SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUSTEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 Kiratek Oy Päivitetty SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUSTEN YHTEENVETO Villa Victor Vuodet Kirkkokatu Oulu

2 2(10) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSET YHTEENVETO MIKROBINÄYTTEET VUOSINA LÄHTÖTIEDOT ARKKI-KIINTEISTÖN PERUSTUTKIMUS VUONNA TUTKIMUKSET VUONNA Sisäilmatutkimus ja alapohjan kuntoselvitys Lattiarakenteiden mikrobitutkimus Sisäilman ja rakenteiden mikrobitutkimus sekä paine-eromittaus TUTKIMUKSET VUONNA Korjausehdotus Seinä- ja yläpohjarakenteiden mikrobitutkimus Vesikaton kuntotarkastus LVI-toimenpidekartoitus Alapohjarakenteiden mikrobitutkimus ja vauriokohdat SISÄILMATUTKIMUKSET VUONNA SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUKSET VUONNA SISÄILMATUTKIMUS VUONNA VESIKATON KUNTOTARKASTUS VUONNA SISÄILMATUTKIMUKSET VUODET KUNTOTUTKIMUS VUONNA SISÄILMATIEDOTE VUONNA

3 3(10) 1. YHTEENVETO SISÄILMA- JA KUNTOTUTKIMUKSET Kiinteistöön Villa Victor on tehty vuosien aikana yhteensä 20 sisäilma- ja kuntotutkimusta, joista suurin osa on ollut sisäilma- ja mikrobitutkimuksia sekä 6 kpl kiinteistöön ja sen rakenteisiin liittyvää kunto-, vesikaton- ja lvi-tutkimusta. Selvitysten perusteella tiedetään, että rakennuksessa on useita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, jotka johtuvat vanhaan kiinteistöön liittyvistä puutteista, riittämättömästä ilmanvaihdosta, ilmavuodoista, eristeistä ja mikrobivaurioista. Myös käyttäjien tiloissa kokema oireilu viittaa sisäilman heikentyneeseen laatuun. Etukäteen ei voida tietää, mitkä korjaustoimenpiteet ovat riittävät sisäilman laadun kohentamiseksi. Vanhojen kiinteistöjen korjauksissa voi tulla eteen yllättäviä tekijöitä, jotka tulee huomioida korjausten edetessä. Täydellinen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen voi vaatia rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten sekä koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen. Vauriot tulee korjata ja rakenteet tiivistää siten, ettei rakenteista kulkeudu epäpuhtauksia sisäilmaan. Kiinteistöstä otettujen sisäilma- ja materiaalinäytteiden tulokset ovat olleet enimmäkseen tavanomaiset eikä kiinteistö ole siten rakenteiden osalta täysin vaurioitunut. Ylä- ja alapohja ovat kuitenkin paikoitellen vaurioituneet ja edellyttävät korjaustoimenpiteitä. Keskeinen tiloissa havaittu ongelma on vanhoista eristeistä ja lattiamatosta sisäilmaan kulkeutuva poikkeava haju, joka tarttuu helposti huokoisiin materiaaleihin. Pitkään tiloissa esiintyneen hajun poistaminen voi olla hankalaa, vaikka eristemateriaalit ja lattiamatot poistettaisiin. 2. YHTEENVETO MIKROBINÄYTTEET VUOSINA Kiinteistöstä on otettu vuosien aikana oheisen taulukon mukaisesti yhteensä 129 materiaali- ja 13 sisäilmanäytettä, jotka on tutkittu viljelymenetelmällä. Tutkituista materiaalinäytteistä 17 kpl oli vaurioituneita (13%) ja sisäilmanäytteistä 3 näytettä oli poikkeavaa. Kaikki poikkeavat ilmanäytteet on otettu vuonna Vuosina 2006 ja 2007 otettujen ilmanäytteiden poikkeavuus on voinut johtua mittausolosuhteista. Mikrobinäytteiden yhteenvetotaulukot Villa Victor Ilmanäytteet Vuosi Materiaalinäytteet (viljely) Kpl Vaurio Vuosi kpl Poikkeavat 2004 ryömintätilan lauta lattian eriste ? seinän kipsilevy/hirsi ? 2005 ulkoseinä rappaus, maali, kipsilevy, puu väliseinä rappaus, maali, villa, puu yläpohja turve, hiekka, olki 3 2 alapohja hirsi, turve alapohja/ulkoseinä alaosa 11 1 välipohja kutteri, olki, sammal 4 2 yläpohja puru, olki Mikrobitulokset ovat kuitenkin vain yksi osa sisäilman laatuun liittyvää kokonaistutkimusta. Kiinteistöön liittyvät sisäilman ongelmakohdat aiheutuvat vauriokohtien lisäksi käyttötarkoitukseen nähden riittämättömästä ilmanvaihdosta, tiloissa esiintyvästä hajusta (eristemateriaalit ja kreosootti), lahovaurioista ja ilmavuotokohdista.

