Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -PROJEKTI

Transkriptio

1 Kainuun TE-keskus, Työvoimaosasto Tavoite 1 ohjelma, ESR KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA -PROJEKTI PROJEKTISUUNNITELMA Hankkeen hakija: Hankkeen hallinnosta vastaava: Hankkeen taloudesta vastaava: Hankkeen yhteyshenkilö: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimi Marita Pikkarainen, kehittämispäällikkö marita.pikkarainen@kainuu.fi Pirjo Selesniemi, talouspäällikkö pirjo.seleniemi@kainuu.fi Matti Heikkinen, projektipäällikkö matti.heikkinen@kainuu.fi Hankkeen rahoitus: Manner-Suomen ESR-ohjelma, Itä-Suomi, toimintalinja 2, 87,5 %, Kainuun maakunta -kuntayhtymä 12,5 % Kustannusarvio: ESR Kuntayhtymä euroa euroa euroa Hankkeen kesto: (optio v )

2 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE KESKEISET LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA KESKEISET KÄSITTEET HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMET HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET HANKKEEN SUHDE LAKISÄÄTEISESTI TUOTETTAVAAN TOIMINTAAN TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ SEURANTAJÄRJESTELMÄ JA VAIKUTTAVUUSARVIOINTI OHJAUSRYHMÄ HANKKEEN HALLINNOIJA KUSTANNUSARVIO...18 LIITTEET

3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä voidaan pitää kansantuotteen myönteisen kehityksen olennaisena perustana. Se, että suuri osa väestöstä jää kauas tavoitellusta terveyden tasosta, aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä kuntataloudelle. Esimerkiksi palvelutarpeen kasvua voidaan vähentää, jos ihmisten toimintakykyä saadaan parannettua. Korjaava hoito ja akuutti vastaaminen häiriötiloihin kasvattavat kuntien menoja. Sen seurauksena kunnat vähentävät lyhytnäköisesti ehkäisevien palvelujen voimavaroja, vaikka ehkäisevien palvelujen kustannukset ovat huomattavan pieniä suhteessa kasvaviin hoitopalvelujen kustannuksiin. Terveyden edistäminen onkin tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua (Valtioneuvosto 4/7 1 ). Työttömien terveyskysymys kytkeytyy väestöryhmien välisiin terveyseroihin, jotka ovat maassamme viime vuosina kasvaneet (ks. mm. Koskinen 7). Erityisesti aineellisten että kulttuuristen voimavarojen suhteen heikossa asemassa olevat, voivat usein myös terveydellisesti huonommin ja saavat vähemmän terveyspalveluja kuin hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat ryhmät. Työttömät ja erityisesti pitkäaikaistyöttömät ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa työssäkäyvään väestöön terveyspalvelujen saannissa, sillä he ovat työterveyshuoltoon liittyvien terveystarkastusten ja muiden niihin liittyvien palvelujen ulkopuolella. Työikäiselle ja työssäkäyvälle väestölle tarkoitettu työterveyshuollon palvelujärjestelmä ei tavoita heitä vaan he tarvitsevat erityisjärjestelyjä työ- ja toimintakuntonsa ylläpitämiseksi. Työttömien terveyspalvelujen järjestäminen hyvinvointiyhteiskunnassa merkitsee yhteiskunnan vastuun ottamista erityisesti pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen järjestämisestä. Kainuun väestö on suhteellisen vähän koulutettua ja ikääntyy nopeasti. Kansanterveyslaitoksen julkaisun (STM /aluekierros Kajaanissa ) mukaan Kainuun kunnat ovat aloittaneet -luvun prosenttia alhaisemmilla verotuloilla asukasta kohden kuin maassa keskimäärin. Väestön koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden osalta Kainuun tilanne on haasteellinen. Koko maata alhaisempi koulutustaso näkyy erityisesti korkea-asteen tutkintojen suhteellisen vähäisenä määränä (18 % vs. 23 %). Perusasteen jälkeinen tutkinto puuttuu yli 4 prosentilta aikuisista, mutta tässä suhteessa Kainuu ei juuri poikkea maan keskiarvosta. Työttömyys on kuitenkin alkanut vähentyä Kainuussa aivan viime aikoina. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen toiminta-alueella työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli vuoden 7 lokakuun lopussa 12,2 %, kun se koko maassa oli 7,6 %. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli molemmissa 12,8 %. Työttömyyden väheneminen näkyy myös työttömyyden rakenteessa. Hyvän työllisyyskehityksen myötä niin pitkäaikaistyöttömyys kuin nuorisotyöttömyyskin ovat vähentyneet molemmat varsin hyvää vauhtia. Yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta jo yli 25 % ja nuorisotyöttömyys niin ikään yli %. Vuoden loppua kohti työttömyyden ennakoidaan kuitenkin jälleen kasvavan Kainuun työmarkkinoille tavanomaisesta kausivaihtelusta johtuen. Kasvu jäänee edellisiä vuosia selvästi vähäisemmäksi. 1 Valtioneuvosto 4/7. Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys.

