Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin
|
|
- Hilkka Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginvaltuusto Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1
2 Kansikuva: Rauha-Tiuru, , Raimo Suomela
3 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2011 Kädessäsi on katsaus Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna Tämä katsaus on tarkoitettu ennen kaikkea kaupunkikonsernin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, mutta sen toivotaan avaavan Lappeenrannan kaupungin EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöä myös asukkaille ja muille sidosryhmille. Katsaus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman pohjalta ja siihen on koottu tiivistelmät määrärahan käytöstä ja saavutetuista tuloksista vuonna Lappeenrannan kaupungin vuoden 2011 talousarviossa oli EU- ja elinkeinopoliittisten hankkeiden omarahoitusosuutta varten varattu yhteensä 2,9 MEUR, josta 0,9 MEUR oli käyttötalousosassa ja 2 miljoonaa investointiosassa. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja määrärahan käytössä erityinen huomio kiinnitettiin rakennemuutoksen hallintaan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Edellä mainitun määrärahan lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi vuodelle 2010 osoitettujen käyttämättä jääneiden määrärahojen (2,24 MEUR) siirtämisen käytettäväksi vuonna 2011, jolloin EU- ja elinkeinopoliittisin perustein rahoitusta oli käytettävissä yhteensä 5,148 MEUR. Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelmassa työllisyyspoliittisiin hankkeisiin varatusta euron määrärahasta käytettiin euroa. Kaupunginhallituksen erillispäätöksellä määrärahasta käytettiin euroa matkailun kehittämiseen lentoyhteyksien avulla sekä lentokentän säilymisen ja lentoliikenteen kehittymisen turvaamiseen. Kaupunkiyhtiöille osoitettiin vuonna 2011 yhteensä 1,1 MEUR. Käyttösuunnitelman toteuma vuonna 2011 oli yhteensä 3,56 MEUR. EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha mahdollisti kymmenien hankkeiden sekä ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen. Kaupungin rahoitusosuudelle saatiin vastinrahoitusta erilaisista rahoituslähteistä ja näin hankkeiden kokonaisrahoitus vuonna 2011 oli yli 11 MEUR. Hankkeissa on syntynyt vuonna 2011 lähes 200 uutta työpaikkaa, yli 70 projektiaikaista työpaikkaa, yli 50 uutta yritystä, 2 sosiaalista yritystä. Lisäksi lentokentän suora työllistävä vaikutus on 40 henkilötyövuotta ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kohteena oli yli 200 eri henkilöä. Katsaukseen on koottu lyhyt esittely jokaisesta EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttösuunnitelman rivistä. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja tarkempia tietoja saa hankkeen yhteyshenkilöltä. Kaikki määrärahasta rahoitettavat hankkeet käsitellään EU- ja elinkeinotyöryhmässä, jonka jälkeen virallisen rahoituspäätöksen tekee kehitysjohtaja, kaupunginjohtaja tai kaupunginhallitus. EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan hallinnoinnista ja koordinoinnista vastaa Lappeenrannan kaupungin kehittämisyksikkö, tarkemmat yhteystietomme löydät takakannesta. Lappeenrannassa Krista Huovila EU-asiamies
4 A KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Hankkeen nimi Päätös/ TA-varaus TP 2011 Muu rahoitus Käyttötaloushankkeet A Työllisyyspoliittiset hankkeet A1 E-K:n työ- ja asukastupatoiminta (Kuokka) KH 88/ A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön KH 481/ A3 Sosiaalinen yritystoiminta E-K:ssa (ESPInno) KH 190/ A4 VÄYLÄ-työpajakoulu KJ 55/ A5 Hyvinvointiyrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen (HAKE) KH 190/ A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet TA Aluekehitysohjelmien kuntarahoitus ja muu kuntarahoitus A7 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 435/ A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) KH 334/ A9 Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) KH 548/ A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (Eki) TA A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet (Salpalinja) KH 62/ A12 Etelä-Karjalan kiviklusterihanke KH 438/ A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) KH 141/ B Elinkeinopoliittiset hankkeet Kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha TA-varaus B2 Lpr Innovation Oy:n projektiraha TA-varaus B3 Tuulivoiman ja bioenergian kehittäminen (KAVO) KH 393/ B4 Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma (PISA II) KH 299/ B5 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen KJ 43/ B6 Liiketoimintaprosessien sähköiset osoitteet ja sanomat KH 190/ B7 Metsäteoll. osaamisella uusia hyvinvointituotteita (ÄLYKOP) KH 190/ B8 Sijoittautumis- ja vetovoimaohjelmatyö TA-varaus B9 Yrityshautomotoiminta TA-varaus B10 Elinkeinopoliittinen markkinointi TA-varaus B11 GoSaimaa markkinointi TA-varaus B12 Pietarin suomalais-venäläinen innovaatiokeskus TA-varaus B13 Venäjä- yhteydet ja koordinointi TA-varaus B14 Step Up - Cross Border City in Action KH 199/ B15 Innovation and business Cooperation KH 201/ B16 Muut pienet MKR, EAKR- ja ENPI-hankkeet TA-varaus Lentoliikenne hankkeet B17 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen TA Investointihankkeet B18 Mustolan kehityshyppy = Terminaalikatu KH 208/ B19 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 75/ B20 Myllysaaren perhepuisto KH 160/ B21 Tieto- ja näyttelykeskus Tali-Ihantala suunnittelu KH 72/ B22 Läntisen Pien-Saimaan alueen virtausten ja (Pien3D) KH 474/ B23 Rauha-Tiuru alueen kehittäminen TA-varaus 0 0 B24 Rauha-Tiuru investointihankkeet TA B25 Wolkoffin talomuseon kellarin kunnostaminen ravintolaksi KH 78/ B26 Muut investointihankkeet (mm. Saimaa, Vainikkala) TA-varaus C Rakennemuutoksen hallinta C1 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet TA RAHOITUS YHTEENSÄ
