Tutkimushuonekohtainen ajankäyttö radiologisissa tutkimuksissa

Transkriptio

1 Tutkimushuonekohtainen ajankäyttö radiologisissa tutkimuksissa Kehittämisprojekti Taysin sädediagnostiikan yksikössä Tiina Säilä Pirjo Aalto Irma Sertamo Leena Mäkinen Eila Lantto Tiina Salminen Marja Kaunonen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2005

2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 5/2005 TUTKIMUSHUONEKOHTAINEN AJANKÄYTTÖ RADIOLOGISISSA TUTKIMUKSISSA Kehittämisprojekti Taysin sädediagnostiikan yksikössä Tiina SÄILÄ, Pirjo AALTO, Irma SERTAMO, Leena MÄKINEN Eila LANTTO, Tiina SALMINEN, Marja KAUNONEN Tampereen yliopistollinen sairaala, sädediagnostiikan yksikkö Tampere 2005

3 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2005

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Tutkimushuonekohtainen ajankäyttö radiologisissa tutkimuksissa -Kehittämisprojekti Tays:n sädediagnostiikan yksikössä Tekijä/tekijät: Tiina Säilä, Pirjo Aalto, Irma Sertamo, Leena Mäkinen, Eila Lantto, Tiina Salminen ja Marja Kaunonen Julkaisun numero: Kokonaissivumäärä: 5/ s. + liitteet (yht.48 s.) ISSN ISBN Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön tutkimushuonekohtainen ajankäytön kartoittaminen oli osa suurempaa kehittämishanketta, joka koski henkilöstövoimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata potilaan tutkimusprosessin vaiheet ja niihin kulunut aika tutkimushuoneittain ja henkilöstön määrä eri tutkimushuoneissa sekä selvittää keskeisiin tutkimuksiin tarvittava keskimääräinen aika, tutkimushuoneiden potilas huoneessa - ajankäyttö, hoitajien työajan jakautuminen tutkimushuoneittain, potilaan odotusaika ja työasematyöskentelyyn käytetty aika. Aineisto kerättiin 21 tutkimushuoneesta syksyllä 2003 ja se analysoitiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen terveystieteiden maisteri -opintoihin liittyvänä syventävänä projektityönä syksyllä Määrällisesti eniten tutkimuksia tehtiin molempien sairaaloiden keuhkokuvaus- ja luukuvaushuoneissa sekä osastokuvauksissa. Pienimmät potilasmäärät olivat angiografiahuoneissa. Potilas- ja tutkimusmäärät vaihtelivat päivittäin. Useassa tutkimushuoneessa oli hiljaisimpana päivänä vähemmän kuin puolet siitä tutkimusmäärästä, joka tehtiin kiireisimpänä päivänä. Eri tutkimushuoneissa tutkimusprosessien osat painottuivat ajallisesti eritavoin. Läpivalaisuhuoneessa, tietokonetomografiahuoneessa ja angiografiahuoneessa potilaan ja tutkimuksen esivalmisteluihin kului puolet koko tutkimusprosessiin kuluneesta ajasta. Yksi hoitaja osallistuu samanaikaisesti useamman potilaan tutkimusprosessiin ja toisaalta useampi hoitaja hoitaa saman potilaan asioita osittain samanaikaisesti ja osittain limittäin. Tämä vaikeutti hoitajien työajan jakautumisen arviointia työvaiheittain Tutkimustuloksia voidaan käyttää toiminnan uudelleen organisoinnin apuna eli ajanvarauksen kehittämiseen ja miehityksen ohjeistamiseen sekä tutkimushuonekohtaisen työnseurantaan tarkoitetun mittarin kehittämiseen. Ydintermejä indeksointia varten: ajankäyttö, kuvantaminen, röntgenhoitaja Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteista: Julkaisu indeksoituna osoitteessa: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, Tampereen Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, Tampere puh. (03) ,

5 5 SISÄLLYS 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA KIRJALLISUUSKATSAUS Röntgenhoitajan työ, rooli ja potilassuhde aikaisemmissa tutkimuksissa Röntgentutkimuksiin liittyvä ajankäyttö TAVOITTEET JA TARKOITUS MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimusympäristö Tutkimuslomake Aineiston kerääminen ja analysointi TEKIJÄT JA RESURSSIT Henkilöstö Aikataulu Laitteisto ja tilat Rahoitussuunnitelma TULOKSET Tutkimusaineiston kuvailua tunnuslukujen avulla Tutkimusprosessien vaiheet ja niihin kulunut aika tutkimushuoneittain Keskeisiin tutkimuksiin tarvittava keskimääräinen aika Potilas huoneessa -aika tutkimushuoneittain Hoitajien määrä ja työajan jakaantuminen tutkimushuoneittain Potilaiden odotusaika ilmoittautumisesta tutkimuksen alkuun tutkimushuoneittain Työasematyöskentelyaika tutkimushuoneittain Yhteenveto tutkimustuloksista POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 43

6 7 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA Röntgenhoitajan ammattitutkinto on varsin nuori. Vuonna 1951 aloittivat ensimmäiset opiskelijat röntgenteknillisen apulaisen opinnot. Silloin röntgenteknillisen apulaisen työ painottui lääkärin ja sairaanhoitajan avustamiseen kuvantamistutkimuksissa. Vuonna 1963 aloitettiin kaksivuotinen koulutus, jossa lisättiin sairaanhoidollisten aineiden osuutta. Röntgenhoitajat ottivat siten suurempaa vastuuta myös potilaan hoidosta kuvantamistutkimusten aikana luvulla painotettiin hoitotyön tekijän roolia röntgenhoitajan työssä. (1.) Röntgenhoitajan työ on kuvantamistutkimusten tekemistä. Tutkimusten tarkoituksena on potilaan sairauden toteaminen tai hoitaminen. Röntgenhoitajan ammattitaitoa on se, että hän osaa valita kulloiseenkin tarkoitukseen sopivat kuvantamisvälineet ja kuvantamisenergian. (2.) Röntgenhoitajien säteilynkäytön asiantuntijuus on eräs terveystieteiden radiografiakäsitteen ominaispiirteistä (3). Ydintaidot ovat niitä taitoja, joita röntgenhoitaja käyttää ajallisesti eniten ja joiden ympärille röntgenhoitajan ammatti rakentuu. Ydinosaamiseen liittyy ammatillisten taitojen lisäksi sosiaaliset taidot ja viestintätaidot. (4.) Tietotekniikka, digitaalinen kuvaaminen ja digitaalinen kuva-arkistointi ovat muuttaneet röntgenhoitajan ammattikuvaa. Digitaalinen kuvaaminen vaatii röntgenhoitajalta enemmän tietoteknistä osaamista kuin aiemmin. Nykyisin iso osa röntgenkuvista tuotetaan digitaalisessa muodossa, vaikka kuvat monessa paikassa tulostetaankin filmikuviksi sähköisen arkistoinnin puutteen vuoksi. Röntgenhoitajan työn sisällön muutos näkyykin eniten koneen kanssa seurustelun lisääntymisenä. (1, 2.) Lisäksi toimenpideradiologian lisääntyminen on muuttanut röntgenhoitajan työn sisältöä (5). Röntgenhoitajan työprosessista on julkaistu hyvin vähän tutkittua tietoa. Eri työntekijäryhmien ajankäyttöä on kuitenkin viimeaikoina tutkittu osana sairaaloiden PACSprojekteja (Picture Archiving and Communication System). PACS tarkoittaa sairaalan kuvaverkon, kuva-arkiston, kuvatyöasemien ja siihen liitettyjen muiden laitteiden muodostamaa järjestelmää (6, 7). Kansainvälisissä tutkimuksissa on vertailtu työntekijöiden ajankäytön lisäksi eri potilasryhmien läpimenoaikoja radiologisessa prosessissa, vertailtu analogista ja digitaalista tutkimusprosessia sekä analysoitu interventioiden vaikutusta tutkimuksiin kuluneeseen aikaan. Tutkimushuonekohtaiseen miehitykseen liittyvä kehittämistarve tiedostettiin sädediagnostiikan yksikön itsearviointitilaisuudessa Itsearviointipäivänä tuli esille, että työmäärät yksikössä eivät jakaannu tasan. Muutosta haluttiin tapaan, jossa normaalitilanteen häiriintyessä tai toiminnan muuttuessa resursseja liikuteltiin työntekijämäärän mukaan eikä tehtävien mukaan. Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa sädediagnostiikan tämänhetkisestä toiminnasta kehittämistoimenpiteiden pohjaksi. Sädediagnostiikan johtoryhmä nimesi ylihoitaja Pirjo Aallon kehittämishankkeen vetäjäksi.