4 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Huoltosuhde Kainuussa on sataa työikäistä kohden 53,5 (koko maa 49,7). Ikävakioitu sairastavuusindeksi on Kainuun kaikissa kunnissa koko maata korkeampi, mutta myös erot alueen sisällä ovat suuria, Kajaanin 1:stä Puolangan lähes 16:een (koko maa ). Kainuussa erityisen yleisiä sairauksia ovat astma, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, mutta muidenkin kroonisten sairauksien ikävakioidut esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon. (tiedot vuodelta 3). Aikuisväestön ( vuotiaat) keskuudessa koettu terveydentila on maan keskitasoa. Ylipaino on koko maassa kasvava terveysongelma, ja Kainuussa ylipainoisten naisten osuus kohoaa hieman muun Suomen yli, lähes 4 prosenttiin. Miehistä puolet on ylipainoisia, kuten muualla Suomessakin. Masentuneisuutta sekä miehillä että naisilla on suunnilleen saman verran kuin maassa keskimäärin. Depressiolääkkeistä korvausta saa 6 prosenttia -64 vuotiaista (koko maa 7 %). Vuonna 4 sairauspäivärahaa maksettiin Kainuussa yhtä paljon kuin maassa keskimäärin (112:lle, tuhatta vuotiasta kohden). 2. KESKEISET LÄHTÖKOHDAT Terveysongelmat ja riskitekijät eivät jakaudu Suomen väestössä tasaisesti. Sosioekonomiset terveyserot tarkoittavat sellaisia sairastavuuden, kuolleisuuden ja toimintakyvyn systemaattisia eroja, jotka liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Ihmisten mahdollisuudet elää pitkä ja terve elämä vaihtelevat huomattavasti heidän yhteiskunnallisen asemansa mukaan. Mitä paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa ihmiset ovat, sitä parempi heidän terveytensä on keskimäärin. Sosiaalinen ja aineellinen syrjäytyminen muodostaa uhkan hyvinvoinnille ja terveydelle. Heikko terveys on puolestaan riskitekijä syrjäytymiselle (valikoituminen). Hankkeen suunnittelussa on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön antama ohje pitkäaikaistyöttömien terveyden ja työkyvyn edistämisestä, jossa erityisesti painotetaan yhteistyön suunnitelmallista kehittämistä työttömien terveyden- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet, että pitkäaikaistyöttömillä on paljon terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Ongelmilla on usein suora vaikutus työkunnon heikkenemiseen ja työllistymiseen. Erityisesti työttömien terveydentilaan (terveyskunto) ja sen merkitykseen työllistymisessä ei ole kiinnitetty kokonaisvaltaisesti riittävää huomiota. Kohderyhmän tavoittaminen on tärkeää jo ennen kuin ongelmat kasautuvat, monimutkaistuvat ja vaativat näin pitkäaikaisia toimenpiteitä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien on todettu olevan normaalin palvelujärjestelmän, kuten terveyspalveluiden tavoittamattomissa. Hanke hakee kehitettävällä ja levitettävällä mallilla näin myös ennaltaehkäisyn ja terveydenedistämisen menetelmiä. Tämä tavoite lisää haasteita normaalin palvelujärjestelmän palveluille ja niiden kehittämiselle, myös ennaltaehkäisevästi ( kts. STM tiedote 2/6, Pitkäaikaistyöttömän terveyden ja työkyvyn edistäminen). Erityisesti Kainuun hallintokokeilu antaa tähän kehittämiseen monia mahdollisuuksia ja samalla luo uusia haasteita. Jotta näihin haasteisiin voidaan tarttua, edellyttää se erityisiä toimenpiteitä, joita ilman hankkeen kautta tulevaa tukea ja rahoitusta on vaikea toteuttaa ja koordinoida. Moni asia tarvitsee omanlaisensa alkusykäyksen ja panostuksen.

5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Työterveyden edistäminen Kainuussa on tärkeää korkean työttömyysasteen ja työttömyyden synkän historian vuoksi. Lokakuussa 7 Kainuussa oli pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiä (liite1). Työttömyys kasautuu huonommin koulutettuihin, pätkätyöt ja epävarmuus heijastuvat lapsiin, jonka seurauksena on jo syntynyt sukupolvityöttömyyttä. Työttömyys muuttuu normaalitilaksi, kun se on jatkunut usean sukupolven ajan. Yleinen alemmuuden tunne, ei minusta ole mihinkään, paikalleen jähmettyminen, vastuun siirtäminen omista ratkaisuista muille ja toimintakyvyttömyys johtavat helposti huonoon terveyteen sekä välinpitämättömyyteen omasta terveydestä ja elämästä. Kainuun maakunta-kuntayhtymä on toteuttanut selvitystyön sosioekonomisista terveyseroista Kansanterveyslaitoksen kanssa (TEROKA-yhteistyö). Selvitysraportissa tarkastellaan kainuulaisten terveyteen, sen taustatekijöihin, kuolleisuuteen ja terveyspalveluihin liittyviä seikkoja yleisesti koulutusryhmittäin. Työttömyys ja lomautukset ovat Kainuussa vertailualueita selvästi yleisempiä, mutta ne ovat selvästi yleisempiä alimmassa koulutusryhmässä. Kainuun sosioekonomiset erot ovat koko muuta Suomea suuremmat., erityisesti jyrkät sosioekonomiset erot työikäisillä henkilöillä terveydessä: koetussa terveydessä, sairastavuudessa, sydäninfarktin ilmaantuvuudessa, miesten kohonneessa verenpaineessa, hampaiden määrässä, vältettävissä olevien kuolemien määrässä, iskeemisissä sydänsairauksissa, työkyvyttömyyseläkkeissä, taustatekijöissä: tupakoinnissa, päihteidenkäytössä lihavuudessa, työttömyyden ja lomautusten jakautumisessa. (Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. 7 2 ) Kainuun maakunta-kuntayhtymä on myös käynnistämässä (mikäli rahoituspäätös on myönteinen) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen hanketta (KAIRA- PROJEKTI) vuosille Hanke on ns. sateenvarjohanke ja sen tavoitteena on välityömarkkinoiden kautta tapahtuvan työllistämisen lisäämisen kautta rakennetyöttömyyden vähentäminen Kainuussa. Tässä hankesuunnitelmassa esitelty Kainuulainen Työ- ja terveyskunnon toimintamalli toimii tiiviissä yhteistyössä Kairan kanssa ja tukee sitä sekä sen koordinoimia hankkeita. Yhteistyötä tehdään lisäksi muiden Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella toimivien työllisyyttä edistävien hankkeiden (esim. Tähtiklubi-hanke) ja Kainuun Liikunta ry:n terveysliikuntaa edistävien hankkeiden kanssa. Väestöryhmien välisten terveyserojen kasvu ja ennen kaikkea työkunnon heikkeneminen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä käynnistivät vuonna 6 Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallinnoiman ja Esr-rahoitteisen Kainuulainen työkunto n, jossa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä, tavanomaisia palveluita tehokkaampia moniammatillisia toimintamalleja. Hankkeessa tutkittiin ja koottiin kattavasti tietoa kainuulaisten pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien työ- ja terveyskunnosta. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla kainuulaisia työttömiä tuettiin työkunnon kohentamisessa ja motivoitiin heitä oman terveyskuntonsa kohottamiseen ja autettiin heitä löytämään erilaisia arkiliikunnan muotoja. Tutkimusten tuloksina tehtiin asiakkaista mm. seuraavia havaintoja: Terveystarkastuksessa käyneet: vertailu Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita = TYP 118 Työvoimatoimistojen asiakkaita = TVT 319 Yhteensä 437

6 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Kainuulainen työkunto- projektin tuloksia 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % % % % Ylipaino, bmi>25 54 % Kohonnut kolesteroli 48 % Kohonnut verensokeri 19 % Tule-sairaudet 76 % Hengityselimistön sairaudet 21 % 41 % MT-ongelmat Masennuskysely, bdi>19 17 % Sydän- ja vk-elimistö 45 % 38 % Tupakointi Alkoholin suurkulutus 13 % Sys. verenpaine 59 % 53 % Dias. verenpaine Tuloksia Kainuulainen työkunto- projektin terveystarkastuksista % Kpl BMI > 25 54,5 % 238 Tupakointi 45,3 % 198 Audit pist. > 19 12,8 % 56 Ilmoitetut tukija liikuntaelinsairaudet 76,4 % 334 Hengityselim. sairaudet,6 % 9 Mielenterveysongelmat 41,4 % 181 Masennuskysely, bdi > 19 16,9 % 74 Sydän- ja vk elimistön sairaudet 37,8 % 165 RR sys. > ,1 % 232 RR dia. > 89 58,8 % 257 fp-gluk mmol/l > 6,3 19,5 % 85 fp-kol mmol/l > 5 48,1 % 2 Asiakkaita yhteensä 437