5 A Käyttötaloushankkeet työllisyyspoliittiset hankkeet A1 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupatoiminta (EKTA) Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, tai Hankeaika Rahoitus Lpr:n kaupunki (EU-määräraha , sos. ja terv.tmk ja työllistämismääräraha ), ELY-keskus Hankekuvaus Hankkeen kohderyhmänä on Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Lappeenrannan TE-toimiston pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset sekä maahanmuuttaja-asiakkaat. Kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen sekä aktivoinnin avulla asiakas pyritään sitouttamaan työtoimintaan. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Tavoitteet 2011: Työllistää palkkatuella 30 henkilöä Työharjoittelu/työelämävalmennus 60 henkilöä Työllistyy vapaille työmarkkinoille 5 henkilöä Aloittaa opiskelun 5 henkilöä Pienimuotoisen koulutuksen järjestäminen kohdejoukolle Tavoitteena on myös ohjata asiakkaita tarvittaessa päihdekuntoutukseen ja mielenterveystoimistoon. Työpajatoimintaa pyritään kehittämään vastaamaan hankkeeseen tulevien asiakkaiden tarpeita. Hankkeelle on esitetty jatkohanketta vuodelle ELYkeskukselta on optio vuoden 2012 rahoituksesta. Palkkatuella työllistettyjä yhteensä n. 30 henkilötyövuotta, tavoitteena oli 17 htv. Lisäksi ohjaajat ja toimistotyöntekijä 6 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia Vuoden 2011 toteuma: palkkatuella työllistettynä 57 henkilöä työharjoittelu/ työelämävalmennus 85 henkilöä työkokeilu 3 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa 31 henkilöä muut 25 henkilöä yhteensä 201 henkilöä Työtoiminnassa olleista 12 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille 11 henkilöä lähti opiskelemaan. Palkkatuella työllistettyjä oli yhteensä noin 30 henkilötyövuotta. Työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa käydään työhöntulohaastattelu, väliarviointi ja palautekeskustelu työtoiminnan loppuessa. Palaute lähetään lähettäneelle taholle (TE-toimisto tai TYP). Tuetaan ja avustetaan työtoiminnassa olevia henkilöitä työnhaussa. Työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Vanhustyö ja kiinteistötyöt tukevat ikäihmisten kotona asumista. Maakuntaohjelma Pyritään ehkäisemään syrjäytymistä pitkäaikaistyöttömien osalta. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen. 4
6 A2 Maahanmuuttajaresurssit käyttöön! Toteuttajat Päätoteuttaja: LSYP Oy, osatoteuttajat: Laptuote-säätiö, Eksote Yhteyshenkilö Terhi Jantunen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on parantaa eri syistä maahamme muuttaneiden työllistymistä, lisätä heidän työelämävalmiuksia sekä omaa aktiivisuutta ja osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi projektissa kehitetään verkostoyhteistyötä viranomaisten ym. tahojen kanssa. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Vuonna 2008 perustettu Etelä-Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentti tarjoaa maahanmuuttajille palveluja, ohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Momentti on myös kohtauspaikka alueen kantaväestölle ja monikulttuurisille uusille kuntalaisille. Projektin välityksellä Etelä-Karjalan alueen työnantajat saavat kansainvälisiä osaajia, jotka kotoutuvat paremmin maakuntaan. Vuonna 2011 on jatkettu ja edelleen kehitetty maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluja: esim. yleisneuvontaa, tutkintojen rinnastuksen neuvontaa, yksilöllistä työnhakuneuvontaa ja työnetsijäpalveluja. Lisäksi järjestettiin teematapahtumia, vertaistukitoimintaa ja suomen kielen koulutusta. Myös verkostoyhteistyötä kehitetään edelleen. Hanke jatkuu asti. Maahanmuuttajatoimintojen kehittämiseksi on vuodelle 2012 haettu kahta erillistä hanketta (Laptuote säätiön MaTTi ja WIRMA:n Mammutti). Koko hankeajan tavoitteena oli löytää maahanmuuttajille 30 työpaikkaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä työllistyneitä oli 30 kpl, joista vuonna 2011 työllistyi 10. Projektiaikaisia työpaikkoja oli 3 kokoaikaista + 4 osa-aikaista (2,1 htv). Projektin puitteissa kaksi asiakasta on ryhtynyt yrittäjiksi, joista toinen vuoden 2011 aikana. Momentin tunnettuuden lisäännyttyä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Projektin ohjaus- ja neuvontapalveluissa käy 5-15 asiakasta päivässä. Tapahtumissa on osallistujia vaihtelevasti muutamista kymmenistä pariin sataan. Työnhakija-asiakkaita projektissa oli noin 350. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja palvelujen kehittäminen kaikkia kuntalaisia mahdollisimman hyvin palveleviksi on kaupungin strategian mukaista. Monikulttuurisuus on tärkeää ja arvokasta kansainvälisessä yliopistokaupungissa. Maakuntaohjelma Maahanmuutto turvaa positiivista väestönkasvua. Projektin kohderyhmänä ovat myös alueen ulkomaiset opiskelijat, joiden pääsyä työmarkkinoille pyritään edistämään. Projekti rikastuttaa alueen elinkeinoelämää esimerkiksi välittämällä työnantajille kansainvälistä osaavaa työvoimaa. 5
7 A3 Etelä-Suomen palveluinnovaatiot/espinno/sosiaalinen yritystoiminta Etelä- Karjalassa osahanke Toteuttajat Päätoteuttaja: THL, osatoteuttaja: Eksote Yhteyshenkilö Marja Kosonen, tai Anna Keto, Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , josta kuntarahaa , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa THL:n hankekonsortion kokonaisrahoitus , josta EAKR 70 %, kuntarahoitus 28,8 % ja yksityistä rahoitusta 1,8 % Hankekuvaus Heikossa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen tukeminen. 1. Sosiaalisten kriteerien käyttöönotto Lappeenrannan kaupungin/eksoten hankinnoissa mahdollistuu. Uusi Hankintaohje on kuntakierroksella ja se sisältää Sosiaalisten kriteerien käyttöohjeen julkisissa hankinnoissa. 2. Palvelusetelin käytön laajentuessa palvelutuottajien määrä ja valikoima kasvaa. Eksoten palvelusetelin kehittämistyötä koordinoi Palsetyöryhmä. Projekti on vastannut Perhe- ja sosiaalipalveluiden sekä vanhustenpalveluiden alatyöryhmien työskentelystä. Hanke on pilotoinut kaksi kilpailutusta sosiaalisin kriteerein palvelusetelipalveluina. Kilpailutus on laajentanut yritystarjontaa. 3. Sosiaalisten kriteerien käyttöönoton vaikutuksesta syntyy Etelä- Karjalan alueella uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa Hankkeen välillisenä vaikutuksena on syntynyt 15 uutta sosiaalisen työllistämisen paikkaa. 4. Tietoisuus sosiaalisen työllistämisen ja yrittäjyyden merkityksestä kasvaa, mikä edesauttaa sosiaalista ja yhteiskunnallista vastuunottoa sekä kestävän kehityksen lähtökohtien toteutumista. Hanke on järjestänyt Etelä-Karjalassa kaksi seminaaria; Työmarkkinoille integroivan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa. Hankkeen tavoitteita on esitelty Iso- Avun palveluseteliyrittäjien tilaisuuksissa. Hankkeen jatko Espinno hanke jatkuu , osahanke asti. Perustelut: Sosiaalisten kriteerien käytön ja sosiaalisen yrittäjyyden neuvontamallin juurruttaminen Raportoidaan ja mallinnetaan ohjeet, tiedotteet ja opasteet THL/yhteistyö Tiedotus/informaatio/koulutustilaisuuksien järjestäminen Työpaikat Toteutunut hankeaikana 15, joista Lappeenrantaan 7 Hankeaikana 5 uutta sosiaalista yritystä, joista 2 Lappeenrantaan Asiakkaat Hanke on tavannut noin 100 yrittäjää ja markkinoinut Dialogifoorumeissa liki 200 osallistujalle hankkeen tavoitteita LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenrannan seudun työllisyyspoliittista ohjelmaa Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa nähdään pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen uhkana. Tavoite on työttömyysasteen pienentäminen 14%>10% 6
