Työelämä hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2015

Transkriptio

1 Työelämä hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2015 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä muistiossa kuvataan Työelämä hankkeen toiminta pääpiirteissään toimintavuonna Yksityiskohtaisempi kuvaus toiminnasta löytyy erillisestä Rullaavasta toimintasuunnitelmasta. Työelämä hankkeen taustatiedot Hanke aloitti toimintansa tammikuussa 2013 ja otti nimekseen Työelämä hanke huhtikuussa Hanke on valtioneuvoston hyväksymän työelämästrategian toimeenpanohanke. Hanke on määritelty verkostohankkeeksi. Sen keskeinen tehtävä on mahdollistaa eri työelämätoimijoita tavoittamaan työpaikkoja yhteistyössä muiden työelämätoimijoiden kanssa, helpottaa työpaikkoja tunnistamaan ja löytämään tarpeitaan vastaavia palveluja entistä helpommin ja olla työelämästrategiaa tukevien työelämäasioiden viestinviejänä. Hankkeen viitekehyksenä on työelämästrategia, jonka - visiona on Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020, - missiona rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja - painopistealueina innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Keskeisenä periaatteena on, että hankkeessa mukana olevien kohteena ovat työpaikat ja kehittämistä tehdään työpaikkojen omista lähtökohdista. Yleisenä lähtökohtana on, että samanaikaisesti parannetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhteistyössä henkilöstön kanssa. Hanke organisoitui siten, että sillä on - hankehallinnosta vastaava ja toimeenpaneva sihteeristö, - asiasisältöjä valmisteleva valmisteluryhmä, - hanketoiminnoista ja sisällöistä päättävä johtoryhmä sekä - neuvoa-antava ja ohjaava neuvottelukunta. Hankehallinnointi on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Liitteenä 1 hankeorganisaatio. Työelämä hankkeen jatkokausi Pääministeri Juha Sipilän Ratkaisujen Suomi hallitusohjelmaan sisältyy viisi strategista painopistettä (työllisyys ja kilpailukyky; osaaminen ja koulutus; hyvinvointi ja terveys; biotalous ja puhtaat ratkaisut; digitalisaatio, kokeilut, normit), jotka jakaantuivat 26 kärkihankkeeseen. Lisäksi hallitusohjelmaan sisältyy rakenteellisia reformeja (eläkeuudistus, sote-uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen, Tulevaisuuden kunta sekä alue- ja keskushallinnon uudistukset). Työelämän laadun kehittämiseen liittyviä kirjauksia ei hallitusohjelmaan sisälly, mutta edellä mainittuihin kohtiin sisäänrakennettuna ja välttämättömänä osana työelämän laadullinen kehittäminen kuuluu. Näistä lähtökohdista päätettiin jatkaa ja loppuun saattaa Työelämä hanke aiemmin tehdyin päätöksin sekä sulauttaa tuottavuutta ja työhyvinvointia samanaikaisesti tukevat toimintatavat osaksi uudistuvia rakenteita. Ministeri Lindström korosti päätöksen yhteydessä toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä ja työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen vahvistamista. Työelämä 2020 hankkeen hankesuunnitelma kaudelle hyväksyttiin hankkeen johtoryhmässä Työelämä hankkeen toisen vaiheen tehtävänä on sekä vahvistaa ja tehostaa jo luotuja edellytyksiä ja rakenteita työpaikoilla tapahtuvan kehittämistyön tukemiseksi että päivittää sisällöt ja keinot vastaamaan nyt nähtävissä oleviin haasteisiin.

2 2 (20) Toiminnan painotukset Työelämä hankkeessa Työelämä 2020 hanke Hankkeen viitekehys Visio Missio Painopistealueet Arvot Hankkeen toimeenpano, toimeenpanopolut : 1. Työelämätoimijat - aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle (ydintoimijat, toimijat ja kumppanit) 2. Yhteistyöverkostot - luoda yhteistoimintarakenteita ja toimintaprosesseja (alueverkostot, toimialaverkostot, tiedeverkosto, kv-verkosto) 3. Kehittämisohjelmat synergiat työelämästrategiaa tukevien ohjelmien kanssa (Liideri, THF, JKV) 4. Kehittämistoiminta- tarjota tietoa, toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille 5. Viestintä - innostaa ja kannustaa työelämän kehittämiseen Kohdennettu toiminta Kohderyhmät: -Potentiaaliset kasvuyritykset -Hyvän perustason työpaikat -Hyvää perustasoa tavoittelevat työpaikat Toimenpiteet: - mm. ESR- hanke mahdollistajana -alueverkostotoiminta -erillinen toimintasuunnitelma Hankkeen toiminnallinen painoalue 2015 Toimintaedellytykset Toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen 6 Työelämä hankkeen johtoryhmä kiinnitti vuodeksi 2015 hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa erityishuomiota toiminnan vaikuttavuuteen ja sen varmistamiseen, että tehdään oikeita asioita työpaikoilla tapahtuvan kehityksen tukemiseksi. Tähän katsottiin päästävän mm. siten, että yhteistyölupauksissa ja toimintasuunnitelmissa tarkennettaisiin työelämästrategian mukaisia toimenpiteitä. Vaikuttavan hanketoiminnan todentumiseksi sovittiin myös, että hankeorganisaatio toimisi siten, että edistetään jaettua vastuunottoa, rakentavaa yhteistoimintaa ja vahvistetaan rakenteita. Lisäksi sovittiin, että vaikuttavuuden lisäämiseksi ja rohkeamman näkyvyyden aikaansaamiseksi herätettäisiin viestinnän avulla kiinnostusta ja keskustelua työelämäasioista. Hanketoimintaa sovittiin kohdennettavan erityisesti hyvän perustason työpaikkoihin ja hyvää perustasoa tavoitteleviin työpaikkoihin. Sovittiin, että työelämän murrosvaiheiden esiin nostaminen ja työstäminen osana työelämästrategian painopistealueita olisivat myös erityishuomion kohteina. Sovittiin, että tähän liittyviä teemoja sisällytettäisiin mm. Meadow -tutkimustuloksia hyödyntäen yhteistyölupauksiin, toimintasuunnitelmiin ja valtakunnalliseen viestintään. I Hankkeen toimeenpano ja toimeenpanopolut 1. Työelämätoimijat Ydintoimijoiden osalta seurantatapaamiset käyty ja yhteistyölupaukset päivitetty tarpeen mukaan. Toimijoiden osalta jäätiin odottamaan päätöstä hankkeen jatkosta. Työelämätoimijoiden verkostotapaamisia on toteutunut 10 kappaletta vuoden aikana. Toimijaverkostossa yhteistyö on lisääntynyt. Työelämätietoa jaettiin hankkeen verkkosivujen ja sosiaalisen median keinoin.

