Suomen talous ja hallituskauden vaikutukset kuntien kehitykseen ja talouteen Lapin kuntapäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi

Transkriptio

1 Suomen talous ja hallituskauden vaikutukset kuntien kehitykseen ja talouteen Lapin kuntapäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (taloustiede)

2 Martti O.E.Korpela HS Perustuslakimme on haitaksi hyvinvointivaltiolle: Avokätisen sosiaalipolitiikan etuudet eivät enää ole jokaisen ulottuvilla Velkarahalla pökitetty suomalainen elämisen taso tulossa tiensä päähän Oikeusoppineet julistaneet: Säästötoimet perustuslain vastaisia Näin onnistuttu kaatamaan sote palveluja koskevat uudistukset Eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii ikään kuin olisi riippumaton tuomioistuin

3 Suomi: hyvinvointitappiota

4 Miten Suomi voidaan pelastaa? Suomen keskeiset ongelmat (i) väärä valuutta (ii) väärä kustannustaso EuroThinkTank kirja: Miten Suomi voidaan pelastaa. Talouspoliittinen manifesti tarjoamme ohjelman Kun ollaan rahaliitossa, tarvitaan sisäinen devalvaatio joka on hidas ja tuskallinen tie Suomessa tarvitaan (i) Siirtyminen kohti pohjoismaista (ja saksalaista) työmarkkinamallia: paikallinen sopiminen, kolmikanta pois, joustava työpaikkojen luominen

5 (ii) Verotus yritysten syntymistä ja kasvua suosivaksi (iii) Pääomamarkkinoiden kehittäminen (iv) Työurat (v) Poliittisen järjestelmän/eduskunnan reformi

6 Globaali talouskehitys eriytynyt USA +, Iso Britannia +, Intia +, Ruotsi + Kiina, Brasilia, Venäjä, Japani Afrikan kasvu; 10:stä nopeiten kasvavasta maasta Afrikassa 7 Euroalue: hyvinvoinnin menetykset keskimäärin 10 %

7 Edellisen hallituksen kritiikki SOTE sotkut Kuntaministerin työssäkäyntialueteoria ei perustu alan tutkimukseen Asiantuntijoiden näkemykset sivuutettu

8 Julkinen terveydenhuolto maailman paras Sosiaali ja terveyspalvelut kansalaisille ykkösasia, elämää suurempi kysymys (rikkaita lukuun ottamatta) Rahoitus (pääasiassa) veroilla: kaikki osallistuvat (ei vain high risk vaan myös low risk kansalaiset) valikoitumisongelma eliminoituu Tuottaminen: paras voittakoon periaate; yksityiselle palvelun tuotannolle annettava oma roolinsa Ruotsin malli toteutuksena hyvä: asiakas kilpailuttaa, tuhansia kilpailuttajia eikä vain muutama, raha seuraa asiakasta Mutta: tasa arvo ei toteudu: Työssä käyville hyväosaisille sosiaaliturva on vahvempi kuin heikommassa asemassa oleville Esimerkkinä jonotus

9 Eriarvoisuus: jonot

10 mutta 2 Missään muualla maailmassa ei ole terveydenhuoltovastuuta sidottu alimpaan hallintokerrokseen (= kuntaan) kunnat hoitavat muualla paljon suppeampia tehtäviä esim. kadut, puistot, rakennusvalvonta, poliisi, palokunta jne jne kysymys on ns. paikallisista julkishyödykkeistä Mitä sanoo teoria?

11 Paikalliset julkishyödykkeet 1) Paikallishallinnossa pätevät yleiset markkinamekanismit kuntien välinen kilpailu voi parhaimmillaan luoda tehokkuutta parantavia kannusteita päättäjille Kunnat kilpailevat asukkaista ja yrityksistä palvelu veropaketeilla Kuntien kannustimet syntyvät kilpailusta Kuntien välinen kilpailu toimii Suomessa jossain määrin (pääkaupunkiseudun ulkopuolella)