8 A4 VÄYLÄ-työpajakoulu Toteuttajat Päätoteuttaja: Laptuote-säätiö, osatoteuttaja: INTOa Työstä ry Yhteyshenkilö Virpi Ulmanen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : , josta ESR-rahoitusta , omarahoitus , kuntien rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Tavoitteena on koota yhtenäinen verkostoyhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tukemiseksi. Eri toimijoiden tarjoamia palveluita sovitetaan yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Verkostoyhteistyön toimivuutta kokeillaan työpajakoulussa sekä tuetussa oppisopimuskoulutuksessa, jotka ovat hankkeen kehittämiskohteita. Työpajakoulu toimii erityisesti tilanteissa, joissa ammattia opiskelevan nuoren koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu tavanomaisessa kouluympäristössä. Päämääränä on kehittää työpajatoimintaa niin, että toiminnassa mukana oleva henkilö voi hyödyntää työpajassa oppimiaan asioita myöhemmin ammatillisen toisen asteen oppilaitoksissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan ammattiopiston kanssa, joka on hyödyntänyt työpajakoulumallia erityisopetuksen järjestelyissä. Viimeisen vuosikurssin opiskelija voi toimia pajajaksolla tietyn ajan ja palata kouluun suorittamaan opintonsa loppuun. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tämä tarkoittaa nopeaa puuttumista ongelmiin ja pajajakson aloittamista ennen kuin elämänhallinta luisuu kokonaan väärille teille. Tärkein tavoite on kouluun palaaminen ja ammatillisen opintojen loppuun suorittaminen. Tuettu oppisopimus on kohdennettu henkilöille, joille oppisopimus on ainoa tapa saada tarvittava ammatillinen perus- tai lisäkoulutus, mutta joiden taidot eivät riitä itsenäiseen toimintaan, jota oppisopimuksella opiskelu usein vaatii. Tuettu oppisopimusmalli kannustaa ja tukee sekä itse opiskelijaa että yrityksen ohjaajaa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan niin itse työtehtävien opettamiseen, että tietopuolisen tukiopetuksen kautta. Oppisopimusmallin kehittäminen toteutetaan yhteistyöverkoston toimijoiden kanssa, jossa merkittävä asema on Etelä-Karjalan oppisopimustoimistolla. Samalla mallilla kehitetään Imatralla tuettua harjoittelua. Hankkeessa tehdään arviointi- ja vertailututkimus, jossa tuotoksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävä arviointi- ja vertailututkimus Väylä -työpajakoulun ja tanskalaisen tuotantokoulun järjestelmän eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen toteuttaa Ramboll. Hankkeen jatko Hanke jatkuu asti. Työpaikat Hanketyöntekijät: 2 kpl. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat Koko kohderyhmä: 83 hlöä ja välillinen kohderyhmä 41 hlöä (nuoria) LPR strategia Hanke toteuttaa Lappeenranta strategiaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiselontekoa IV. Maakuntaohjelma Nuorten kiinnittyminen työelämään ja syrjäytymisen ehkäisy. 7
9 A5 Hyvinvointialan yrittäjyyden aktivointi ja kehittäminen Etelä-Karjalassa - osahanke (HAKE) Toteuttajat Päätoteuttaja: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES), osatoteuttaja: Socom Oy Yhteyshenkilö info@socom.fi Hankeaika Rahoitus Osaprojektin kokonaisrahoitus : , joka jakautuu EAKR ja kuntarahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Hankekuvaus Hyvinvointialan kehittäminen Etelä-Karjalassa 1. Yksityisten yritysten ja julkisen sektorin sote-toimijoiden yhteistyö ja yhteisymmärrys vahvistuvat hankkeen kootessa, välittäessä ja päivittäessä tietoa ja palautetta odotuksista sekä toimintatavoista yrityskentän ja julkisten toimijoiden välillä sekä järjestäessä yhteisiä tapahtumia kuten yrittäjätapaaminen Senioripuistossa 2009, Kohti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivaa kokonaisuutta -tapahtuma 2009 ja Kumppanuuspäivä Hyvinvointialan yritysten osaaminen ja elinkelpoisuus paranevat hankkeen järjestämien täsmäkoulutusten ja -tapahtumien, yritysten opastamisen, yritysneuvonnan mallintamisen sekä keväällä 2011 julkaistun aloittavan yrittäjän nettikäsikirjan ansiosta. 3. Hyvinvointialan yritykset verkottuvat entistä tiiviimmin; hankkeen kannustamina syntynyt mm. tehostetun palveluasumisen yrittäjärinki 2009 ja hyvinvointialan yrittäjien sijaistamisrinki Yksityisten palveluntuottajien asema vankistuu. tuotettu vuosina 2010 ja 2011 yksityisten palveluntuottajien alueelliset oppaat, jotka jakelussa mm. IsoApujen ja Seniori-infosivujen kautta. karttapohjainen eteläkarjalaisten hyvinvointialan yrittäjien sähköinen nettihakemisto otettiin käyttöön kesällä 2011 osoitteessa 5. Hanke edisti palvelusetelien käyttöönottoa tuoden mm. Eksoten palvelusetelityöryhmän työskentelyyn yrittäjyysnäkökulmaa. 6. Hankkeen loppuraportti luettavissa: dokumentit/paattyneet_hankkeet/hake/hake_loppuraportti.pdf Hankkeen jatko Kehittämistyö jatkuu yrittäjäverkostoissa. Sähköisen palvelusetelin käyttöönottoa tukeva SETELI -hanke aloitti syksyllä Sen tavoitteet ja lähtökohdat pohjaavat osittain HAKE -hankkeeseen. Työpaikat Hankkeen osuutta toimialan kasvuun ei ole mahdollista eritellä. Uusia yrityksiä syntynyt hankevuosina maakuntaan kymmeniä, mutta hankkeen osuutta yrittäjyyden kasvuun on mahdoton osoittaa. Asiakkaat HAKE -hankkeen toiminnan piirissä on ollut toista sataa hyvinvointialan pk-yritystä, joista aktiivisimman joukon, noin 25 yrityksen/yrittäjän kanssa, yhteydenpito on ollut toistuvaa ja kasvokkaista. LPR strategia Tavoite: Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko. Toimenpide: Yksityisten ja kolmannen sektorin tuottamat hyvinvointipalvelut toteuttavat/mahdollistavat tarkoituksen työnjaon; hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen ja yhteistyö. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa Etelä-Karjalan hyvinvointi- ja elinkeinostrategiaa sekä työllisyysstrategiaa. 8