4 4(10) 3. LÄHTÖTIEDOT Kiinteistö Villa Victor (De Gamlas Hus, Arkki-kiinteistö), Kirkkokatu 54, Oulu on T-muotoinen kaksikerroksinen jugend-tyylinen puurakennus, joka on valmistunut vuonna 1906 vanhainkodiksi. Kiinteistö on peruskorjattu vuonna 1986 ja rakennus on suojeltu. Rakennuksen ilmanvaihtona on osin koneellinen poisto ja osin ilmanvaihto on painovoimainen. Kiinteistöön on tehty vuosien aikana yhteensä 20 sisäilma- ja kuntotutkimusta oheisen listan mukaan. Villa Victor sisäilma- ja kuntotutkimukset vuodet Nro Vuosi Tutkimus Tutkimuksen tekijä Raportin pvm/nro s. + liite s Arkki-kiinteistön perustutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Sisäilmatutkimus ja alapohjan kuntoselvitys Oulun Sisäilmatutkimus Oy Lattiarakenteiden mikrobitutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy Sisäilman ja seinä- ja lattiarakenteiden mikrobitutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy sekä paine-eromittaus Korjausehdotus Insinööritsto Reino Niemitalo Oy Seinä- ja yläpohjarakenteiden mikrobitutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy Vesikaton kuntotarkastusraportti Kattotutka Oy LVI-toimenpidekartoitus Arkins Suunnittelu Oy LVI Alapohjarakenteiden mikrobitutkimus ja vauriokohdat Oulun Sisäilmatutkimus Oy Lahottajasienen DNA-analyysi PCR-tekniikalla Oulun Sisäilmatutkimus Oy Arkki-kiinteistö sisäilmatutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy Arkki-kiinteistö sisäilmatutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy Arkki-kiinteistö sisäilman mikrobitutkimus Oulun Sisäilmatutkimus Oy Arkki-kiinteistö sisäilman mikrobitutkimus (viljely) Oulun Sisäilmatutkimus Oy Villa Victor sisäilmatutkimus Instaro Oy Vesikaton kuntotarkastusraportti Kattotutka Oy Sisäilmatutkimus Kiratek Oy Sisäilmatarkastusmuistio Kiratek Oy Kuntotutkimus Kiratek Oy Sisäilmatiedote Kiratek Oy ARKKI-KIINTEISTÖN PERUSTUTKIMUS VUONNA 2001 Tutkimuksen avulla selvitettiin kiinteistön sisäilmastoa heikentäviä tekijöitä keskittyen rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys-, vesijohtoverkosto-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien silmämääräiseen kuntoarvioon sekä uusimistarpeiden ja korjaustoimenpiteiden selvittämiseen. Tutkimus koostuu 12 kpl rakennusosittain tehdystä kuntokortista: G11 Lämmöntuotanto, G22 Vesijohtoverkosto, G24 Viemäriverkosto, G25 Vesi- ja viemärikalusteet, G31 Ilmastointikoneet, G25 Kanavistot, A2 Liiketilat, F4 Vesikatto, A9 Tekniset tilat, F13 Alapohjan ryömintätila, F3 Julkisivut ja D Piha-alueet. Kohteessa oli koneellinen poistoilmanvaihto, jonka puhaltimet ja äänenvaimentimet olivat hyvässä kunnossa. Korvausilma johdettiin erillisistä korvausilmaventtiileistä, joissa ei ollut suodatusta tai äänenvaimennusta. Rakennusten rakenteet olivat rakennustavan ja peruskorjauksen ajankohdan huomioon ottaen normaalissa kunnossa. Ulkoalueen maapohjan kallistukset viettivät pääosin pois rakennuksesta. Rakennuksen ympärillä ei ollut sadevesikaivoja eikä salaojitusta. Vesikatteen kate oli hyväkuntoinen eikä yläpohjatiloissa havaittu vuotamista. Alapohjan ryömintätilan rakenteet olivat hyvässä kunnossa eikä siellä havaittu vaurioita tai lahoisuutta tutkimushetkellä. Tuuletus oli toimiva, vaikka tuuletusluukut olivat olleet ympärivuoden kiinni johtuen kivi-

