisuuden alihankinta ja palvelut kokonaisuuden liikevaihto oli yli 200 M sekä henkilöstö runsaat 2000 joka hieman notkahti vuonna 2009 globaalin talouskriisin seurauksena. Syksyllä 2010 tilauskirjat jälleen täyttyivät, mutta vuotta 2011 värittivät voimakkaat neljännesvuosittaiset vaihtelut liikevaihdolla mitattuna. Henkilöstömäärän kehitys Kemi- Tornion seutukunnassa oli vuoden 2011 aikana nousujohteista teollisuuden toimialalla, jossa henkilöstömäärä kasvoi 4,2 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Valitettavasti vuoden 2012 aikana ja sen loppua kohti näkymät näyttävät heikkenevän Euroopan talouskriisin varjossa. Fennovoiman päätös rakentaa laitos Pyhäjoelle toi oman mausteensa vuodelle 2011, mutta hanke sijoittuu edelleen siitä kiinnostuneiden Lapin toimijoiden kotikentälle. Teollisuuden palveluliiketoiminta toimialana on tärkeä sekä maakunnan nykyiselle ja tulevalle suurteollisuudelle, oppilaitoksille ja taloudelle. Tämä asia on havaittu myös seudulla yleisemmin, sillä Kemi Tornio - Haaparannan yhteisessä alueen brändityöryhmässä teollisuuspalvelut nostettiin yhdeksi keihäänkärjeksi. Ohjelman toimialuetta on vuoden HHT2011 KOKO:n aikana kasvatettu Lapin kattavaksi ja laajennukselle on tilausta, jos sillä osaltaan pystytään vastaamaan yhdessä tekemisen ja keskinäisen koordinaation tarpeeseen. Näkemys, että Lapissa alueiden kannattaa tehdä yhteistyötä vain pienemmässä porukassa eikä koko alueen laajuisesti, on alueen väki- ja yritysmäärään verrattaessa huolestuttava. Teollisuuden palveluliiketoiminta kilpailee tänä päivänä globaalissa nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Meneillään olevan talouskriisin seurauksena seutukunnan kansainvälinen suurteollisuus on myös joutunut sopeuttamaan toimintaansa muuttuneeseen tilanteeseen. Talouskriisin hellittäessä näyttää kuitenkin siltä, että kilpailutilanne on muuttunut pysyvästi. Tätä kautta paikallisen prosessiteollisuuden entistä kovemmat käytettävyys- ja kustannustehokkuustavoitteet luovat lisää haasteita ja mahdollisuuksia teollisuuden palveluita tuottaville yrityksille ja yritysverkostoille. Seutukunnan prosessiteollisuuden vaatimustaso on jo kansainvälistä tasoa. Seutukunnalle suunnitellut teollisuusinvestoinnit voidaan luokitella vaatimustasoltaan kansainvälisiksi vientiprojekteiksi. Asiakkaat odottavat mm. isompia toimituskokonaisuuksia, laadukasta, turvallista sekä kustannustehokkaampaa toimintaa. Kemi-Tornio alueella vuonna 2011 tehdyn suurhankeselvityksen mukaan isojen ratkaisukokonaisuuksien tuotteistamisen ja verkostoitumisen suurimpina haasteina pidettiin yhteisiä toimintatapoja ja integraatiota, yhteistä tahtotilaa ja kasvuhalua, markkinointi ja myyntiosaamista, osaavan henkilöstön saatavuutta, yhteistyö sekä tuotteistusosaamista. Samaan aikaan asiakasodotusten kasvaessa nopea teknologian kehitys (mobiili vallankumous, palvelujen kasvu, sähköinen kaupankäynti, sosiaalinen media jne.) luo lisää haasteita ja mahdollisuuksia palveluyrityksille. Esimerkiksi LKAB:lla Ruotsissa on käytössä oma sähköinen portaalinsa palveluntarjoajia varten. Nopeasti muuttuvassa ja vaikeammin ennustettavassa liiketoimintaympäristössä yritysten ketteryys, innovatiivisuus, uudistumis- ja yhteistyökyky näyttävät tulevan entistä merkittävämmäksi yritysten ja yritysverkostojen strategisen kilpailuedun luomisessa. Seutukunnan ja teollisuustyön rajallinen vetovoimaisuus ei myöskään helpota osaajien saatavuutta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Osaavan työvoiman saatavuutta jatkossa heikentää myös vuoden 2012 alkupuolella toteutuneet KTAMK:n aloituspaikkojen leikkaukset kaupan ja kulttuurin sekä tekniikan puolelta. Positiiviselle puolelle voidaan taas kirjata myös teollisuuden palveluyrityksiä palvelevan kaivoskoulutuksen alkaminen syksyllä 2012 KTAMK:ssa, RAMK:ssa ja KAMK:ssa.