10 A6 Nuorisotyöllisyyden hoito ja muut ESR hankkeet Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Päivi Savilampi, tai Hankeaika Rahoitus Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Alle 25-vuotiaiden ammattiin valmistuneiden työttömien nuorten työllistymisen tukeminen, työurien ja työkokemuksen mahdollistaminen palkkatuetulla, työllä kaupunkiorganisaatiossa, Eksotessa ja kumppanuusstrategian kautta kolmannelle sektorille. Hanke mahdollistaa nuorille koulutuksen jälkeen työkokemuksen saamisen ja työssä oppimisen. Työllistämisen tavoitteena on nuoren tulevan työllistymisen ja työurien tukeminen. Tiivis yhteistyö TEtoimiston ja TYP:n kanssa (ennakointi, seuranta ja arviointi). Hankkeen jatko Hankkeelle pyritään samaan jatkoa ainakin vuodelle Työpaikat Hanke tarjoaa ensisijaisesti hankkeenaikaisia työpaikkoja (24 kpl). Nuoria ammattihenkilöitä on sijoitettu seuraaviin kaupungin toimintoihin: Kulttuuritoimi, Metku (tapahtuma-avustaja) Kirjastotoimi (datanomi/toimistoala) Kaupunginkanslia (datanomi) Kasvatus- ja opetustoimi (datanomi) Kaupunginteatteri (artesaani) Teknisen toimen palvelutuotanto (autonasentaja) Teknisen toimen tilakeskus (rakennusala) Hiekkalinnan Venäjä-talo (opas) Tämän lisäksi nuoria on sijoitettu seuraaviin yhteisöihin: Suomi-Venäjä-seura Taidekoulu Estradi Asiakkaat LPR strategia Tämän hankkeen tavoitteena ei ole ollut luoda uusia yrityksiä. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ammattiin valmistuneet työttömät nuoret työnhakijat. Hanke on vahvistanut työllisyyden edistämistä strategisen kumppanuuden avulla lähinnä kolmannen sektorin toimijoiden keskuudessa. Lappeenrannan kaupunkistrategian kriittiset menestystekijät: nuoret ikäluokat ja osaavan työvoiman tarjonta ovat tae menestyvälle ja uusille aloille laajenevalle yritystoiminnalle. Nuorison työllistymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Strateginen tavoite: yliopisto ja ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset tuottavat työmarkkinoiden tarvitsemia osaajia. Toimenpiteet: nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kohdennetaan ammatillinen koulutus vastaamaan työelämän tarpeita, toteutetaan nuorisotyöttömyyttä ehkäiseviä hankkeita ja tarjotaan vastavalmistuneille työkokemusta kartuttavia harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja Maakuntaohjelma Hanke on maakuntaohjelman mukainen tähdäten nuorten työllistymisen parantamiseen. 9
11 A Käyttötaloushankkeet aluekehitysohjelmat + perusrahoitus A7 Näinikkää- kehittämisohjelma (Leader -ohjelma) Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, sirpa.onttinen@lansi-saimaa.eu tai Hankeaika , ohjelmakausi Rahoitus Kokonaisrahoitus 2011: , josta EU ja valtio , kunnat ja yksityinen raha (osa talkootyötä). Vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Leader-ryhmä myötävaikuttaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seuraavien ohjelmansa ydintavoitteiden toteutumiseen (v puollettuja hankkeita toimenpiteinä suluissa): 1. Ammattitaitoisen työvoiman ja yrittäjien määrän ja monipuolisen osaamisen säilyttäminen ja lisääminen (Anna aikaa - nuorten 4H-yrittäjyyden tukihenkilöverkostokokeilu, Maaseutukoordinaattori2 -yritysten aktivoinnin, neuvonnan ym. kehittäminen) 2. Palvelut kohtuullisesti saatavilla (Lyytikkälän, Hujakkalan, Nutikan ja Haapajärven yhteisölliset investoinnit, mm. kokoontumistilat) 3. Paikallinen matkailutarjonta aitoa, laadukasta ja kiinteä osa Saimaan alueen matkailukokonaisuutta (ajantasainen, yhtenäinen kartta-aineisto ulkoliikunnan eri käyttötarkoituksiin Ukonniemen- Rauhan alueille, Viron, Saksan ja Etelä-Karjalan retkeilyreittien parantaminen, Ylämaan jalokivimuseon investoinnit, yritystuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Salpalinjan mahdollisuudet, Salpalinja Lappeenrannassa -aineiston kokoaminen, Saimaan kanavapuiston esiselvitys, Yhteistyöllä lisää myyntiä2 Blue Saimaa yrittäjien verkostoyhteistyö Lpr:n seudulla ja myös Kannaksen venäläisten matkailuyrittäjien kanssa) 4. Ylpeys omasta asuinympäristöstä, kulttuurista ja karjalaisuudesta vahvaa, heijastuu rakentavana yhteistyönä eri tasoilla. Asenne näkyy myös hoidettuna ympäristönä. (Vesistöjen, rantojen yhteisölliset kunnostustoimet Lpr:n suurten hankkeiden täydentäjinä, Pien-Saimaan kosteikkoasiamies, kylätalojen pihaympäristöt) 5. Nuorilla hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (meripartiolaisten koulutusalus M/S Pellen kunnostus) Hankkeen jatko Leader-ohjelman ohjelmakausi on Työpaikat Uudet työpaikat: 1kpl, projektiaikaiset työpaikat: 9 kpl (5 htv) Ei syntyneitä uusia yrityksiä. Asiakkaat Maaseutualueen kunnat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat LPR strategia Toteuttaa strategian ydintavoitteita 2-5 edistämällä asukkaiden omatoimisuutta, hyvinvointia, viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja asuinalueiden viihtyisyyttä, elinympäristön vetovoimaisuutta sekä arvostamalla yritteliästä ja yrittäjälähtöistä toimintaa. Kolmannen sektorin yhteistyötä aktivoivien rakenteiden luominen. Maakuntaohjelma Matkailun kehittäminen, turvallinen, viihtyisä, vetovoimainen asuinympäristö, kestävä elinympäristö, laadukas infrastruktuuri. 10
12 A8 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Toteuttaja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusta (KOSKE) koordinoi ja hallinnoi Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Mikael Ollikainen, tai Hankeaika (Osaamiskeskusohjelma ) Rahoitus Kokonaisrahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Rahoitus sisältää omarahoitusosuudet myös kansallisten osaamisklustereiden koordinaatiolle yhteensä Hankekuvaus Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on TEM:n koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma. Ohjelmalla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. OSKE:lla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. Ohjelman avulla yritykset saavat kilpailuetuja eri alueiden- ja toimialojen rajapinnoista. Toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. Yhteistyön kautta globaalissa taloudessa avautuvat mahdollisuudet on nopeampi havainnoida ja hyödyntää. LPR strategia Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelmalla (KOSKE) on 4 osaamisalaa, jotka osallistuvat 3 klusterin Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia toimintaan. Osaamisalojen asiantuntijaresurssien sijaintipaikat ovat Lappeenranta Innovation Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Osaamisalojen toteuttamisessa tehdään läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa. Hankkeen jatko Osaamiskeskusohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun. Työpaikat KOSKEn ohjelmakausi : uusia työpaikkoja 2011 yhteensä 122 koko toiminta-alueella Lappeenranta-Imatra-Savonlinna ( tavoite 235) KOSKEn ohjelmakausi : 2011 syntynyt 1 kpl ( tavoite 10 kappaletta) Asiakkaat Energiasektori, pakkausala, puunjalostusteollisuus, koneenrakennusala ja suunnittelutoimistot sekä yliopistot ja tutkimuslaitokset. OSKE tukee Lappeenrannan kehittämistä energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi sekä Lappeenrannan asemaa maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä, mikä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Maakuntaohjelma OSKE toteuttaa elinkeinorakenteen uudistamista, osaavan työvoiman riittävyyden turvaamista ja pyrkii luomaan menestyvää yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Se tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 11