5 5(10) perustuksen rakoisuudesta. Ryömintätilan maapohjaa vasten oli havaittu rakennusaikaista puujätettä, jotka olivat olleet hyväkuntoisen näköisiä. Merkittävänä käyttäjien ärsytysoireiden aiheuttajana oli ollut korvausilman tuonti eri puolilta rakenteista (seinäraot yms.). Puutteellinen ilmanvaihto on todennäköisesti lisännyt väsymyksen tunnetta tiloissa. 5. TUTKIMUKSET VUONNA Sisäilmatutkimus ja alapohjan kuntoselvitys Kiinteistön sisäilman laatua tutkittiin yhteensä kolmen sisäilma- ja VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) - näytteen avulla, jotka otettiin neuvottelutilasta ja 2 työhuoneesta. Lisäksi tiloista otettiin yhteensä 13 mikrobien materiaalinäytettä (3 kpl ryömintätilan lattian aluslaudasta, 5 kpl neuvottelutilan lattian ja 5 kpl Oulun Aterian monistustilan lattian purueristeestä). Sisäilmanäytteet Kaikki sisäilman mikrobinäytteiden tulokset olivat selvästi poikkeavat. Näytteet sisälsivät ulkoilman vertailunäytettä runsaampina pitoisuuksina Penicillium sieni-itiöitä ( cfu/m 3 ) ja kosteusvaurioon viittaavia sädesieniä ( cfu/m 3 ). VOC-näytteet Kaikki VOC-näytteiden tulokset olivat tavanomaiset Sisäilmastoluokitus 2000 mukaan arvioituna. Näytteiden TVOC-pitoisuudet ug/m 3 jäivät alle parhaan S1-luokan 200 ug/m 3 pitoisuuden. Näytteissä havaittiin lievästi kohonneita yksittäisiä yhdisteitä (alfa-pineeni, etikkahappo), mutta niiden käytännön merkitys on sisäilman laadun kannalta arvioituna vähäinen. VOC-yhdisteiden ei katsottu aiheuttavan terveyshaittaa. Materiaalinäytteet Kahdessa ryömintätilan aluslaudasta otetussa näytteessä havaittiin kohonnut, kosteusvaurioon viittaava Penicillium- pitoisuus ( ja cfu/g) ja materiaalit olivat vaurioituneet. Muut materiaalinäytteiden tulokset, yksi lattian aluslauta ja kaikki 10 kpl purueristeitä, olivat tavanomaiset. Yhteenveto Sisäilmanäytteiden mikrobitulokset viittasivat rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioihin. Tiloista mitatut pitoisuudet voivat aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Alapohjan laudoituksessa havaittiin paikoitellen mikrobikasvustoa. Lattioiden purueristeet olivat tutkituilla kohdilla kunnossa. Jatkotoimenpiteet: selvitetään sisäilman mikrobien lähde ja korjataan vauriot. 5.2 Lattiarakenteiden mikrobitutkimus Kiinteistön eri puolilta otettiin yhteensä 31 materiaalinäytettä lattian purueristeestä. Vain 2 näytettä oli selvästi vaurioituneita. Lisäksi 2 näytteessä havaittiin niin vähäinen pitoisuus kosteusvaurion viittaavia homeita, etteivät ko. materiaalit olleet haitallisesti vaurioituneet. Muut 27 tulosta olivat tavanomaiset. Tutkitut lattiamateriaalit olivat pääosin kunnossa, vain kahden työhuoneen lattiapuruissa todettiin haitallinen määrä kosteusvauriomikrobeja. Vaurioiden syy suositeltiin selvitettäväksi ja vauriot korjattavaksi. 5.3 Sisäilman ja rakenteiden mikrobitutkimus sekä paine-eromittaus Kiinteistöstä otettiin 1 sisäilmanäyte (iso toimisto) ja rakennuksen eri puolilta yhteensä 53 materiaalinäytettä pääasiassa lattian eristepurua tai villaa/hiekkaa (36 kpl) ja seinän kipsilevyä/hirttä (17 kpl). Lisäksi mitattiin sisäilman paine-ero. Ilmanäyte sisälsi vähäisiä määriä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ja tulos oli lievästi poikkeava.