7 8 2. KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Röntgenhoitajan työ, rooli ja potilassuhde aikaisemmissa tutkimuksissa Hirvonen-Kari ja Moisio (4) esittävät artikkelissaan HYKSn röntgenhoitajien ammatillista urakehitysohjelmaa (RAURA) vuodelta Kirjoittajien mukaan röntgenhoitajien ydinosaamisen sisältö muodostuu siitä, että hänen on hallittava tutkimusmenetelmät ja toimenpiteet eri laitteilla. Lisäksi ydinosaamiseen kuuluu tietoliikenteen hallinta sekä uuden teknologian omaksuminen ja sen tuomien mahdollisuuksien tunnistaminen. RAURAmallissa röntgenhoitajien ydinosaamisalue jaettiin neljään osaan: tekninen osaaminen, potilaan hoito, asiakaspalvelu ja toiminnan suunnittelu. Asiantuntijuus röntgenosastolla muodostuu teoriatiedoista, kokemuksen tuomista taidoista ja persoonallisista ominaisuuksista. Röntgenhoitaja etenee tietojen ja taitojen lisääntyessä eri vaiheiden kautta asiantuntijaksi. Hän käy läpi kehityskaaren perehtyvästä röntgenhoitajasta asiantuntijahoitajaksi (perehtyvä-suoriutuva-pätevä-taitava-asiantuntija). Valtosen (1) väitöskirjan mukaan röntgenhoitajan työn ydinprosessi erikoissairaanhoidossa on potilaan kuvantamistutkimuksen suorittaminen. Röntgenhoitajan ammattitaitoa on se, että hän hallitsee sekä kuvantamiseen liittyvät työvälineet että potilaan käsittelyyn liittyvät työvälineet siten, että kuvan laatu on hyvä ja tutkimus voidaan suorittaa turvallisesti. Röntgenhoitajan ydintehtävän ympärillä on moninainen joukko ydintehtävää tukevia tai avustavia tehtäviä. Tutkijan mukaan reunatehtävät voivat vaihdella huomattavasti työntekijän ja työorganisaation mukaan. Ydintehtävän lisäksi röntgenhoitajien työtehtäviin erikoissairaanhoidossa kuuluvat laadun kehittäminen, oppimisen edistäminen, taloushallinnolliset tehtävät, säteilyturvallisuudesta huolehtiminen, työturvallisuus ja työsuojelu, tietotekniikan käyttö, viestintä, huoltotoimet, oman työn suunnittelu ja kehittäminen, osallisuus tutkimustyöhön, ammattikulttuurin kehittäminen sekä PR-työ ja kansainvälinen toiminta. Leppäsaari (8) on pro gradu -tutkielmassaan käsitellyt röntgenhoitajan työn sisältöä röntgenhoitajien itsensä kuvaamana. Tulosten mukaan röntgenhoitajan työ sisältää seuraavat osa-alueet: teknisesti hyvän röntgenkuvan ottaminen potilaasta, potilaan säteilysuojelu, yhteistyö ammattiryhmän sisällä ja eri ammattiryhmien välillä, yhteistyö potilaan kanssa, yhteistyösuhteen auttamiskeinot, jotka sisältävät auttamisen, opettamisen ja ohjaamisen, keskustelemisen, kuuntelemisen, tukemisen, hoitamisen ja hoitavan toiminnan. Työn sisällöstä nousee kolme ulottuvuutta: tekninen ulottuvuus, yhteistyö oman ammattiryhmän välillä ja eri ammattiryhmien kesken sekä yhteistyösuhteen ulottuvuus. Day (9) on pohtinut kirjallisuuteen ja kahteen röntgenhoitajan haastatteluun perustuvassa artikkelissaan, mikä tekee röntgenhoitajasta hyvän hoitajan ja miten sellaisen voi tunnistaa. Haastattelujen perusteella hyvällä röntgenhoitajalla on seuraavia ominaisuuksia: hänellä on kokemusta, hän on selvillä asioista, hän on huolellinen, joustava ja kiinnostunut. Kirjallisuuden perusteella tutkija tähdentää sitä, että kliininen kokemus ei välttämättä tee

8 9 röntgenhoitajasta asiantuntijaa. Yhteenvedossa hän toteaa, että asiantuntija on sellainen, joka kykenee tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan. Bowman (10) kuvaa artikkelissaan röntgenhoitajan ja potilaan vuorovaikutussuhdetta. Sen mukaan röntgenhoitajan ja potilaan välinen suhde on monitahoinen ja suhteen lyhytkestoisuus tekee siitä erityisen. Suhde voidaan jakaa kolmeen komponenttiin: alkuarviointiin, hoidon antamiseen ja uudelleen arviointiin. Jotta tätä suhdetta voisi täysin ymmärtää, pitää ottaa huomioon sekä siihen satsatut panokset että tuotokset. Monet asiat vaikuttavat vuorovaikutukseen jo ennen kuin se edes alkaa: potilaan aiemmat kokemukset, uskomukset, asenteet, persoonallisuus, röntgenhoitajan kokemus ja pätevyys, välineet, tutkimusajankohta ja potilaan kunto. Näitä voidaan pitää suhteen panoksina. Suhteen tuotoksena on joko tuotettu kuva tai hoito. Laajemmin ajateltuna suhteella on kolme tulosta: hoito tai kuva, potilaan kokemus suhteesta sekä hoitajan kokemus suhteesta. Bowman kuvaa röntgenhoitajan ja potilaan välistä suhdetta myös molemmansuuntaisena oppimisprosessina, jolla saattaa olla vaikutusta seuraaviin kohtaamisiin panoksena. Murphyn (11) tutkimuksessa analysoitiin potilaan kokemuksia teknisestä röntgentutkimusprosessista. Grouded theory -menetelmällä tehdyn tutkimuksen tulos oli, että potilaan kokemus teknisestä kuvantamisprosessista on ainutlaatuinen. Vaikka useat potilaat olivat tyytyväisiä, monet tunsivat pelkoa ja vihaa kuvantamisteknologiaa kohtaan. Potilaan kokemukseen tutkimuksesta vaikuttavat monet asiat: Aikaisemmilla huonoilla kokemuksilla, tavallisilla myyteillä ja tarinoilla voi olla voimakas negatiivinen vaikutus potilaan odotuksiin. Walta (12) on tutkinut röntgenhoitajan työn sisältöä ja rakennetta hoitajien itsensä kuvaamana. Kirjallisesta aineistosta tutkija analysoi röntgenhoitajien työn päämäärien lisäksi heidän työlleen antamia merkityksiä sekä toimintaa kuvaavista vastauksista työn kohteet ja niihin liittyvät teot ja kohteiden väliset toiminnalliset suhteet. Analyysin mukaan yleisten päämäärien lisäksi röntgenhoitajien työllä on kolme tavoitetta: inhimillisyys, turvallisuus ja sujuvuus. Konkreettisia työn kohteita ovat ihminen, teknologiset laitteet ja toimintatilat. Abstrakteja kohteita ovat ihmisiin ja teknologisiin kohteisiin liittyvä tieto sekä toiminta ja toiminnallinen ympäristö. 2.2 Röntgentutkimuksiin liittyvä ajankäyttö Liukkonen (13) on pro gradu -tutkielmassaan verrannut röntgentutkimusprosessia kahdessa eri terveyskeskuksessa. Toisessa tutkimusprosessi oli analoginen ja toisessa digitaalinen. Liukkosen mukaan PACS:n myötä röntgenhoitajan röntgentutkimuksessa suorittama työprosessi muuttuu selvästi ja siihen kuluva aika vähenee. PACS vähentää terveyskeskuksen röntgenhoitajan röntgentutkimuksen työprosessiin liittyviä kohteita, niihin käytettyä aikaa, tekoja, tekojen ja kohteiden välisiä yhteyksiä, välineitä sekä