13 A9 Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Toteuttaja KOKO:a koordinoi ja hallinnoi Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilö Krista Huovila, tai Hankeaika KOKO:n ohjelmakaudeksi asetettiin , KOKO päättyi kuitenkin jo ohjelmakauden puolivälissä Rahoitus Kokonaisrahoitus, jolla toteutetaan hanketta, oli , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus KOKO oli alueiden omaehtoisen kehittämisen ja alueiden kehittämisestä annetun lain mukainen erityisohjelma, jota toteutettiin 52 ohjelma-alueella Suomessa. Sen tavoitteena oli alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Ohjelman tarkoituksena oli parantaa alueiden kehitysedellytyksiä ja käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja ja koordinoida kehittämistyötä. KOKO oli osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Etelä-Karjalan maakunnan kattavalle KOKO Lappeenranta Imatraseudulle asetettiin neljä pitkän aikavälin tavoitetta: yhteisen tahtotilan vahvistaminen, monipuolisen yliopistoseudun statuksen säilyttäminen, Pietarin metropolialueen hyödyntäminen ja profiloituminen energia- ja ympäristöosaamisen alueena. Ohjelman tavoitteena oli maakunnassa yhdessä valittujen teemojen 1) Venäjä 2) Energia ja ympäristö 3) Matkailu ja luovat alat alla: uusien työpaikkojen synnyttäminen ja olemassa olevien säilyttäminen, yritysten kasvuedellytysten luominen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön, verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen lisääminen. KOKO ohjelma on synnyttänyt maakuntaan uusia toimintamalleja, yrityksiä ja työpaikkoja sekä lisännyt alueen toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta valittujen teemojen alla. Ohjelmalla on ollut vipuvaikutusta. Ohjelmaan vuosina osoitettua kuntarahoitusta ( euroa) vastaan on saatu erilaisista lähteistä vastinrahaa yli 1,6 miljoonaa euroa. Ohjelman kautta toteutettiin vuosina hanketta tai toimenpidettä/vuosi. KOKO-ohjelmasta on laadittu erillinen hankekatsaus, joka on saatavissa yhteyshenkilöltä. Hankkeen jatko Valtioneuvosto päätti , että KOKO-ohjelma lopetetaan Vuonna 2012 maakunnallista yhteistyötä pyritään jatkamaan KOKO:n hyviä toimintamalleja hyödyntäen. Työpaikat Uudet työpaikat: 10 kpl, projektiaikaiset työpaikat: 12 kpl Uudet yritykset: 10 kpl Asiakkaat Maakunnan kunnat, asukkaat, yritykset, koulutusorganisaatiot LPR strategia KOKO toteutti valituilla vahvuusalueillaan elinkeinostrategiaa. Maakuntaohjelma KOKO:n ja maakuntaohjelman linjaukset olivat yhdenmukaiset. KO- KO:n toteuttaminen tukee maakuntaohjelman toteuttamista valituilla vahvuusaloilla. 12
14 A10 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKi) Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti Yhteyshenkilö Tanja Karppinen, tai Hankeaika Rahoitus Koko perusrahoitus euroa, josta OKM:n rahoitus euroa ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus euroa. Lappeenrannan kaupungin osuus koko Etelä-Karjalan liiton keräämästä perusrahoituksesta euroa. Hankekuvaus Etelä-Karjala-instituutti on LUT:n monitieteinen tutkimusyksikkö/erillislaitos, jonka missiona on yhdistää tieteitä ja kasvattaa alueellista osaamista. Visiona on olla monialainen osaaja, joka tekee itsenäisesti tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta sekä yhdistää eri tieteenaloja LUT:n tutkimusaloihin. Instituutin toiminta tukee alueen sivistys- ja kulttuurityötä. Etelä-Karjala-instituutin tavoitteena on tehdä aktiivista tutkimustyötä maakunnan eri tutkimusyksiköiden ja yliopiston tiedekuntien ja erillislaitosten (Nordi, TBRC, Ceid) kanssa. Instituutti tarjoaa asiantuntijapalveluita maakunnalle omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeidensa kautta. Instituutin järjestämä yleisö- ja asiantuntijaluento- ja muu seminaaritoiminta ovat osa instituutin yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on luonnollinen ja näkyvä osa myös kaikkea muuta instituutin toimintaa. Instituutin hankkeet voidaan jakaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Vuonna 2011 ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 3 hanketta. Ulysses on tutkimushanke, jonka tavoitteena on tutkia raja-alueiden rakenteita, toimivuutta ja kehitystä kuuden tapaustutkimuksen voimin. Tavoitteena on edistää raja-alueilla tehtävää aluesuunnittelua ja näin edesauttaa alueiden kehitystä ja kilpailukykyä. Hanke toteutetaan yhteistyönä kuuden eri maan tutkimuslaitoksen kanssa. VIS- TA -hankkeen instituutti toteuttaa yhteistyössä Etelä-Karjalan Taiteilijaseura ry:n kanssa. Hankkeessa selvitetään Kaakkois-Suomen visuaalisten alojen taiteilijoiden yhteistyöverkoston (VISTA) edellytyksiä. Elokuussa käynnistynyt Maaseudun merkkipaalut -hanke tuottaa sisältöjä maakunnan kulttuurimatkailun käyttöön. Hankkeen jatko Instituutin toiminta jatkuu vuonna Työpaikat Instituutissa työskentelee tällä hetkellä 7 henkilöä. Ei yritysvaikutuksia. Asiakkaat LPR strategia Maakunnan asukkaat. Instituutti pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että Lappeenranta on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät. Instituutin perusrahalla tuotetaan vuosittain mm. useita kulttuuria ja tutkimusta esitteleviä luentosarjoja (Studia generalia, Hovin Henki). Maakuntaohjelma Instituutti pyrkii vaikuttamaan siihen, että Etelä-Karjala olisi viihtyisä ja vetovoimainen maakunta. Instituutti on työllistänyt humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joiden työllistyminen maakunnassa on ollut vaikeaa. Lisäksi se vahvistaa LUT:n alueellista vaikuttavuutta tukemalla verkottumista. 13