6 6(10) Vain 8 materiaalinäytettä (4 kpl lattian eristemateriaalia ja 4 kpl seinän kipsilevy/hirsinäytettä) oli vaurioituneita ja sisälsivät kohonneita, vaurioon viittaavia määriä Penicillium-hometta tai kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Suurin osa, 45 kpl, tutkituista materiaaleista oli kunnossa. Mikrobivaurioiden syy suositeltiin selvitettäväksi ja vauriot korjattavaksi. Ilmanpaine-eromittausten perusteella rakennus oli ulkoilmaan nähden alipaineinen, mikä mahdollistaa epäpuhtauksien siirtymisen rakenteiden epätiiveyskohdista rakennuksen sisälle. 6. TUTKIMUKSET VUONNA Korjausehdotus Korjausehdotuksessa suositeltiin eri rakennusosien korjaustoimenpiteitä. vesikatto/kourut/syöksytorvet: veden valuminen seinää pitkin estetään, vesikatteen kunnon tarkastus, ullakkotilan tuuletuksen parantaminen ulkoseinäverhouksen alaosien uusiminen, tuuletusraon tekeminen sekä keski- ja yläosien rakenteiden kunnon tarkistaminen ja laudoituksen uusimistarpeen arviointi ulkoseinien sisäpuolien korjaus vaurioituneilta kohdin, sisäverhouksen uusiminen, vaurioalueen laajuuden selvittäminen alapohjien vaurioalueiden purkaminen, jäävien rakenteiden desinfiointi, uusien alapohjien tekeminen, korjattavien alueiden laajuuden selvittäminen (keittiö, kellarin kohta), jalkalistojen uusiminen ja lattia- ja seinärakenteen välisten saumojen tiivistäminen, rossipohjan puujätteen poistaminen, tarvittaessa tuuletusaukkojen lisääminen 1. krs:n katon yläpohjaeristeet poistetaan pihan puoleiselta osalta purkutöiden yhteydessä 2. krs:n välipohjarakenteiden tarkastelu kosteiden tilojen kohdalta ilmanvaihdon uusiminen viemäriverkoston tarkastaminen ja mahdollinen uusiminen 6.2 Seinä- ja yläpohjarakenteiden mikrobitutkimus Kiinteistöstä otettiin yhteensä 10 materiaalinäytettä, joista 5 kpl oli ulkoseinästä (rappaus, maali, kipsilevy/puu), 2 kpl väliseinästä (rappaus, maali, villa, puu) ja 3 kpl yläpohjasta (hiekka, turve, olki). Tulosten perusteella 2 yläpohjan turvenäytteistä oli vaurioitunut (hiivat, Penicillium, Aureobasidium). Muut materiaalit olivat kunnossa. 6.3 Vesikaton kuntotarkastus Tutkimukset tehtiin pääosin aistinvaraisesti ja rajattiin räystäsalueisiin, jalkaränneihin, jiirialueisiin ja kattoikkunoihin. Yläpohjan tuulettuvuutta ei tarkastettu. Kohteen kattoratkaisut sisältävät runsaasti erilaisia yksityiskohtia, jotka ovat vesitiiveyden kannalta vaativia. Tarkastus tehtiin katolla olevan lumen takia osittain pistokokein. Vesikatto oli peltimateriaalien osalta kohtalaisen hyvässä kunnossa. Maalipinnoite oli ohut eikä suojaa säärasituksilta. Saumavarat olivat niukat ja saumat tiivisteaineettomat. Vuotoja esiintyi sulamisvesien alueella. Läpivientien juuripellitykset olivat osittain virheelliset, juuret matalat ja taustakaadot puutuivat, useat vuotavat. Jiireissä esiintyi runsaasti vuotoja. Sadekatoksia puuttui. Suojapellitysten ja seinällenostojen korkeuksissa ja tiivistyksissä oli puutteita. Turvavarusteet eivät täyttäneet kaikilta osin nykyisiä määräyksiä. Lumiestejalat vuotavat. Yläpohjarakenteita tarkastettiin suppeasti. Räystäsalueilla havaittiin runsaasti vuotojälkiä. Tuuletuksen kannalta räystäät olivat