9 10 röntgentutkimuksiin käytettyjen operaatioiden määrää. PACS muuttaa röntgenhoitajan työnkulkua siten, että se tapahtuu suppeammalla alueella. (13, 14.) Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien yhteisessä digitaalikuva-arkistoinnin mahdollisuuksien selvittämisprojektissa mitattiin eri ammattihenkilöiden työtehtäväkohtaisesti käyttämää aikaa nykyisessä arkistointimallissa. Tutkimusprosessiin kokonaisuudessaan käytettyä aikaa mitattiin 1363 potilaan käyntikerralla, jossa aika mitattiin potilaan ilmoittautumisesta siihen kunnes kuva on kliinikolla tai potilas poistui röntgenosastolta. Kokonaisaika koostui odotusajasta, tutkimusajasta, ajasta, jolloin kuvat olivat nähtävissä digitaaliverkossa, potilaan röntgenosastolla viettämästä ajasta sekä ajasta, jolloin tieto oli kliinikon käytettävissä joko ilman lausuntoa tai lausunnon kanssa. Tulosten mukaan digitaaliarkistointi ei lyhennä potilaan odotusaikaa. Se ei myöskään vaikuta merkittävästi tutkimusaikoihin. Tutkimusaika lisääntyi, mikäli hoitaja joutui tutkimuksen jälkeen järjestelemään kuvia oikeaan järjestykseen tai lisäämään unohtuneen puolenmerkin. Potilaan kokonaiskäyntiaika röntgenosastolla lyheni digitaalimallissa. Potilaan ei tarvinnut odotella kehitystä tai lääkärin lausuntoa niin pitkään. Tulosten mukaan digitaaliarkistointi yksinään ei nopeuta tiedonkulkua, vaan nopeutuakseen se vaatii lisäksi muita toiminnallisia ratkaisuja. Selvityksen mukaan digitaaliarkistointimalli on melkein puolet edullisempaa kuin filmiarkistointimalli. (7, 15.) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisussa Lehtisalo, Kärki ja Hakari (16) ovat tehneet kuvantamistutkimusten ajankäytön selvitystä osana AKU-projektiin kuuluvaa kuvantamisen kustannustutkimusta, jossa selvitettiin mitä kuvantaminen maksoi selvityshetkellä ja miten digitalisointi vaikuttaa kustannuksiin kolmella eri tuotantomallilla. Selvitykseen osallistuivat Tampereen yliopistollinen sairaala, Kangasalan seudun ja Virtain terveyskeskukset, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ja Valkeakosken aluesairaala. Ajankäyttöä arvioitiin henkilötasolla jakamalla arviointilomake koko henkilöstölle tai vaihtoehtoisesti yksikkö teki arvion. Tutkijat käyttivät työajan jakaantumistietoja eri toimintojen kustannusten laskemiseen. Selvityksen mukaan hajautetussa tuotanto- ja arkistomallissa arkistointiin kuluva aika pidemmällä aikavälillä vähenee digitaalisuuden myötä ja sen vuoksi kustannukset laskevat. Twair ja kumppanit (17) ovat vertailleet ajankäyttöä perinteisessä filmisysteemissä ja täysin filmittömässä PACS-systeemissä. Molemmissa tapauksissa analysoitiin 100 röntgenologista tutkimusprosessia. Keskimääräinen kuvauksesta saneluun kuluva aika oli merkittävästi lyhempi PACS-ryhmässä (3:40 tuntia) verrattuna filmilliseen prosessiin (25:19 tuntia). Tämän tutkimusryhmä katsoi johtuvan siitä, että filmittömässä systeemissä kaikki työvaiheet filmikopioiden kanssa poistuvat. Tämä parantaa osaston toiminnan tehokkuutta ja esimerkiksi vähentää kadoksissa olevien kuvien määrää. Collins ja Collins (18) ovat röntgenosaston ajankäytön tehostamista koskevassa artikkelissaan todenneet, että ongelmia ei ratkaista tekemällä kovemmin töitä, vaan tekemällä töitä viisaammin. Heidän mukaansa on tärkeää, että kun suunnitelmia työn

10 11 tehostamiseen aletaan tehdä, on ensin tiedettävä, mihin aika röntgenosastolla kuluu tällä hetkellä. Päivittäistä kirjanpitoa he pitävät hyvänä tapana ajankäytön suunnittelun pohjatyöksi. Päiväkirjaa voidaan käyttää tiedon lähteenä sekä ajan säästämisen tapoja etsittäessä että henkilökunnan aikatauluja organisoitaessa siten, että ajankäytön tehokkuus voidaan maksimoida. Paulson ja kumppanit (19) keskittyivät vartalon alueen tietokonetomografiapotilaan tutkimusprosessiin kuluneen ajan tutkimiseen. Tutkijat tarkkailivat ja kirjasivat muistiin tutkimusprosessiin kuluneen ajan vaihe vaiheelta. Potilaat jaettiin neljään ryhmään: avopotilaat, osastopotilaat, ensiapupotilaat ja tehostetun hoidon potilaat. Tutkimukset eriteltiin myös suorittavan lääkärin kokemuksen mukaan. Lisäksi hoitajat merkitsivät sen, milloin lääkäri halusi lisä- tai uusintakuvia otettavan. Tässä aineistossa tutkimukseen kului kokonaisuudessaan aikaa 44,7 minuuttia, josta itse kuvaukseen 33,1 ja kuvan tarkistamiseen 8,2 minuuttia. Eri potilasryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulosten mukaan lääkärin tekemä kuvien tarkastaminen lisäsi tutkimusaikaa huomattavasti varsinkin, jos tarkistamisen suoritti apulaislääkäri. Jos hoitajat saisivat itse päättää lisä- ja uusintakuvista aikaa säästyisi. Reiner ja Eliot (20) ovat verranneet röntgenhoitajalta filmilliseen ja filmittömään tutkimusprosessiin kulunutta aikaa perusradiologisissa tutkimuksissa. Tutkimuksen mukaan filmitön systeemi lyhentää merkittävästi röntgenhoitajan kuluttamaa aikaa perusradiologisissa tutkimuksissa tarjoten näin kohonnutta tuottavuutta, tehokkuutta ja säästöjä henkilöstökuluissa. Reiner ja kumppanit (21) vertasivat aikaa, jossa röntgenhoitajat suoriutuivat tietokonetomografiatutkimuksesta filmillisessä ja filmittömässä systeemissä. Hoitajat käsittelivät noin puolet tutkimuksista sähköisesti tulostamatta kuvia filmille ja noin puolet he tulostivat perinteisesti. Tutkimusprosessiin kulunut aika kirjattiin. Lisäksi kirjattiin se aika, mikä tarvittiin siihen, että lääkärillä oli käytettävissään aiemmat tutkimukset ja uusi tutkimus sanelua varten. Tulosten mukaan tutkimuksen loppuun saattamiseksi tarvittava aika väheni 45 % filmittömässä prosessissa. Ajan säästö johtui filmausprosessin eri vaiheiden eliminoinnista (tulostuksesta eri ikkunoilla tai eri asetuksilla). Tämän tutkimuksen perusteella filmittömällä tutkimusprosessilla nostetaan tuottavuutta ja taloudellistehokkuutta. Reiner ja kumppanit (22) ovat koonneet yhteen Yhdysvalloissa kansallisella tasolla tehdyn survey-tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa on vertailtu röntgenhoitajien työnkulkua kaikissa eri kuvantamismuodoissa. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että röntgenhoitajien työnkulku filmittömässä systeemissä on parantunut, kun sitä verrataan filmipohjaiseen prosessiin. Tulokset pätevät kaikissa eri kuvantamismuodoissa. Roos ja kumppanit (23) analysoivat 580 multidetektorisella spiraali CT -laitteella (MDCT) tehtyä tietokonetomografiatutkimusta. Tutkimusprosessista kirjattiin muistiin aika, joka