7 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Työvoimatoimiston ja Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden terveyserot 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % % % % 56 % 5 % 49 %46 % Ylipaino, bmi>25 Kohonnut kolesteroli % 19 % Kohonnut verensokeri 78 % Tule-sairaudet 71 % 67 % 32 % MT-ongelmat 34 % Sydän- ja vkelimistö 48 % 36 % Tupakointi 71 % 5 % Alkoholin suurkulutus 33 % 59 % 58 % 55 % 48 % Sys. verenpaine Kainuulainen työkuntossa Audit- kyselyyn vastanneista ylittyi alkoholin suurkulutukseen viittaava 19 pisteen raja Typ:n asiakkaista n. 33 % :lla ja työvoimatoimistojen asiakkaista 5%:lla Dias. verenpaine TVT TYP Mielenterveyshäiriöitä ( mm. masennus, työuupumus, unihäiriöt, syömishäiriöt, muut mielenterveysongelmat/sairaudet)oli tai on ollut 41 %:lla tarkastetuista. Noin 17 % terveystarkastuksiin osallistuneista sai masennuskyselystä pistettä tai enemmän, mikä antaa viitteitä lievästä/keskivaikeasta masennuksesta. Kainuulainen työkunton terveystarkastuksiin osallistuneista yli 7 % ilmoitti kärsivänsä erilaisista tuki- ja liikuntaelimistön vaivoista/sairauksista, joista yleisimpiä olivat vaivat niska- ja hartiaseudulla ja selässä. Kainuulainen työkunto- projektin tulosten mukaan kokonaiskolesteroli >5 mmol/l oli koholla lähes 5 %:lla tutkimukseen osallistuneista. Kainuulainen työkunton alustavien tutkimustulosten mukaan terveystarkastuksiin osallistuneista ylipainoisia on yli 5 %.

8 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Terveystarkastuksiin osallistuneista systolinen (yläpaine) verenpaine >139 mmhg oli koholla yli 5 %:lla ja diastolinen (alapaine) >89 mmhg oli koholla n. 59 %:lla. Kainuulainen työkunto- projektissa työttömien työterveyskuntoa kartoitettiin lihaskunnon osalta Eurofit-testeillä ja kestävyyskuntoa testattiin epäsuoralla polkupyöräergometri testillä. Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskeisimpiä tuloksia keskiarvoina eri ikä-ryhmien ja sukupuolen mukaan testien viitearvoihin verrattuna. Käsipainoilla suoritettavan pystypunnerrustestin keskiarvotulokset N=361 3 Kohderyhmä Viitearvoissa keskiverto Toistoja M<41 M41-45 M46-5 M>5 N<41 N41-45 N46-5 N>5 Käden puristusvoimatestin keskiarvotulokset N= Kohderyhmä Viitearvoissa keskiverto 5 kg 4 3 M<3 M3-44 M45-54 M>55 N<3 N31-44 N45-54 N>55

9 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Jalkojen kyykkytestin keskiarvotulokset N=365 Toistoja Kohderyhmä Viitearvoissa keskiverto M<4 M4-44 M45-49 M>5 N<4 N4-44 N45-49 N>5 Selkälihastestin keskiarvotulokset N = Kohderyhmä Viitearvoissa keskiverto Toistoja M<3 M3-44 M45-54 M>55 N<3 N3-44 N45-54 N>55 Vatsalihastestin keskiarvotulokset N= Kohderyhmä Viitearvoissa keskiverto 25 Toistoja 15 5 M<4 M4-44 M45-49 M>5 N<4 N4-44 N45-49 N>5

10 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Maksimaalinen hapenottokyky eri ikäryhmillä (N=264) VO2max [ml/kg//min] ,9 29,2 27,1 25,1 26,1 26,1 23,3 21,9 < Miehet Naiset Ikä Kaikissa ikäryhmissä naisilla käden maksimaalinen puristusvoima jää alle keskitason kun taas käden kestovoima on keskitasoa parempi. Ikääntyneillä selkälihasten kunto on heikompi. Tulosten perusteella voidaan havaita nuorten ja keski-ikäisten naisten kunnon olevan keskitasoa kun taas nuoremmilla miehillä lähes kaikissa lihas-kunnon osaalueissa lihaskunto jää alle keskitason. Kestävyyskunto eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kyky tehdä työtä pitkäkestoisesti on heikko etenkin keski-iän ylittäneillä. Alentunut aerobinen kestävyys (< 25 ml/kg/min) rajoittaa kuormittavasta työstä selviytymistä. Alle ml/kg/min lisää sydänoireiden riskiä. Lisäksi vertailtaessa projektiin osallistuneita havaittiin selviä eroja motivaatiossa oman kunnon ja terveydentilan ylläpitämiseksi. Työvoimatoimistojen asiakkaat ovat motivoituneempia huolehtimaan omasta kunnostaan ja terveydentilastaan kuin Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Kuntotestauksessa käyneistä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista 62 % ilmoitti harrastavansa kuntoliikuntaa satunnaisesti tai ei lainkaan, kun taas Työvoimatoimistojen asiakkailla vastaava prosentti oli 35 %. Vaikuttavina tekijöinä voidaan osaltaan pitää Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden mahdollista pidempään kestänyttä työttömyyttä sekä moniongelmaisuutta. Projektissa havaittiin myös, että pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömillä on paljon terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja voimakkaampaa panostusta. Pitkään kestänyt työttömyys näyttää osaltaan vaikeuttavan tilannetta erityisesti moniongelmaisten osalta. Varhainen puuttuminen tilanteeseen työttömyyden alkuvaiheessa ehkäisee ongelmien pahenemista tai jopa kokonaan estää niiden syntymisen. Kainuulainen työkunto n tulokset osoittavat, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on runsaasti sairaita, vajaassa hoidossa tai kokonaan hoidotta olevia. Runsaasti sairauksia on paljastunut vasta, kun on alettu tutkia syitä huonoon työ- ja toimintakykyyn. Käytäntö on lisäksi vahvistanut sen, että pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluja usein huomattavan vähän. Karkeimpina esimerkkeinä ovat vuosia psykiatrisista sairauksista kärsineet, jotka eivät ole osanneet tai jaksaneet hakeutua vastaanotoille. Erityisen ongelmallista on, että pitkään hoitamattomana olleet sairaudet ovat usein ehtineet aiheuttaa vaikeasti hoidettavia tai pysyviä toimintakykyhaittoja.