15 A11 Virkistysaluesäätiön hankkeet: Retkeilyhanke Toteuttajat Päätoteuttaja: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, osatoteuttaja: Lappeenrannan kaupungin liikunta- ja maaseututoimet Yhteyshenkilö Hanna Ollikainen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus : Vuosi 2011: , josta ELY ja kuntarahoitus , josta Lappeenrannan kaupunki yhteensä ( EUmääräraha ja 900 liikuntatoimi) Hankekuvaus Maakunnallisena yhteishankkeena hallinnoitava yleishyödyllinen investointihanke, jolla toteutetaan luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön rakenteita virkistysaluesäätiön retkisatamiin ym. kohteisiin ja kuntien osoittamiin tarpeisiin. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön osahankkeet Pullikaisen retkisataman rakenteet Ilkonsaaren laituri Hiitolanjoen polku Polttopuukatoksia retkisatamiin Venepoijuja, saunojen vedenpuhdistusjärjestelmiä Lappeenrannan kaupungin osahankkeet Salpalinjan kohteiden kunnostus Hostikassa ja Salpapolku Rauha-Myllymäki-reittiyhteyden suunnittelu Lisäksi maakunnan muilla kunnilla on omat osahankkeensa. Hankkeen jatko Suunnitteluvaiheessa hankesuunnitelmasta jätettiin pois muutamia osahankkeita, joille on tarkoitus hakea rahoitusta vuoden 2012 aikana. Hankkeessa syntyvät rakenteet jäävät kunkin toteuttajan ylläpidettäväksi. Työpaikat Osa-aikainen projektipäällikkö (n. 25 % työajasta). Välillisesti hanke työllistää alueen toimijoita ostopalveluiden kautta. Hanke ei suoraan luo uutta yritystoimintaa. Matkailuelinkeino ja ohjelmapalveluyritykset hyötyvät hankkeen tuloksista. Asiakkaat Hankkeen tuloksista hyötyvät maakunnan asukkaat sekä matkailijat/matkailuyritykset. Palautetta käyttäjiltä pyydetään Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämien retkeilysivujen kautta. LPR strategia Hanke toteuttaa elinkeinostrategian tavoitetta Matkailusta luodaan todellinen vahvuus sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja luo osaltaan vetovoimaista elinympäristöä. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa seuraavia maakuntaohjelman tavoitteita: TL1: matkailuun sopivien alueiden jalostaminen asiakaslähtöisesti uusia matkailupalveluja tarjoavia ympärivuotisia elämyskohteita. TL4: Saimaan alueen kehittäminen merkittäväksi ja monipuoliseksi virkistys- ja ulkoilualueeksi, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön ja Venäjän läheisyyteen. Lisäksi toteutetaan maakuntaohjelman yleisiä tavoitteita kuntien yhteistyöstä sekä yhteistyötä Kymenlaakson maakunnan kanssa. 14
16 A12 Etelä-Karjalan kiviklusteri Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Kirsi Taivalantti, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä , josta kaupungin osuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Projektin tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kivialan klusteria ja tukea sen kehittymistä yhdeksi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän tukijalaksi. Tätä varten tuetaan alan yritysten toimintaa ja luodaan suotuisia olosuhteita alan kehittymiselle uusien tuote-, teknologia- ja markkinainnovaatioiden kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projektissa: selvitetään sivukiven käyttöön ja kuljettamiseen liittyviä uusia mahdollisuuksia pyritään sivukiven määrän vähentämiseen teknologisten ratkaisujen avulla luodaan yhteyksiä muotoilijoihin ja kehitetään kivialan muotoilu- ja tuotekehitysosaamista järjestetään tapahtumia, joissa tuodaan alaa esille positiivisessa hengessä sekä luodaan edellytyksiä verkottumiselle ja nostetaan alan näkyvyyttä. Projektin tuloksina syntyy toimenpide-ehdotuksia ja tuoteideoita sivukiven kaupalliseen hyödyntämiseen, malli yritysten ja alueen julkisten toimijoiden väliselle yhteistyölle kivialalla, selvitykset louhintateknologian kehitystarpeista sekä Etelä-Karjalan kivialan yritysten verkosto, jolle on luotu yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin kontakteihin. Projektissa tuodaan seudun kivitoimiala näkyväksi kesien 2011 ja 2012 yleisötapahtumien yhteydessä. Projektin tuloksena Etelä-Karjalan kivitoimialan näkyvyys on kasvanut sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hanke jatkuu vuonna 2012, ei lisärahoitustarvetta. Hankehakemuksessa ei ole esitetty työpaikkatavoitteita. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan työpaikkoja Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeen aikaisia uusia työpaikkoja on syntynyt 2 osa-aikaista koordinaattoria ja 7 kesätyöntekijää. Hankehakemuksessa ei ole esitetty tavoitteita uusista yrityksistä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä alan yritystoimintaa Etelä-Karjalassa. Vuonna 2011 hankkeessa on syntynyt 1 uusi osakeyhtiömuotoinen yritys. Etelä-Karjalan kivialan yrittäjät. Kivialan liiketoiminnan kehittäminen on nostettu kaupungin strategiassa erikseen esille. Kiviklusteri-hanke toteuttaa suoraan näitä tavoitteita ja toimii osaltaan pohjatiedon kokoajana ja toiminnan aktivoijana kivitoimialan kehittämisen tueksi. Maakuntaohjelma Hanke toteuttaa kivitoimialan osalta maakuntaohjelman toimintalinjoja elinkeinorakenteen uudistaminen sekä kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri. 15
17 A13 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) Toteuttaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yhteyshenkilö Matti Vaittinen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus , josta vuoden 2011 EU-määrärahaa Hankekuvaus Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on saavuttaa jokiluonnon ja -ympäristön hyvä tila sekä säilyttää arvokkaat kalakannat. Hankkeessa sovitetaan yhteen luonnonsuojelua ja teollisuuden tarpeita sekä edistetään hankealueen luontomatkailua ja virkistyskäyttöä. Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden levittäminen on myös olennainen osa hanketta. Hanke on jaettu kuuteen työpakettiin. Jokainen työpaketti pitää sisällään useita eri toimia. Projektin hallinto ja koordinointi Jokikunnostukset Metsätalouden vesiensuojelu ja luonnonsuojelu Kalakantojen elvytys ja tutkimus Jokiluonnon virkistyskäyttö ja kalastus Ympäristökasvatus ja tiedottaminen Hankehakemuksessa esitetyt tulokset: Jokiluonnon ja kalakantojen kohentunut tila, uusia toimintamalleja vesiensuojelun ja teollisuuden tarpeiden yhteensovittamiseen, parantuneet virkistys- ja luontomatkailulliset mahdollisuudet, ympäristötietouden ja jokiluonnon arvostuksen kasvu, Suomen ja Venäjän välisten yhteistyöverkostojen laajentuminen ja lujittuminen. Hankkeen jatko Hanke jatkuu kevääseen Työpaikat Asiakkaat LPR strategia Projekti työllistää yhden kokoaikaisen sekä 38 osa-aikaista projektityöntekijää. Hanke työllistää myös alihankintojen kautta eri yritysten toimijoita (virtavesikunnostukset, luontopolut). Hanke ei suoraan muodosta uusia yrityksiä, mutta luo toimintaedellytyksiä pienimuotoiseen yritystoimintaan (mm. luontomatkailu). Hankkeella ei ole varsinaisia asiakkaita. Toteuttaa tavoitteita: paraneva ympäristön ja vesistön tila, viihtyisä ja terveellinen elinympäristö ja kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä toimija, jolla on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta. Maakuntaohjelma Toteuttaa toimintalinjaa 4. Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri: 1) Kehittämällä elinympäristöä viihtyisäksi, turvalliseksi sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi kulttuuriympäristöt huomioiden 2) Laadukkaan elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että ympäristöstä huolehtiminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut otetaan huomioon kaikissa tulevissa toiminnoissa ja toimenpiteissä. 3) Muiden vesialueiden tilan kohentaminen (mm. Simpelejärvi, Kivijärvi, Rakkolanjoki-Haapajärvi). 16