3 3 (20) Hankehallinnoinnin keskeiseksi toimintatavaksi työelämätoimijoiden sitouttamiseksi on sovittu yhteistyölupausten solmiminen. Yhteistyölupauksissa kukin toimija on kuvannut ja lupautunut toteuttamaan ne toiminnot, joilla se osallistuu Työelämä hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Hankkeen kumppaneita taas yhdistää puhutteleva missio ja/tai työelämäinnovaatio, jonka he haluavat jakaa muiden työelämätoimijoiden ja työpaikkojen kanssa. Näin menetellen hankkeessa on pystytty hahmottamaan eri toimijoiden työelämän kehittämiseen liittyvät osallistumis-, osaamis- ja palvelualueet ja etsimään sen jälkeen hankkeessa saavutettavat synergiaedut työpaikkojen tavoittamiseksi. Ydintoimijoiden ja toimijoiden yhteistyölupauksia oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 42 (ydintoimijat 17, toimijat 25), Kumppaneita oli vuoden 2015 lopussa 19. Liitteessä 2 on lueteltu hankkeessa mukana olevat työelämätoimijat. Työelämä 2020 hanke on edistänyt toimijayhteistyötä mm. seuraavasti Laatu ja kilpailukyky Suomessa -keskustelutilaisuus (Laatuyhdistys, KT) Luottamus ja yhteistoiminta -seminaari (Yhteistyöluotsit, Tekes) Sisu -kampanjaan osallistuminen (Filosofian Akatemia, Liideri) Tulevaisuuden työ työryhmä (Filosofian Akatemia, Sitra, STM, Tekes) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden lakimuutosten koulutuskiertue keväällä 2015 kuudella eri paikkakunnalla (TEM, OKM, STM sekä SM) Eri toimijoiden järjestämänä säännönmukaiset verkostotapaamisia jatkettiin vuonna Tilaisuuksien tavoitteena on ensin tutustuminen toistensa tapaa tehdä työelämätyötä ja sitten kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia ja synergiaetuja. Verkostotapaamisia järjestettiin n. kerran kuukaudessa yhteensä 10 tapahtumaa. Työelämätietoa - hyviä työpaikkaesimerkkejä, toimintamalleja jne. tarjottiin työelämätoimijoille Työelämä verkkosivuston ja sosiaalisen median keinoin. 2. Yhteistyöverkostot Alueverkostoissa opittiin verkostojohtamista, viestintää ja verkostotyökalujen käyttöä. Alueverkostojen toiminnalle luodut seurantamittarit painottivat hankkeen vaikuttavuuden todentumista: työpaikkojen tavoittaminen, jaettu vastuu, tiedonjako ja oppiminen. Toimialaverkostoille järjestettiin vuoden 2015 aikana mm. yhteisseminaareja ja luotiin kehittämisopas. Käytiin lukuisia neuvotteluita uusien toimialaohjelmien käynnistämiseksi. Tiedeverkosto edisti työelämätutkimuksen asemaa osana Suomen Akatemian strategista tutkimusta. Kansainvälinen verkosto valmisteli Suomen työelämäbrändin, kansainvälisen toimintaympäristön seurantamittarit ja jakoi tietoa Suomen työelämästä kansainvälisissä yhteyksissä.