6
7 Teollisuusseminaarin osallistujille sekä yrityskierroksella tehdyn kyselyn mukaan seutukunnan teollisuuden palveluyritykset ovat eniten kiinnostuneet kasvattamaan asiakaskuntaa uusissa kaivos- ja energiateollisuuden projektien toteutuksessa ja niiden elinkaaren hallinnassa (teollisuuden kunnossapito, asennus, testaus, koulutus, tekninen suunnittelu, kone- ja laitevalmistus, tuotekehitys & tutkimuspalvelut, automaatio ja tietotekniikka, projektinjohto palvelut jne.). HHT2011 ohjelmakauden aikana on käynyt ilmi, että kaivospuolelta palveluyritykset ovat löytäneet uusia asiakkaita ja tämän seurauksena asiakaskanta on laajentunut siten, ettei olla enää yhtä vahvasti vain yhden asiakkaan varassa. Kyselyjen ja keskustelujen perusteella yritykset ja sidosryhmät nimeävät tarpeellisiksi kehitys- ja aktivointikohteiksi verkostoitumisen edistämisen, markkinapohjan laajentamisen, yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön parantamisen, suuriin hankkeisiin mukaan pääsemisen edistämisen, käyttöpääomarahoituksen, kaivosalihankintaverkoston luomisen edistämisen ja Pohjoiskalotti-yhteistyön lisäämisen sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja koordinaation parantamisen. Kartoitusten tulokset edustavat varsin hyvin palveluliiketoiminnan kehittämisen ennakoituja haasteita ja mahdollisuuksia, jotka ovat luoneet hyvän perustan HHT KOKO -ohjelmalle sekä antavat hyvää pohjatietoa jatkohankkeiden toimenpiteiden suunnitteluun. Ohjelman aikana tehtiin myös teollisuuden ajankohtaisraportti, jossa ennustettiin mm. seuraavanlaista skenaariota: alihankkijakenttä jakaantuu entistä selkeämmin kehittyviin kv. tason toimijoihin ja pieniin paikallisiin toimijoihin. Ja tämän seurauksena Lapin alihankkijat on haastettava 2010-luvun muuttuvaan toimintaympäristöön: ketkä haluavat olla 2020 mukana, mitä muutos todella edellyttää yksilötasolla, yritystasolla, yritysverkostoissa, julkiselta sektorilta? 3. HHT2011 KOKO - ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Ohjelman aikana yhteistyöalue on laajennettu Lapin kattavaksi sekä jatkoa varten on hahmoteltu koordinointikäytäntöjä liittyen teollisuushankkeiden väliseen yhteistyöhön alueella. Lisäksi on käyty konkreettisia yhteistyöneuvotteluja Pohjois-Pohjanmaan ja Ruotsin Norrbottenin suuntaan. Hankkeen toimenpiteet (mm. HHT yhteismessuosallistumis-pilotti, HHT Business Golf, Arctic Design Maraton Partnerbookia osaltaan hyödyntäen, HHT Oktoberfest, Valakiat foorumipäivä yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa) on viety vaikutuksiltaan onnistuneesti läpi. Hankkeen toimenpiteiden vaikutuspiirissä on ollut yli 100 teollisuus- ja teollisuuspalveluyritystä sekä toistakymmentä julkisen sektorin toimijaa. Teollisuus- ja teollisuuspalvelunäkökulmaa on tuotu esiin mm. viestinnässä Kemi-Tornio- Haaparanta -alueen brändityöryhmässä ja Lappi-brändin lisäarvoa yrityksille -työryhmässä. Lisäksi ohjelman alkupuolella valmistunutta esitettä on hyödynnetty tehokkaasti ja tuloksekkaasti markkinoinnissa, jos mitataan tulosta positiivisen kommentoinnin ja yhteydenottojen määrällä. Työpajoissa on kartoitettu mm. teollisuuspalvelujen yhteistyömahdollisuuksia Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kesken sekä pyritty ratkaisemaan yritysryhmän ja asiantuntijoiden voimin kaivostoimijan toimintaongelmaa. Asiakaslähtöisen HHT2011 KOKO ohjelman toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on aktivoida ja tukea Lapin teollisen osaamisen sekä teollisen palveluliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittymisedellytyksiä Heavy High - Tech Gateway to Arctic Innovations brändin alla yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. HHT2011 KOKO - ohjelman toimenpidekokonaisuudet on jaettu strategian mukaisten päämäärien mukaan. HHT2011 ohjelman teema oli Arktinen kokonaisvaltainen muotoilu ja tuottavuus teollisuuden tuotteiden
8 ja palveluiden kehittämisessä. ja toimenpidekokonaisuudet on suunniteltu seminaareissa ja yrityskierroksilla esille tulleiden palveluliiketoiminnan kehitystarpeiden sekä ideoiden pohjalta ja aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen. HHT2011 päämäärät ja toimenpiteet 1. Aktivoidaan ja tuetaan teollisuuden palveluliiketoiminnan kasvua tukemalla yhteisen strategian sekä sen jalkauttamista tukevan innovaatiojärjestelmän kehittämistä ja toteuttamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 1.1. Demonstroidaan ja protoillaan uusia kehittämismenetelmiä ja eri toimialojen että toimijoiden synergiaetuja palvelujen kehittämisessä, teknologian hyödyntämisessä ja markkinoinnissa osana seutukunnallista innovaatiojärjestelmää HHT2011 ohjelmassa on jatkettu erilaisten innovatiivisten käytäntöjen lanseeraamista. Valakiat verkostofoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtumaan osallistui reilu 100 henkilöä toimialarajat ylittävästi ja palveluita oli esille kaikista Lapin korkeakoulukonsernin yksiköistä. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus. HHT Arctic Design Maratonissa yhdistettiin Rovaniemi Design Weekin ja Innomaratonin käytännöt konkreettiseen yritysyhteistyöhön, jossa monialaiset Lapin yliopiston muotoilun, KTAMK tekniikan ja kaupan alan sekä Lapin ammattiopiston opiskelijoista kootut opiskelijatiimit toteuttivat muotoiluehdotuksen konkreettisesta yrityscasesta huippumuotoilijoiden sparraamana. Lisäksi Arctic Design Maratoniin yhdistettiin yhteistyössä Proto Design II -projektin kanssa protovaihe, jos yritys siihen halusi muotoilukonseptillaan edetä. Tämän ohjelmakauden ja aikaisempien ohjelmakausien aikana on demonstroitu erilaisia käytäntöjä. Niiden kehittäminen systemaattiseksi toiminnaksi osaksi maakunnallista innovaatiojärjestelmää ei ole käytettävissä olevalla toimintamallilla ja resursseilla suurimmaksi osaksi mahdollista, vaan ne jäävät kunkin toimijan oman aktiivisuuden varaan. Tässä mielessä innovaatioyhtiöiden ja Lapin Korkeakoulukonsernin yhteistyö jatkossa on erittäin tärkeää Edistetään yhteisen teollisen kehittämisen agendan syntymistä ja tehokkuutta tekemällä yhteistyötä Lapin muotoiluohjelman, Lapin Korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelman (Teollisuuslappi) sekä muiden toimijoiden kehityshankkeiden kanssa (Lappverk, ACT, Jaloteräs, AYP, Helsinki2012 muotoilupääkaupunki hanke jne.) HHT2011 ohjelma teki yhteistyötä eri muodoissa Lapin korkeakoulukonsernin ja sen yksiköiden kanssa mm. HHT Arctic Design Maraton, HHT Oktoberfest ja Valakiat projektien ympärillä sekä Lapin muotoiluohjelman, Jaloterässtudion, Proto-Design II -projektin ja Lappverkin kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyötä on tehty AYP:n, ACT:n, Partnerbookin ja Puurake:n kanssa sekä Arctic Design Maratonin kautta toimijalle on sovittu oma rooli Lapin muotoiluohjelman jatkotoimenpiteissä. Ohjelmapäälliköt ovat myös osallistuneet Teollisuus Lappi innovaatio-ohjelman-, Kemi-Tornio-Haaparanta- ja Lappi-brändityöryhmien toimintaan sekä toimineet Kemi-Tornion AMK:n KuuRak-, Sähkölaboratorio- ja Assembly-hankkeiden sekä Lapin Muotoilu ohjelman valmisteluhankkeen ohjausryhmissä. KOKO ohjelmille määritelty rooli toimia koordinoivassa ja yhteistyötä kehittävässä tehtävässä on nykyisellä toimintamallilla haasteellinen, koska se perustuu enemmän ohjelmavastuullisten henkilökohtaiseen
9 aktiivisuuteen kuin toimintamallilla tai rahoituksella ohjaamiseen. Yhtenä vaihtoehtona fokuksen ja tehokkuuden kehittämiseen voisi olla siirtyminen asiakaslähtöisen hankeklusterin johtamismalliin, jossa strategiseen ohjelmakokonaisuuden muodostavat saman aihealueen projektit sekä hankkeet ja tähän suuntaan ollaan nyt viimeisten kokemusten perusteella siirtymässäkin. Osallistuminen teolliseen osaamisen kehittämishankkeiden ohjausryhmiin on osoittautunut hyväksi kanavaksi jakaa informaatiota molempiin suuntiin. Ketteryyden lisääminen ja moniosaamisen yhdistäminen tulee olemaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyön kehittämisen edellytys, tässä innovaatioyhtiöiden liiketoimintaosaamisen rooli tulee entistä tärkeämmäksi Edistetään ja koordinoidaan Partnerbook verkkopalvelun kehittymistä Pohjois-Suomen teollisen kehittämisen ja verkostoitumisen alustaksi ja työkaluksi (Patrnerbook verkkopalvelun kehittäminen ja käyttöönotto erillisenä projektina) Partnerbook lanseerattiin toukokuussa 2011 ja siinä oli toukokuun 2012 loppuun mennessä yli 250 toimijan profiilit. Ohjelman aikana on onnistuneesti käytetty Partnerbookia Arctic Design Maratonin projektityökaluna ja koordinoitu toimintaa sisällön osalta yritysten ja sidosryhmien palautteiden perusteella. Lisäksi Kemi Tornio - Haaparanta brändityön raporttiin on kirjattu Partnerbookia käytettävän mahdollisen tulevan yhteistyöverkoston työkaluna. Edistämistyön tuloksena myös muutamat muut tahot kartoittavat mahdollisuutta käyttää Partnerbookia organisaationsa intranettinä Kehitetään (Heavy High Tech) Gateway to Arctic Innovations nimi Lapin monipuolisen teollisen osaamisen ja kehittämisen brändiksi Gateway to Arctic Innovations -brändiä on vuoden 2011 aikana alettu käyttämään yhteisenä markkinointinimenä messuilla ja tapahtumissa niin HHT:n kuin myös LATEPA:n ja Partnerbookin osalta. Esimerkkejä tapahtumista, joissa hankkeet ja toimenpiteet ovat esiintyneet saman Gateway to Arctic Innovations -sateenvarjon alla, ovat Teolliset Palvelut 11- ja FEM messut sekä HHT Oktoberfest - tapahtuma.
10 1.5. Laajennetaan HHT ohjelma Lapin aluetta kattavaksi HHT ohjelman laajentamista Lapin alue kattavaksi on jatkettu pitämällä infotilaisuus Kemijärvellä ja kasvattamalla toimenpiteiden kattavuutta mm. Sodankylän, Rovaniemen, Inarin, Kemijärven, Kolarin, Ylitornion sekä Kittilän kuntiin. Lisäksi HHT2011 ohjelman aikana pidettiin erillinen työpaja Sodankyläläiselle toimijalle. Ohjelman aikana jatkoyhteistyöstä on myös käyty erikseen neuvottelemassa Kittilässä, Sodankylässä, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Ylitorniolla, Tervolassa, Keminmaassa ja Torniossa. Tarkoituksena jatkossa on, että sekä rahallinen panostus ja toimenpiteiden kattavuus kasvaisi alueilla aiemmasta vuodesta Tutkitaan mahdollisuuksia poolirahoitus tms. mallin toteuttamiseen Ei ole tutkittu tarkemmin tähän mennessä Järjestetään Gateway to Arctic Innovations Lapin hankefoorumipäivät HHT hankefoorumipäivä - Valakioiden teemana oli alueen elinkeinoelämän, tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatioiden sekä sidosryhmien yhteistyön parantaminen, oppilaitosten palveluiden esittely sekä markkinointi ja uusien tarpeiden kartoittaminen. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii KTAMK yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin kanssa ja HHT oli pääyhteistyökumppanina sekä osaltaan koordinoimassa tapahtumajärjestelyjä etenkin teollisuuden ja teollisuuspalvelujen osalta. Tähän järjestelyyn päädyttiin KTAMK:n profiilin nostamiseksi yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa, koska alueella oli kova paine opetusministeriön aloituspaikkojen leikkausuhan vuoksi. Myös alueen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset jakavat saman huolen osaavasta työvoimasta alueella. Tapahtumassa annettiin yritysten puolelta korkeakouluille palautetta, että pkyrityksille on kohdistettava enemmän palveluita sekä olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen on tehtävä joustavammaksi. Tapahtuman muita yhteistyökumppaneita ovat Elinkeinoelämän Keskusliitto, Lapin kauppakamari, Lapin korkeakoulukonserni ja sen yksiköt, Länsipohjan Yrittäjät sekä Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus.
