Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne

Transkriptio

1 Kartanonkosken koulun ja päiväkodin sisäilmatilanne Yhteenveto Pekka Wallenius

2 Viimeisimmät tutkimukset Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Sweco Oy, Kosteusmittaus ja mikrobitutkimus, Novorite Oy, Sisäilmastotekninen jatkotutkimus, Novorite Oy, Henkilökunnan toistettu sisäilmastokysely, Mikrobioni,

3 Swecon tutkimukset Kartanonkosken koulun hallintotiloissa, esiopetuksen tilassa ja päiväkodissa on tehty tutkimuksia sisäilmaongelmiin viittaavan oireilun takia. Tiloissa tutkittiin rakenteiden kosteutta, sisäilman mikrobipitoisuuksia (homeet, hiivat, bakteerit) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia. Pitkäaikaisilla mittauksilla tutkittiin tilojen hiilidioksidipitoisuuksia, sisä- ja ulkoilman sekä sisäilman ja ryömintätilan välisiä painesuhteita. Lisäksi tutkittiin rakenteissa mahdollisesti olevia ilmavuotoreittejä, selvitettiin ilmanvaihdon ilmamääriä ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtautta

4 Tuloksia Ala- ja välipohjien lattiarakenteissa ja ulkoseinärakenteissa ei todettu kohonneita kosteuslukuarvoja. Paikoin lattiapinnoitteen alapuolella todettiin liimamaista hajua. Sisäilman laatu oli mikrobien ja VOC-yhdisteiden osalta muissa tiloissa normaali, puheterapeutin tilassa 1036 todettiin sisäilmassa asumisterveysasetuksen toimenpiderajan ylittävä pitoisuus etyyliasetaattia, jota käytetään mm. liimoissa ja kynsilakanpoistoaineessa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet olivat pääsääntöisesti Sisäilmaluokitus 2008 mukaisella hyvällä tasolla, alle 900 ppm. Sisäilman suhteellisen kosteus oli ulkoilmaolosuhteisiin nähden normaali. Sisäilman lämpötilat olivat normaalilla tasolla. Tuloilmakanavien sisäpinnat eivät ole puhdistuksen tarpeessa

5 Pääsääntöisesti tutkittujen tilojen ilmamäärät olivat riittävät ja tulo- ja poistoilmamäärät olivat tasapainossa. Eri tuloilmakoneiden tuloilmakanavissa todettu siitepöly viittaa tuloilman suodatuksessa jossain vaiheessa olleisiin puutteisiin. Tuloilmakanavissa ei todettu homeitiöitä. Päiväkodin tilojen paine-ero ulkoilmaan nähden vaihteli lievän ali- ja ylipaineisuuden välillä. Ryömintätila oli alipaineinen sisätiloihin nähden, mikä on tavoiteltu tilanne. Merkkiainekokeissa todettiin paikoin ilmavuotokohtia rakenteiden liittymissä ja läpivienneissä

6

7

8 AIKAISEMMISTA TUTKIMUSTULOKSISTA

9 Novoriten tutkimustulokset Tutkittujen tilojen lattioiden kosteus mitattiin pintakosteusmittarilla (mittaussyvyys 8 cm syvyyteen asti). Päiväkodin puolen huoneiden 1001Pienryhmähuone, 1002 Leikki- ja lepohuone sekä Rauhala-nimisen huoneen lattioista saatiin laajalti kohonneita kosteuslukemia. D-solu, Haikko, 1169, 2A luokan vasemmasta ulkonurkasta saatiin pieneltä alueelta kohonneita kosteuslukemia. Muiden tutkittujen tilojen lattioista ei saatu kohonneita kosteuslukemia Ilmanvaihtokoneiden tuloilmasuodattimista otettujen näytteiden tulosten perusteella näkemyksemme mukaan on ilmeistä, että uusiin suodattimiin alkaa kehittyä kylmänä ja kuivana vuodenaikana bakteerikasvustoa noin kuukaudessa suodattimien vaihdosta lukien. Noin seitsemän kuukautta paikallaan ja kosteana vuodenaikana (loppukesä ja syksy) paikallaan olleessa suodattimessa (näyte KKK2) todettiin hyvin runsaasti bakteerikasvustoa

10 Novoriten jatkotutkimustulokset Kosteusmittauksessa saatiin osasta tutkittuja tiloja kohonneita ja korkeita lukemia. Mikrobinäytteet (yhteensä 61 kpl) otettiin muovimattojen liimasta. Liimojen mikrobikasvustot tutkittiin valomikroskoopilla suurennoksilla 200x, 400x ja 600 x käyttämällä faasioptiikkaa. Tutkimuksessa otetuista näytteistä kolmesta ei todettu mikrobikasvustoja: KK33, 2.krs. Mustio, 2106 OPE KK24, 1.krs. Laukko OT ja KK12, 1. krs. Haikko, OT 1176 (uusi muovimatto) Kaikista muista liimanäytteistä todettiin bakteerikasvustoa. Näytteet, jotka on toimitettu Metropolilab Oy:öön analysoitaviksi. KK1, KK1b (betonia lattiasta) päiväkodin ryhmähuoneesta 1001 KK2päivökodin huoneesta 1015 ja KK21 koulun opetustilasta 2067, D -siipi, 2. krs., Kuitia