umpinaiset. Pystykourujen yläsauma vuotaa useassa kohdassa, paikoin syöpymiä. Vesiuomat vuotavat. Suositeltiin seuraavia toimenpiteitä: sisäjiiripellitykset puretaan ja uusitaan, jalkarännit uusitaan osittain, lotokat, hormien juuret ja kolmionmuotoisten kattoikkunoiden pellitykset uusitaan, seinällenostopeltien ja seinärakenteiden liitoskohdat tiivistetään, avonaisiin hormeihin sadekatokset, lumiesteet poistetaan ja asennetaan uudet, kattosillat ja lape- ja piipputikkaat uusitaan, kate ja läpivientien peltivaipat pestään ja maalataan.

7 7(10) 6.4 LVI-toimenpidekartoitus Kartoituksessa käytiin läpi kohteen nykytilanne ilmanvaihdon, viemärien, vesi- ja lämpöjohtojen osalta. Lisäksi tehtiin viemärikuvaus viemärien tulvimisen selvittämiseksi. Viemärien muutokset suositeltiin tehtäväksi muun remontin yhteydessä. Ilmavaihdon muutokset arvioitiin kahden eri vaihtoehdon pohjalta. Nykyinen poistoilmajärjestelmä koneellisella tuloilmalla varustettuna on käyttökustannuksiltaan kalliimpi ja energiaratkaisultaan epäedullinen vaihtoehto. Koneellinen tulo/poistoilmanvaihto LTO:lla on energiataloudellisempi ja pitemmällä tähtäyksellä käyttökustannuksiltaan edullisempi ratkaisu, vaikka järjestelmän rakentaminen tulee aluksi kalliimmaksi. Ilmanvaihto suositeltiin muutettavaksi koneelliseksi tulo-/poistoilmanvaihdoksi lämmön talteenotolla. Näin saadaan parannettua sisäilman laatua ja painesuhteet saadaan paremmin hallintaan. Myös käyttökustannukset pysyvät hallinnassa. 6.5 Alapohjarakenteiden mikrobitutkimus ja vauriokohdat Kiinteistöstä otettiin 3 materiaalinäytettä (kantava väliseinähirsi, turve-eriste lattian pinnasta ja alta). Tulokset olivat tavanomaiset eivätkä johtaneet toimenpiteisiin. Lisäksi 5 kpl alapohjan vauriokohtaa esitettiin valokuvien avulla ja merkittiin pohjakuvaan. Kiinteistön alapohjan sieni ei ollut lattiasientä PCR-tekniikalla tutkittuna. Sienikasvusto ja sienen vaurioittamat rakenteet suositeltiin poistettavaksi ja jäljelle jääneet rakenteet desinfioitavaksi. 7. SISÄILMATUTKIMUKSET VUONNA 2006 Kiinteistön eri puolilta otettiin korjausten jälkeen yhteensä 5 sisäilmanäytettä (4 toimistoa + käytävä). Yhden toimiston tulos oli sädesienten osalta poikkeava ja voi aiheuttaa terveyshaittaa. Korjausten jälkeen näytteissä havaitut sädesienet voivat olla normaalia korjausten jälkeistä taustapitoisuutta, ellei korjausten valmistumisesta ole kulunut riittävästi aikaa. Jos pitoisuus on vielä talvella koholla, tulee sädesienten lähde selvittää ja tarvittaessa korjata vaurioituneet rakenteet. Kiinteistön korvausilmaventtiilistä otettiin pintapyyhintänäyte, joka sisälsi DNA-analyysin perusteella bakteereita ja homeita, mutta ei sädesieniä. Ilmanvaihtohormit suositeltiin puhdistettavaksi ja desinfioitavaksi klooripitoisella desinfiointiaineella. Yläpohjan vuotokohdasta sekä kakluunista otettiin yhteensä 3 materiaalinäytettä. DNA-analyysin perusteella kattolistan maali oli vuotokohdalta vaurioitunut ja suositeltiin korjattavaksi ja kastumisen syy selvitettäväksi. Ulko- ja sisäilman paine-eromittausten tulokset olivat tavanomaiset eivätkä johtaneet jatkotoimenpiteisiin. 8. SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUKSET VUONNA 2007 Yhdestä työhuoneesta otettiin ilmanäyte syyskuussa ja marraskuussa. Syyskuun näytteessä havaittiin viitearvot ylittävä määrä sädesieniä, 14 cfu/m 3. Tuloksen arvioitiin viittaavan mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan ja suositeltiin rakenteiden mikrobitutkimusta. Marraskuussa otetun sisäilmanäytteen tulos oli tavanomainen eikä aiheuttanut jatkotoimenpiteitä. 9. SISÄILMATUTKIMUS VUONNA 2008 Tiloissa työskentely oli koettu tukalaksi etenkin kesäisin kohonneen sisälämpötilan ja ilmanvaihdon puutteellisuuden takia. Ilmanvaihto oli koettu puutteelliseksi kaikkina vuodenaikoina. Kahdesta 1. krs:n kadun puoleisesta työhuoneesta mitattiin sisäilman lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidimäärä. Lämpötilat olivat +24 o C ja siten suositeltavaa huonelämpötilaa korkeammat, aurinkoisina kesäpäivinä vielä tätä korkeammat. Suhteellinen kosteus 25 RH% oli Asumisterveysohjeen alarajoilla (suositus 20-60%). Korkea huonelämpötila lisää kuivuuden tunnetta. Hiilidioksidipitoisuus ylitti seurantajakson aikana ajoittain Sisäilmaluokituksen 2000 tavoitearvot ollen korkeimmillaan ppm (viitearvo alle 1200 ppm), jolloin sisäilma voi tuntua tunkkaiselta. CO 2-pitoisuus ylittyi aina, kun huoneissa oli useampia henkilöitä. Kohteen ilmanvaihto oli

8 8(10) pääsääntöisesti riittävä, kun työtiloissa työskenteli yksi henkilö. Työtilojen ilmanvaihto ei ollut riittävä, jos huoneiden käyttäjämäärä kasvoi. Suositeltiin huonelämpötilan laskemista ja kesäisin tarvittaessa jäähdyttämistä sekä ilmanvaihtoventtiilien suodattimien tarkistamista, puhdistamista ja tarvittaessa vaihtamista. Lisäksi suositeltiin työtilojen uudelleen järjestelyä, jos mahdollista, tai vaihtoehtoisesti ilmanvaihdon parantamista huonekohtaisella ilmastointikojeella. 10. VESIKATON KUNTOTARKASTUS VUONNA 2009 Jiirialueiden pellitykset sekä pystykouru- ja räystäspellitykset oli uusittu vuonna 2005 ja samalla tehty erilaisia pellitysten tiivistämisiä. Lisäksi katto läpivienteineen oli maalattu muutama vuosi aikaisemmin. Tutkimuksessa tarkastettiin vesikate, läpiviennit, suojapellitykset, turvavarusteet, yläpohja ja sadevesijärjestelmä. Katepellit ja maalipinnoite olivat hyväkuntoisia. Yläpohjan tuulettuvuutta tulisi parantaa. Raportissa suositeltiin useita pienehköjä toimenpiteitä. Katolle tulisi tehdä säännöllinen kattohuolto ja seurantasuunnitelma. 11. SISÄILMATUTKIMUKSET VUODET Sisäilmatutkimus vuonna 2012 Kiinteistön kahden valitun, rakennuksen eri puolella sijaitsevan, toimistotilan sisäilman laatua tarkasteltiin aistinvaraisesti ja ilmanäytteiden avulla käyttäjillä esiintyneiden oireiden takia. Ilmanäytteiden tulokset olivat tavanomaiset eikä tiloissa havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa. Tutkimuksen perusteella tilojen käytölle ei ollut estettä. Sisäilmatarkastus vuonna 2013 Tutkimuksessa selvitettiin sisäilmassa havaitun poikkeavan hajun lähde aistinvaraisesti työntekijöillä ja tilojen käyttäjillä esiintyneiden oireiden (ylähengitystieoireet, nuha/yskä, silmien kirvely ja poskiontelotulehdukset) takia ja hajun syyn selvittämiseksi. Kiinteistön molemmissa kerroksissa havaittiin poikkeavaa, lähinnä lattiamattoihin viittaavaa hajua sekä muutamassa tilassa paikoitellen mikrobivaurioon viittaavaa ummehtunutta hajua. Hajua ei havaittu kaikissa tiloissa, mutta ovien auki ollessa hajut siirtyvät helposti tilasta toiseen. Rossipohjaan menevän luukun kohdalla ei havaittu merkittävää hajua. Kiinteistöön suositeltiin tehtäväksi kuntotutkimus sisäilman ongelmalähteiden ja hajuhaittojen selvittämiseksi. 