Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa

Transkriptio

1 Psykiatrinen sähköhoito masennuksen hoidossa Depressiohoitajien 9. valtakunnalliset koulutuspäivät Oulussa El Marja-Liisa Kemppainen, aoh Ilpo Palokangas

2 Sisältö Historia ECT-hoito nykyään Miksi sähköhoitoa? Indikaatiot Milloin ECT-hoitoa ei voida antaa? Hoitokäytäntö Haittavaikutukset Ylläpitohoito Oulun ECT-hoitoyksikkö Lähete Case

3 Aivojen sähköhoito, electroconvulsive therapy, ECT

4 Historia 1930 luvulla jäävesikylvyt, vesiterapia, insuliinishokkihoito. Lääkkeistä käytössä vain barbituraatteja ja muita sedatiiveja 1934 unkarilainen Meduna käytti kamferilla laukaistuja epileptisiä kohtauksia skitsofrenian hoitoon 1937 italialaiset Cerletti ja Bini keksivät käyttää sähköä

5 Historia 2 50-luvulla vasta käytössä antipsykootit ja antidepressantit. Lääkkeiden käyttö vähensi sähköhoitojen määrää Yksi lensi yli käenpesän- elokuva (1975) romautti sähköhoitojen käytön 2000-luvulla ECT-hoitojen suosio on lähtenyt lisääntymään

6 Mitä ECT-hoito on nykyisin? siniaaltovirta on muuttunut lyhytimpulssivirraksi aiemmin ilman anestesiaa nyt lyhyessä anestesiassa ei vastentahtoista hoitoa edelleen masennuksen nopein ja tehokkain hoitomuoto USA:ssa yli ihmistä saa vuosittain sähköhoitoa

7 Miksi sähköhoitoa? psykoottiseen masennukseen Käypä Hoito-suosituksen mukaan ensisijainen hoitomuoto parempi kuin lääkehoito: hoitoresistenteistä depressiopotilaista saa vasteen/paranee n. 84% teho paras psykoottisessa masennuksessa vanhuksella, jopa 95% paranee

8 Miksi sähköhoitoa? potilas toipuu nopeammin ECT-hoidon vähennyttyä 90-luvulta 2000 luvulle siirryttäessä masennuksen hoitoaika piteni 11 kuukaudesta 21 kuukauteen 10 vuodessa masennuksen vuoksi eläkkeelle päätyneistä vain 3% oli saanut ECT-hoitoa Ruotsissa ECT-hoidon kayttö on tuplaantunut 2000-luvulla

9 Indikaatiot: masennus melankolinen depressio (mielihyvän puute, ruokahaluttomuus, psykomotorinen hidastuminen, oireet pahimmillaan aamulla) Katatonia psykoottisuus (erityisesti harhaluulot) itsetuhoisuus, syömättömyys hoitoresistentti

10 Indikaatiot Muut Aiempi hyvä vaste Potilaan toive uusiutuvan masennuksen ylläpitohoito mania(muulle hoidolle reagoimaton,80% paranee), bipolaarihäiriön sekamuotoinen jakso skitsofrenia(katatoninen, affektiivinen), skitsoaffektiivinen häiriö maligni neuroleptioireyhtymä, parkinsonin tauti, tardiivi dyskinesia, puerperaalipsykoosi

11 Milloin ECT:tä ei voida antaa? potilas kieltäytyy alaikäiselle vain poikkeustapauksessa alle 3(6)kk sydäninfarktista tai aivoverenvuodosta kohonnut kallonsisäinen paine somaattinen tila on epävakaa vaikea kaularangan reuma verkkokalvon irtauma, hoitamaton silmänpainetauti

12 Miten ECT-hoito annetaan? sarjana ma, ke ja pe lääkkeet: yleensä nukutus Propofolilla ja lihasten relaksaatio Sukolinilla(sukkinyylikoliini). Robinyl (antikolinergi) annetaan syljeneritystä vähentämään ja bradykardiaa estämään. Tilanteen vaatiessa myös tiopentaali tai ketamiini anesteettina

13 Miten ECT-hoito annetaan? bilateraalinen,, unilateraalinen, bifrontaalinen LART jne.

14 Sähkö yksilöllinen annos mC(=1As) 30-80Hz, 0.5-1ms ja 4-8s. Eli 0.5ms pulssi, 0.8A voimakkuudella, 70Hz taajuudella 3s ajan on 0.5x 0.8x2x70x3=168mC(0.168As). Siniaalto vs. lyhytpulssi

15 Sopiva annos? EMG n. 20s EEG n. 30s voimakas pulssin nousu -> lasku hoidon jälkeen (sympaattinen-parasympaattinen aktivaatio).