4 4 (20) 2.1. Alueverkostot Alueverkostojen tavoitteena on tunnistaa alueensa työpaikkojen työelämän kehittämistarpeet ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Alueverkostoissa on mukana alueellisia toimijoita, jotka tekevät työtä asiakas- ja työpaikkarajapinnassa tarjoten työelämäpalveluita ja työkaluja tai työelämän kehittämisrahoitusta. Alueverkostojen tavoitteena on lisäksi tehdä työtänsä tunnetuksi niin, että työpaikat tietävät ja osaavat ottaa yhteyttä työelämätoimijoihin tarpeidensa mukaan. Alueverkostovastaavina toimivat ELY -keskusten nimeämät edustajat, jotka vastaavat hankkeelle ohjaukseen liittyvistä asioista. Alueverkostovastaaville järjestettiin yhteistoimintapäivät maaliskuussa ja syyskuussa Vuonna 2014 tehdyn erillisselvityksen perusteella määritettiin alueverkostojen yhteiset tulosmittarit vuodeksi 2015 ja päätettiin ohjausrakenteesta: hanke toimii alueverkostotoiminnan tukirakenteena eikä ohjaa alueita yksityiskohtaisesti vaan alueille mahdollistetaan alueen työpaikkojen tarpeita vastaava toiminnan joustavuus työelämän kehittämiseksi. Sovittiin, että alueverkostojen on vuonna 2015 raportoitava siitä, 1) kuinka hyvin ne ovat tavoittaneet työpaikkoja, 2) miten ne ovat osanneet jakaa tietoa ja vastuuta sekä 3) miten yhteinen oppiminen on edistynyt vuoden aikana. Seurantaan liittyvät neuvottelut käydään jokaisen alueen kanssa helmikuun 2016 loppuun mennessä. Jokainen alueverkosto laatii alueensa toiminta- ja viestintäsuunnitelman alueen tarpeet huomioiden. Jokaisella alueverkostolla oli käytettävissään euroa työpaikkatapahtumien järjestämiseksi, toimintasuunnitelmansa ja tavoitteidensa toimeenpanemiseksi. Keväällä 2015 valmisteltiin ns. Kokkola-tapahtumakonsepti, jossa alueen vahva toimiala (Kemianteollisuus) ja alueverkosto (Keski-Pohjanmaan alueverkoston edustajat) valmistelivat toimialapäivän alueen yrityksille ja työpaikoille yhdessä hankkeen kanssa. Kesällä 2015 laadittiin alueverkostovastaaville kysely, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa alueverkostojen toimintatavoista, yhteistyön tuloksista ja toiminnan osuvuudesta asiakastarpeet huomioiden. Lisäksi selvitettiin alueverkostovastaavien näkemyksiä alueverkostotoiminnan tulevaisuudesta. Vastausten perusteella lähdettiin mm. vastaamaan osaamistarpeisiin (Yritys-Suomen sähköisen Työelämä oppimisalustan valmistelu) ja lisäämään tukityötä alueille (verkostotyökalun käyttöönotto). Alueverkostojen viestinnän tukitarpeita selvitettiin kyselyllä. Sen pohjalta laadittiin eri teemoihin (mm. sosiaalinen media, mediaviestintä) liittyen koulutusmateriaaleja, kuten videoita. Lisäksi tarjottiin aikaisempien vuosien tapaan tukea viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen sekä tarjottiin valmiita julkaistavia sisältöjä Alueverkostoille järjestettiin syksyllä 2015 kolmella suuralueella kolmena päivänä (videoitu) verkostojohtamiskoulutus (Timo Järvensivu /Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja nommoc seugolaid osk), jonka tavoitteena oli edistää verkostoissa toimimisen tapoja aiemmasta kehittyneemmälle tasolle. Lisäksi järjestettiin kullakin ELY -alueella kaikille halukkaille alueverkostolaisille puolen päivän viestintäkoulutus (Miltton). Kummankin koulutuksen palautteet olivat kiittäviä ja ne koettiin tarpeellisiksi. Lisäksi vuoden 2015 lopulla järjestettiin alueverkostovastaaville koulutuspäivä hankkeessa valmistellun verkostotyökalun käyttöönotosta (käyttöönotto tammikuussa 2016). Kaikkiin näihin koulutuksiin on myös valmisteluryhmäläisille ollut mahdollisuus osallistua. Alueverkostoille järjestettiin vertaisoppimistilaisuuksia kerran kuukaudessa joka kuukauden kolmantena keskiviikkona. Ns. keskiviikko kahvit -tilaisuuksissa annettiin vertaistukea ja jaettiin hyviä käytäntöjä eri alueverkostojen kesken.

5 5 (20) 2.2. Toimialaverkostot Toimialakohtaiset hankkeet ovat työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteisiä kehittämishankkeita. Toiminnan periaatteina ovat tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen, joka tapahtuu yhteistyössä johdon ja henkilöstön kesken. Hankkeilla tavoitellaan toimialan työpaikkojen, niiden johdon ja henkilöstön yhteisiä etuja ja menestystä. Niiden teemat voivat vaihdella toimialoittain, riippuen toimialan erityispiirteistä ja tulevaisuuden haasteista. Vuonna 2015 toimialakohtaisia hankkeita on käynnistetty finanssialalla (Hyvinvoiva finanssiala), kemianalalla (Hyvää huomenta, hyvää huomista; III vaihe työyhteisötaidot ja johtaminen), kirkon alalla (Kirteko), kunta-alalla (Kunteko), matkailu- ja ravintola-alalla, kaupanalalla (kaksi eri hanketta) metsäalalla (Metsähyvinvointi), puhtausalalla (Kutsumuksellinen puhtausala), teknologiateollisuudessa (Työkaari kantaa -hanke), valtiolla (Kaiku). Teknologiateollisuuden Hyvä työ Pidempi työura -hanke on tarkoitus laajeta uusille toimialoille ja hanke siirtyi Työturvallisuuskeskuksen vetämäksi. Palvelualalla (Kaupan kehittämishanke), elintarvikealalla (tuottavuus ja työhyvinvointi), yksityisellä terveysalalla sekä metsäalalla on aloitettu toimialojen hankeneuvottelut vuonna Toimialakohtaisia hankkeita on kaiken kaikkiaan 17. Näistä vuonna 2015 on käynnistetty 5 ja neuvottelut on käynnissä 4 kappaletta eri toimialojen kanssa. Työelämä hanke on organisoinut toimialaohjelmien käynnistämiseen tukiverkoston, johon kuuluu asiantuntijoita Työterveyslaitokselta, Työturvallisuuskeskuksesta, Tekesistä ja Työsuojelurahastosta. Konsultaatioapua on saatu ostopalveluna (projektin ja rahoituksen suunnittelua) ulkopuoliselta konsultilta. Vuonna 2015 valmistui kehittämisopas Kehittämisprojekti on johdon ja henkilöstön yhteistyön foorumi (Työturvallisuuskeskus). Teknologiateollisuuden työkaarimallin konsepti siirtyi Työturvallisuuskeskuksen käyttöön ja sitä voivat hyödyntää jatkossa myös muut toimialat. Toimialojen yhteisseminaareja pidettiin ja yhteistyötä vahvistettiin keväällä ja syksyllä Toimialat kehittämisen vetureina seminaariin osallistui n. 60 liittojen edustajaa. Innovaatiot ja tuottavuus työpaikoilla seminaariin osallistui n. 70 järjestöjen edustajaa. Finanssialan ohjelma esiteltiin neuvottelukunnalle lokakuussa Tiedeverkosto Tiedeverkoston tehtävänä on tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä, toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä, tehdä Työelämä hanketta sekä siihen liittyviä mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia ja edistää omalta osaltaan Työelämä hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla. Tiedeverkostolla on koordinaatioryhmä tehtävän toteuttamiseksi. Tiedeverkosto on vuoden 2015 aikana pyrkinyt vahvistamaan työelämätutkimuksen asemaa osana strategista tutkimusta (Suomen Akatemia). Vuoden 2015 aikana valmisteltiin Tulevaisuuden työn foorumia. Tulevaisuuden työn foorumilla keskustellaan rohkeiden ja innovatiivisten kotimaisten ja kansainvälisten käytännön ja tutkimustietoon perustuvien esimerkkien pohjalta uudenlaisista tavoista ajatella, johtaa ja tehdä työtä sekä levitetään tietoa näistä. Foorumi tulee jatkossa korvaamaan Tiedeverkoston.