12. KUNTOTUTKIMUS VUONNA 2013 Tutkimuksella selvitettiin tiloissa havaitun sisäilmaongelman aiheuttaja ja esitettiin tarvittavat jatkotoimenpiteet. Kiinteistöön tehtiin 11 rakenneavausta (5 kpl alapohjaan, 2 kpl välipohjaan ja 4 kpl yläpohjaan), joista otettiin yhteensä 19 materiaalinäytettä. 4 kpl näytteistä otettiin yläpohjan puru/olkieristeestä, 4 kpl välipohjan eristeestä (sammal, olki, kutterinlastu) ja 11 kpl alapohjan eristeestä (sammal, kutteri) ja ulkoseinän alaosasta. Kaikista näytteistä vain 3 näytettä oli vaurioituneita (alapohjan sammal/ kutteri ja 2 kpl välipohjan kutterinlastu). Aistinvaraiset havainnot Alapohjan luonnoneristeissä esiintyi epämiellyttävä ominaishaju, joka havaittiin rakennuksen sisäilmassa. Lisäksi mikrobiperäistä hajua havaittiin yksittäisen rakenneavauksen kohdalla (vaurioituneet näytteet) ja 1. krs:n sos.tilassa /N. Sisäilmassa havaittiin kauttaaltaan linoleum-maton hajua, joka korostuu, kun ilma ei vaihdu riittävästi ja sisäilman lämpötila on korkea. Ala- ja välipohjat Alapohjan ryömintätilan kosteus johtaa materiaalien vaurioitumiseen. Hajut (mikrobivaurio ja kreosootti) kulkeutuvat sisäilmaan epätiiviiden rakenteiden kautta. Hajun määrä vaihtelee olosuh-

9 9(10) teiden mukaan ja tarttuu yleensä rakenteisiin ja materiaaleihin. Välipohjaeristeissä (näytetulokset tavanomaiset) havaittiin samaa hajua, mitä esiintyi alapohjaeristeissä. Ulkoseinät ja yläpohja Ulkoseinien alaosissa oli lahovauriota, jotka voivat heikentää rakenteiden kantavuutta ja sisäilman laatua. Vaurioita voi esiintyä myös räystäiden läheisyydessä ja nurkka-alueilla. Sadevedet voivat päästä rakenteisiin, mikä lisää kosteus- ja mikrobivaurioiden riskiä. Yläpohjaa oli paikoin lisälämmöneristetty, mutta rakenteet olivat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Tuulettuminen oli puutteellista viistoilla katto-osuuksilla. Vesikattorakenteissa oli monin paikoin vanhoja vuotojälkiä. Vesikatto on käyttöikänsä päässä ja uusimisen yhteydessä kannattaa korvata vanhat eristeet. Ilmanvaihto Puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi epäpuhtaudet eivät poistu sisäilmasta. Koneellisen poistoilmanvaihdon korvausilman mukana sisäilmaan kulkeutuu lisää hajuja ja epäpuhtauksia. Ilmavuodot aiheuttavat vetoa ja kosteus voi tiivistyä rakenteisiin. Tilojen hiilidioksiditaso nousee, kun tiloissa oleskelee suurempi määrä ihmisiä. Painovoimainen ilmanvaihto ei ole riittävä tilojen nykyiseen käyttötarkoitukseen. Yhteenveto Rakennuksessa on useita sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, jotka johtuvat rakenteiden mikrobivaurioista, ilmavuodoista sekä käyttötarkoitukseen nähden puutteellisesta ilmanvaihdosta. Sisäilmanlaatua heikentävät lisäksi hirsirungon