11 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Projektin asiakkaille suoritetun kyselyn mukaan hankkeen toiminta ja erityisesti terveystarkastukset koettiin tärkeäksi ja projektin tarjoamien terveyspalvelujen kaltaisen toiminnan haluttiin jatkuvan (liitteet 1 ja 2 Asiakaskysely). Palveluiden sijoittuminen Kainuun työvoiman palvelukeskuksen yhteyteen koettiin sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta onnistuneeksi ja osallistumiskynnystä alentaneeksi ratkaisuksi. 3. HANKKEEN TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA KESKEISET KÄSIT- TEET Hankkeen tavoitteena on työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella. Hankkeen kokonaistavoitteena on kehittää ja juurruttaa Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelurakenteeseen toimintamalli, joka tuottaa pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien asiakasprosessiin tietoa asiakkaiden työ- ja terveyskunnosta sekä ohjaa heitä tarvittavien palvelujen piiriin. Näin hanke lievittää pitkittyneen työttömyyden seurausvaikutuksia sekä ehkäisee syrjäytymistä edistämällä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien erityisen vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja parantamalla heidän elämänlaatuaan. Ulottamalla kohderyhmälle suunnattu toiminta kattamaan koko Kainuun maakunta -kuntayhtymän alue edistetään alueellisen eriarvoisuuden vähentämistä sekä lisätään tasa-arvoa ja parannetaan mahdollisuuksia sijoittua työmarkkinoille. Hankkeessa kehitetään uusia palvelumuotoja ja edistetään sekä juurrutetaan verkostomaista yhteistyötä hyviä käytäntöjä levittämällä ja hyödyntämällä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuun työvoimatoimistojen pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnasteiset työttömät asiakkaat tai asiakkaat, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen (n. 1 7 henkilöä). Lisäksi kohderyhmänä ovat terveyskeskusten (terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit), työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskuksen (n. 6 henkilöä) ja sosiaalitoimen henkilöstöt. Heille järjestetään koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla he voivat tunnistaa ja seurata asiakaskuntansa syrjäytymisen uhkatekijöitä ja osaavat hyödyntää monialaista verkostoa asiakkaiden syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Keskeisenä käsitteenä on TYÖKUNTO, jolla tarkoitetaan henkilön psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvoinnin tilaa, joka mahdollistaa entistä paremmin arjen hallinnan, hyvän työ-, toiminta- ja terveyskunnon ja sitä kautta työllistymisen. Käsite sisältää myös työllistymisen ja työllistymisen onnistumisen vaativan kunnon. Toisena käsitteenä on TERVEYSKUNTO. Terveyskunto on tila, jota luonnehtii ensiksikin kyky suorittaa päivittäiset toiminnat tehokkaasti ja toisaalta se käsittää ominaisuudet ja kapasiteetit, jotka ovat yhteydessä hypokineettisten sairauksien ja tilojen ennenaikaisen kehittymisen vähäiseen vaaraan. Terveyskunto käsitteenä tässä hankkeessa liittyy tiiviisti fyysisen kunnon mittaamiseen.

12 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 4. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMET Hankkeen kohderyhmänä ovat Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuun työvoimatoimistojen pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnasteiset työttömät asiakkaat tai asiakkaat, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen (n. 1 7 henkilöä). Lisäksi kohderyhmänä ovat terveyskeskusten (terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit), työvoimatoimistojen, työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalitoimen henkilöstöt. Heille järjestetään koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla he voivat tunnistaa ja seurata asiakaskuntansa syrjäytymisen uhkatekijöitä ja osaavat hyödyntää monialaista verkostoa asiakkaiden syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi.. Kohderyhmä tavoitetaan Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuun työvoimatoimistojen sekä Kainuun työvoiman palvelukeskuksen kautta ja siellä työskentelevän henkilöstön asiantuntemuksella. Hankkeessa ei ole varattuna erityistä rahoitusta työvoimapoliittisten toimien toteuttamiseen. Näitä toimia toteutetaan tarvittaessa TYP:n kautta ja sen organisoimana. 5. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tavoite 1. Tuottaa ja juurruttaa Kainuulainen Työkunto n kokemusten ja tulosten pohjalta toimintamalli, jolla voidaan tarttua työttömien työllistymistä heikentäviin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpide 1. Mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille. Työ- ja terveyskunnon/sosiaalisen työkyvyn selvitys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa: Työvoimahallinnon asiakas ohjataan tarvittaessa ohjaavan terveydenhoitajan terveystarkastukseen, josta hänet ohjataan tarvittaessa a) lääkärintarkastukseen, b) työ- ja terveyskunnon arviointiin, c) psyk.sh./päihdetyöntekijän selvityksiin (liite 3: Prosessikaavio). Tuotetaan tietoa kainuulaisen pitkäaikaistyöttömän terveys- ja työkunnosta sekä sosiaalisesta työkyvystä. Lopputuloksena ovat asiantuntijoiden arviot ja kokonaiskäsitys henkilön työkunnosta. Tärkeää on, että koko tiimillä on yhtenevät käsitys asiakkaan tilanteesta ja hänen ohjaamisestaan jatkotoimenpiteisiin kuten koulutukseen, kuntoutustarpeen kartoitukseen/kuntoutukseen, eläkemahdollisuuksien selvitykseen tms.. Tämän vuoksi on tärkeää, että henkilöstö nivoutuu kokonaistiimiksi.

13 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Kootaan moniammatilliset (Monty) työryhmät, jotka työskentelevät fyysisesti Itä-, Länsi- ja Ylä- Kainuun työvoimatoimistoissa sekä Kainuun työvoiman palvelukeskuksessa. Moniammatillisen työryhmän toiminnassa kehitetään ja sovelletaan myös erilaisia tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia (videoneuvottelut ja konsultaatiot jne.). Työryhmä koostuu työvoimatoimistojen henkilökunnasta ja hankkeen kautta palkattavasta henkilöstöstä (huomioiden myös muut yhteistyökumppanit). Tällä yhteistyöllä varmistetaan se, että toimenpiteet muotoutuvat osaksi olemassa olevaa toimintaa ja että työtavat ja menetelmät kehitetään nykyisen henkilöstön kanssa yhteistyössä. Moniammatillisessa työryhmässä asiakasprosessiin kootaan arvioinneissa tuotettu tieto asiakkaan työja terveyskunnosta, sosiaalisesta työkyvystä sekä työhallinnon ja sosiaalitoimen tiedot asiakkaasta asiakasprosessin eteenpäin viemiseksi Hankkeen kautta palkattava hankehenkilöstö: 3 ohjaavaa terveydenhoitajaa, 1 terveyskunnon koordinaattori/aktivaattori, 1 psyk.sh./päihdetyöntekijä sekä 1 projektipäällikkö ja 1 projektisihteeri. Perustelut hankehenkilökunnan määrälle ja rakenteelle. Henkilökunnan rakenne ja määrä on arvioitu toteutettavien tavoitteiden perusteella seuraavasti: ohjaavat terveydenhoitajat (3 kpl), psyk.sh./päihdetyöntekijä ja terveyskunnon koordinaattori/aktivaattori (+ nykyisestä henkilöstöstä: sosiaalityöntekijät ja työvoimaneuvojat) muodostavat työtiimin, jolla on yhteisvastuu toteuttaa kokonaisvaltainen työ- ja terveyskunnon työmenetelmä (tarkastukset, tutkimukset, arvioinnit, ohjaava liikunta ja ohjaaminen palveluiden piiriin), joka on käyttöönotettavissa TYP:n, työvoimahallinnon, julkisen palvelujärjestelmän sekä hankkeen yhteistyötahojen välillä ko. kohderyhmän palveluissa. Projektipäällikkö vastaa koko hankkeen etenemisestä, sen koossa pysymisestä, sisällön oikeansuuntaisuudesta, kilpailuttamisesta ja muista hankkeen hallinnointiin liittyvistä toimista käyttäen apunaan projektisihteeriä. Ohjaavat terveydenhoitajat (3 kpl): (Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuu) kohderyhmän terveystarkastukset ja ohjaamiset lääkärin tutkimuksiin, yksilöllinen tuki, jatko-ohjaus, tutkimustiedon tuottaminen omalta erikoisalaltaan, terveyskasvatus, uusien menetelmien kehittäminen, toiminnan juurruttaminen, Monty -työskentelyyn, osallistuminen, koulutus Kainuun alueella (terveydenhoitajat, sos. ja työvoimahallinnon työntekijät, kolmas sektori) Psyk.sh./päihdetyöntekijä: testaukset. vastaanottotoiminta, ohjaus jatkotoimiin, Monty työskentelyyn osallistuminen, keskustelut/asiakastyö, toiminnan juurruttaminen, koulutus Kainuun alueella (terveydenhoitajat, sos. ja työvoimahallinnon työntekijät, kolmas sektori)