16 Mikä vaikuttaa kouristuskynnykseen? Ikä: nuorilla matalampi kuin vanhoilla sukupuoli: naisilla matalampi kuin miehillä käytetyt lääkkeet(unilääkkeet, epilepsialääkkeet, antipsykootit, antidepressantit) Korkea hiilidoksidipitoisuus nostaa(lasketaan hyperventiloimalla) anesteetti, elektrodien paikka, aiemmat ECT-hoidot valvominen, kofeiini

17 Hoitojakson pituus Hoitoa annetaan kunnes potilaan vointi ei enää kohene. Siis 1-2 kertaa ylimääräistä. keskimäärin kertaa (3-20)

18 ECT:n vaikutusmekanismi? ei tunneta sairauksien mekanismeja, eikä lääkkeiden tarkkoja vaikutusmekanismeja. Samoin on ECT:n laita ECT:n teho tulee toistuvien yleistyneiden kohtauksien aikaansaamasta hermoverkkojen toiminnan tasapainottumisesta vaikutus välittäjäaineisiin, neuropeptideihin, aivojen muokautuvuuteen jne. Aivojen boottaus sairautta edeltävään tilaan

19 Haittavaikutukset hoidon jälkeinen sekavuus, pitkittyessä este hoidon jakamiselle, korjaantuu hoidon päätyttyä Päänsärky ja lihaskipu hoidon alussa harvoin pahoinvointia spontaanien kouristusten yleisyys on sama kuin epilepsian yleisyys kuolleisuus 2-10/ , eli sama kuin lyhyen anestesian aiheuttama riski

20 Haittavaikutukset: muistihäiriöt Anterogradinen, korjaantuu parissa viikossa retrogardinen(pisteittäinen), korjaantuu hitaammin myös depressioon liittyy muistihäiriöitä laajoissa tutkimuksissa vuosikymmenten aikana ei ole havaittu ECT-hoidon aiheuttavan aivovauriota

21 Haittavaikutukset: muistihäiriöt Muutamat potilaat kokevat muistinsa heikentyneen tavanomaista voimakkaammin: herkistynyt normaalille unohtamiselle jäljelle jäänyt psyykkisen sairauden oire lääkkeiden haittavaikutus merkki aivosairaudesta Konversio-oire

22 Ylläpitohoito masennuksen relapsiriski on suurin seuraavan vuoden aikana. Relapsin esto lääkehoidolla, psykoterapialla, molemmilla tai ylläpito-ect-hoidolla sopii myös bipolaarihäiriössä, skitsoaffektiivisessa sairaudessa ja skitsofreniassa lääkehoidon tukena

23 Ylläpitohoito 2 hoitojakson jälkeen kerran viikossa 4 viikon ajan sitten harventaen vähitellen tavoitteena1 hoitokerta/kk hoitokertojen väliä säädellään potilaan voinnin mukaan ei elinikäistä hoitojen maksimimäärää mahdolliset muistivaikeudet jäävät pois hoitovälin pidetessä

24 Oulun ECT-hoitoyksikkö alkaen hoidot on annettu ECThoitoyksikössä Peltolassa potilaat tulevat lähetteellä mtt:stä, tk:sta sekä suoraan OYS: osastoilta ja poliklinikoilta avohoidosta tulevat potilaat käyvät poliklinikkakäynnillä

25 Oulun ECT-hoitoykskkö 2 polikliininen hoito tai hoito osastolta käsin hoidot ma, ke ja pe. Ylläpitohoidot tiistaisin sarjana keskimäärin 9-12 kertaa (vaihtelu 6-20 kertaa)