18 B Elinkeinopoliittiset hankkeet - kehittämishankkeet B1 LSYP:n projektiraha - Go International Toteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Eeva Pihlajaniemi, eeva.pihlajaniemi@wirma.fi tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus yhteensä Vuoden 2011 osuus , josta EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa LSYP:n projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Hankkeen tavoitteena on lisätä ja aktivoida yritysten kansainvälistymistä ja tätä kautta edistää kasvua ja työllistämistä. Pyrimme myös tutustuttamaan ja ohjaamaan yrittäjät käyttämään jo olemassa olevia kansainvälistymispalveluita sekä kehittämään kansainvälistymispalveluita ja parantamaan palvelutasoa verkostoitumalla eri kansainvälisten toimijoiden kanssa. Toimenpiteet: oman eteläkarjalaisen kansainvälistymismallin suunnittelu hyödyntäen muita malleja yritysten valmiuksien kehittäminen kansainväliseen toimintaan toteuttamalla yhteismarkkinointimateriaalia ja koulutustilaisuuksia kansainvälistymismallin testaaminen (messuvierailut, yrityskontakti- ja markkinointitapahtumat) yritysten vuorovaikutuksen lisääminen ja verkostoituminen (messumatkat ja aamukahvitilaisuudet) yhteistyöverkoston rakentaminen kansainvälisten toimijoiden kanssa (alueellinen ja kansainvälinen) LPR strategia Projektin tuloksena yritysten kansainvälinen markkinointiosaaminen parantui sekä vuorovaikutus ja verkostoituminen kasvoivat. Myös ammatillisten kansainvälistymisvalmiuksien taso nousi ja globaali ajattelumalli syventyi projektiin osallistuneissa yrityksissä. Projektin myötä yritysten ymmärrys oman kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseen parantui mm. alihankinnan ja/tai osakomponenttien kansainvälisen hankinnan vaikutuksilla yrityksen kansainväliseen kilpailukykyyn. Lisäksi yritysten ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnan uskotaan lisääntyvän projektin tuloksena. Hankkeen jatko Kansainvälistymispalveluiden kehittäminen jatkuu Onnistuneesti uusille markkinoille -hankkeessa ( ). Työpaikat Koko projektin aikana: 17 (tavoite 10), joista 5 kaudella 2011 Koko projektin aikana: 5 (tavoite 4), joista 1 kaudella 2011 Asiakkaat Eteläkarjalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, yhteensä 449 eri yritystä koko projektin aikana (tavoite 240). Hanke kehittää ja kansainvälistää kaupungin elinkeinoelämää mm. lisäämällä eteläkarjalaisten yritysten kasvua kansainvälistymällä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa kansainvälistymisessä, kasvussa ja työllistämisessä. 17
19 B1 LSYP:n projektiraha - Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen Toteuttajat Päätoteuttaja: Cursor Oy, osatoteuttaja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy Yhteyshenkilö Tuula Paakkonen, tuula.paakkonen@wirma.fi tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus on , josta vuoden 2011 osuus Omarahoitusosuutena EU-määrärahan LSYP:n projektirahaa Hankekuvaus Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat maahanmuuttajien työllistymisen helpottuminen yrittäjyyden kautta ja maahanmuuttajien yritysneuvonnan kehittäminen. Projektin toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus- ja verkottumistilaisuuksien järjestäminen ja henkilökohtainen yritysneuvonta. Lisäksi projektissa kehitettiin yritysneuvonnan prosesseja maahanmuuttajien yritysneuvontaan soveltuviksi ja edistettiin maahanmuuttajataustaisten yrittäjien verkottumista. Tulokset: maahanmuuttaja-asiakkaiden määrät yritysneuvonnassa ovat kasvaneet huomattavasti hankkeen toiminta-aikana yrittäjyydestä kiinnostuneita maahanmuuttajia on saatu hyvin yritysneuvontapalveluiden piiriin verkostoitumistilaisuudet International Business Club- toiminnassa laadittu toimintamalli ja kehitetty sisäistä prosessia Yritystulkki englannin ja venäjänkieliseksi, myös muita työkaluja Lisäksi projektin puitteissa on vuonna 2010 tehty opinnäytetyö Maahanmuuttajayrittäjyys keino työllistyä. Hankkeen jatko Perustamisneuvonta jatkuu yhtiön toiminnoissa, maahanmuuttajien yritysneuvonnan erityiskysymyksiin kehitetään uutta hanketta. Työpaikat Koko hankeaikana Lappeenrannassa 95 työpaikkaa, joista 20 henkilöä vuoden 2011 aikana. Projektiaikaisia työpaikkoja 1,5 htv. Lisäksi vuoden 2011 aikana aloittaneita 235, joista naisia 122 ja neuvontatapahtumia 217 (sisältäen konsultointeja ja yleisinfoja) Koko hankeaikana 63 perustettua yritystä, joista 12 kpl vuonna Asiakkaat Asiakkaita konsultaatioissa 758 ja lisäksi lyhytkestoisissa toimenpiteissä yli Asiakastyytyväisyyttä on mitattu haastatteluin vuonna 2011 perustetuilta yrityksiltä ja sidosryhmiltä. LPR strategia Hankkeella toteutetaan kaupungin strategiaa muun muassa yrityselämän kansainvälistämisessä, maahanmuuttajien palvelujen parantamisessa ja Venäjä-palvelujen kehittämisessä. Maakuntaohjelma Hanke vastaa maakuntaohjelmaa elinkeinoelämän kehittämisessä, kansainvälistämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Hankkeen avulla tuetaan maahanmuuttajia perustamaan uusia yrityksiä, ihmiset työllistävät itsensä ja syntyy myös uusia työpaikkoja. 18
20 B2 Lappeenranta Innovationin projektiraha Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Markus Lankinen, tai Hankeaika Rahoitus EU-määrärahaa LprInnon projektirahan ( ) käytöstä raportoimatta Hankekuvaus Lappeenranta Innovationin käynnissä olevat kehittämisprojektit 2011, niiden hallinnointi ja omarahoitusosuudet: Mentoroinnilla yrittäjyyttä, osaamista ja kasvua (9 600 ) ÄLYKOP (erillinen hankekortti B7, ) Hankerahoituspalvelut (erillinen hankekortti B8, ) Viipurin yrityspuisto VIP (7 000 ) Venäläisten innovaatioiden kaupallistamishanke (4 585 ) RENEWTECH (tuulivoima-alan hanke) (650 ) Masto -projekti (Adaptive Reference Model for Software Testing Organizations, ) Hankkeen jatko Erilaista hanketoimintaa tehdään myös vuonna Työpaikat Ei suoria työpaikkavaikutuksia. Ei suoria yritysvaikutuksia. Asiakkaat Alueen yritykset/yrittäjät LPR strategia Lappeenrannan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi tavoitteena Suomen parhaat yrityspalvelut ja toimintaympäristö. Maakuntaohjelma Etelä-Karjalan alueen toimintaympäristön kehittäminen vetovoimaiseksi ja kasvukykyiseksi. Uusien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yritysten hyödynnettäväksi. 19
