Ohjelma KANTU13, Mikkeli Työryhmä 18: Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, FinSERN

Transkriptio

1 Ohjelma KANTU13, Mikkeli Työryhmä 18: Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, FinSERN Torstai klo 15:15 klo 15:30 klo 16:00 Orientaatio FT Pekka Pättiniemi & VTM Harri Kostilainen Suomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & YTM Saila Tykkyläinen, Suomalaisen Työn Liitto Sosiaalinen yrittäjyys innovaatioiden lähteenä HL Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tauko klo 17:00 klo 17:30 Contemporary social entrepreneurship in Finland KTM, tohtoriopiskelija Eeva Houtbeckers, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Yhteiskunnallisten yritysten asenne liiketoiminnan kasvuun MMM Jari Karjalainen, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Perjantai klo 9:00 klo 9:30 Pitkäaikaistyöttömän voimaantuminen sosiaalisen yrityksen kuntouttavassa kurssi- ja työtoiminnassa VTM Kari Lehtonen Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun lähipalvelujen turvaajina YTM Hanna Moilanen, Diak Tauko klo 10:00 klo 10:30 Yhteiskunnallisen yritystoiminnan johtamisen erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & FT Pekka Pättiniemi, Kansan Sivistystyön Liitto Työryhmän yhteenveto ja loppukeskustelu

2 Työryhmä 18 abstraktit: Yhteiskunnallinen yritystoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, FinSERN Suomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & YTM Saila Tykkyläinen, Suomalaisen Työn Liitto Artikkelissa tarkastellaan miten 30 Yhteiskunnallinen yritys-merkin saanutta suomalaista yritystä sopivat kansainvälisen empiirisen tutkimuksen perusteella tehtyihin luokitteluihin. Tutkimuksessa sovelletaan ja täydennetään Alegren (2012) luomaa luokittelua, joka kuvaa missä vaiheessa yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaa niiden yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät. Alegre on yksilöinyt kolme erilaista yhteiskunnallisen yrityksen kategoriaa; yritykset, joiden tuottama yhteiskunnallinen lisäarvo syntyy 1) yrityksen käyttämien panosten kautta, 2) yrityksen tuotantoprosessissa, tai 3) lopputuotteen tai -palvelun kautta. Tarkastelua täydennetään ottamalla mukaan lähestymistapa, jossa yhteiskunnallisten yritysten menestystä selitetään niiden kyvyllä ylläpitää ja lisätä sosiaalista pääomaa ja luottamusta (Borzaga). Artikkelissa tarkastellaan yhteiskunnallisten yritysten kykyä luoda sosiaalista pääomaa nimenomaan siinä kohdassa, jossa niiden tuottamat yhteiskunnalliset vaikutukset Alegren luokittelun mukaan syntyvät. Aineiston muodostavat 30 Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneen yrityksen Suomalaisen Työn Liitolle tekemät hakemukset, niiden liitteet ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut. Aineisto luokiteltiin siten, että se huomioi Yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteerit kattavasti, ja tekee mahdolliseksi teoreettisen viitekehyksen soveltamisen aineistoon. Menetelmänä on laadullinen sisällön analyysi. Sosiaalinen yrittäjyys innovaatioiden lähteenä HL Tapio Mäkelä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen ja laajemmin koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu palveluja tuottavien organisaatioiden kyvystä luoda uusia dynaamisia toimintamalleja ja palvelukonsepteja eli niiden innovaatiokyvykkyydestä. Suomalainen innovaatiotutkimus on ollut pääosin teknologialähtöistä ja talouskeskeistä. Siihen tukeutuva T&K -työ on keskittynyt yritysten suoritusta ja ansaintalogiikkaa kehittävään innovaatiotarkasteluun. Tämän viitekehyksen ja empiiristen tulosten soveltaminen julkiselle sektorille on ongelmallista ja siksi tarvitaan laadullisesti uudenlaista innovaatioviitekehystä. Artikkelissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan innovointiprosessin viitekehystä siihen kiinnittyvän arvoverkkotarkastelun avulla. Valitulla näkökulmalla on mahdollista tarkastella erityyppistä palveluyrittäjyyttä elimellisenä osana julkisten hyvinvointipalvelujen verkostoa. Sosiaalinen yritys on itsessään sosiaalinen innovaatio, koska siinä yhdistetään uudella tavalla täysin erilaisia toimintatapoja. Liiketoimintaideassa voidaan yhdistää innovatiivisella tavalla esimerkiksi järjestön asiakastuntemus, yksityissektorin rahoitusosaaminen ja julkisen toimijan palvelutarve. Ylipäätänsä sosiaaliset yritykset synnyttävät palvelu- ym. innovaatioita, sillä innovaatiot syntyvät usein arkipäivän kokemuksista tai tarkasteltaessa asioita uudella tavalla. Innovaatiot ovat usein yhteistyön tulos, joten verkostoituminen edistää vahvasti palveluinnovaatioiden syntyä.

3 Contemporary social entrepreneurship in Finland KTM, tohtoriopiskelija Eeva Houtbeckers, Aalto-yliopisto In Finland, social entrepreneurship is discussed at two levels: the future of welfare state and services, and the future of our globe. Observations from Finnish social entrepreneurship events suggest that the discussion in a particular event focuses mainly on one domain only. The studied organisations are micro-enterprises each employing one to three persons. In some cases, none of the employees are paid. The sample includes two cooperatives, two limited companies, and one undecided in its form. They operate in different sectors: services, software development and consultation, social innovation incubator, textiles, and training and education. According to a preliminary thematic analysis, the founder-managers understand social entrepreneurship as something connected to their values and calling. Interestingly, many share a high concern related to contemporary global sustainability challenges. Thus, they do not entirely fit the traditional Finnish interpretation of social entrepreneurship and they are located in the margins of the social entrepreneurship field. Yhteiskunnallisten yritysten asenne liiketoiminnan kasvuun MMM Jari Karjalainen, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Yrityksen kasvun toteutumisen kannalta oman kasvuhalukkuuden merkitys on ratkaisevaa, joten yhteiskunnallisen yrittämisen tulevan kehityksen arvioiden taustaksi kannattaa kuulla yritysten omia näkemyksiä. Tämän vuoksi Yhteiskunnallisten yritysten Living lab hankkeessa tehtiin aineistolähtöinen selvitys (ex post facto) yhteiskunnallisten yritysten suhteesta kasvuun. Oletuksena oli se, että yhteiskunnalliset yritykset voivat nähdä kasvun tavoittelun eri lailla kuin perinteiset yritykset. Erityisesti nuorilla yrittäjävetoisilla yhteiskunnallisilla yrityksillä on nähty olevan liittymäkohtia degrowth-liikkeeseen. Selvitystyön aineisto koottiin kolmesta eri kohderyhmästä; suurimmat sosiaaliset yritykset, osa muista Uudenmaan yhteiskunnallisista yrityksistä ja joukosta palveluja tuottavia kolmannen sektorin yhdistyksiä. Aineistot antoivat yhdessä tarkasteltuna toisiaan täydentävän ja aiempaa syvemmän kuvan siitä, miten kasvuun suhtaudutaan yhteiskunnallisten yritysten kentässä ja millaisia esteitä ja rajoitteita kasvulle nähdään. Tarkasteltuihin ryhmiin liittyy ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat niiden kasvuasenteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Kokonaisuutena selvityksessä mukana olleet yritykset ja yhdistykset eivät näyttäydy kovin kasvuhakuisina, ne ovat kasvua koskevien asenteidensa osalta melko lailla muiden yritysten kaltaisia.

4 Pitkäaikaistyöttömän voimaantuminen sosiaalisen yrityksen kuntouttavassa kurssi- ja työtoiminnassa VTM Kari Lehtonen Syrjäytyminen on ollut viime vuosikymmeninä erityinen sosiaalitieteiden kiinnostuksen aihe. Kotimaassa siihen voidaan sosiologisesta näkökulmasta osoittaa elinkeinoelämän muutos ja sen tuoma työelämän muutos. Syrjäytymisen muotoja on tutkittu varsin paljon ja syitä siihen on löydetty. On tullut myös mielekkääksi etsiä keinoja syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan henkilön avustamiseksi sosiaaliseen ja työelämään toteuttamaan henkilökohtaisia tavoitteitaan. Tutkielmassa on selvitetty Juha Siitosen yleisen voimaantumisteorian premisseihin nojautuen pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten henkilöiden voimaantumista sosiaalisen yrityksen kurssimuotoisessa kuntoutuksessa, johon sisältyy työjaksoja sekä elämänhallinnan ohjausta. Tuotantoalalla toimivan sosiaalisen yrityksen organisoimasta kuntoutuksesta vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat ja valmentautunut henkilökunta. Yrityksellä on kaksi tavoitetta: tuottaa sekä teollista alihankinta- ja lopputuotetta että inhimillistä toimintakykyä ja sosiaalista pääomaa. Päätulokset ovat kuntoutusprosessin tuottamassa voimaantumisessa ja osaksi huomioissa miksi kaikki eivät voimaannu. Tulokset tukevat teoriaa. Kuitenkin, vaikka työtön henkilö voimaantuu työkuntoiseksi, hän usein kohtaa ongelmana sopivan työn löytymisen. Työssä onkin tarkasteltu myös sosiaalisen yrityksen toiminnan rajoja sekä yhteiskuntavastuuta ottavien yritysten roolia työllistäjinä. Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun lähipalvelujen turvaajina YTM Hanna Moilanen, Diak Yhtenä selittävänä tekijänä kolmannen sektorin palveluntuotannon ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan taustalla on nähty puutteet yksityisen sektorin ja julkisen sektorin palvelujen tarjonnassa. Arvion mukaan yhteiskunnallista yritystoimintaa tai järjestöjen palvelutoimintaa syntyy erityisesti siellä, missä yksityiset yritykset eivät näe liiketoiminnan mahdollisuuksia ja toisaalta mistä julkinenkin sektori vetäytyy pois. Tämä koskee yhtälailla sekä palveluja että alueita. Palveluliiketoiminnan haasteet korostuvat harvaanasutuilla alueilla, joissa pitkät välimatkat nakertavat liiketoiminnan kannattavuutta. Toisaalta julkinen sektori on purkanut omaa palveluverkostoaan sekä valtion että kuntien palveluissa. Pohdin alustuksessani lyhyesti, miten ja millä edellytyksillä yhteiskunnalliset yritykset voivat turvata maaseudun lähipalveluja. Esitys pohjautuu yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsittelevään taustakirjallisuuteen ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys Etelä-Savossa -hankkeessa syksyllä 2012 toteutettuun pienimuotoiseen palvelukartoitukseen eteläsavolaisella maaseudulla.

5 Yhteiskunnallisen yritystoiminnan johtamisen erityispiirteet VTM Harri Kostilainen, Diak & FT Pekka Pättiniemi, Kansan Sivistystyön Liitto KSL Artikkelissa tarkastellaan työllistävien yhteiskunnallisten yritysten eli sosiaalisten yritysten johtamista. Sosiaalisten yritysten tehtävänä on sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen ja taloudellisesti kannattavan kilpailukyvyn ylläpitäminen. Tavoitteisiin pyrkiminen luo sosiaalisten yritysten johdolle haasteita. Aiemmissa tutkimuksissa on tunnistettu johtamiseen liittyviä dilemmoja, jotka aiheutuvat tasapainoilusta kahden toisilleen vastakkaisen tavoitteen välillä (esim. Young 2012). Tutkimuksessa argumentoidaan työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten menestyvän kun, niiden johtamisessa vallitsee tasapaino sekä liiketoimintamahdollisuuksien että yksilöiden- ja yhteisöjen sosiaalisten mahdollisuuksien edistämisen välillä. Artikkelissa vastataataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Minkälaisia erityispiirteitä sosiaalisten yritysten johtamiseen liittyy? 2) Miten sosiaalisten yritysten johtamisessa nähdään jännite kilpailukyvyn saavuttamisen ja sosiaalisten mahdollisuuksien edistämisen välillä? 3) Löytyykö tiettyjä yhteisiä piirteitä, jotka altistavat sosiaalisten yritysten johtamiseen liittyville jännitteille? 4) Miten tasapainotilaa ylläpidetään ja korjataan mahdollisissa liukumissa ääripäiden välillä? Havainnot ja johtopäätökset perustuvat 22 sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden teemahaastatteluihin ja yritysten taloudellista tilaa kuvaavien tunnuslukujen analyyseihin, muihin relevantteihin aineistoihin, kuten vuosikertomuksiin, rekistereihin ja tilastoihin. Menetelmänä on laadullinen sisällön analyysi.