11 12 kului tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimusprosessi oli jaettu kuuteen vaiheeseen: a) vaatteiden vaihto/ohjaus, b) potilaan asettelu/kanylointi, c) tutkimuksen suunnittelu ja ohjelmointi, d) datan kerääminen, e) datan rekonstruointi, f) datan tallennus/tulostus. 290 tutkimusta analysoitiin neljä kuukautta laitteen asentamisen jälkeen ja toiset 290 tutkimusta kahdeksan kuukautta myöhemmin. Tulosten mukaan datan keräys MDCT-laitteistolla kuluttaa prosessista vähiten aikaa; potilaaseen liittyvät asiat (asettelu, kanylointi ym), datan rekonstruointi ja tallentaminen vievät prosessista pisimmän ajan. Kaikki muut tutkimusprosessin vaiheet veivät jälkimmäisessä aineistonkeräyksessä vähemmän aikaa paitsi datan tallennus ja tulostaminen, jonka tutkijat arvelivat pidentyneen sen vuoksi, että laitetta käyttävät henkilöt oppivat 8 kuukauden aikana käyttämään uuden laitteiston hienouksia hyväkseen. Hodler ja kumppanit (24) mittasivat ortopedisten polikliinisten potilaiden tutkimusprosessiin kuluneita aikoja. Tutkimusprosessista kirjattiin potilaan saapuminen poliklinikalle ja röntgenosastolle, viimeisen kuvan ottamisaika ja lausunnon tulostusaika. Näiden neljän ajankohdan välisiä aikoja käytettiin kuvaamaan potilaan kulkua tutkimusprosessissa. Mittaukset tehtiin kolmasti (5/1996, 12/1996, 7/1997) ja niiden välillä sekä poliklinikalla että röntgenosastolla tehtiin laatukierrosten perusteella muutoksia toimintaan. Potilaan poliklinikalle saapumisen ja röntgeniin saapumisen välinen keskimääräinen aika lyheni ensimmäisten toiminnan muutosten jälkeen. Muiden aikojen muutokset olivat vähäisiä. Tulokset kiinnittivät huomiota odotusaikaan, koska sen arveltiin olevan suoraan yhteydessä potilaan läpimenoaikaan röntgenosastolla. (24.)

12 13 3. TAVOITTEET JA TARKOITUS Projektityö on osa suurempaa Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön kehittämishanketta, jossa selvitettiin tutkimuskohtaista työmäärää ja työajan jakaantumista ennen RIS:n (Radiological Information System) käyttöönottoa. Hankkeessa kartoitettiin sopivaa henkilöstömitoitusta sekä potilas- ja tutkimusmäärää tutkimushuoneittain. Tutkimustuloksia voidaan käyttää toiminnan uudelleen organisoinnin apuna eli ajanvarauksen kehittämiseen ja miehityksen ohjeistamiseen sekä tutkimushuonekohtaisen työnseurantaan tarkoitetun mittarin kehittämiseen. Aineisto kerättiin syksyllä 2003 ja se kuvaa Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön tutkimushuoneiden ajankäyttöä. Tutkimuksen tavoitteet ovat: 1. Kuvata potilaan tutkimusprosessin vaiheet ja niihin kulunut aika tutkimushuoneittain 2. Selvittää keskeisiin tutkimuksiin (*) tarvittava keskimääräinen aika ajanvarauksen kehittämiseksi 3. Selvittää tutkimushuoneiden potilas huoneessa - ajankäyttö 4. Selvittää hoitajien työajan jakautuminen tutkimushuoneittain 5. Kuvata henkilöstön määrä eri tutkimushuoneissa perusmiehityksen ohjeistamiseksi tutkimushuoneittain 6. Selvittää potilaan odotusaika ilmoittautumisesta tutkimuksen alkamiseen 7. Selvittää työasematyöskentelyyn käytetty aika tutkimushuoneittain (*) = Keskeiset tutkimukset määritellään sädediagnostiikan yksikössä 18 tutkimushuoneessa tapahtuviin tutkimuksiin, joiden määrä vaihtelee tutkimushuoneittain 1-7. Mukaan määrittelyyn otetaan ne tutkimukset, joihin voidaan käyttää ajanvarausta (ei ensiapua eikä osastokuvausta).

13 14 4. MENETELMÄT JA AINEISTO 4.1 Tutkimusympäristö Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikkö toimii kahdessa toimipisteessä: Keskussairaalassa ja Pikonlinnan sairaalassa. Sädediagnostiikan yksikön tarkoitus palveluyksikkönä on tuottaa korkeatasoisia yleis- ja erikoistutkimuksia. Yksikössä tehdään röntgen-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia sekä suoritetaan hoidollisia toimenpiteitä. Lisäksi yksikössä suunnitellaan, ohjataan ja koordinoidaan vastuualueen röntgentoimintaa, harjoitetaan tieteellistä toimintaa ja annetaan opetusta. (25.) Keskussairaalassa on 17 tutkimushuonetta ja palveluja on mahdollista saada 24t/vrk viikon jokaisena päivänä. Pikonlinnan sairaalan röntgenosasto toimii arkipäivisin yhdessä vuorossa. Pikonlinnassa on 5 tutkimushuonetta. Keskussairaalassa työskentelee 54 röntgenhoitajaa. Yhteensä virkoja ja toimia on koko sädediagnostiikan yksikössä 133. Vuonna 2002 sädediagnostiikan yksikössä tehtiin tutkimusta, joista päivystystutkimuksia oli (54 %). (25.) Sädediagnostiikan yksikkö toimii laitetiimeinä. Keskussairaalassa toimii viisi laitetiimiä: perusradiologiatiimi, ultraäänitiimi, angiotiimi, CT-tiimi ja magneettitiimi. Pikonlinnan viisi tutkimushuonetta muodostavat kuudennen laitetiimin. (25.) 4.2 Tutkimuslomake Tutkimuslomake kehitettiin sädediagnostiikan omarahoitteisena hankkeena. Sitä testattiin keväällä Pilotoinnin jälkeen lomaketta korjattiin. Tutkimuslomake (liite 1) koostui kymmenestä sarakkeesta. Lomaketta täytettäessä siihen ei ohjeiden mukaan saanut lisätä mitään lisäsarakkeita, vaan tiedot oli täytettävä jo olemassa oleviin sarakkeisiin. Sarakkeiden täyttämiseen hoitohenkilökunta sai erilliset ohjeet (liite 2). Lisäksi lomakkeen täyttämistä käsiteltiin useissa osastokokouksissa. Sarakkeiden sisältö oli seuraava: 1. Röntgenhoitajien lukumäärä 2. ja 3. Yleissarake, johon kirjattiin alkuvalmistelut, ruokatauko, osastokokous, koulutus jne. eli ne ajat, jotka eivät liity potilaaseen. Alkuvalmistelut on yksi yhteinen nimi aamutöille. 4. Potilaan ilmoittautumisaika niistä huoneista, joissa se saadaan AHOjärjestelmästä 5. Tutkimuksen esivalmistelun aloitusaika