11 2. Aktivoidaan teollisia palveluyrityksiä ja toimijoita uusien liiketoimintamahdollisuuksien ideointiin ja hyödyntämiseen esittelemällä erilaisia asiakastarpeita, markkinatrendejä sekä liiketoimintamahdollisuuksia 2.1. Asiakasnäkökulma Yritys- ja asiakastarpeita kartoitettiin jatkuvana prosessina mm. yritysvierailuilla ja tapahtumissa kerättävän palautteen perusteella. Projektin toimenpiteissä on ollut mukana reilusti yli 100 yritystä pääosin Pohjois- Suomesta Järjestetään ja kehitetään perinteistä HHT Oktoberfest Gateway to Arctic Innovations teollisuusseminaari- ja verkottumistapahtumaa edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Viidennen kerran toteutettuun Oktoberfestiin osallistui noin 250 henkilöä ja yli 80 % osallistujaorganisaatioista oli yrityksiä. Osallistujamäärä on kasvanut vuosi vuodelta laadun kuitenkaan kärsimättä, kun kyseessä on kutsuvierastilaisuus ja myös osallistujien kirjo on hyvin monialainen. Tapahtuman konsepti on Lapissa ainutlaatuinen, koska se kokoaa yhteen teollisuus- ja teollisuuspalveluyritykset toimialasta riippumatta sekä lisäksi toimijoiden sidosryhmät saman katon alle. Teollisuusseminaarissa esiteltiin pohjoisen teollisuusyrityksille sekä teollisuuden palveluyrityksille mm. toiminnan parhaita käytäntöjä ja uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseen onnistuneiden projektien pohjalta Outokummun, Stora Enson ja Tapojärvi Oy:n sekä teollisen muotoiluyrityksen ED-Designin voimin. Samassa yhteydessä teollisuuspalveluyritykset saivat uutta tietoa asiakasnäkökulmasta teollisten ostajien kannalta mm. siitä, mitkä ovat edellytykset liiketoimintasuhteen muodostamiselle ja millä tavalla suhteeseen luodaan lisäarvoa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia pohjoisen toimijoille oli esittelemässä Fennovoima ja menestyvän tiimin rakentamisesta sekä johtamisesta puhui Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen. Teollisuusseminaarin painoarvoa kuvannee ruotsalaisen yhteistyökumppanin meänkielinen lausahdus: Onpa tapahtumassa teollisuuden raskaita poikia lavalla! Toimijoiden verkostoitumista Porinafoorumissa oli omalta osaltaan edistämässä Krisse Salminen.
12 2.3. Jatketaan yrityskierroksia tarpeiden selvittämiseksi ja yritysten aktivoimiseksi Erillisiä yritystapaamisia tai kehittämiskeskusteluja on käyty yli 50 teollisuuspalveluyrityksen kanssa ja näissä yhteyksissä kartoitetaan yritystarpeita sekä kerrotaan ohjelman toimenpiteistä sekä muista saatavilla olevista työkaluista. 2.4 Edistetään Foresight -toiminnan kehittämistä ja tiedonkeruuta verkoston potentiaalisten asiakkaiden teollisista hankkeista mm. Partnerbook verkkopalveluun Ohjelmapäällikkö toimii Fennovoiman projektin yritysrajapinnan kontaktihenkilönä Meri-Lapin alueella ja jakaa tietoa myös Lappiin muille kiinnostuneille toimijoille sekä sidosryhmille eteenpäin välitettäväksi. Ohjelmaan työtä tekevien toimesta pidetään yhteyttä olemassa oleviin ja potentiaalisiin teollisiin asiakkaisiin tasaisin väliajoin sekä asiakkaiden edustajia kutsutaan tilaisuuksiin esittelemään projektejaan. Yritystoimenpiteet painottuivat ohjelman alkuvaiheessa uuden ohjelmapäällikön osalta suuriin teollisuusyrityksiin heidän tarpeidensa selvittämiseksi ja tarpeiden sekä mahdollisuuksien välittämiseksi teollisuuspalveluyritysten suuntaan. Perehtymisen jälkeen painopiste siirtyi teollisuuspalveluyrityksiin ja etenkin pk-yrityksiin. Tiedonkeruuta verkoston potentiaalisten asiakkaiden teollisista hankkeista ja tiedon välittämistä tulee vielä jatkossa tehostaa mm. Partnerbookin avulla. Foresight palvelua on aiemmin ehdotettu toteutettavaksi Lapin Korkeakoulukonsernin toimesta lisäarvopalveluna Partnerbook verkkopalveluun, jolloin siitä saadaan dynaaminen ja elävä palvelu. Suhtautuminen on ollut myönteistä. Tiedonkerääjiä suurista investointihankkeista ja niiden eri näkökulmista näyttää riittävän useissa hankkeissa, jonka vuoksi HHT ohjelma ei ole panostanut tähän alueeseen, vaan enemmänkin yhteistyöalustojen kuten Partnerbook, Oktoberfest ja ideariihien kehittämiseen, joilla tietoa voitaisiin tehokkaammin jakaa ja hyödyntää. 3. Aktivoidaan yrityksiä ja toimijoita asiakaslähtöisesti vetovoimaisen teollisen osaamisen, älykkäiden teollisuusratkaisujen sekä liiketoiminnan verkostomaisiin kehittämishankkeisiin edistämällä uusien teknologioiden ja kehittämismenetelmien käyttöönottoa, kehitysideoiden kaupallistamista sekä toimijoiden verkostoitumista potentiaalisten kumppaneiden kanssa 3.1 Järjestetään ideariihiä kehitysideoiden aktivoimiseksi ja hankkeistamiseksi Ohjelman aikana on järjestetty ideariihet kaivostoimijan käytännön ongelman ratkaisemiseksi ja tämän tapaamisen pohjalta on jätetty Tekesille hankehakemus, jossa yritysryhmä lähtisi myös tuotteistamaan hankkeessa kehitettyä palveluratkaisua. Toinen ideariihi on pidetty liittyen Lappi - Norbotten teollisuuspalveluyritysten yhteistyöhön ja keskustelut jatkuvat syksyllä Jo ideariihien kokoamisvaiheessa tulisi huomioida, että paikalla on myös toimijoita, jotka panostavat myös jatkossa ideariihessä mahdollisesti kehitetyn tai hankkeistetun tuotteen / palvelun jatkokehittämiseen sekä omistajuuteen. Tällä tavalla voidaan edesauttaa, että hankkeen jälkeen, sen aikana kehitetyt tuotteet, toimintamallit tai palvelut jäävät elämään myös hankkeen loputtua Ideoidaan ja edistetään monen toimijan palvelukonseptien tuotteistamishankkeita eri asiakassegmenteille (esim. kaivos, energia, teräs, puunjalostus) ketterillä kehittämisprosesseilla ja asiantuntijoita & kumppaneita verkottamalla Helmikuussa 2012 Stora Enson Veitsiluodon yksikölle pidettiin HHT palveluratkaisumallien ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan, kaupan ja kulttuuriin yksiköiden toiminnan esittely painottuen Stora Enson pyynnöstä opinnäytetöiden teettämisen aloitusprosessin keventämiseen ja toiminnan käytännön