21 B3 Kaakosta Voimaa (KAVO) Toteuttajat Päätoteuttaja: Cursor, osatoteuttaja: Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Panu Riikonen, tai Hankeaika Rahoitus Kokonaisrahoitus , josta vuoden 2011 EUmäärärahaa Hankekuvaus Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset 1. Synnyttää toimitusketjuja ja sitä kautta työpaikkoja 20 kpl, joista tutkimus ja kehityspaikkoja 10 kpl. Käyty läpi veturiyritysten The Switchin, WinWinDin tarpeita ja alueen pajojen valmiuksia ja aikeita kyselyin ja haastatteluin. Osallistuttu Cursor-vetoiseen tuulivoimayhteistyöhön. Luotu kontakteja veturien ja alihankkijoiden välille. Työpaikkoja on syntynyt, mutta ei alun perin suunnitellulla mekanismilla toimitusketjussa. Työpaikat ovat syntyneet tuotekehitykseen ja suunnitteluun. Hanke ei toistaiseksi ole luonut energiasektorin valmistustyöpaikkoja konepajoille, mutta parantanut veturi- ja alihankintafirmojen toimitusketjuja. Toimitusketjutyöpaikkoja voi syntyä pitkällä tähtäimellä staattoriselvityksen seurauksena. Alueen veturiyritysten tuotantostrategiassa Lappeenrannan tehtaat ovat proto- ja nollasarjapajoja volyymituotannon tapahtuessa Aasiassa, jolloin alunperin suunniteltuja valmistustyöpaikkoja syntyy hyvin vähän. Keskustelut The Switchin ja WinWinDin kanssa jatkuvat seuraavissa hankkeissa. MORE-arvoketjuselvitys tehty. Staattorien valmistuksen selvitys kilpailutettu, alkaa Koulutuksen kehittäminen Aloitettu tuulivoimakoulutus LUT ja KyAMK yhteistyönä (15 op.) Myös Ekami on osallistunut. Koulutusyhteistyö jatkuu tulevina lukukausina. 3. Osaamisen kehittäminen Uusiutuvaan energiaan liittyvää tutkimusta on suunniteltu yhdessä LUT:n kanssa. Useita hankkeita on käynnistetty tähän liittyen. Alueen yritysten kanssa on käyty keskusteluja alan tarjoaman liiketoimintapotentiaalin tiimoilta. Riskirahoitusta tarjoaville venture capital-yhtiöille on esitelty teknologiaa. Hankkeen jatko Hankkeelle myönnetty jatkoaika asti. Hanketta jatkava Renewtech-hanke käynnistyy , jatkuen asti. Työpaikat Uusia työpaikkoja on syntynyt 6 kpl, lähinnä teknologiaan, tutkimukseen ja kehitykseen. MORE-selvitys todennäköisesti synnyttää uuden yrityksen. Sähkökonestaattorivalmistus selvityksessä. Asiakkaat Energia-alan yritykset. LPR strategia Liittyy oleellisesti KOKO -ohjelmaan ja LUT sähkökoneteknologian hyödyntämiseen. Vahvistaa alueen uusiutuvaan energiaan pohjaavia yrityksiä sekä niihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Maakuntaohjelma Hanke kasvattaa uusiutuvan energian alalla toimivien yritysten liiketoimintaa sekä synnyttää uusia yrityksiä. 20
Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin
Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2011 Kaupunginhallitus 13.2.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:1 Kansikuva: Rauha-Tiuru, 14.7.2011, Raimo Suomela Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen
LisätiedotMOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön
MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKainuun ELY-keskus 2013
Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotOulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma
Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotSuomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi
Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka
Lisätiedot2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa
VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:
LisätiedotHämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018
Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotKatsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin
Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin 2012 Kaupunginvaltuusto 27.8.2012 Kaupunginkanslian julkaisuja 2012:3 Kansikuva: Myllysaari, 30.5.2012, Pia Mantere Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotYhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen
Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotLUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA
LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA 2014-2017 MYR teemakokous 12.3.2018 Satu Sikanen Aluekehitysjohtaja Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotKansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18)
KATSAUS VUOTEEN 2013 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2013 Kaupunginvaltuusto 17.2.2014 Kaupunginkanslian julkaisuja 2014:1 Kansikuva: Kauppakatu 2013 kuvattuna Red Epic kameralla (K18) Katsaus EU-
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotAmmatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa
Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotJämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset
Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotRakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus
Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotLiite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset
Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotAikuisohjauksen koordinaatioprojekti
Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotEAKR -yritystuet 2014-2020
EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotSosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa
20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotMallia työhön, työn malleja
Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotEkokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen
Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi
Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotKulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan
Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä
LisätiedotArvoisa vastaanottaja,
Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotMaakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo
Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto
LisätiedotTEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat
TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto
LisätiedotEU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012
KATSAUS VUOTEEN 2012 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2012 Kaupunginhallitus 4.2.2013 Kaupunginkanslian julkaisuja 2013:1 Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön vuonna 2012 Lappeenrannan
LisätiedotSosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotYHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI
YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotTyöllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari
Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö
Lisätiedot