14 15 6. Potilaan esivalmistelun aloitusaika 7. Tutkimuksen aloitusaika 8. Työasematyöskentelyssä kokonaisaika minuutteina (thx, lpv, luut, Scanora) 9. Tutkimuksen valmistumisaika 10. Potilaan tutkimushuoneesta poistumisaika Tutkimusten nimet kirjattiin lomakkeen vasempaan reunaan kuvaushuoneen nimen alle. Lomakkeet täytettiin potilaskohtaisesti (ei tutkimuksittain). Tutkimusprosesseista kirjattiin yksi yhteinen aika kaikille tutkimushuoneessa työskenteleville röntgenhoitajille. Huoneessa työskentelevien hoitajien nimet sekä kunkin työaika kirjattiin lomakkeeseen. Mikäli hoitaja vaihtoi työpistettä kesken päivän, vaihto kirjattiin kellonaikoineen lomakkeeseen. Tutkimuksen ja potilaan esivalmisteluajat täytettiin vain siinä tapauksessa, kun sillä oli enemmän merkitystä tutkimuksen kokonaisaikaan esimerkiksi angio-, magneetti- ja CTtutkimuksissa. Aho-järjestelmästä poimittiin tutkimusten ja potilaiden yhteismäärät päivittäin. Määrät kirjattiin lomakkeen loppuun. Lukumäärät saatiin AHO-järjestelmän POT/ILM/TUTselausnäytöltä. 4.3 Aineiston kerääminen ja analysointi Tutkimuksessa käytettiin valmista aineistoa, joka oli kerätty lomakkeella Tampereen yliopistollisen sairaalan Keskussairaalan ja Pikonlinnan sairaalan röntgenosastoilta viikolla 36 vuonna Tutkimus oli pilotoitu keväällä 2003 ennen varsinaisen aineiston keruuta. Tutkimushuoneissa käytettiin lomakepohjaa, joka täytettiin otosviikon jokaisesta päivästä. Useimmista tutkimushuoneista tietoa kerättiin ainoastaan aamuvuoron aikana, mutta keskussairaalan huoneesta RK08 tiedot on kerätty myös iltavuoron ajalta ja huoneesta RK18 pidennetyn päivävuoron ajalta. Pikonlinnan CT-tutkimushuoneesta tiedot on kerätty siltä osin kuin tutkimushuone on ollut sädediagnostiikan käytössä. Tutkimuslomake täytettiin myös mahdollisilta huolto- tai seisokkipäiviltä. Osa tiedoista kerättiin AHOjärjestelmästä. Tutkimuslomakkeita täytettiin 17 tutkimushuoneessa Keskussairaalassa ja viidessä tutkimushuoneessa Pikonlinnassa. Valmis aineisto oli laadultaan määrällinen. Se oli tallennettu Excel-taulukkoon. Analyysiin käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva. Tuloksia esitetään tunnuslukuina, taulukoina ja kuvioina.

15 16 5. TEKIJÄT JA RESURSSIT 5.1 Henkilöstö Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön projektin vastuuhenkilö oli ylihoitaja Pirjo Aalto. Projektipäällikkö Aallon lisäksi projektiryhmään kuuluivat osastonhoitajat Irma Sertamo ja Leena Mäkinen sekä apulaisylilääkäri Eila Lantto. Aineiston keruun jälkeen analysointi ja raportointi toteutettiin osaprojektina, jonka projektiorganisaation muodostivat projektityöntekijä Tiina Säilä, projektin ohjaajat Tampereen yliopistollisen sairaalan sädediagnostiikan yksikön ylihoitaja Tiina Salminen ja lehtori Marja Kaunonen Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta. Lisäksi projektissa toimivat osastonhoitajat Irma Sertamo ja Leena Mäkinen. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen opiskelija Tiina Säilä analysoi aineiston hoitotyön johtamisen syventävien opintojen projektityönä. 5.2 Aikataulu Tutkija sai valmiin aineiston käyttöönsä Tätä ennen hän oli tutustunut pilottiaineistoon. Kesän 2004 aikana tutkija perehtyi aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja tallensi aineiston käyttäen SPSS-ohjelmaa. Elokuussa 2004 tutkija analysoi aineistoa ja laati projektiraportin sen perusteella. Syyskuussa tutkija esitti projektisuunnitelmansa suunnitteluseminaarissa. Seminaarissa tutkija esitteli projektityönsä keskeiset tehtävät sekä työn seminaarin aikaisen vaiheen. Työ käsiteltiin suunnitteluseminaarissa opponentin johdolla. Seminaarissa opponoija ja yleisö olisivat voineet ehdottaa lisämateriaalia työhön liitettäväksi, mutta ehdotuksia ei noussut esiin. Projektin tulokset esitettiin esitysseminaarissa marraskuussa Projektiraportti laadittiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselle ja se tullaan muokkaamaan PSHP:n ohjeiden mukaan tutkimuksen kohteena olevaan yksikköön tammikuuhun 2005 mennessä. Lisäksi raportin pohjalta tullaan laatimaan artikkeleita, joita tarjotaan julkaistavaksi Hoitotiede ja Radiografia lehdissä.

16 Laitteisto ja tilat Tutkija sai Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta kannettavan tietokoneen käyttöönsä kesä-syyskuun ajaksi (2004). Tietokoneeseen oli asennettu Microsoftin Officepaketin lisäksi SPSS-ohjelma, johon yliopistolla on käyttölisenssi. Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos antoi tutkijan käyttöön työhuoneen elokuun ajaksi. Muuna aikana tutkija käytti työtilana kotiaan. Työhuoneessa tutkijalla oli mahdollisuus käyttää tehokkaampia ja uudempia pöytämallisia tietokoneita. 5.4 Rahoitussuunnitelma Projektityö oli osa Tampereen yliopistollisen sairaalan ajankäytön kehittämishanketta. Tähän hankkeeseen oli myönnetty kehittämisrahaa, josta tutkijan elokuun palkka maksettiin. Projektityöntekijän palkka sivukuluineen Kopiointikulut Yhteensä euroa 20 euroa euroa Rahoitussuunnitelmassa ei ole otettu huomioon projektin alkuvaiheen kuluja, jotka olivat aiheutuneet mittarin suunnittelusta, aineiston keräämisestä ja sen kirjaamisesta Exceltaulukkoon. Osa tehtävistä hoidettiin virkatyönä, mutta osan tehtävistä hoiti niitä varten erikseen palkattu röntgenhoitaja.