13 ongelmien ratkaisukartoituksiin. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä on odotettavissa myöhemmin. Toimijalle esiteltiin prosessimalli, jossa Parnerbookia käytettäisiin työkaluna Stora Enson opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkojen täyttämiseen KTAMK:n suunnalta. Lisäksi kts. yläpuolinen työpaja ja monialaista yhteistyötä ruokitaan myös Arctic Design Maraton casejen ja Oktoberfest esitysten sekä muotoilukonseptien kautta. Myös Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi -tapahtumassa toteutettiin monen toimijan yhteistyökonseptia. 3.2 Edistetään teollisen muotoilun, avoimen lähdekoodin, sosiaalisen median, langattominen ja muiden avainteknologioiden hyödyntämistä teollisuuden elinkaarisovelluksissa esim. monen toimijan palvelukonsepteissa Kts. Arctic Design Maraton, Partnerbook ja Oktoberfest -kohdat Edistetään Partnerbook verkkopalvelun käyttöönottoa kehityshankkeiden hallinnassa Ohjelman aikana on onnistuneesti käytetty Partnerbookia Arctic Design Maratonin projektityökaluna ja koordinoitu toimintaa sisällön osalta yritysten ja sidosryhmien palautteiden perusteella. Lisäksi Kemi- Tornio-Haaparanta brändityön raporttiin on kirjattu Partnerbookia käytettävän mahdollisen tulevan yhteistyöverkoston työkaluna. Jatkossa työssä kannattanee painottaa sisällön luomista ja saamista sovellukseen Järjestetään Gateway to Arctic Innovations HHT Arctic Design Maraton 2011 Arctic Design Maraton -muotoilukilpailun kuuden monialaisen opiskelijatiimin muotoilukonseptit esiteltiin yleisölle tiimien toimesta Oktoberfestin teollisuusseminaarin yhteydessä ja samassa yhteydessä yleisön toimesta äänestettiin voittajajoukkue. Projektiin osallistui 36 opiskelijaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmista, Lapin yliopiston teollisen muotoilun osastolta sekä Lapin ammattiopistolta. Myös Ammattiopisto Lappiasta olisi tullut opiskelijoita, mutta heidän kohdallaan 18 vuoden alaikäraja ei täyttynyt. Eri paikkakunnilla asuvat opiskelijat hyödynsivät työskentelyssään Partnerbookin projektityökalua, jonka avulla he pääsivät muokkaamaan samoja dokumentteja reaaliaikaisesti verkon ylitse suljetussa ryhmässä. Positiiviselle puolelle voidaan kirjata erittäin hyvä palaute projektista sekä teollisuusseminaarin yleisöltä että projektiin osallistuneilta opiskelijoilta ja muilta sidosryhmiltä. Negatiiviselle puolelle taas, ettei Rovaniemen ammattikorkeakoulua saatu mukaan vaikka heidän suuntaansa kohdistettiin samat toimenpiteet kuin muihinkin oppilaitoksiin. Projektin tarkoituksena on lisätä pohjoisen yritysten muotoilun tuntemusta ja tuoda esille muotoilun mahdollisuuksia mm. parantamassa yrityksen tuottavuutta, tuotteiden houkuttelevuutta sekä käytettävyyttä ja sitä kautta kilpailukykyä. Arctic Design Maraton tukee Lapin korkeakoulukonsernin strategiaa liittyen eri koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön sekä toiminnan yrityslähtöisyyden lisäämiseen. Tulevina vuosina projekti pyritään spinnaamaan esimerkiksi Lapin korkeakoulukonsernille vähentäen asteittain HHT:n vastuuta, nyt kun on kaksi kertaa osoitettu, että projekti on mahdollista onnistuneesti järjestää ja siihen on olemassa toimiva sekä hyvän palautteen saanut konsepti. Yrityskumppaneina projektissa olivat Faumek Oy, Test World Oy, Wixu Saneeraus Oy, Mobile Marking Oy ja MH Pool Oy. Yhteistyökumppaneina Arctic Design Maratonissa toimivat Lapin korkeakoulukonserni (LKKK) ja sen alaiset organisaatiot, Koulutuskuntayhtymä Lappia, Lapin ammattiopisto, Oulun yliopisto, Lapin muotoiluohjelma, ProtoDesign II -hanke ja JaloteräsStudio.
14 4. Aktivoidaan teollisen osaamisen ja verkostojen vientiä, toimijoiden verkostoitumista seutukunnan ulkopuolelle sekä yritysten ja osaajien sijoittumista Lappiin yhteisellä HHT markkinointi- ja viestintäkonseptilla ja työkaluilla. HHT Business Golf Barentsin alueen verkottumistapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa Haaparanta - Torniossa ja osallistujia oli noin 30 henkilöä sekä Suomesta että Ruotsista. Tapahtuman tavoitteena oli rajat ylittävän yritysyhteistyön kehittäminen ja suhteiden luominen. Tapahtumassa kerättiin myös toimijoiden näkemyksiä jatkokehittämistarpeista ja -toiveista sekä esiteltiin Partnerbookia. Itse tapahtumasta osallistujat antoivat hyvin positiivisen palautteen. Järjestelyissä yhteistyötahoina toimivat Provincia Bothniensis (Haaparannan kunta ja Tornion kaupunki), Företagarna Norrbotten, Team Botnia, Länsipohjan yrittäjät, Tornedalsrådet, Crossborder Tornedalen (Arbetsförmedlingen Haparanda) ja koulutuskuntayhtymä Lappia. Mukana tapahtumassa yrityksistä olivat mm. Northland Exploration Finland Oy, Tornion Sähköpojat Oy, Aromtech Oy, Metso Endress+Hauser, Paakkola Conveyors Oy, Billerud AB / Kalix Golfklubb AB, Polar-Metalli Oy, Polar-Automaatio Oy ja Printmark AB. 4.1 Markkinointiviestintänäkökulma Markkinointiviestintää on pyritty kehittämään ja synergioita muiden toimialojen kanssa hakemaan olemalla mukana Kemi Tornio - Haaparanta -alueen brändityössä, jonka vetäjänä on toiminut Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Työ saatiin päätökseen marraskuun 2011 alussa. Samaa työtä ja saatuja kokemuksia hyödynnettiin laajemmin Lapin liiton vetämässä Lappi-brändin Lisäarvoa yrityksille -osion rakentamisprosessissa, josta pidettiin kolme työryhmän kokoontumista marraskuu 2011 helmikuu 2012 välisenä aikana ja työ viimeistellään loppuvuodesta Edistetään teollisen osaamisen ja verkostojen markkinointi- ja viestintästrategian kehittämistä ja sen toteuttamista protoprosesseilla ja Partnerbook verkkopalvelua hyödyntäen HHT esitepäivityksen suunnittelu sekä toteutus aloitettiin heti HHT2011 kehitysohjelman alussa ja esite saatiin painosta Esitteen kannessa on hyödynnetty uudenlaista monikerroksista painatusmenetelmää ja kyseisen lentikulaarin on todettu olevan oivallinen katseen vangitsija. Esitteestä ovat olemassa kieliversiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ulkomessuteltta-muodossa toteutetun HHT Gateway to Arctic Innovations Outdoor Exhibition FEM teollisuuspalveluyritysten yhteismessu -tapahtuman pääjärjestäjänä Levillä toimi LATEPAprojekti. Ensimmäisen kerran yritysten yhteismessu -tapahtumakonseptia