14 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Terveyskunnon koordinaattori/aktivaattori: kohderyhmän fyysisen terveyskunnon arviointien ja tulosten koordinointi ja raportointi, henkilökohtaiset suositukset liikunnasta kullekin testattavalle, liikuntaryhmien toiminnan koordinointi ja suunnittelu yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa, ohjaus jatkotoimiin, Monty työskentelyyn osallistuminen, Kainuulainen työkunto -hankkeessa kokeiltujen testauskäytäntöjen ja -toimintojen vieminen uuteen hankkeeseen, kuntotestaustoiminnan juurruttaminen osaksi työterveyshuollon toimintamallia, koulutus Kainuun alueella (terveydenhoitajat, sos. ja työvoimahallinnon työntekijät, kolmas sektori) Projektipäällikkö: hallinnollinen vastuu hankkeen etenemisestä, rahoituksesta ja raportoinnista, tiedottaminen, kilpailutus Projektisihteeri: talousseuranta, hallinnollisia avustavia tehtäviä, osa tiedottamisesta Kaikki yhdessä: työmenetelmien ja arviointitiedon tuottaminen työvoimahallinnon henkilöstön kanssa, yhteistyö julkisen palvelujärjestelmän sekä muiden toimijoiden kanssa. Projektissa tarvittavat lääkäripalvelut ostetaan ja tarvittaessa asiakkaat ohjataan paikallisten terveysasemien vastaanottoon. Lääkäri: kohderyhmän lääketieteellinen tutkimus ja tutkimustiedon tuottaminen, asiantuntijuus asiakkaan jatkosuunnitelmissa ja määräaikaistarkistuksissa sekä Monty - työskentelyyn osallistuminen. Tavoite 2. Uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen. Toimintamallin kehittämisen perimmäisenä tarkoituksena on tunnistaa mahdollisimman varhain työttömien toimintakykyä heikentävät niin lääketieteelliset kuin psyykkiset ja sosiaalisetkin ongelmat, jotta kasautuneilta ja kroonisilta ongelmilta vältyttäisiin. Yhtenä yhteistyötä jarruttavana tekijänä on nähty osaamisen puute. Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus ei aina riitä sosiaalisen toimintakyvyn ja syrjäytymisen tunnistamiseen tai ehkäisyyn.. Työvoimahallinnossa ja sosiaalitoimessa terveydentilan ja työ- ja terveyskunnon sekä toimintakyvyn arviointiin ei osaaminen aina riitä. Vaikka yhteistyön tarpeellisuus on todettu eri tahoilla, osapuolten puhuma eri kieli ja erilainen toimintakulttuuri tuntuvat olevan myös käytännön verkostotyötä vaikeuttavia tekijöitä. Asiakkaiden eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy verkostoyhteistyössä vaatii sekä uusia toimintamalleja että uutta osaamista. Ensimmäisessä vaiheessa tunnistetaan pitkäaikaistyöttömän terveystarkastuksen tarve ja ohjataan hänet terveydenhoitajan ajanvaraukseen. Aloitteen terveystarkastuksesta voi tehdä asiakas itse tai mikä tahansa taho terveydenhuollossa, työvoiman palvelukeskuksessa, sosiaalitoimessa jne. Ensimmäisessä vaiheessa ohjataan terveystarkastukseen. Terveystarkastukset toteutetaan terveysasemilla/-keskuksissa ja sen suorittaa projektin ohjaava terveydenhoitaja (myöhemmin työttömien terveydenhuoltoon vastuutettu terveydenhoitaja).

15 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan arviointinsa mukaan eteenpäin prosessiin, jossa. arvioidaan monialaisessa yhteistyössä asiakkaan palvelutarve ja määritellään taho, joka toimii asiakkaan lähitukena ja vastaa seurannasta. Toimenpide 2. Koulutusmateriaalin tuottaminen/henkilöstön koulutus Terveydenhoitajien ja terveyskeskuslääkärien, sosiaalityöntekijöiden/ohjaajien ja työhallinnon työntekijöiden sekä muiden verkostotoimijoiden koulutus tunnistamaan ja seuraamaan asiakaskuntansa syrjäytymisen uhkatekijöitä ja hyödyntämään monialaista verkostoa asiakkaiden syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi ja palvelutarpeen tunnistamiseen. Psyykkisen puolen arvioinnin sisällyttäminen hankkeeseen on tarpeellista, sillä mt-puolen asiantuntijuutta on nykyisessä hankkeessa kaivattu.. Sairauslomien sekä erilaisten työ- ja toimintakykyä edistävien ja ylläpitävien kuntoutusmahdollisuuksien hyödyntäminen työttömien työterveyshuollossa otetaan yhdeksi henkilöstökoulutuksen osa-alueeksi Koulutuksen toteutus Terveyskeskusten (terveydenhoitajat ja terveyskeskuslääkärit), työvoimatoimistojen, työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalitoimen henkilöstölle järjestetään koulutustilaisuuksia (esim. 2 x 1 seminaaripäivän kokonaisuuksia vuosittain projektin aikana). Koulutuksen sisällössä painotetaan erityisesti työttömien terveydenhuollon sekä syrjäytymisen kysymyksiä. Toteutus v Tavoite 3. Tietopakettien kokoaminen. Työttömien toimintamahdollisuuksiin, työterveyshuoltoon ja kuntouttamismahdollisuuksiin liittyvää informaatiota on verrattain runsaasti. Se on kuitenkin eri toimijoiden tuottamaa (Kela, järjestöt, vakuutusyhtiöt jne.), hajallaan ja siten vaikeasti saavutettavaa. Hankeen yhtenä tavoitteena on koota hajallaan olevaa informaatiota kokonaisuuksiksi työtekijöiden ja työttömien käytettäväksi. Toimenpide 3. Koulutuksen ohella työttömien työterveyshuoltoa ja erilaisia kuntouttamis- ja toimintamahdollisuuksia käsittelevän tiedon kokoaminen helposti saatavilla olevaksi kokonaisuudeksi tekee mahdolliseksi sen, että työtekijöillä on tarpeeksi tietoa ja taitoa ohjata ja neuvoa asiakasta myös oikeisiin jatkotoimenpiteisiin. Esimerkiksi peruspalvelualan henkilöstön on hyvä oppia tuntemaan työttömien työ- ja terveyskunnon problematiikkaa.