17 18 6. TULOKSET 6.1 Tutkimusaineiston kuvailua tunnuslukujen avulla TAULUKKO 1. Tutkimusaineisto tunnuslukujen avulla kuvattuna Tutkimushuone päivittäinen päivittäinen tutkimusta/ potilaita/ tutkimuksia/ potilasmäärän tutkimusmäärän potilas (minmax) vko vko vaihtelu (min - vaihtelu (minmax) max) Ensiapu ,33 (1-3) Osastokuvaukset ,01 (1-2) RK02 Keuhkokuvaushuone ,02 (1-2) RK03 Läpivalaisuhuone ,09 (1-2) RK04 Scanorahuone ,04 (1-3) RK05 Luukuvaushuone ,56 (1-4) RK06 Luukuvaushuone ,32 (1-8) RK07 CT ,24 (1-2) RK08 MK ,15 (1-3) RK10 Ultraäänihuone ,10 (1-4) RK13 Endo ,77 (1-3) RK14 Angio alaraaja ,38 (1-7) RK15 Ultraäänihuone ,05 (1-2) RK16 Ultraäänihuone ,28 (1-4) RK17 CT ,00 (1-1) RK18 MK ,02 (1-2) RK19 Angio neuro * * * * * RP21 Luukuvaushuone ,90 (1-7) RP22 Luukuvaus- ja läpivalaisuhuone ,50 (1-3) RP23 Keuhkokuvaushuone ,03 (1-2) RP25 Ultraäänihuone ,16 (1-2) RP26 CT ,25 (1-4) Magneettikuvaushuoneessa 2 (RK08) otantaviikon aineisto on kerätty neljältä päivältä, koska kuvauslaite oli huollossa perjantaina 5.9. Neljänä otantapäivänä aineistoon otettiin mukaan iltavuoron tekemät tutkimukset klo 20 asti. Magneettikuvaushuoneen 1 (RK18) aineisto on kerätty aamuvuoron aikana ja lisäksi määrissä ovat mukana tutkimukset, jotka on tehty ylityönä tai iltavuorolaisten tekeminä klo asti. Angiografiahuone (neuro) RK19 oli remontissa koko otantaviikon. Angiografiahuoneen RK 13 otantaviikko poikkesi normaalista toiminnasta, koska siinä suoritettiin normaalitilanteessa RK19:ssa tehtäviä tutkimuksia.

18 19 Pikonlinnan CT-kuvaushuone oli sädediagnostiikan käytössä neljä kokonaista päivää ja keskiviikkona 3.9. klo 13 asti, jolloin se siirtyi sädehoitopoliklinikan käyttöön. Määrällisesti eniten tutkimuksia tehtiin molempien sairaaloiden keuhkokuvaus- ja luukuvaushuoneissa sekä osastokuvauksissa. Pienimmät potilasmäärät olivat angiografiahuoneissa. Potilas- ja tutkimusmäärät vaihtelivat päivittäin. Useassa tutkimushuoneessa, tutkimusmäärillä mitattuna, hiljaisimpana päivänä oli vähemmän kuin puolet siitä tutkimusmäärästä, joka tehtiin kiireisimpänä päivänä. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon eri tutkimusten vaatimia tutkimusaikoja, vaan se perustuu pelkästään määriin. Kokonaistutkimusmäärä perjantaina oli vajaa neljänneksen (23,5 %) pienempi kuin maanantaina Tutkimusmäärä/pvä 340 ma ti ke to pe KUVIO 1. Kokonaistutkimusmäärä viikonpäivittäin 6.2 Tutkimusprosessien vaiheet ja niihin kulunut aika tutkimushuoneittain Tutkimusprosessia ajallisesti kuvattaessa potilaille on laskettu aineiston perusteella keskimääräinen odotusaika, tutkimuksen ja potilaan esivalmisteluaika, huoneessa oloaika, työasematyöskentelyaika, tutkimuksen kokonaiskestoaika ja tutkimukseen osallistuvien hoitajien määrä. Odotusaika on potilaan ilmoittautumisajan ja tutkimuksen alkamisajan erotus, jolloin sekä tutkimuksen että potilaan esivalmistelut tapahtuvat tänä aikana. Ensiapukuvaushuoneen potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 3 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Potilas viettää kuvaushuoneessa 8 minuuttia. Hänelle tehdään 1-3 erillistä tutkimusta, niiden tekeminen kestää kokonaisuudessaan 15 minuuttia. Hänen kuvaamiseensa osallistuu yksi tai kaksi röntgenhoitajaa. Kuvaukseen liittyvä työasematyöskentely kuluttaa aikaa 3 minuuttia.

19 20 Keuhkokuvaushuoneen (RK02) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 8 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Potilas viettää kuvaushuoneessa 5 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 9 minuuttia. Kuvaamiseen osallistuu kahdesta kolmeen röntgenhoitajaa. Röntgenhoitaja työskentelee työasemalla keskimäärin 2 minuuttia, ennen kuin tutkimus on kokonaan valmis. Läpivalaisuhuoneen (RK03) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 17 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Tutkimuksen esivalmisteluun kuluu aikaa 15 minuuttia ja potilaan esivalmisteluun kuluu aikaa 6 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 14 minuuttia. Röntgenhoitaja työskentelee työasemalla keskimäärin 6 minuuttia nähdäkseen kuvat ja tulostaakseen ne filmitulostimelle. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 25 minuuttia. Kuvaamiseen osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Scanorahuoneen (RK04) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 13 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Hoitaja asettelee potilaan oikeaan kuvausasentoon ja ottaa kuvan. Kuvauksen jälkeen hoitaja nimeää levyn ja laittaa kasetin lukijaan. Kun hoitaja on varmistunut kuvan onnistumisesta, hän päästää potilaan pois tai mahdollisesti ottaa lisäkuvia. Hoitaja työskentelee työasemalla kahdeksan minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 12 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 18 minuuttia. Kuvauksen suorittaa yksi röntgenhoitaja. Luukuvaushuoneen (RK05) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Hoitaja näkee päätteeltä, että potilas on ilmoittautunut. Ilmoittautumisen jälkeen potilas odottaa 18 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Potilas pyydetään pukuhuoneeseen riisumaan tarvittavat vaatteet ja esineet. Hoitaja asettelee potilaan oikeaan kuvaus asentoon ja ottaa kuvan, joka on heti nähtävissä ja tulostettavissa kuvauskonsolilla. Hoitaja käyttää aikaa työasemalla 3 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 8 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 12 minuuttia. Kuvauksen suorittaa kaksi röntgenhoitajaa, joista toinen voi keskittyä potilaan asettelemiseen ja toinen hoitaa kuvauskonsolia. Luukuvaushuoneen (RK06) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 5 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Potilas viettää kuvaushuoneessa 11 minuuttia, jonka aikana hänelle tehdään 1-8 erillistä kuvausta. Kuvauksen suorittaa kaksi röntgenhoitajaa. Potilas kuvataan levykuvantamismenetelmällä, jossa levy on luettava erillisessä lukulaitteessa sekä käsiteltävä ja talletettava erillisellä työasemalla. Työasemalla työskennellään 7 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 16 minuuttia. Tietokonetomografiahuoneen (RK07) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 40 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Tutkimuksen esivalmistelu vie aikaa 15 minuuttia ja potilaan