pilotoitiin HHT ohjelmassa Teolliset palvelut 11 -messuilla Helsingissä maaliskuun lopussa HHT ohjelman puolesta konferenssissa oltiin mukana tukemassa järjestelyitä sekä tapaamassa teollisuusasiakkaita, teollisuuspalveluyrityksiä ja sidosryhmiä. Tapahtuma poikikin HHT ongelmanratkaisu-työpaja casen liittyen kaivosten vesikiertoon. Tapahtumassa oli mukana 14 yritystä: Tornion Sähköpojat Oy, Maanrakennus Alamäki Oy, KN Composite Oy, Eventum Oy, Pro-Pari Oy, Polar-Automaatio Oy, Styrud Boreal Oy, Tervolan Konepaja Oy, Paakkola Conveyors Oy, Norrhydro Oy, Louen Monitoimi Oy, Ylitornion Betoni Oy, Insinööritoimisto Suomen Unit Oy ja Sav Oy. Yritykset antoivat tapahtumasta positiivisen palautteen. Samankaltainen yritysosasto oli esillä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kosmos-talon avajaisissa, jossa talon avaajana toimi opetusministeri ja kutsuvieraina olivat laajasti Lapin päättäjät ja elinkeinoelämän toimijat. Tiedon jakamista, yleistä vaikuttamista sekä kehittämistä on tehty myös seuraavissa ohjausryhmissä: Sähkölaboratorio, Assembly ja ProcessIT.EU. Uutena avauksena Pohjois-Pohjanmaalta Business Oulun
15 vetämänä on esitetty teollisuuspainotteista yhteistyötä TeollisuusForum nimisen hankkeen puitteissa. TeollisuusForum toimenpidekokonaisuus näkyy pohjautuvan huomattavassa määrin Heavy High Tech - ohjelman aiempien toimenpiteiden pohjalle. Tältä kantilta voitaneen olla tyytyväisiä aiempien ohjelmakausien antiin. Yhteistyökuvioita on suunniteltu myös Kokkolan teknologiakeskus Ketek Oy:n ja Iin Micropolis Oy:n kanssa Selvitetään nuorten osaajien odotuksia ja näkemyksiä kiinnostavista teollisten työnantajien ja alueen profiileista vetovoiman parantamissuunnitelmien pohjaksi Opiskelijoiden odotuksia ja näkemyksiä yleisesti on selvitetty Arctic Design Maratonin yhteydessä sekä ohjelmapäällikkö on pitänyt opiskelijoille rekrytointivaiheessa esityksiä aiheen tiimoilta kymmenkunta eri kertaa. Lisäksi ohjelmapäällikkö on osallistunut opiskelijoiden seminaariesityksien arviointiin, mutta tämän tarkempaa kartoitusta ei ole tehty Hyödynnetään seutukunnan vahvuuksia, kuten matkailun vahvaa tunnettuutta teollisen Lapin markkinoinnissa Tätä konseptia pilotoitiin Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi! -tapahtumassa ja jatkokehityksen jälkeen konsepti on monistettavissa yleisemminkin Lappiin Järjestetään Gateway to Arctic Innovations Invest in markkinointiviestinnän synergiafoorumi Kts. Valakiat verkostofoorumi ylempää. 4. Ohjelman tehtävät ja toteuttamistapa Kemin Digipolis Oy:ssä toimii päätoiminen ohjelmapäällikkö sekä projektisihteeri. Ohjelmapäällikön tehtävänä on johtaa ja koordinoida HHT2011 toteuttamista asetetuissa puitteissa. Kemin Digipolis Oy tuottaa ohjelmalle toimisto- ja hallintopalvelut. Kemin Digipolis Oy:ssä HHT2011 ohjelmassa on toiminut - päätoiminen ohjelmapäällikkö (K Poikela, S Ahola) - osa-aikainen projektisihteeri (L Enbuske) o osa-aikaisena resurssina osaprojekteissa seuraavasti: HHT Oktoberfest 2011 tapahtuman muotoiluopiskelija (E Pistokoski) o Ohjelman markkinoinnissa ja toteutuksessa projektipäällikkö (S Ahola) Ohjelman osakokonaisuudet toteutetaan pääosin asiantuntijapalveluina sekä kumppaneiden kanssa. Alihankintana on hankittu seuraavan tyyppisiä palveluja erilaisia asiantuntijapalveluita selvitys-, raportointi-, luennoimis- ja valmennus- tehtäviin markkinoista, markkinoinnista, teknologioista ja kehittämismenetelmistä
16 strategiaprosessin, työpajaprosessien ja osaprojektien toteuttamiseen ja sparraamiseen seminaarien ja teemafoorumien asiantuntijapalveluihin, tilajärjestelyihin ja kongressitekniikkaan idean konkretisoivan tuotteistus prototyypin suunnitteluun ja demon toteutukseen Oktoberfestissä idean konkretisoivan viestintästrategian toteuttamisprototyypin suunnitteluun, määrittelyyn ja toteutukseen asiantuntijoita tapahtumien tuottamiseen ja toteuttamiseen Asiantuntijapalveluina on hankittu mm. - HHT Arctic Design Maratonin projektinjohto, tutor muotoiluammattilaiset, matka-, tila- ja majoitusjärjestelyt yhteensä (n ) - HHT Oktoberfest 2011 tilaisuuden lavastus-, ääni-, valo- ja kongressitekniikat, tila-, matka- ja majoitusjärjestelyt (n ) - HHT esitteen päivitys (n ) - muut pienemmät kokonaisuudet kuten työpajojen järjestelyt ja toteuttamiset HHT ohjelman toteutusaikataulu oli HHT 2011 ohjelman koordinointiin ja johtamiseen esitetty kustannusarvio ohjelmakaudelle oli Ohjelman rahoitus jaettiin Kemin Digipolis Oy:n ja sen kumppaneiden ( ) sekä aluekehitysohjelman ( ) kesken tasaosuuksilla. Toteutuneet kustannukset : HHT2011 Budjetti Toteutuma Palkat ja sivukulut 96500, ,94 Ostopalvelut 53500, ,10 Matkakulut 14000, ,31 Kone- ja laitehankinnat 1000,00 990,74 Toimisto- ja vuokrakulut 12500, ,02 Muut menot 2500, ,41 HHT-ohjelma yhteensä , ,52 Rahoitussuunnitelma Sovittu KOKO/Lapin liitto Kemin Digipolis Oy Muut elinkeinoyhtiöt ja kunnat
17 - Team Botnia Oy Seppo Valtanen Riverbank Oy Matti Alatalo, Mika Simoska Keminmaa Tommi Lepojärvi Ylitornio Markku Norrena, Tuomo Karjalainen Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä Timo Lohi Kemijärvi Jari Polvi Lapin korkeakoulukonserni Koulutuskuntayhtymä Lappia Pentti Leipälä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Matti Uusimäki Yhteensä HHT2011 hankeorganisaatio HHT 2011 ohjelman toteuttajana toimii Kemin Digipolis Oy, kumppaneinaan Team Botnia Oy, Keminmaan kunta, Tervolan kunta, Ylitornion kunta, Itä-Lapin kuntaytymä (Kemijärvi), Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Lapin korkeakoulukonserni (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu sekä Ammattiopisto Lappia) kansainvälisine verkostoineen, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Lapin Liitto sekä lisäksi TEKES, TE- keskus, Lapin Kauppakamari ja Länsipohjan yrittäjät. Ohjelman laajentuessa koko Lapin maakunnan alueelle kumppaneiksi ovat tulleet myös muut maakunnan elinkeinojen kehitysyhtiöt. Kemin Digipolis Oy:ssä toimii päätoiminen ohjelmapäällikkö sekä osa-aikainen projektisihteeri. Muutama