16 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Kootaan työttömille tietopaketti erilaisista toimintamahdollisuuksista sekä eri tilanteissa käytettävissä olevista palveluista yhteystietoineen. Tietopaketit tuotetaan sekä julkaisuina että sähköisessä muodossa. Tavoite 4. Uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät Terveysongelmat lisääntyvät koko ajan vaikka ihmisillä on saatavilla tietoa terveyteen liittyvistä asioista ehkä enemmän kuin koskaan. Toivottavaa vaikutusta terveyskäyttäytymisessä ei ole havaittavissa. Syynä voi olla perinteisten terveyskasvatusmenetelmien heikko vaikuttavuus. Työttömien kohdalla perinteiset menetelmät eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia keinoja sillä työttömyyden problematiikasta ja erityispiirteitä johtuen, esim. heikko taloudellinen tilanne, kouluttamattomuus, syrjäytyneisyys, oman elämän hallinnan puute sekä sosiaalinen ja terveydellinen moniongelmaisuus vaikuttavat toimintamahdollisuuksiin vaikka motivaatiota olisikin. Toisaalta on havaittavissa myös selkeää motivaation puutetta työ- ja terveyskunnon ylläpidossa. Toisaalta esim. monet nuoret työttömät eivät koe terveyttä arvona merkittäväksi. Toimenpide 4. Kehitetään uusia, vaikuttavampia terveyskasvatusmenetelmiä ja juurrutetaan ne osaksi terveystarkastuksesta alkavaa palveluprosessia. Menetelmiä ovat arvokeskustelut ja arvovalinnat, opastus, kurssit, kädestä pitäen ohjaus, sitouttaminen, ryhmäytyminen / ryhmäyttäminen, koko ryhmän palkitseminen esim. painonhallintaryhmissä, asiakaslähtöisten tavoitteiden asettelu ja keinojen valinta, tiivis yhteistyö asiakkaan kanssa toimivien asiantuntijoiden kanssa saavutettavuuden parantaminen myös syrjäseuduilla, seuranta ja palaute, työttömän Työkykyindeksin käyttäminen, tilanteeseen ja hetkeen tarttuminen, läsnä oleminen ja aito välittäminen. Kootaan tietoa alueen liikunnallisista toiminnoista ja toimijoista sekä tiedotetaan niiden tarjoamista mahdollisuuksista kohderyhmälle. Kartoitetaan ja suunnitellaan työttömille suunnattuja liikuntamahdollisuuksia koko Kainuun alueella yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Opastetaan asiakasta liikuntaan ja terveysliikuntaan liittyvissä kysymyksissä ja ohjataan eteenpäin alueellisille liikuntaneuvojille (Kainuun liikunta ry:n hanke). Henkilökohtaiset suositukset liikunnasta testien pohjalta kullekin testattavalle. 6. HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Hankkeen tuloksena syntyy ja juurtuu käytäntöön Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Kainuun alueen työhallinnon sekä eri yhteistyötahojen yhteistyönä asiakkaan tarpeista lähtevä terveydenhuollon toimintamalli ja palvelukokonaisuus Kainuun maakunta -kuntayhtymän alueella. Asiakkaiden työnkunto ja terveyskunto saadaan selville ja heidän palveluprosessinsa selkiytyy. Työntekijät saavat tietoa ja konkreettisia työvälineitä asiakasprosessin läpivientiin ja sen edelleen ohjaukseen. Saadun tiedon perusteella työnhakijan mahdollisuudet aktiivisesti ylläpitää ja kohentaa omaa työ- ja terve-

17 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 yskuntoaan kasvavat. Tämä lisää mahdollisuuksia työllistymiseen ja omaan elämänhallintaan sekä ehkäisee syrjäytymistä. Hanke edistää rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Vaikutuksena toimintamalli vakiintuu ja kohderyhmän kokonaishyvinvointi lisääntyy. Väestöryhmien väliset terveyserot kaventuvat. Kohderyhmän elämänhallinta- ja työllistymiskyky paranee sekä syrjäytymiskehitys vähenee. Työllistymismahdollisuudet paranevat. Asiakasprosessi nopeutuu ja tehostuu. Hanke edistää osaltaan alueellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Pitemmällä aikavälillä terveysmenot pienenevät. Hankkeen tuottaman tiedon avulla voidaan varmistua työvoiman työkykyisyydestä ja soveltuvuudesta työhön ja siten varmistaa osaltaan osaavan ja toimintakykyisen työvoiman saatavuutta. 7. HANKKEEN SUHDE LAKISÄÄTEISESTI TUOTETTAVAAN TOIMIN- TAAN Hanke ei tuota päällekkäistä toimintaa muun julkisen sektorin kanssa, vaan hankkeella kehitetään ja levitetään käytäntöön kohderyhmää erityisesti tukevia toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia. Hankkeen toiminnat toteutetaan tiivisti yhdessä nykyisten toimijoiden kanssa ja tulokset hyödynnetään osaksi nykyistä palvelujärjestelmää. Hanke tuottaa lisäarvoa palveluiden kehittämisessä paremmin kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Tavoitteet tähtäävät erityisesti Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjeen (16.3.6) mukaisen toiminnan käynnistämiseen ja sitä tukevien tavoitteiden kehittämiseen. Hanke tuottaa konkreettisen moniammatillisen toimintamallin kohderyhmän terveydenhuollosta sekä terveys- ja työkyvyn arvioinnista ja juurruttaa sen käytäntöön Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella.. Mallin avulla toteutetaan oikeanlaisia, kohderyhmää hyödyntäviä jatkotoimenpiteitä ja palveluprosesseja. Hanke arvioi tiiviisti omaa toimintaansa ja kehitettäviä menetelmiä sekä mittausten ja tutkimusten kautta saavutettua tietoa. 8. TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Hankkeessa tiedotetaan aktiivisesti. Hankkeen alussa tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä ja sen tavoitteista kohderyhmälle, yhteistyökumppaneille ja muulle väestölle. Tiedottamisen muotona ovat tiedotteet, esitteet, mahdolliset julkaisut ja esiintymiset eri tilaisuuksissa. Ohjausryhmälle tiedotetaan kussakin ohjausryhmän kokouksessa sekä eri toimijoiden omissa johto- ym. ryhmissä. Projektin tilannekatsauksia järjestetään projektin edetessä. -sivuille laaditaan hankesivut. Henkilöstölle tiedottaminen hoidetaan intranetin kautta, maakunta -kuntayhtymän henkilöstölle Kaima.fi kautta ja työvoimakeskuksen vastaavien sivujen kautta. Hankkeen loputtua tiedotetaan hankkeen tuloksista ja tulevista jatkotoimista. Hankkeelle laaditaan tiedotussuunnitelma hankkeen alussa.