26 Poliklinikkakäynti informointi, tutustuminen hoitotiloihin somatiikan tarkistus: PVK, NTA, fp-gluc, EKG, sydämen ja keuhkojen auskultaatio, hampaat anestesiakelpoisuuden arvio tarvittaessa yhdessä anestesiologin kanssa lääkitys: bentsodiatsepiinit annoksen lasku tai lopetus, MAO-inhibiittorit tauolle, Litiumin lasku(pitoisuus 0.5), antiepileptien annoksen lasku, mielialalääkkeet normaalille hoitoannokselle

27 Hoitoaamuna potilas on ravinnotta edellisestä illasta. Unilääkkeenä lyhytvaikutteinen unilääke(stilnoct, Imovane) sydänlääkkeet hoitoaamuna pienen vesitilkan kanssa. Tarvittaessa lihaskipuja estämään Panadol 1g+ Burana 600mg diabetespotilaalta katsotaan verensokeri ennen hoitoa. Insuliini annetaan vasta hoidon jälkeen

28 Hoitotoimenpide EKG-, EEG-, EMG- ja ECT-anturit, saturaatiomittari, painemansetti, RRmittari, kanylointi Anestesia: glykopyrrolaatti, propofoli, sukkinyylikoliini hoitotapa, bilateraalinen vs. unilateraalinen hoitoannoksen määritys yksilöllisesti

29 Heräämö Hoidon jälkeen potilaan vointia seurataan heräämössä n min Potilas syö aamupalan Kotiutuu saattajan kanssa

30 Hyvä ECT-lähete alle 65-vuotiaiden lähetteet osastolle 88 ja yli 65-vuotiaiden lähetteet osastolle 75 sähköhoidon indikaatio, lyhyt anamneesi psyykkinen status, ongelmat, BDI somaattiset sairaudet ja niiden tila. Paino, BMI. (Anestesiariskiä nostavat: sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta astama, COPD, silmänpainetauti, dementia, huomattava obesiteetti, epilepsia, raskaus, osteoporoosi, pidentynyt QT-aika).

31 Hyvä ECT-lähete 2 Lääkitykset onko saanut aiemmin sähköhoitoa voiko potilas käydä hoidossa kotoa käsin vai tarvitseeko osastopaikan potilaan mielipide hoidosta

32 Yhteystiedot: el Marja-Liisa Kemppainen GSM aoh Ilpo Palokangas OYS os 88/ECT-hoitopoliklinikka Peltolantie 15, 4. krs

33 Case Veijo 68v Keväällä 2013 Marevanin aloitus flimmerin vuoksi. Lisäksi apuna pojan firmassa. Unettomuutta ja masennusta. Toukokesäkuussa osastolla kuukauden ajan. Aloitettu mirtatsapiini 15mg. Syyskuussa OYS:iin psykoottisuuden vuoksi. Potilas kokee ajan kuluvan taaksepäin. Hän on tuijottava, psykomotorisesti jähmeä.

34 Case Veijo 2 Potilaalle aloitettiin risperidoni 0.5mgx2 ja hän sai 11 kerran ECT-hoidon. Hoidon päätyttyä potilas on levollinen, ilmeikäs ja hänen toimintakykynsä on normalisoitunut. Käsitys ajankulusta korjaantunut. Viikonloppulomalla potilas oli käynyt kalassa.

35 Case Kalle 62v, puuseppä Ei aiempaa psykiatrista sairastamista. Nyt unettomuutta huhtikuusta lähtien. Osastolle viilleltyään kaulaansa. Kotiutunut 2 pv päästä. Kotona epärealistinen pelko, kokee ihmisten tietävän potilaan asioista, ja hakeutuminen uudelleen sairaalaan. Alkuun vointi koheni, mutta lopulta potilas lamaantui, muuttui epäluuloiseksi, syömätön. Lääkityksenä ketiapiini, mirtatsapiini, sitalopraami.

36 Case Kalle2 Suostuttelun jälkeen aloitettiin ECT-hoito. Potilaan vointi huononi edelleen ja hän muuttui hoitokielteiseksi. Tarkkailun kautta vastentahtoiseen hoitoon. Olantsapiinin aloitus ketiapiinin tilalle. 8. ECT-hoitokerran jälkeen potilas alkoi toipua ja 12 hoitokerralla hän muuttui puheliaaksi ja huumorintajuiseksi. Mieliala normalisoitui.

37 Kiitos!