20 21 esivalmistelu 10 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 18 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 42 minuuttia. Kuvaukseen osallistuu kolme röntgenhoitajaa. Työasemalla työskennellään 10 minuuttia. Magneettikuvaushuoneen (RK08) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Tutkimuksen esivalmisteluun kuluu aikaa 26 minuuttia. Potilaan esivalmistelu vie aikaa 11 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 44 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 59 minuuttia. Kuvaukseen osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Potilaan kuvat tulostetaan kuvauskonsolilta, mutta niitä voidaan lisäksi käsitellä erillisellä työasemalla, jossa työskennellään keskimäärin 13 minuuttia. Potilaan kuvia saattaa muokata myös sairaalafyysikko. Ultraäänipotilaan (RK10, RK15, RK16) tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Tutkimuksen ja potilaan esivalmisteluun kuluu aikaa 4 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 22 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 19 minuuttia. Lääkäri tekee tutkimuksen ja perushoitaja tai tutkimusapulainen avustaa häntä tarvittaessa. Angiografiahuoneen (RK13) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Ilmoittautumisen jälkeen kuluu 21 minuuttia ennen kuin varsinaista tutkimusta päästään aloittamaan. Tutkimuksen valmistelu vie 13 minuuttia ja potilaan valmisteleminen tutkimukseen kestää 32 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 56 minuuttia, mutta potilas viettää kuvaushuoneessa 69 minuuttia. Kuvaukseen osallistuu kolme röntgenhoitajaa. Tutkimuksen aikana otetut kuvat tulostaa ja tallentaa saneleva röntgenlääkäri. Hoitajat eivät työstä kuvia työasemilla. Angiografiatoiminta vaatii usein myös anestesiaryhmän paikallaoloa. Anestesiaryhmän jäsenet osallistuvat potilastyöhön angiografiahuoneessa röntgenosaston henkilökunnan lisäksi. Angiografiahuoneen (RK14) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Tutkimuksen esivalmisteluun kuluu aikaa 36 minuuttia ja potilaan valmisteleminen tutkimukseen kestää 13 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 50 minuuttia, mutta potilas viettää kuvaushuoneessa 55 minuuttia. Tutkimukseen osallistuu kolme röntgenhoitajaa. Tutkimuksen työasemalla käsittelee ja tulostaa röntgenlääkäri. Tietokonetomografiahuoneen (RK17) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Ilmoittautumisen jälkeen potilas odottaa 13 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Tutkimuksen esivalmisteluun kuluu aikaa 5 minuuttia ja potilaan valmisteleminen tutkimukseen kestää 5 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 12 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 23 minuuttia. Tutkimukseen osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Työasematyöskentelyyn kuluu aikaa 4 minuuttia. Magneettikuvaushuoneen (RK18) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Tutkimuksen esivalmisteluun kuluu aikaa 14 minuuttia ja potilaan valmisteleminen tutkimukseen kestää 8 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 49

21 22 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 56 minuuttia. Tutkimukseen osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Röntgenhoitaja tulostaa kuvat kuvauskonsolilta. Tutkimushuone RK19 oli remontin vuoksi pois käytöstä koko viikon. Luukuvaushuoneen (RP21) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 10 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Potilaan esivalmistelu kuvaukseen kestää 2 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 13 minuuttia. Hänelle tehdään kaksi erillistä tutkimusta, niiden tekeminen kestää kokonaisuudessaan 15 minuuttia. Hänen kuvaamiseensa osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Luukuvaushuoneen (RP22) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 8 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Potilaan esivalmistelu kuvaukseen kestää 2 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 10 minuuttia. Hänelle tehdään yhdestä kahteen erillistä tutkimusta, niiden tekeminen kestää kokonaisuudessaan 10 minuuttia. Hänen kuvaamiseensa osallistuu yksi tai kaksi röntgenhoitajaa. Keuhkokuvaushuoneen (RP23) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 11 minuuttia ennen tutkimuksen alkua. Potilas viettää kuvaushuoneessa 5 minuuttia. Tänä aikana häneltä kuvataan keuhkot kahdesta suunnasta. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 7 minuuttia. Kuvaamiseen osallistuu kaksi röntgenhoitajaa. Ultraäänitutkimushuoneen (RP25) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas on saanut ajanvarauksesta tutkimusajan. Hän ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 43 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Potilaan esivalmisteluaika on 1 minuutin ja tutkimuksen esivalmisteluaika 7 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 23 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 27 minuuttia. Tutkimukseen osallistuu yksi röntgenhoitaja. Tietokonetomografiahuoneen (RP26) potilaan tutkimusprosessi etenee keskimäärin seuraavasti: Potilas on saanut ajanvarauksesta tutkimusajan. Hän ilmoittautuu, jonka jälkeen hän odottaa 49 minuuttia ennen varsinaisen tutkimuksen alkua. Jotkut potilaat käyttävät osan tästä ajasta suolistovarjoaineen juomiseen. Potilaan esivalmisteluaika on 3 minuuttia ja tutkimuksen esivalmisteluaika 6 minuuttia. Potilas viettää kuvaushuoneessa 19 minuuttia. Tutkimus kestää kokonaisuudessaan 30 minuuttia. Tutkimukseen osallistuu kolme röntgenhoitajaa. Röntgenhoitaja työskentelee työasemalla tutkimusten kanssa 7 minuuttia.

22 % osuus koko prosessista 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Ensiapu RK02 RK03 RK04 RK05 RK06 RK07 RK08 RK10 RK13 RK14 RK15 RK16 RK17 RK18 RP21 RP22 RP23 RP25 RP26 Työasema-aika "Potilas huoneessa"-aika Potilaan esivalmistelu Tutkimuksen esivalmistelu KUVIO 2. Keskimääräisen tutkimusprosessin osat (%) koko prosessista eri tutkimushuoneissa Eri tutkimushuoneissa tutkimusprosessien osat painottuivat ajallisesti eritavoin. Kuviossa 2 on esitetty kunkin tutkimushuoneen keskimääräinen tutkimusprosessi. Se sisältää kussakin tapauksessa ne prosessin osat, joista aineistonkeräyslomakkeessa oli merkintöjä. Huoneissa RK03, RK07 ja RK14 potilaan ja tutkimuksen esivalmisteluihin kuluu puolet tai lähes puolet koko prosessiin kuluneesta ajasta. Huoneissa RK04 ja RK06 työasema-aika vie noin 40 % koko prosessista. Vaikka osassa tutkimushuoneista ei kuviossa ole lainkaan esivalmisteluja, se ei välttämättä tarkoita sitä, ettei niitä kuitenkin vähäisissä määrin tehtäisi. Lomakkeen täyttöohjeissa pyydettiin esivalmisteluajat kirjaamaan vain, jos ne muodostavat merkittävän osan prosessia. Tutkimushuoneissa RK03 ja RK07 potilas huoneessa -aika vie selvästi alle 40 % kokoprosessiin kuluneesta ajasta. Ultraäänihuoneissa RK10, RK15 ja RK16 potilas huoneessa -aika on yli 80 % koko prosessista. Pikonlinnan keuhkokuvaushuoneessa ei potilas huoneessa -ajan lisäksi muita aikoja ollut kirjattu lomakkeeseen. 6.3 Keskeisiin tutkimuksiin tarvittava keskimääräinen aika Keskeisten tutkimusten määrittämisessä käytettiin aineistoa, tilastoja sekä eri tiimien laatimia listoja keskeisistä tutkimuksistaan. Aineiston perusteella keskeisiksi tutkimuksiksi nousevien tutkimusten vaatimaa aikaa oli vaikea määritellä, koska vain harvoja tutkimuksia tehtiin potilaille ainoina tutkimuksina. Tilaston mukaan keskeisiä tutkimuksia tehtiin viikon aikana yksittäisinä tutkimuksina niin vähän, että tilastoharhan mahdollisuus oli suuri. Yksi yksittäinen poikkeava tutkimus pienessä aineistossa muuttaa keskimääräistä aikaa

23 Sääri 24 huomattavasti. Keskeisiksi tutkimuksiksi nostettiin myös tutkimuspaketteja, joita otantaviikon aikana tehtiin monissa tutkimushuoneissa useita Osuus kaikista tutkimuksista ortopantomo-tutkimuk sinus-tutkimukset 5 kaularankatutkimukse olkapäätutkimukset muut tutkimukset scanora-tutkimukset Osuus kaikista tutkimuksista (%) Lonkka Nilkka LS-ranka Polvi/polvet muut tutkimukset Lantio, lonkka/lonka Lantio + lonkka KUVIO 3. Keskeisten tutkimusten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin tutkimuksiin huoneissa RK04 ja RK05 Keskeisten tutkimusten määrä suhteessa kaikkiin tehtyihin tutkimuksiin vaihteli eri huoneiden välillä. Joissakin huoneissa keskeisten tutkimusten osuus oli lähes 90 % kaikista tutkimuksista, mutta toisissa tutkimushuoneissa niiden osuus oli selvästi alle puolet. Kuvio 3 on esimerkki kahden tutkimushuoneen erosta keskeisten tutkimusten osuuksissa. Tutkimushuoneessa RK05 muiden tutkimusten osuus on huomattava. Keskeisiä tutkimuksia sisältyy myös muihin tutkimuksiin, mutta niiden yhteydessä on tehty jokin tai joitakin muita tutkimuksia, eikä yksittäiseen tutkimukseen tarvittavaa aikaa ole voinut määrittää. Keuhkokuvaushuoneissa RK02 ja RP23 kuvattiin keskeisiä tutkimuksia suurin osa tutkimuksista. Muiden tutkimusten osuus jäi alle 5 %:iin. Huoneessa RK02 otantaviikon aikana 97 %:lle tehtiin pelkästään thx-tutkimus. Verrattaessa kuvioita 4 ja 5 huomataan, että tutkimushuoneissa tutkimusaikojen keston jakauma oli samankaltainen. Keskimääräisesti Pikonlinnassa thorax-tutkimukseen kului kaksi minuuttia vähemmän aikaa kuin Keskussairaalassa.