18 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 9. SEURANTAJÄRJESTELMÄ JA VAIKUTTAVUUSARVIOINTI Hyvinvoinnin tilaa seurataan määriteltyjen indikaattoreiden avulla (Kainuun maakuntasuunnitelma ja -ohjelma) Työkunto- ja terveyskunto tulee huomioiduksi väestöryhmien välisten terveyserojen analyysissä, jonka toteuttaa Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa Kansanterveyslaitos. TYP:n toiminnan arviointia toteuttaa Stakes, johon myös tämä hankkeen vaikuttavuusarviointi sisältyy. Tilastot niin työvoimahallinnosta kuin sosiaali- ja terveydenhuollosta kertovat kohderyhmän tilanteesta ja muutoksesta. Hankearvioinnin yhteydessä kehitetään tarvittaessa kohderyhmäkohtainen seurantajärjestelmä. Hankearviointi tapahtuu itsearviointina, johon osallistuu myös ohjausryhmä.. OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmä vastaa hankkeen etenemisestä ESR rahoitusohjeen mukaisesti. Ohjausryhmä muodostetaan seuraavista tahoista. Henkilöt nimetään hankkeen alussa. Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimialan edustajat 2-4 hlöä Työvoimahallinto/Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuu TYP edustajat Yhteistyötahojen (Kainuun liikunta, Kainuun työterveys) edustajat Hankehenkilöstön edustajat Rahoittajan edustus (TE-keskus): hankkeen valvoja ja ESR koordinaattori Asiakkaiden edustajat 2-3 henkilöä Ohjausryhmän kokouksista laaditaan esityslistat ja pöytäkirjat ja ne toimitetaan kaikille ohjausryhmään nimetyille. Ohjausryhmä kutsutaan koolle heti hankkeen käynnistyessä. Ohjausryhmälle tiedotuksessa (muistiot, välikatsaukset ym.) käytetään etupäässä sähköpostia. 11. HANKKEEN HALLINNOIJA Hankkeen hallinnoijana toimii Kainuun maakunta -kuntayhtymä, sosiaali- ja terveystoimi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa 8 kunnan sosiaali- ja terveystoimesta ja näin olleen toteutusalueena on koko maakunta lukuun ottamatta Vaalaan kuntaa.. Hallinnoija toimittaa rahoitussitoumuksen rahoittajalle. Sitoumus hankkeen rahoituksesta on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa KUSTANNUSARVIO Omarahoitusosuus on laskettu 12,5 % mukaan ja ESR:n osuus 87,5 % mukaan ESR:n oikeuttavista kustannuksista (liite 4: Budjetti).

19 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Hankesuunnitelma /19 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi Tuomo Pääkkönen sosiaali- ja terveysjohtaja

20 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 1(7) Kainuulainen työkunto projekti Kuntotestauksen järjestelyt toimivat mielestäni hyvin Ei vastausta Kuntotestauksesta saamani palaute oli mielestäni riittävää Kuntotestaus on saanut minut kiinnittämään enemmän huomiota terveys- ja liikuntatottumuksiini

21 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 2(7) Kainuulainen työkunto projekti Kuntotestaus oli mielestäni tarpeellinen Kuntotestaus tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin Terveystarkastus antoi oikean kuvan terveydentilastani

22 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 3(7) Kainuulainen työkunto projekti Terveystarkastuksen järjestelyt toimivat mielestäni hyvin Terveystarkastuksesta saamani palaute oli mielestäni riittävää Terveystarkastus on saanut minut kiinnittämään enemmän huomiota terveydentilaani ja terveystottumuksiini

23 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 4(7) Kainuulainen työkunto projekti Terveystarkastus oli mielestäni tarpeellinen Terveystarkastus tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin Lääkärintarkastus antoi oikean kuvan terveydentilastani

24 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 5(7) Kainuulainen työkunto projekti Lääkärintarkastuksen järjestelyt toimivat mielestäni hyvin Lääkärintarkastuksesta saamani palaute oli mielestäni riittävää Lääkärintarkastus on saanut minut kiinnittämään enemmän huomiota terveydentilaani ja terveystottumuksiini

25 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 6(7) Kainuulainen työkunto projekti Lääkärintarkastus oli mielestäni tarpeellinen Lääkärintarkastus tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin Projektin henkilöstö oli asiantuntevaa ja ammattitaitoista

26 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 1 7(7) Kainuulainen työkunto projekti Julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmä vastaa tarpeitani Julkisen terveydenhuollon tarjoamat palvelut ovat saavutettavissa hyvin Työttömät tarvitsevat omia terveydenhuoltopalveluja