6 6 (20) 2.4. Kansainvälinen verkosto Kansainvälisen verkoston tehtävänä on koostaa ja välittää tietoa hankkeelle sovituin väliajoin hankkeen tavoitteenasettelun kannalta tärkeistä kansainvälisistä innovaatioista ja toisaalta välittää tietoa Suomen työelämästä muille, ensisijaisesti eurooppalaisille työelämätoimijoille. Vuonna 2015 valmisteltiin kansainvälisen verkoston tueksi englanninkielinen verkkosivusto. Työelämä hankkeen verkkosivut julkaistiin englanniksi keväällä Työelämäbrändi -työryhmän työtä jatkettiin ja sisällöllinen suunnittelu valmistui: kohderyhmä, viesti ja tapa levittää on määritelty, ainoastaan tuotteistuksen ja Team Finland -yhteistyön kehittäminen sekä viestintä jäi vuodelle Kansainvälisen toimintaympäristön seurantamittarit käsiteltiin tammikuun 2015 johtoryhmässä. Hanketta on esitelty eurooppalaisissa työelämäkokouksissa ja hankkeessa on vieraillut kansainvälisiä delegaatioita. Muun muassa Singaporelainen 14 hengen delegaatio vieraili Suomessa tutustumassa suomalaiseen tapaan kehittää työelämää. Vieraat olivat vaikuttuneita työelämän kehittämisen pitkästä perinteestä Suomessa. Vahvaa kiinnostusta herättivät Työelämä hankkeen piirissä tapahtuva yhteistyö sekä Tekesin rooli työelämän innovaatioiden edistäjänä, Liideri-ohjelman tuki yrityksille ja MEADOW- ja PIAAC-tutkimusten sekä Työolobarometrin käyttö kehitystoiminnan tukena. Yhteistyökumppanit (etenkin TEM ja Tekes) informoivat Työelämä 2020 hankkeen toiminnoista eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kokouksissa. 3. Kehittämisohjelmat Johtamisen kehittämisverkoston toimikausi päättyi ja toiminta siirtyi osaksi Työterveyslaitoksen normaalia toimintaa. Työhyvinvointiverkosto siirtyi seuraavaan vaiheeseen. Liideri -ohjelma jatkoi alueellisia tapahtumia johtajuuden edistämiseksi Johtamisen kehittämisverkosto Johtamisen kehittämisverkoston loppuseminaari pidettiin maaliskuussa Seminaarissa julkaistiin kirja Julkista johtamista jalostamassa. Hyvän johtamisen kriteerit julkaistiin pilotoinnin jälkeen. Verkoston toiminta siirtyi osaksi TTL:n toimintaa Työhyvinvointifoorumi Työhyvinvointifoorumin (THF) toimintakausi päättyi keväällä ja toiminta siirtyi osaksi TTL:n toimintaa. Joitakin hankkeita vielä saatetaan loppuun. THF:n rahoittama Työhyvinvointiverkosto (TYHY) laajeni vuoden 2015 aikana kaikille ELY-alueille. TYHY-toiminnan lisäksi ko. alueilla aloitettiin uusi Työterveyslaitoksen ESR -rahoitteinen kolmivuotinen TyhyverkostoX hanke. Työterveyslaitoksen uudelleenorganisoitumisen yhteydessä päätettiin lopettaa THF:n ja JKV:n toiminta sekä sulauttaa olemassa oleva tieto uuden TyhyverkostoX- hankkeen käyttöön. Työelämä hanke päätti selkeyttää ja vahvistaa alueella toimivien verkostojen yhteistoimintaa siten, että uudet toimintatavat olisi omaksuttu viimeistään alueiden itsehallintouudistuksen voimaantullessa 2019.

7 7 (20) 3.3. Liideri - Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelma Liiderin toimintaa on seurattu Työelämä hankkeen johtoryhmässä, joka toimii Liiderin neuvottelukuntana. Ohjelmaan liitettyjä rahoituspäätöksiä yritysten ja muiden organisaatioiden kehitysprojekteista sekä tutkimusprojekteista on tehty tavoitteiden mukaisesti 241 kappaletta vuodesta Näistä yritysten kehittämishankkeita on ollut 145. Liideri on järjestänyt muutaman vuoden ajan Tekes tulee kylään -tilaisuuksia. Vuoden 2015 aikana näitä järjestettiin kaksi, Neste Oils keväällä ja syksyllä Konecranes. Innovointi ja tuottavuus -teeman ympärillä koottiin Työelämä 2020 hankkeen toimijat yhteen helmikuussa. Tapaaminen johti kahdenkeskisiin jatkokeskusteluihin yhteistyöstä eri osapuolten kesken ja yhteiseen seminaariin Teknologia 2015 tapahtumassa otsikolla Ihminen teollisuudessa askelmerkkejä kokeilukulttuuriin. Liideri panosti edelleen vuoden 2015 aikana vahvasti työpaikkaesimerkkien viestintään. Tätä tehtiin mm. sarjakuvilla, joista kukin työpaikka saa aina Liideri diplomin. Sarjakuvien lisäksi viestinnän välineinä mm. toimitettu case ja video. Lisäksi kevään Aamukahvien aamukahvi seminaaria varten tehtiin lyhyitä videoita esimerkkeinä unelmakumppaneista. Ohjelma jakaa nettisivuillaan aktiivisesti työpaikkaesimerkkejä ja tutkimushankkeiden blogikirjoituksia. Lisäksi ohjelma hyödyntää aktiivisesti SOMEssa twitteriä #liideri. Liideri jatkoi vuonna 2015 kampanjaa Suomi tarvitsee johtajaa yhteistyössä alueverkostojen kanssa. Kampanjan tilaisuuksiin osallistui yhteensä henkilöä eri puolilla Suomea. Lisäksi Liideri ohjelman standilla eri tapahtumissa (mm. Nordic Business Forum, Uudistu ja uudista) kävi satoja ihmisiä. 4. Kehittämistoiminta MEADOW- tutkimustuloksia hyödynnettiin työpaikkojen kehittämiseksi. Itsearviointityökalu kehittyi valmiiksi Kehittämispolku -työkaluksi. Oma Yritys-Suomeen valmistellut oppimismoduuli ja verkostotyökalu ovat valmiina käytettäviksi. Verkkosivusto ja some terävöitettiin tehokkaiksi tiedonvälittäjiksi. Kärkiteemoista jatkossa lisää potkua työpaikoille ja viestintään. Vuoden aikana Tekesissä jatkettiin MEADOW -tutkimustulosten analysointia ja tehtiin tuloksiin perustuvat ehdotukset innovoinnin ja tuottavuuden edistämistoimiksi Suomessa. Työtä jatkettiin muiden työelämästrategian painopisteiden osalta vuonna Työhyvinvointi ja terveys -painopisteen osalta valmistelu jatkuutyöterveyslaitoksessa vielä vuonna Vuonna 2014 aloitettiin työpaikkojen itsearviointityökalun valmistelu. Tämän suppeamman itsearviointityökalun lisäksi työtä päätettiin jatkaa vuonna 2015 tätä laajemman itsearviointityökalun aikaansaamiseksi. Itsearviointityökalu saatiin vuoden 2015 aikana lähes valmiiksi ja nimettiin Kehittämispoluksi. Kehittämispolku saadaan työpaikkojen käyttöön maaliskuussa Oma Yritys-Suomeen valmisteltiin yritysneuvojille ja työelämätietoa tarvitseville työelämästrategiaan ja Työelämä hankkeen toimintoihin perustuva työelämäasioiden oppimismoduuli, jonka sisällön voi opiskella sähköisesti.

8 8 (20) Alueverkostovastaavien ja alueverkostolaisten työn helpottamiseksi Työelämä hankkeessa osallistuttiin Oma Yritys-Suomen verkostotyökalun valmisteluun ja pilotointiin vuonna Verkostotyökalu otetaan aktiiviseen käyttöön tammikuussa Loppuvuodesta 2015 sovittiin sisällöllisistä kärkiteemoista ja niiden valmistelusta. Kärkiteemojen työstämisellä haetaan keskeisten työelämän kehittämistapojen konkretisoimista ja työkalujen aikaansaamista niin, että työpaikoilla tapahtuva kehittämistyö olisi entistä houkuttelevampaa. Luottamus ja yhteistyö -painopisteeseen liittyvää Yhdessä tekeminen työpaikalla - kärkiteemaa valmistelee Työturvallisuuskeskus, Organisaation uudistumiskyky -kärkiteemaa Työterveyslaitos ja Innovatiivisuuden edistäminen -kärkiteemaa valmistelee Tekes. Sisältöjen sovittiin olevan valmiina ensimmäisessä aallossa helmikuun 2016 alkuun mennessä ja tätä laajempana toukokuun loppuun mennessä. 5. Viestintä Viestinnällä herätettiin keskustelua työelämäasioista ja pyrittiin rohkeampaan näkyvyyteen monin eri tavoin. Viestinnässä keskityttiin tapahtumien järjestämisen lisäksi tukemaan työpaikkarajapinnassa työskentelevien työelämätietouden lisäämistä. Vuoden 2015 aikana viestittiin monipuolisesta hankkeen eri kanavia ja verkostoja hyödyntäen. Erityisesti painotettiin hankkeen alueverkostojen viestinnän aktivoimista ja vahvistamista, toimialahankkeiden viestinnän tukemista ja pyrittiin lisäämään tietoutta työelämän laadun ja tuottavuuden yhtäaikaisen kehittämisen merkityksestä. Mediaviestintää tuettiin viestintätoimiston avulla etenkin keväällä ja kesällä. Osana mediaviestintää toteutettiin kysely suomalaisten asenteista muutoksia kohtaan. Tästä tuloksena syntyi useita mediaosumia etenkin talousmedioissa. TTT-lehden kanssa toteutettiin juttusarja työpaikoista, joilla on tehty työelämästrategian mukaista toiminnan kehittämistä. Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat ja hankejohtaja antoivat myös radio-, lehti- ja tv-haastatteluja työelämästrategian aiheisiin liittyen. Verkkoviestinnässä jatkettiin työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä esittelevää Tarinoita työpaikoilta -juttusarjaa. Lisäksi julkaistiin säännöllisesti asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Hankkeen verkostojen tuottamia erilaisia sisältöjä jaettiin aktiivisesti hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja kanavien seuraajamääriä kasvatettiin merkittävästi. Työelämä 2020 hanke on julkaissut kolme kappaletta työelämätoimijoille tarkoitettua uutiskirjettä. Kesällä toteutettiin Sano kyllä -viestintäkampanja, jolla pyrittiin herättämään keskustelua työelämän kehittämisen merkityksestä. Kampanja sai laajaa näkyvyyttä verkossa. Sama viesti jatkui heinäkuussa SuomiAreenan kansalaistorilla, jossa tapahtuman kävijöitä tavattiin kasvokkain. Lisäksi SuomiAreenassa järjestettiin keskustelutilaisuus, jonka aiheena oli uudistuminen. Hanke sai paljon näkyvyyttä viikon aikana tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi osallistuttiin Work Goes Happy ja Esimies ja Henkilöstö -tapahtumiin, joissa molemmissa pidettiin asiantuntijapuheenvuoro. Syksyllä osallistuttiin yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa Kunnon työn päivän viettoon ja Työterveyslaitoksen koordinoimaan Voihan työelämä! viikkoon sekä Etätyöpäivään. Hanke osallistui myös Sisu juhlavuoden viestintään ja vuoden päätapahtumaan. Loppuvuodesta tehtiin myös työpaikkaesimerkkejä sisältävä Matkalla Euroopan parhaaksi -julkaisu.