osa-aikainen on ollut mukana heidän lisäkseen. Ohjausryhmän toimintaa ja kokoonpanoa on tarkoitus kehittää jatkossa mahdollisuuksien mukaan paremmin vastaamaan koko maakunnan näkökulmaa. Ohjausryhmään olisi tarkoitus kutsua maakunnan teollisuuspalvelujen tuottajien edustajia sekä kehitysyhtiöiden (Kemin Digipolis Oy, TeamBotnia Oy:n jne.) että Lapin korkeakoulukonsernin ja muiden toimijoiden edustajia. Ohjausryhmän jäsenet Varsinaiset ja varajäsenet: Kimmo Heikka, Kemin Digipolis Oy, puheenjohtajana; Tommi Juntikka, Paakkola Conveyors Oy, (vara) Hannu Saloniemi, Polar Automaatio Oy; Matti Kurttio, Tormets Oy (vara) Risto Alaheikka, Team Botnia Oy; Martti Kankaanranta, Länsi-pohjan Yrittäjät (vara) Pentti Koskela, Ammattiopisto Lappia; Matti Uusimäki, Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu (vara) Jari Lahdenperä, Eventum Oy; Mervi Nikander, Lapin liitto (vara) Muut Ritva Kauhanen, Lapin Liitto
18 Kari Poikela, Kemin Digipolis Oy, sihteeri 6. Tulosten hyödyntäminen HHT2011 ohjelman ideoita ja tuloksia hyödyntävät seutukunnan teollisuuden palveluntuottajayritykset ja verkostot sekä kehitysyhteisön jäsenet omassa toiminnassaan. Tuloksia ja kokemuksia voidaan myös hyödyntää erilaisissa tulevissa maakunnan kehitys- ja muissa hankkeissa. - Tietoisuus suurhankkeiden tarpeista ja odotuksista on lisääntynyt verkostossa - Yritys- ja osaamisverkoston markkinointi on lisännyt seutukunnan teollisen osaamisen näkyvyyttä tulevissa suurhankkeissa - Yritykset ovat saaneet ideoita liiketoimintansa kehittämiseen (esim. teollinen muotoilu, ketteryys) - Ohjelman aikana on syntynyt uusia kumppanuus- ja yhteistyösuhteita jatkoa varten (esim. Thuleinstituutti, Ketek Oy, IUC Norrbotten, muotoiluyritykset, Proto Design II-hanke, Lapin muotoiluohjelman valmistelu jne.) - Gateway to Arctic Innovations brändin kasvanutta tunnettuutta on mahdollista hyödyntää laajemminkin kuin HHT ohjelman, LATEPA:n ja Partnerbookin yhteydessä - Partnerbook alustaa on mahdollisuus hyödyntää laajemminkin maakunnallisten ja miksei valtakunnallisten verkostojen yhteistyön tukemiseen sekä yritysten aktivoimiseen ja tiedottamiseen - Ohjelmassa testattuja toimintamalleja (Paperi- ja kartonkikaupunki Kemi!, ideariihet, Arctic Design Maraton, Oktoberfest jne.) voidaan hyödyntää maakunnallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä - Ohjelmassa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää toimintamallien kehittämisessä esimerkiksi hankeklusterin johtamisen suuntaan - Ohjelmassa saatuja kokemuksia yritysten yhteisten toimintamallien ja markkinoinnin kehittämisessä hyödynnetään LATEPA-projektissa - Ohjelman aikana on pystytty rakentamaan yhteistyötapoja eri toimijoiden kanssa maakunnassa ja yli maakuntarajojen - Ohjelman aikana syventyneen Lapin teollisuus- ja kaivoshanketoimijoiden yhteistyön hyödyntäminen tulevissa projekteissa sekä parantuneen koordinaation tuomat edut resursoinnissa ja yhteisissä toimenpiteissä 7. Hankkeen tiedotus, raportointi ja tulosten julkistaminen Ohjelmaa on tarkoitus viedä eteenpäin Gateway to Arctic Innovations -tunnuksien alla ja hyödyntää ko. tunnusta myös seutukunnan, sen yritysverkostojen ja kumppaniverkoston markkinoinnissa. Ohjelman osaalueita on tuotu esille seminaareissa, messuilla, lukuisissa tilaisuuksissa ja paikallisissa julkaisuissa, kuten
19 esim. Pohjolan Sanomat, Digipolis Magazine ja verkkosivuilla. Laajempi viestintä yhteisen viestintästrategian Gateway to Arctic Innovations -puitteissa on toteutunut tähän mennessä vain HHT ohjelman, LATEPA:n ja Partnerbookin osalta. Ohjelman edistymistä on käyty läpi ohjausryhmässä. 8. Jatkotoimenpiteet hankkeen päättymisen jälkeen Tuloksia, kokemuksia ja kehittämisehdotuksia on tuotu esille tässä loppuraportissa sekä muissa tilaisuuksissa. Haluttaessa niitä voidaan tarkemmin esitellä seutukunnan tulevien kehityshankkeiden suunnittelijoille ja rahoittajille sekä muille maakunnan toimijoille erilaisten kehityspalavereiden muodossa. Lisäksi tuloksia ja toimenpiteitä esitellään ohjelman loppumisen jälkeen useissa eri foorumeissa kuten yrittäjätapaamiset, hankkeiden aloitusseminaarit ja ainakin yhdessä kv. seminaarissa sekä jatkoprojektin omissa tilaisuuksissa. Ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen jalkauttamista ja kehitysehdotusten toteuttamista jatkettaneen Arctic Business Design -projektissa Asiakaslähtöisen projektin tarkoituksena on jatkaa pitkäjänteistä teollisuuspalveluyritysten aktivointi sekä kehittämistyötä ja parantaa omalta osaltaan teollisuuden toimintaolosuhteita Lapissa mm. lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä yhteisen kehittämisstrategian mukaisesti osana Lapin elinkeinokehittämiskokonaisuutta. Jatkossa tulee alueen toimijoita aktivoida entistäkin syvempään ja avoimempaan yhteistyöhön, joka tukisi toimialarajat ylittävien teollisien ekosysteemien muodostumista sekä samalla avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teollisuuden palveluyrityksiä pitää rohkaista entistä voimakkaammin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen sekä yritysten olemassa olevan osaamisen ja toimintamallien tuotteistamiseen.
ARCTIC BUSINESS CONCEPT
Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.
KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016
1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen
Pohjois- Suomen luonnonvaroihin perustava kansainvälinen teollisuus ja aluekehitys
Pohjois- Suomen luonnonvaroihin perustava kansainvälinen teollisuus ja aluekehitys Luonnonvaroihin perustuva kansainvälinen teollisuus Case: Kasvua viennistä teollisuuden palveluliiketoimintaan Kemi -
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani
P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat
Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu
Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,
LAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen
Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10
Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes
Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva
Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö
Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö Ari Konu kehitysjohtaja Lapin korkeakoulukonserni Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät 29.-30.9.2010
Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:
Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN
VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
Suomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
Hankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
Lapin korkeakoulukonserni
Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen
Lappi EU:n arktisen teollisuuden klusterimallialueena. Rikasta Pohjoista 2015 17.4.2015, Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi
Lappi EU:n arktisen teollisuuden klusterimallialueena Rikasta Pohjoista 2015 17.4.2015, Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020> Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia 2014 2020
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
Rajan ylittävään yrittämiseen liittyvän tiedon saatavuus ja riittävyys
1eLINKEI UUTISKIRJE 5/2013 EU:n Interreg IV Pohjoinen -ohjelman rahoittama Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke käynnistyi syyskuussa 2012 jatkuen kesäkuuhun 2014. Muita rahoittajia ovat Haaparannan
Vastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016
YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia
palvelut yritysten ja yliopistojen tukena
palvelut yritysten ja yliopistojen tukena Mari Maier Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Kainuun ELY-keskus 14.11.2017 Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland on yrityksille kasvu-
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Lapin liikenneturvallisuustoimija
Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,
Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes
Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea
Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk
Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010
TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:
Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013
Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen
Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry
Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016
Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015
Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!
Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
Kaivannaisteollisuus ry
Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien
Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen
Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014
Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie
KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa
UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset
6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio
LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen
MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry
MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen
Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016
KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018
Data-analytiikan osaamiskeskittymä. Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla Porin yliopistokeskus Janne Harjamäki, Projektitutkija, DI Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Pori 31.1.2018
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:
V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
Big datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää
Bothnian Arc Steel & Metal Industry
Projektisuunnitelma Bothnian Arc Steel & Metal Industry Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 07.11.2011 AK Kehittämisen kohteet Perämeren kaarella I. Metallialan PK-yritykset Yritykset
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi
P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.
TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN
Russia Business Point -hanke
Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja
Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
L A P I N L I I T T O S T R A T E G I A P Ä Ä L L I K K Ö M E R V I N I K A N D E R
Asiantuntijalausunto 16.11.2017 Eduskunnan talousvaliokunta Asia: HE 158/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland nimisestä osakeyhtiöstä
Green Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT
Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,
Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014
Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen
Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka
Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka CASR-Steelpolis-verkostohanke (EAKR) Tapio Oikarinen Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 29.3.2011 Tapio Oikarinen CASR-Steelpolis-verkostohanke Raahen Seudun
Team Finland toiminta Oulu
Team Finland toiminta 25.05.2018 Oulu Juha Elf, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin Team Finland kokoaa
Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta
Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden
Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016
Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,
Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010
Lapin kylätoiminnan ja Lapin Kylätoiminnan Tuki ry V U O S I K E R T O M U S 2010 Lapin kylätoiminta oli kylien yhteenliittymä, jonka tehtävänä oli kylien edunvalvonta ja kylätoiminnan edistäminen. Sen
Jyväskylän kokemuksia
Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten
Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma
1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
Luovan osaamisen mahdollisuudet
Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?
Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä
Materiaalivirtakatsaus Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä Kyselyn toteutus Toteutettiin syys-lokakuussa 2017 Kysymyksillä kartoitettiin: