Opetussuunnitelmien arviointi ja laadunvarmistus. Mira Huusko Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 23.1.

Transkriptio

1 Opetussuunnitelmien arviointi ja laadunvarmistus Mira Huusko Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2 Kukkiva kastanja, oi vankkajuuri, oletko lehvä, kukka, runko, puu? Vartalon liike, katseen loisto kuinka tanssija askelistaan erottuu? W. B. Yeats, Runoja

3 Arviointi jatkuvasti muuttuvassa korkeakoulukentässä Arviointeja toteutettu 1990-luvun alusta alkaen systemaattisesti Ensimmäiset kokonaisarvioinnit valmistuivat v (JY ja OY) Arvioinnit yleistyneet alusta alkaen New Public Management, uusliberalismi, govermentality Tulosohjaus Laadun ja tuottavuuden tarkkailu Uusi palkkausjärjestelmä yliopistoissa Bolognan prosessi Akkreditointivaatimukset, auditoinnit Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Konsortiohankkeet eri paikkakunnilla

4 Euroopan korkeakoulualue Euroopan unioni Suomen Akatemia Opetusministeriö Korkeakoulujen arviointineuvosto Muut yliopistot Yliopisto - Hallinto - Opet.keh.yksikkö tai vastaava Muut laitokset omassa yliopistossa, Suomessa ja ulkomailla - Omalta tieteenalalta ja muilta Tiedekunta Työterveyshuolto Laitos Opettajat Amanuenssi Valtakunnalliset työryhmät ja verkostot Työelämä - Valtionhallinto - Yritykset - Koulut Laitokselta valmistuneet (Huusko 2008) Työryhmät /Eri projektit Opiskelijat - Ainejärjestö Ylioppilaskunta Laitosjohtaja Laitosneuvosto Ulkopuoliset laatu- ja arviointityökalut, mm. - EFQM - Balanced Scorecard

5 Opetussuunnitelmaprosessi 1. Koulutuksen perustehtävän määrittely 2. Kompetenssien ja yleistavoitteiden määrittely 3. Opetussuunnitelmamallin määrittely 4. Opintokokonaisuuksien ja oppikurssien sisältöjen, kuormittavuuden ja työtapojen määrittely 5. Opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen määrittely (Karjalainen et al. 2003)

6 Arviointi mitä se on? Asioiden tulkinnallisen arvon tai hyödyn määrittämistä Arvioinnilla on aina joku kohde Osa kaikkea inhimillistä toimintaa (vrt. aistit, tietoisuus) Arva -> arvaaminen, aavistaminen, ymmärtäminen, arpominen Assess -> lat. assidere, sit with = istua vierellä, kanssaoleminen Evaluaatio ->lat. e =pois, vale re = olla arvossa (nostaa arvot näkyviksi, tarkasteltaviksi)

7 Arviointi = prosessi, jossa erilaisten asioiden ja tekijöiden arvo punnitaan (myös prosessin lopputulos ja tuotos) (Scriven 1991) Itsearviointi = yhteisöstä itsestä lähtevä, oman toiminnan erittely, vahvuuksien ja heikkouksien esilletuominen

8 Laadunvarmistus (KKA 2005, 33-34) Laadunvarmistus = ne menettelytavat, prosessit ja järjestelmät, joiden avulla turvataan ja kehitetään korkeakoulun, usein sen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laatutyö = laadunvarmistus + laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa laadunhallinnan ja laadun kehittämisen Laadunvarmistuksen organisaatio, vastuunjako, menettelytavat, prosessit, ja resurssit

9 Erilaisia arviointitapoja ulkopuolinen arviointi, akkreditointi, auditointi benchmarking = vertaisarviointia parhaiden käytänteiden keräämiseksi normit, kriteerit, tavoitteet 2. Arvioinnin kohde: toimija/toiminta 2. tulokset vertaisarviointia 1. Arvioinnin kohde: toimija/toiminta - itsearviointi - laadunvarmistus tulokset (Huusko 2008)

10 Arvioinnin tehtäviä opetussuunnitelmatyössä Arvioinnin perustehtävä: auttaa prosessia etenemään toiminnan ohjaaminen ja kehittäminen Muita tehtäviä motivoiva tehtävä (innostaa, kannustaa) palaute- ja kehittävä tehtävä kontrolloiva tehtävä Sika ei liho, vaikka sitä punnittaisiin päivittäin.

11 Arviointiprosessi Kehittäminen Arvioinnin arviointi Tavoitteet, opetussuunnitelmat Arvioitavien kohteiden määrittäminen Mitä? Johtopäätökset ja palautteet Kriteerien asettaminen Päätökset, hyödyntäminen Prosessin ja tulosten arviointi Menetelmien valinta Peruste Arvioiminen Miten?

12 Arvioinnin kehityssuuntia 1/2 perinteisistä tenteistä opettajajohtoisesta arvioinnista kilpailusta tuotoksen arvioinnista kurssiarvioinnista epäsuorasta arvioinnista auktoriteettiarvioinnista -> -> -> -> -> -> -> autenttiseen arviointiin opiskelijajohtoiseen arviointiin yhteistyöhön oppimisprosessin arviointiin kokonaisuuksien arviointiin luonnolliseen arviointiin sopimusarviointiin (Brown et al. 1997)

13 Arvioinnin kehityssuuntia 2/2 ARVIOINNIN PERINNE ARVIOINNIN KEHITYS VIRHEIDEN ETSIMINEN EPÄILEMINEN PALJASTAMINEN SYYTTÄMINEN VAHVUUKSIEN ETSIMINEN MAHDOLLISUUKSIEN OSOITTAMINEN KEHITYSTARPEEN SELVENTÄMINEN ROHKAISEMINEN SYYLLISTÄVÄ JA TUOMITSEVA ARVIOINTI ITSEEN LUOTTAVA

14 Toiminnan arvottaminen toisten tarpeisiin tilivelvollisuus, tulosvastuu mittaaminen hyödynnettävyysvaatimus Arvottaminen ennustaminen kehittämistehtävä Oman toiminnan arvon esiin nostaminen oppimisprosessi Ulkopuolisille asioiden kaunistelu, itsen kehuminen hyvien puolien painottaminen selittely, ongelmien pois selittäminen Toiminnan kuvailu ulkopuolisille prosessikuvausten tekeminen ITSEARVIOINTI tiedontuotanto, tiedonkeruu itsepuolustus, itsen koossapitäminen Omaan käyttöön itsekriittisyys, vain oman toiminnan itsereflektio havainnointi, omaan napaan tuijottaminen toiminnan dokumentointi Oman toiminnan seuraaminen Kuvailu (Huusko 2008)

15 Arvioinnin vaikutus positiivinen negatiivinen edistävä vaikutus tukahduttava arviointi negatiiviset kokemukset haittavaikutusten minimointi

16 Arviointitavoissa ongelmia Arvioinnin irrallisuus Vastaavuus tosielämän tilanteisiin usein huono Arvioinnin yksisuuntaisuus Ns. mitattavuuden ylivalta Arviointi usein vain kontrollointikeino Arvioinnilla julkilausumattomat kriteerit Ei muisteta, että arviointi ohjaa toimintaprosessia Itsearvioinnin vaikeus

17 Arvioinnin keskeisiä kysymyksiä,1 Miksi arvioidaan? Mihin arviointitietoa tarvitaan? Mitä tulkintoja, ratkaisuja tai päätöksiä on tarkoitus tehdä? Mitä arvioinnilla toivotaan saavutettavan? arvioinnin motiivi, taustatilanteen määrittäminen Mitä arvioidaan? Mihin eri sisältöihin, prosesseihin, tuotoksiin, vaikutuksiin jne. arviointi kohdistuu? arvioinnin kohde Kuka arvioi? Ketkä osallistuvat arviointiin? Millaisen informaation pohjalta arvioidaan? Millaista tietoa hankitaan ja miten? (Takala 1997)

18 Arvioinnin keskeisiä kysymyksiä, 2 Millaisia laadullisia kriteereitä arvioinnissa käytetään? Miten yliopistokoulutuksen yleiset tavoitteet otetaan huomioon? Miten arviointi toteutetaan? Missä määrin arviointi tapahtuu laitoskohtaisesti/yliopistokohtaisesti ja missä määrin valtakunnallisesti? Mikä merkitys arvioinnilla on? Millaisia vaikutuksia ja seurauksia sillä on? (Takala 1997)

19 aika diagnostinen arviointi = ennen toimintaan puuttumista, standardit Arvioinnin erilaisia suuntauksia Toiminta, jota arvioidaan formatiivinen arviointi = toiminnan kuluessa tapahtuvaa tiedon keräämistä, prosessiarviointia summatiivinen arviointi = toiminnan jälkeen tapahtuvaa, kokoavaa arviointia absoluuttinen arviointi = tuloksia arvioidaan asetetun normin tai saavutuskriteeristön perusteella suhteellinen arviointi = tuloksia verrataan muiden tuloksiin prognostinen arviointi = tulevaisuuden ennustaminen nykyisyyden valossa (Huusko 2008)

20 Pohdittavaksi Miten arvioinnin avulla voidaan päästä laadukkaampaan oppimiseen? Miten arvioinnista ja laatutyöstä saataisiin osa kaikkea opetustoimintaa ja koulutusta? Pitääkö saada? Miten oppimisen arviointi on yhteydessä opetussuunnitelman toimivuuden arviointiin? Mieti esimerkkejä.

21 Opetussuunnitelman kehittäminen Opetuksen jatkuvan arvioinnin avulla Huomioimalla valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille Saavutetaanko opetukselle asetetut tavoitteet määritellyillä rakenteilla ja sisällöillä? Miten osaaminen rakentuu? Millaisella arviointijärjestelmällä koulutusta seurataan? Suunniteltu vai toteutuva opintopolku? Mitä ovat hyvän opetussuunnitelman tuntomerkit? Miten opetussuunnitelman kehittämistä on dokumentoitu? Miten oppimisen rakentumista on dokumentoitu ja seurattu? (Karjalainen et al. 2003)

22 Opetussuunnitelman laadullinen arviointi, 1 Koulutuksen perustehtävä Opetussuunnitelma Koulutuksen tuottamat ydinkompetenssit Opetussuunnitelman ydinsisällöt (Karjalainen et al. 2003)

23 Opetussuunnitelman laadullinen arviointi, 2 Koulutuksen tuottaman oppimisen analyysi Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen ajantasaisuus koulutuksen relevanssi Koulutusohjelman rakenteen ja opetussuunnitelmamallin tarkoituksenmukaisuus Kurssien suoritusjärjestykset Opintojaksojen laajuudet suhteessa niiden vaatimaan todelliseen työpanokseen - kuormitus Opetus- ja työmuotojen tarkoituksenmukainen käyttö Myös erilaisten arviointimenetelmien käyttö Opetusresurssien suuntaaminen eri opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin Jaksavatko opettajat? (Karjalainen et al. 2003)

24 Oppimisen laatu? Tuottaako koulutus sellaista osaamista, mitä sen pitäisi tuottaa? Mikä on opiskelijoiden oppimisen taso? Opiskelijoiden tenttiarvosanojen tai muiden arviointien jakautumien tarkastelu Opiskelijoiden lähtötietämyksen taso kurssilta toiselle siirryttäessä Opiskelijoiden osaaminen tilanteissa, jotka eivät ole suorituksina arvioitavina (harjoitustehtävät, laboratoriotyöskentely) (Karjalainen et al. 2003)

25 Määrällinen arviointi Valmistumismäärien lukukausittainen ja lukuvuosittainen tilastointi Valmistumisaikojen lukuvuosittainen tilastointi Kurssikohtaisten läpäisytietojen jatkuva seuranta Läpäisyprosentit Loppusuoritusmerkintöjen hajonnat Arvosanajakaumat Opiskelijoiden työllistymisen seuranta (Karjalainen et al. 2003)

26 Arviointi erillisenä projektina Osana jotain Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) arviointia Osana yliopistojen kokonaisarviointia Osana auditointia Laitoksen/tiedekunnan/yliopiston itsenäisenä projektina Opiskelijoiden kokemukset, oppiminen, opiskelun tukitoimien riittävyys, opetusmenetelmien toimivuus, koulutuksen relevanssi jne.

27 palaute opetuksen suunnittelu (prosessit) opetuksen toteuttaminen (prosessit) opiskelijan oppimisteot (prosessit) opiskelijan oppiminen (tulos) Opetuksen laatujärjestelmä (Karjalainen 2004)

28 Arviointi ja kehittäminen -kirjallisuutta Huusko, M Palautetta palautejärjestelmistä. Selvitys opiskelijapalautteiden keräämisestä Oulun yliopistossa. Uutta opetuksessa 8. Huusko, M. & Karjalainen, A Auditointia yliopistossa laitoskulttuureiden ehdoilla. Aikuiskasvatus 25 (4), Huusko, M. & Välimaa, J Bolognan prosessi perusyksiköissä. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen (toim.) Uudenlaisia maistereita. Kasvatusalan koulutuksen kehittämislinjoja. Opetus PS-kustannus, Karjalainen, A. ja Vaskuri, P "Opetuksen ja oppimisen laatu - laadunvarmistustako?" Ursin, J Yliopistot laadun arvioijina. Akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Venna, M. (toim.) Ei kai palautetta turhaan kerättäisi opiskelijapalautteiden kerääminen ja hyödyntäminen Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopisto.

29 Korkeakoulujen laadunvarmistuskoulutus (20 op) Lisätietoja sivulla