9 9 (20) Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran Hour of Sisu tuntia Työelämä 2020-hanke ja Tekesin Liideri-ohjelma tuottivat yhteistyössä Yrityksestä kasvuyritykseksi - Pettersteelin sisutarina videon Sisu-tilaisuuteen. Videota on katsottu verkossa 864 kertaa. Työelämä hanke rahoitti mm. Seniorit työssä tv-sarjaa sekä yhteistyössä Tekesin, Suomalaisen työn liiton ja Taloudellisen tutkimuslaitoksen kanssa YLE:n tuottamaa 8 myyttiä työstä tv-ohjelmasarjaa. II Kohdennettu toiminta Hyvää perustasoa tavoittelevien työpaikkojen saavuttamiseksi ja auttamiseksi valmistui suunnitelma yhteistyössä järjestöjen kanssa. Se käytännön toteuttaminen alkoi syksyllä 2015 ja jatkuu edelleen. Tavoitteena on ensin pilotoida muutamalla alueella tapoja saavuttaa sellaisia työpaikkoja, jotka eivät vielä ole perustasolla. Mikäli kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, laajennetaan kokeilu koko maahan. Kokeilussa työpaikoille tarjotaan viestinnän keinoin perustyökaluja arvioida terveys- ja turvallisuusriskejä sekä välineitä niihin varautumiseen. Potentiaalisten kasvuyritysten palvelutarpeen tunnistamiseksi ja palvelupolun kehittämiseksi valmisteltiin yhteistyössä Kuntaliiton ja Seudullisten Kehittämisyhtiöiden toimijoiden kanssa esitys lähestyä ko. yrityksiä, mutta jatkotyöhön ei ryhdytty puuttuvan rahoituksen vuoksi. III Toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen Vuoden 2015 alussa erillisselvityksen kehittämisehdotukset valmisteltiin päätöksiksi ja nostettiin tekemisen keskipisteeseen. Vuoden yksityiskohtaiset seurantatiedot ovat liitteessä. Keväällä 2013 Tempo Economics tuotti hankkeelle yhteistyössä ydintoimijoiden edustajien kanssa työelämän kehittämisstrategian vaikuttavuusmittariselvityksen, jonka pohjalta hankkeen toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Seurantajärjestelmät sovittiin johtoryhmässä kesäkuussa Liitteessä 3 on kuvattu tähän selvitystyöhön perustuvat Työelämä hankkeen seurantaindikaattorit ja mittarit ja kuvattu lyhyesti vuonna 2015 tehty toiminta. Tempo Economics laati hankkeen operatiivisen ohjauksen erillisselvityksen vuonna 2014 ja tulokset käsiteltiin hankkeen johtoryhmässä tammikuussa Keskustelun perusteella valmisteltiin kehittämislinjaukset, joihin aiemmin luvussa 1 kuvatut vuoden 2015 toimintapainotukset perustuivat, tehtiin hankkeen johtoryhmässä maaliskuussa IV Muu hankehenkilöstön työskentely Hanke oli mukana vaikuttamassa rakennerahastoteemoihin, erilaisten työkalujen tuottamiseen, työelämän ja rakenteiden ennakointityöhön.

10 10 (20) Hankehenkilöstö on osallistunut vuonna 2015 hanketoiminnan lisäksi mm. palvelujärjestelmien kehittämistyöhön, joka koskee työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä, erilaisten työ- ja ohjausryhmien työhön, Yritys-Suomi.fi -yhteistyöhön, valtakunnallisen ESR -osarahoitteisen Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohankkeen ohjaukseen ja toimintaan, erilaisten työelämän kehittämistyökalujen valmistelutyöhön. V Hankerahoitus vuonna 2015 Työelämä hankkeen toimintoja rahoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta vuonna 2015 seuraavasti: Viestintä IT-, konsultti ja asiantuntijapalv Verkostot Tukipalvelut 4765 Henkilöstömenot (5 henkilöä) Käytetty yhteensä vuonna Sidottu 2016 toimintaan