11 Ilmanpuhdistinkokeilun tuloksia

12

13 Ilmanpuhdistimien asentamisen jälkeen rakennukseen liittyvien oireiden ja haittojen osuudet laskivat huomattavasti, mutta tilastollisesti merkitsevästi vain muutamien muuttujien osalta. Lisäksi on huomattava, että myös toisessa kyselyssä useita oireita ja haittoja koettiin edelleen selvästi kyselyn viitearvoja enemmän. Kyselyyn liittyy useita epävarmuustekijöitä. Näistä tärkein on matala vastausosuus. Vain hieman yli puolet kohderyhmästä vastasi kyselyyn ja uusinta kyselyssä osuus oli edelleen laskenut. Tämä voi korostaa haittaa, koska yleensä haittoja kokevat vastaavat muita herkemmin. Toinen liittyy seuranta-aikaan, sillä tiedetään, että sisäilmastokyselyn tulokseen vaikuttaa vuodenaika siten, että keväällä ja kesällä haittoja koetaan muuta vuotta vähemmän. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että seurannassa oireet ja haitat ovat pääosin vähentyneet. Seuranta-aika ilmanpuhdistimien vaikutuksen arvioimiseksi on kuitenkin lyhyt ja selvää on, että ilmanpuhdistimella ei vaikuteta sisäilman laatua heikentäviin perustekijöihin. Näiden selvittäminen on edelleen tarpeen

14 Jatkotutkimuksia Mikrobitutkimukset vertailukohteessa (Ylästön koulu) Bakteerikasvuston esiintymisilmiön yleisyys. Kohteesta ei ole raportoitu sisäilmaongelmista. Lattiarakenteiden lisätutkimukset erityisesti tiloissa 1001 ja Tutkimuksilla pyritään selvittämään aiempien tutkimusten osittain eriäviä tulkintoja lattiarakenteiden kosteusolosuhteista sekä selvittämään muovimaton alla mahdollisesti olevaa mikrobistoa ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuuksia. Mikrobit tutkitaan yleisesti hyväksytyillä menetelmillä sekä lisäksi pyritään tunnistamaan bakteereja, joita Novorite Oy on näytteissä suoramikroskopointimenetelmällä todennut. Sisäilman toksisuusmittauksia e-keräintä käyttäen. Tulokset ovat osana kokonaisarviossa, niiden perusteella ei voi tehdä päätöstä kiinteistön terveellisyydestä tai turvallisuudesta, koska menetelmälle ei ole olemassa viitearvoja

15 Keväällä tehdyt toimenpiteet Ilmanvaihtosuodattimet vaihdettu Novoriten tutkimustulosten perusteella huhtikuussa. Kaikki päiväkodin tilat ja osa koulun tiloista (D-solu 1. ja 2. krs) varustettiin ilmanpuhdistimilla huhti-toukokuun ajaksi. Muissa oireilutiloissa aikaisemmin hankittuja ilmanpuhdistimia

16 Korjaukset ja jatkotoimenpiteet Lattiapäällysteen mahdollisiin haittavaikutuksiin viitaten on päätetty, että lattiakorjauksia toteutetaan kokeiluluontoisesti päiväkodin tiloissa kesällä seuraavasti: ryhmän 2 tilat (1001, 1002 ja 1003) ja ryhmän 3 tilat (1005, 1008 ja 1009) sekä tilat 1036 ja Koulussa lattiakorjaukset toteutetaan tilassa Lisäksi lattiakorjauksia tehdään kesällä päiväkodissa mahdollisesti tiloissa 1033 ja 1034, jos se on aikataulullisesti mahdollista. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy laatii korjaussuunnitelman ja esittää lattiapäällystemateriaalia, joka tulee olemaan joku muu kuin liimattava tuote, ei esimerkiksi muovimatto. Korjausten vaikutusta seurataan korjaustoimien jälkeen mm. sisäilman laadun mittauksin. Tärkeää on myös tilojen käyttäjien palaute, mikä käsitellään sisäilmaryhmässä kootusti. Mikäli jatkotutkimukset ja kokemukset korjaustoimista puoltavat lattiapäällysteiden uusimista laajemmin, korjaustyöt etenevät vaiheittain opetus- ja päivähoitotoiminnan ehdoilla