lahovauriot sekä kreosootti. Vaurioiden kokonaisvaltainen kartoittaminen edellyttää laajamittaisia purkutöitä. Kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten sekä koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen. Vauriot tulee korjata ja rakenteet tiivistää siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Toimenpide-ehdotukset - Piha-alueiden pintavesien poisohjauksen tarkastaminen, pintavesisuunnitelma ja sadevesijärjestelmän tarkastus. - Ryömintätilan tuuletuksen parantaminen, tarvittaessa koneellisen ilmanvaihdon asentaminen. - Alapohjarakenteiden eristeiden uusiminen ja kantavien rakenteiden korjaus ja puhdistus. - Seinärakenteiden lahovaurioituneiden hirsien korjaaminen/ uusiminen. - Välipohjaeristeiden uusiminen ja jäävien kantavien rakenteiden puhdistus. Tarvittaessa kantavien rakenteiden vaurioiden korjaaminen. - Yläpohjan tuulettumattomien rakenteiden uusiminen viistolla katto-osuudella. - Julkisivujen kosteusteknisesti heikkojen yksityiskohtien läpikäynti ja korjaaminen vaurioiden osalta. - Vesikatteen uusiminen lähiaikoina. - Sisäpuolisten pintarakenteiden uusiminen ja rakenteiden epätiiviiden kohtien tiivistäminen siten, ettei niiden kautta tapahdu ilmavirtauksia sisätiloihin. Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena on vähentää ongelmien vaikutusta sisäilman laatuun. 13. SISÄILMATIEDOTE VUONNA 2014 Tiedotteen avulla jaettiin tilojen käyttäjille tietoa sisäilman laatuun liittyvistä asioista. Sisäilman laatu koostuu useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta (ilmanvaihto, kosteusvauriot, pöly- ja kuitumäärä sekä kemialliset yhdisteet). Kaikki tekijät voivat lisätä käyttäjien oireilua. Yleisin ilmanlaatua heikentävä tekijä on puutteellinen ilmanvaihto.

10 10(10) Haju ja oireilu Tiloissa havaittu poikkeava haju ei ole suoraan yhteydessä käyttäjien oireisiin, mutta heikentää aistittavaa ilmanlaatua ja työviihtyvyyttä, huolestuttaa käyttäjiä ja voi aiheuttaa ärsytysoireita herkemmille henkilöille. Tiloissa voidaan havaita hajua, vaikka ilmanäytteen tulos on tavanomainen. Myös muista tekijöistä aiheutuu hajua kuin mikrobeista. Kokonaisuuteen vaikuttavat ilmanvaihdon toiminta ja ilmavuotoreitit. Mikrobitulokset ja terveyshaitat Mikrobitulosten viitearvot eivät ole terveysperusteisia, joten tulosten käytännön merkityksen arvioiminen on hankalaa. Tuloksista ei voida vetää suoraa johtopäätöstä käyttäjien oireisiin. Tällä hetkellä ei ole olemassa virallista menetelmää, jonka avulla voidaan mitata sisäilman terveyshaittaa. Irtaimiston puhdistus Irtaimiston puhdistustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Kun sisäilman mikrobimäärät ovat olleet vähäiset, voidaan tavarat siirtää muihin tiloihin normaalien puhdistuskäytäntöjen mukaan. Poikkeavan hajun poistaminen tavaroista on hankalaa ja toisinaan tavarat joudutaan poistamaan käytöstä hajun takia. Homekasvusto ei siirry tavaroiden mukana muihin tiloihin Kiratek Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Raportti on kirjoitettu tutkimushetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Kiratek Oy Irmeli Heikkinen FK Sisäilma- ja mikrobitutkimukset, Toimialavastaava puh