11 11 (20) Liite 1. Hankeorganisaation nimiluettelo Sihteeristö 1 Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriö, puh , margita.klemetti@tem.fi Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen työ- ja elinkeinoministeriö, puh , pirjo.harjunen@tem.fi Erityisasiantuntija Pirkko Jukka työ- ja elinkeinoministeriö, puh , pirkko.jukka@tem.fi Hankekoordinaattori Kirsi Sjöholm työ- ja elinkeinoministeriö, puh , kirsi.sjoholm@tem.fi Hankesuunnittelija Anne Vainio työ- ja elinkeinoministeriö, puh , anne.vainio@tem.fi Ylitarkastaja Ismo Suksi sosiaali- ja terveysministeriö, puh , ismo.suksi@stm.fi Ylitarkastaja Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö, puh , paivi.bosquet@okm.fi Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Tekes, puh , nuppu.rouhiainen@tekes.fi Asiantuntija Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus, puh , risto.tanskanen@ttk.fi Valmisteluryhmä Puheenjohtaja: Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: Asiantuntija Simopekka Koivu, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen, alkaen Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat saakka Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, Valtion työmarkkinalaitos, alkaen Neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola, Valtion työmarkkinalaitos, saakka Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Asiantuntija Tarja Arkio, Akava Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Ismo Suksi, sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Päivi Bosque, opetus- ja kulttuuriministeriö Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen, Tekes Asiantuntija Risto Tanskanen, Työturvallisuuskeskus saakka Kehittämispäällikkö Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus, alkaen Johtava asiantuntija Rauno Hanhela, Työterveyslaitos saakka Toiminta-alueen johtaja Toikkanen Jouni, Työterveyslaitos, alkaen Hankekoordinaattori Kirsi Sjöholm, työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Sari Eskola, työ- ja elinkeinoministeriö alkaen Hankesuunnittelija Anne Vainio, työ- ja elinkeinoministeriö alkaen Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö (sihteeri) 1 Sihteeristön ja valmisteluryhmän työskentely yhdistettiin syksyllä 2015

12 12 (20) Johtoryhmä Puheenjohtaja: Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö, saakka Varapuheenjohtaja: Erityisavustaja Juha Halttunen, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö, saakka Jäsenet (suluissa varajäsenet): Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Puheenjohtaja Antti Palola, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry (Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry) Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava (Johtaja Maria Löfgren, AKAVA) Johtaja Ilkka Oksala, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK (Lakiasiain johtaja Markus Äimälä, EK) Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat (Neuvottelupäällikkö Jorma Palola, KT Kuntatyönantajat) Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos (Finanssineuvos Asko Lindqvist, Valtion työmarkkinalaitos) Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitos (Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos) Johtaja Janne Makkula alkaen Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät saakka (Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät) Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen, VATES-säätiö lähtien Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö saakka (Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, VATES-säätiö) Osastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriö (Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro, sosiaali- ja terveysministeriö) Osastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö (Johtaja Kari Ilmonen, sosiaali- ja terveysministeriö) Neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, Valtiovarainministeriö (Budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö) Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö) Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylitarkastaja Katri Lehtonen, työ- ja elinkeinoministeriö) Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö (Neuvotteleva virkamies Pauliina Porkka, työ- ja elinkeinoministeriö) Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriö (Neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta) Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö Pysyvät asiantuntijat (suluissa varajäsenet): Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto (Tutkimusasiantuntija Anne-Marie Kurka, Työsuojelurahasto) Pääjohtaja Antti Koivula, Työterveyslaitos lähtien Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos saakka (Toiminta-alueen johtaja Anna-Liisa Pasanen, Työterveyslaitos) Vt. toimitusjohtaja Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus alkaen alkaen Toimitusjohtaja Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus saakka saakka (Kehittämispäällikkö Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus saakka) Johtava asiantuntija Tuomo Alasoini, TEKES (Asiantuntija Nuppu Rouhiainen, TEKES)

13 13 (20) Neuvottelukunta Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth, Kone Oyj Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki Jäsenet Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj Erityisavustaja Juha Halttunen, työ- ja elinkeinoministeriö, alkaen Pääjohtaja Taavi Heikkilä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö saakka Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, työ- ja elinkeinoministeriö alkaen Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto University Executive Education Oy Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö, saakka Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta Kansliapäällikkö Päivi Nerg, sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI) Osastopäällikkö Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy Hallituksen puheenjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Konserninjohtaja Christoph Vitzthum Toimitusjohtaja Olli Vormisto, Osuuskauppa Hämeenmaa Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy Pääsihteeri Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö

14 14 (20) Liite 2. Työelämätoimijat Ydintoimijat Elinkeinoelämän Keskusliitto Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö KT Kuntatyönantajat Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät Akava SAK STTK Tekes Työturvallisuuskeskus VATES-säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Toimijat FIBS yritysvastuuverkosto HENRY ry Keskuskauppakamari KKI - Kunnossa kaiken ikää Kuntoutussäätiö Laatuyhdistys ry MTK - Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Metanoia Instituutti Perheyritysten liitto ry ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Savon Sydänpiiri ry / Savuton Kunta Sitra SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry Suomalaisen Työn Liitto Suomen Mielenterveysseura SSTL Puhtausala ry Tutkintomestarit Työeläkevakuuttajat Tela Työtehoseura Valo Valtiokonttori / Kaiku VTT Väestöliitto Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto Yksi elämä -hankkeet Kumppanit Celkee Oy Corporate Spirit

15 15 (20) CxO Mentor Oy Dialogi Filosofian Akatemia Firstbeat Technologies Ltd. Great Place to Work HRM Partners Oy Humap Kokousbarometri Novetos Oy Rapid Action Group Smartum Sovunrakentajat Oy Speakersforum Tamora Oy Wellmo Work Goes Happy Yhteistoimintaluotsit