12 paikalliset julkishyödykkeet 2) Palvelutuotannon mittakaavat Sosiaali ja terveyspalvelujen tehokas koordinointi ja tuotanto edellyttävät huomattavasti nykyistä suurempia toiminta alueita Suomessa Ajatus isoista peruskunnista ei saa tukea tutkimustiedosta Amerikkalaisessa kuntatutkimuksessa kuntien koon kasvun on nähty häiritsevän kuntamarkkinoiden toimivuutta kilpailun heiketessä hallintomonopolien pöhöttömistauti Kunnat eivät riittävän suuria vastaamaan erikoissairaanhoidon tarpeisiin

13 Esimerkkejä maailmalta Englanti: valtakunnallinen National Health Service Saksa: peruskunnilla ei mitään tekemistä terveydenhuollon kanssa Kanada: suuremmat alueet palvelun terveyspalvelujen tuottajina

14 Kerroksittaisuus: kohden SOTEa 3) Kerroksittainen hallintomalli ratkaisee useita rakenteellisia ongelmia Kannustimet ja mittakaavaedut yhdistyvät ns. kerroksellisen hallinnon järjestelmässä: lähipalveluista ja niiden sisällöstä vastaisivat alueellisesti pienet yksiköt, kunnat; niillä on paras informaatio ihmisten tarpeista Kuntarakenteen päällä olisi alueellisia hallintokerroksia vastaamassa suuremman skaalan palveluista: erikoissairaanhoito, kaupunkisuunnittelu (etenkin metropolivalmistelussa)

15 teoria Kerroksittaisessa mallissa voi silti syntyä kannustimien vääristymistä: hallintoyksikkö ilman alueellista kokonaisvastuuta palveluista ei huomioi ulkoisvaikutuksia (esimerkki pääkaupunkiseudulta: Helsinki, Espoo, Vantaa), mikä voi johtaa julkishyödykkeen alitarjontaan Kilpailun puutetta voi kompensoida vauhdittamalla nykyistä trendiä lisätä asukkaiden vapautta valita itse palvelun tarjoaja (Ruotsin malli)

16 Kunta ja SOTE uudistus Suomessa Tehtävänä tulee olla kansalaisten legitiimeihin perustarpeisiin vastaaminen Taloudellinen tarkastelu tulee perustua todellisten taloudellisten mekanismien tunnistamiseen pinnallisen hallinnon säästöjä koskevien laskelmien asemesta Ongelma: politiikoilla on valtapoliittisia motiiveja: alueiden rajaaminen ja lukumäärä herättävät poliittisia intohimoja ja siirtävät huomion pois tavoitteesta Esim. Tanskan kuntareformia arvosteltu tutkimustiedon sivuuttamisesta: uudistus ollut pikemminkin poliittinen projekti Kysymys kunnallisen itsemääräämisoikeuden tulkinnasta hallinnollis juridisena rajoitteena näyttää nousseen esteeksi kansalaisten tarpeita palveleville ratkaisuille marssijärjestys on väärä. (Myös Soinivaara arvostelee peruslakivaliokunnan menettelyä)

17 Suomessa Kaupungistuminen vahvistuu: maankäyttö, asuminen, liikenne haasteita Miten ihmiset haluavat sijoittua? Miten yritykset haluavat sijoittua: saman alan yritykset hyötyvät sijaitessaan toistensa läheisyydessä Kaupungistumisen ongelmia: ruuhkat, saasteet Kaupungit: etujen ja haittojen kapitalisoituminen asuntojen hintoihin Itsehallintoalueiden tehtäviin tulee (ehkä?) SOTEn lisäksi maankäytön suunnittelu; itsehallintoalueita 5 19 (määrä avoin)

18 Kuntien lukumäärää naapureissa vähennetty Ruotsi 290 (ollut luvulla) Norja 428 (tavoitteena vähentää) Tanska 98 (ollut 271) Suomi 317 (nykyisin) Silti: kunta on liian pieni yksikkö vastaamaan terveydenhuollosta

19 Soten tavoite POIS: Kun asiakas saa kilpailuttaa, kilpailuttajia on paljon paljon enemmän, kuin jos muutama kunta tai sairaala kilpailee keskenään rahoista Kilpailuttaminen tärkeätä, koska palvelutoiminnan tuottavuus ei voi kasvaa kuten tavaratuotannossa; menopaineet ovat todelliset Hallitus tavoittelee kestävyysvajeen supistamista yli 3 mrd SOTEuudistuksen avulla, lisäksi kuntien tehtävien karsimisesta pitäisi saada 1 mrd säästöt [on vaikeaa] Kun luodaan rajoitettu määrä SOTE alueita, se vastaa yllä esitettyä teoriaa

20 Miten SOTE? Sote, ennennäkemätön vallan ja omaisuuden uusjako 20 mrd euroa, tuhansia työpaikkoja, ja kuntien valtasuhteet uusiksi (Talouselämä 30/2015) samalla historiallinen verouudistus (Matti Vanhanen)

21 SOTEn vaikutuksia/ongelmia Suuret kunnat menettävät eniten entistä rooliaan Nykyiset sotekiinteistöt = yli 10 mrd euron omaisuus, sen pilkkominen ja siirto uudelle omistajalle iso asia mitä tehdä vanhoille sairaaloille, kun uusia rakennetaan? Kuntien saamat rahavirrat muuttuvat radikaalisti, kuntien saamat valtionosuudet peruspalveluihin ovat nyt yli 8 mrd euroa

22 vaikutuksia sosiaali ja ja terveysvalan henkilön uusi palkanmaksaja on sote alue, ei kunta sadoittain työyhteisöjä hajoaa (lyhyen aikavälin tappioita, saadaanko tilalle pitkän aikavälin hyötyjä? pakko saada) Väestön ikääntyminen kasvattaa etenkin hoivan ja erikoissairaanhoidon kustannuksia miten onnistuvat tavoitellut säästöt? Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvien eläkevastuut 100 mrd e, joista katettu 40 mrd, jääkö loppu kuntien vastuulle (jäisi ilman Soteakin)

23 SOTE:n rahoitus: kunnallisveron alennus ja Matti Vanhanen: valtion tuloveron nosto (vaara: progressio voi vahvistua) Prof. Heikki Hiilamo: nostetaan sairausvakuutusmaksua (vältetään perustuslailliset ongelmat ja verotuksen kiristyminen); sava maksu on tasavero Keskim. Kunnallisvero % = 19,84, voisi pudota 11 %:iin

24 Tärkeää Tarvitaan systeemin sisälle kannusteet tuottaa palvelut nykyistä paremmin. Miten luoda tähän kannusteet? Auttaako kilpailu? Yleensä auttaa.

25 Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustus Emme synny maailmaan tasa arvoisina Kaikille samat mahdollisuudet, elämän lähtökohdat: terveydenhuolto, koulutus, sosiaaliturva Ihmiset silti eriarvoisissa lähtöasetelmissa: tulojen uudelleenajon perustelut olemassa Entä julkiset palvelut?

26 Kaksi tapaa rakentaa julkinen sektori (Kleven: How Can Scandinavians Tax So Much?) Amerikkalainen : matala veroaste, ihmiset ostavat itse palvelut markkinoilta markkinahintaan Pohjoismainen: korkea veroaste, alihinnoittelut julkiset palvelut (esim. päivähoito, työterveys) ja paikalliset julkishyödykkeet

27 Give me a one handed economist (USA:n presidentti: Harry S. Truman) Taloustieteilijät aina sanovat: On the one hand, but the other hand Mutta onko se ekonomistien vika, että Jumala loi maailmamme tällaiseksi?

28 Entä Lappi? Lappi kasvaa. Näkymät hyvät. Onko Lappi löytänyt absoluuttisen ja suhteellisen etunsa? Biotalous ja Lappi. Venäjä onko tie tukossa?

29 Kiitos!

30 Lähteet: EuroThinkTank: Miten Suomi voidaan pelastaa. Talouspoliittinen manifesti, Kanniainen, V., Syrjänen, J.: Kunta ja metropolikeskustelusta puuttuu taloussisältö, Uusi Suomi, blogi Kleven: How Can Scandinavians Tax So Much?, mimeo. Loikkanen, H., Tutkimustietoa kannattaa hyödyntää kuntauudistuksessa, Talous & yhteiskunta 2012/3 Moiso, S., Itsehallintoalueita kehitetään väärässä järjestyksessä, HS Talouselämä 30/2015.