24 Määrä :04 0:05 0:06 0:07 0:08 0:09 0:10 0:11 0:12 0:14 0:16 0:17 0:30 Tutkimusaika KUVIO 4. Thorax-tutkimuksen tutkimusaikojen jakauma tutkimushuoneessa RP Määrä :02 0:03 0:04 0:05 0:06 0:07 0:08 0:09 0:10 0:11 0:12 0:13 0:14 0:15 Tutkimusaika 0:16 0:17 0:18 0:19 0:20 0:21 0:22 0:27 KUVIO 5. Thorax-tutkimuksen tutkimusaikojen jakauma tutkimushuoneessa RK02 Tutkimushuoneessa RK08 keskeiseksi tutkimukseksi aineiston perusteella nousi aivojen tutkimus (N=16). Tutkimusmäärään on laskettu mukaan sekä anestesiassa että ilman anestesiaa tehdyt aivojen kuvaukset. Taulukkoon 2 ei ole eritelty anestesiassa tehtyjen tutkimusten vaatimaa aikaa mihinkään huoneeseen.

25 Otantaviikon aikana tutkimushuoneissa RK13 ja RK14 tehtiin jokaiselle potilaalle yksilöllinen tutkimuspaketti. Huoneessa RK13 tutkimuspakettien keston vaihteluväli oli minuuttia. Huoneessa RK14 tutkimuspaketit veivät aikaa minuuttia. Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty eri tutkimusten kesto tutkimuksittain. 26 2:52 2:24 1:55 1:26 0:57 0:28 0:00 2:20 0:35 1:00 0:50 1:05 0:55 0:05 2:25 0:25 0:20 1:00 0:15 Carotisangiografia + embolisaatio Carotisangiografia Carotisangiografia + embolisaatioyritys Lantioalaraajaangio Carotisangio + tuumorin embolisaatio AC-angio PTD-dreenin tark is tus Carotisangio + vertebr.angio + stenttausyritys Tutkim uksen kesto Carotisangio + säären angio Dreneeraus Minuaisangio + PTA Nefrostomiakatetrin vaihto KUVIO 6. Tutkimuksiin käytetty aika tutkimushuoneessa RK13 Tutkimuksen kesto 4:19 3:50 3:21 2:52 2:24 1:55 1:26 0:57 0:28 0:00 1:35 1:10 0:50 2:25 0:45 0:10 0:35 0:45 0:55 0:25 1:55 0:45 3:45 Aortankaaren ja Subclav.-angio+ aort. U Ä Skleroterapia PTC/PTD L-aangio+rekanalisaatioy r.+pta+stentt. Int.sappistention laitto+sappitiedilaataat io PTD-dreenin vaihto PTC, sappitiedilataatio Lantioalaraaja-angio AC-angio Komb.dreenin vaihto x2 Punktionefr., ureterdil., komb.dreen.laitto Aortografia+aort.kaar en angio L-a-angio+ trombolyysix2+ptax4 KUVIO 7. Tutkimuksiin käytetty aika tutkimushuoneessa RK14

26 27 Liitteessä 5 olevaan yhteenvetotaulukkoon on koottu eri tutkimushuoneiden keskeisiin tutkimuksiin käytettyjen aikojen tunnuslukuja sekä vertailun vuoksi kuhunkin tutkimukseen osallistuneiden hoitajien määrä. Taulukkoon on valittuja tutkimuksia ja tutkimuspaketteja on tehty ainoina tutkimuksina vähintään kuusi kertaa. Samalla nimikkeellä tehtyyn tutkimukseen kulunut aika vaihteli eri tutkimushuoneissa. Lomakkeista ei ilmennyt sitä, mikä tutkimus tarkkaan ottaen oli kyseessä. Esimerkiksi nilkkakuvauksen kohdalla oli merkitty tutkimukseksi nilkka, mutta ei sitä, oliko kyseessä suppea vai laaja nilkkakuvaus. Tämä saattaa vaikuttaa samannimisten tutkimusten keston vaihteluun. Luukuvaushuoneissa RK05, RK06 ja RP22 yhdeksi keskeiseksi tutkimukseksi nousi lonkkakuvaus. Tutkimuksiin kulunut keskimääräinen aika oli eri tutkimushuoneissa 8, 17 ja 9 minuuttia. Huoneissa RK05 ja RP22 lonkan kuvaus vei maksimissaan aikaa 11 ja 13 minuuttia, mutta huoneessa RK06 vähintään 12 minuuttia ja maksimissaan 28 minuuttia. Hoitajien lukumäärä ei aikaeroa selitä, sillä RK05 ja RP22 hoitajien keskimääräinen määrä oli 1,71 ja 1,2 mutta RK06:ssa se oli 2,0. CT-kuvaushuoneissa RK07 ja RK17 yhtenä keskeisenä tutkimuksena oli kallotutkimus. Molemmissa tutkimushuoneissa kallotutkimukseen kului keskimäärin 17 minuuttia. Huoneessa RK07 tutkimukseen osallistui keskimäärin 2,56 hoitajaa ja huoneessa RK17 2,20 hoitajaa Ultraäänitutkimushuoneissa RK10, RK15, RK16 ja RP25 oli yhtenä keskeisenä tutkimuksena vatsan ultraäänitutkimus. Keskussairaalan tutkimushuoneissa tutkimukseen kuluneen keskimääräisen ajan vaihteluväli oli minuuttia. Pikonlinnan ultraäänihuoneessa tutkimus kesti keskimäärin 28 minuuttia. Ylävatsan ultraäänitutkimus kesti Pikonlinnassa keskimäärin 27 minuuttia ja vaihteluväli Keskussairaalassa oli minuuttia. Tutkimukseen osallistuneiden hoitajien keskimääräinen lukumäärä Pikonlinnassa oli 1,00 ja Keskussairaalassa 2,00-2,67. Osittain ultraäänitutkimukseen kulunutta aikaa selittää lääkärin kokeneisuus. Pikonlinnassa apulaislääkäri suorittaa tutkimukset pääasiassa yksin. 6.4 Potilas huoneessa -aika tutkimushuoneittain Osastokuvaukset suoritetaan potilaiden hoito-osastoilla, eikä potilas huoneessa aikaa sen vuoksi ole merkitty. Magneettikuvaushuoneissa RK08 ja RK18 aineiston keräyslomakkeita täytettiin myös iltavuoron aikana, mutta huoneesta RK08 aineistoa kerättiin vain neljältä päivältä. Neljässä tutkimushuoneessa (EA, RK02, RK06 ja RP23) potilaan kuvaushuoneessa viettämä aika oli lyhimmillään vain yksi minuutti (taulukko 2). Pidän tätä