16 16 (20) Liite 3. Työelämä hankkeen seurantaindikaattorit ja -mittarit ohjauksen tueksi/tilanne joulukuu 2015 TAVOITTEET Työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) PANOSINDIKAATTORIT a) Ydintoimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus *) Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, Vates, Tekes, OKM ovat uudistamassa lupaustaan. TEM yhdisti lupauksensa yhdeksi vuoden 2015 aikana. b) Uusien toimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus c) Verkostoyhteistyö - toimintasuunnitelmat (15 alueellista, 1 asiantuntijaverkoston ja 1 kvverkoston suunnitelma) TUOTOS- JA TULOSIN- DIKAATTORIT Yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä (17) - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä (25) - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus Toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen - uudet tai tiiviimmät yhteistyön muodot - uudet tai tehokkaammat toimintatavat ja palvelut - uusien työpaikkojen tavoittaminen SEURANTATAPA, AIKATAULU JA VAS- TUUTAHO (tot.2015) Yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi suhteessa työelämästrategiaan (hankeorganisaatio) 1X vuodessa: vuosi2015 ei tehty Yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: tehty *) päivitystä loppuvuodesta 2015 (hankejohtaja) tarvittaessa Uusien toimijoiden yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi (hankeorganisaatio) 1X vuodessa: vuosi 2015 / ei tehty Uusien toimijoiden yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: ei päivityksiä Verkostotoimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa vuosikellon mukaan Erillisselvitys verkostoista tehty (hankeorganisaatio) v kevät

17 17 (20) Työelämätoimijoiden mahdollisuudet tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) a, b) Yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa olevat toimenpiteet Yhteistyölupauksissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatun työelämän kehittämisstrategian painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen ja tuki työpaikkojen siirtymiseksi kehitystasolta toiselle Toteutuneet toimenpiteet - määrä, käytetyt resurssit & tehokkuus - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa Mukana olevien toimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (lupaajat ja alueverkostovastaavat) 1X vuodessa: alueverkostojen toimintatapa valmisteltu ja esitelty ja pidetyissä tilaisuuksissa Laadulliset mittarit sovittu vuodeksi /työpaikkojen saavuttaminen, viestinnän tavat, oppiminen verkostossa Alueverkostojen toimintasuunnitelmien seuranta/raportointi (hankeorganisaatio) 1Xvuodessa:seuranta verkoston laadullisista mittareista tehty joulu-15, toiminta- ja viestintäsuunnitelmavastuu verkostolla itsellään c) Hankkeeseen liittyvät verkkosivut ja sosiaalisen median keskustelut Hankkeen verkkosivujen käyttö Yhteistyölupausten seurantatapaamiset (lupaajat & hankeorganisaatio) 1X vuodessa: seurantatapaamiset alueilla marras-15 helmi-16 Hankkeen verkkosivujen kävijämäärien sekä verkkokeskusteluun osallistumisen ja asiakastyytyväisyyden seuranta (hankeorganisaatio) kolmen kuukauden välein Ydintoimijoiden verkkosivujen kävijämäärien seuranta (ydintoimijoiden raportointi hankkeelle) puolen vuoden välein.

18 18 (20) Työelämä sivuilla kävijöitä viikoittain keskimäärin n kävijää. Facebook seuraajia 1496 Twitterissä aktiivista toimintaa ja retwiittauksia paljon. Seuraajia 5643 Ydintoimijoiden hankkeeseen liittyvien verkkosivujen käyttö yhteensä 3088 (TEM, STM, TTL, Tekes, Kirkko, Vates ja kunnon työ-organisaatio) c) Itsearviointityökalu yrityksille Itsearviointityökalun käyttö - käyttäjämäärä - käyttäjäprofiili - asiakastyytyväisyys - jatkotoimenpiteiden määrä Itsearviointityökalun käyttäjämäärien, käyttäjäprofiilin, asiakastyytyväisyyden ja jatkotoimenpiteiden seuranta (hankeorganisaatio) puolen vuoden välein INDIKAATTORIT TÄS- MENTYVÄT, KUN TYÖ- KALU KÄYTÖSSÄ Itsearviointityökalu lähes valmis, nimeltään Kehittämispolku Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen kannustaminen ja innostaminen (viestintä) a) Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä hanketta käsittelevät kirjoitukset, esitelmät ja tapahtumat - kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien määrä Työelämän kehittämisstrategiaa ja Työelämä hanketta käsittelevien kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien lukijat/osallistujat Hankkeen tapahtumien seuranta ja mediaseuranta (hankeorganisaatio) Lehdissä 11 artikkelia Sähköisissä viestimissä ml. hankejohtajan blogikirjoitukset 115 artikkelia Työministeri puhunut neljässä asiasta järjestetyssä tilaisuudessa, hankejohtaja 28:ssä, kuulijoita yht. noin 1800; kaikissa hankkeen tilaisuuksissa ollut kuulijoita yli 3400 henkilöä Hankejohtaja on esiintynyt radiossa elokuus-

19 19 (20) a) Viestintäkampanjat b) Erityisteeman mukainen viestintä Kampanjakohtaiset määrittelyt Esim. työelämän arvopohja - monipuolisen keskustelun aikaansaaminen tulevaisuuden työelämästä Erityisteeman mukaiset määrittelyt Esimerkiksi - näkyvyys - viestinnän monipuolisuus & toimijoiden välinen yhteistyö sa (Ylen aikainen). TV-ohjelma 8 myyttiä työstä julkistettiin Ohjelma alkaa Yle1- kanavalla. Seniori työssä TVohjelman uusi tuotantokausi (4 uutta jaksoa) esittettiin marraskuussa Kampanjakohtainen viestinnän seuranta. Sano kyllä kampanjan verkkomainoksia klikattiin kertaa. Alman ja Sanoman sivustoilla kävijöille mainoksia näytettiin kertaa. Sano kyllä kampanjasivustolla kävi heinä-joulukuun aikana kävijää. Teemakohtainen viestinnän seuranta (hankeorganisaatio) Blogien aiheiden ja työpaikkatarinoiden valinnassa huomioitiin erityisteema innovaatio ja tuottavuus (Meadow). Blogit käyntiä Työpaikkatarinat 9401 käyntiä.

20 20 (20) Työelämä hankkeen nettisivujen käyttäjämääristä. ( ) Sivustolle saavutaan useimmiten hakukoneen kautta tai suoralla osoitteelle. Sosiaalisen median kautta sivustolle saapui 16% kävijöistä.