27 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 2 Kainuulainen työkunto Kooste asiakaspalautekyselyn avoimista vastauksista Jos vastasit väittämään Työttömät tarvitsevat omia terveydenhuoltopalveluja / (4 tai 5), kerro mitä omia palveluja Kyllähän kunnon työnantajat käyttävät Maternaa, Terveystaloa ym. yksityisiä (miksihän?) eikä maksa mitään asiakkaalle. Terveystarkastukset esim verikokeet + muut jos tarvis ja vuosittaiset lääkärintarkastukset, koska yksityispalveluihin työttömillä ei varaa Terveydenhoitaja, hammaslääkäri, mielenterveyshoitaja, ravitsemusterapeutti, liikuntaohjaaja/elämänhallintaneuvoja Säännöllinen terveystarkastus Ainakin vuosittaiset terveydentarkastukset + tarvittaessa lääkärikäynti. Työssäkäyvillä on työterveydenhuolto, työttömillä ei ole kuin terveyskeskus, joka on myös töissäkäyvien käytettävissä Kuntoutus-terveydenhoitaja-lääkäripalveluja. Psykologin palveluja - mielenterveyspalveluja Virkistys- ja kuntoutustoiminta. Rahoitusjärjestelyjä Työttömille kerran vuodessa perusteellinen lääkärintarkastus, KIIREETÖN vastaanotto, niin kuin tämän projektin lääkärintarkastus. Ehkä omat terveydenhoitajat ja lääkärit olisivat tarpeen Työttömille esim terveydenhoitajan vastaanotto säännöllisin väliajoin (1v) ja jos "ongelmia" terveydenhoitaja varaa ajan lääkärille. Terveydenhoitajalta tulisi kirje kotiin vastaanottoajasta - asiakkaan ei tarvitsisi huolehtia ajanvarauksesta. Työttömät eivät ole työterveyshuollon alaisia. Hyvä terveys ensisijaista työnhakijalle, vajaakuntoista/sairasta ei huolita töihin. Peruspäivärahalla ei varaa sairaanhoitokuluihin. Kaikki syrjäytyneet työttömät puolueettoman lääkärin tutkimuksiin, työvoimaneuvojan aktiivinen toiminta laittaa lähete. Ohjattuja liikuntaryhmiä säännöllisesti kunnon kohottamiseksi. Kunnalle kuntosali, jota voisi käyttää kuntalaiset Oma kuntokartoitus/lääkärin tarkastus Työkunnon kuntoutusta. Henkistä kuntoutusta Oman terveydenhoitajan ja kuntohoitajan Yleiskunto, onko henkilö työkuntoinen Ainakin terveydenhoitaja, mahd säännölliset tarkastukset. Terv hoitaja voisi ohjata tarvittaessa lääkärille. Terveystarkastuksiin tulisi kutsua, useimmat työttömät eivät niihin itse hakeude (Hammaslääkäri -> nopeampaa palvelua kuin esim jossain tk.ssa, yksityiselle ei varaa mennä, jossa palvelu nopeampaa). Kuntouttavaa (fyysistä/henkistä) toimintaa, aina ajoittain kunnon ja mielenterveyden tutkimista/testaamista. "Syrjäytymistä" ehkäisevää toimintaa. Kartoitettava perusteellisesti henkinen hyvinvointi ja riittävän ajoissa tarjottava mielenterveyspalveluja Voisi olla säännöllisiä terv tarkastuksia esim 1krt/vuosi ainakin yli 45-vuotiaille ja kuntotestauksia vaikkapa joka 3. vuosi. Pakolliset kuntotestaukset luullakseni motivoisivat "sohvaperunoita" liikkumaan enemmän ja näin ennaltaehkäisisivät sairauksia. Liikunta on parasta huumetta!! Säännöllinen tarkastus silloin kun asiakkaalla on oma motivaatio asiaan. Kehitynkö enkö kehittynyt?? Perusteellisia lääkärintarkastuksia: iän ja sukupuolen huomioon ottaen tarvittavia verikokeita yms. Sekä tietoa terveellisisitä elämäntavoista, tietoa selviytymisestä ja hoitomahdollisuuksista. Päihderiippuvuuksien, mielenterveysongelmien sekä muiden asioiden hoidosta Esim terveydenhoitajan palvelut/opastus olisi hyvä, vaikkapa sitten vain puhelimitse saatava (työttömien psyykkiseen terveyteen tulisi myöskin kiinnittää tarkempaa huomiota), työttömyys -> masennus -> lisää työttömyyttä (pidempää sellaista). Olisi hyvä jos olisi lääkärintarkastus 3-4 vuoden välein. Olisi tosi kiva kun joku kysyisi että mitä sulle kuuluu! Kuntoutusta Säännöllisiä, ilmaisia tarkastuskäyntejä. Kuntosalikäyntejä/vesijumppaa säännöllisesti ja ilmaiseksi. Verenpaineen, kolesterolin, verensokerin yms. Mittauksia. Pienille paikkakunnille erillisen lääkärin tmv. työttömille joilla halua jatkotoimenpiteisiin saadakseen edes jonkinlaisen työkunnon. Kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa, kunnanlääkärille voi valittaa vain yhdestä vaivasta yhdellä käyntikerralla.

28 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 2 Kainuulainen työkunto Jos ihminen on vaarassa syrjäytyä, alkoholisoitua tai masentua, saattaa pienikin toimenpide auttaa elämän polulla eteenpäin. Oma terveyspalvelu työvoimatoimiston asiakkaille. Työkyvyttömät pois listoilta. Työttömillä voisi olla oma "työterveyshoitaja", jolle voisi kertoa pienempiä vaivoja. Vaivoja jää potemaan kotiin kun ei ole pakko olla työkuntoinen ja terveyskeskukseen ei tule lähdettyä pienempien vaivojen takia. Kun on pitkäaikaistyötön niin työkunto laskee fyysisesti ja myös psyykkisesti. Siksi on varoen lähdettävä etenemään työmaailmaan, johon nyt olen itse tällä hetkellä pyrkimässä. Tämä kurssi missä olen on antanut minulle mielenvirkeyttä. Mutta myös joku liikuntaryhmä olisi hyvä myös fyysisen kunnon kannalta ja esim fysioterapeutilta hieronta, selkä ei ole kovin hyvä, tai joku muu vastaava kuntoutus. Säännölliset terveystarkastukset ja samassa myös mielenterveydelliset asiat pohdittais tarkemmin, pidemmältä ajalta kuin mennyt vuosi tai pari. Samanlaiset palvelut kuin työssä vakituisesti käyvillä. Työterveyshuollon palvelut. Kain. työkuntoprojektia Työkyvyn ylläpitoon tähtäävää palvelua Kehittämisehdotuksia? Parannettavaa? Talviajaksi kuntopiirejä ja ryhmiä, kuten ennen Pilke ym projektissa Lääkärissä käynti 1krt/vuosi, tehään kaikki tutkimukset. Pieninä ryhminä kuntakohtaisesti (sosiaalinen kanssakäyminen). Kuntotestaukselle sama juttu. Seuranta terveydestä pidemmältä ajalta. Siis useammalta vuodelta! Kiitos! Työttömille liikuntaryhmiä, jotka ei maksullisia. Painonhallintaryhmiä Kuntotestit (2 kertaa vuodessa) Terveydenhoitajalle mennessä täytettävät paperit olisi mielestäni parempi täyttää kotona, koska silloin voisi rauhassa täyttää paperit ja jäisi enemmän aikaa itse terveystarkastukseen. Työttömille oma työttömien terveyshuolto Matkaseteleitä enemmän. Seuranta. Kiitos tästä projektista -> pääsin kuntoutukseen tämän ansiosta! Oma lääkäripalvelu, työttömille maksuttomat terveyspalvelut, helpotusta erikoissairaanhoitoon, oikeus saada korvaujsetta omista röntgenkuvista ttietoja kuntoutukseen ym tutkimuksiin mennessä. Hammaslääkärille pääsy helpommaksi - jonotus nyt yli vuoden mittainen. Terveystarkastus ilmottautuminen n tapaan kuin työvoimatoimistoon. Mielestäni toimi hyvin, eipä tule mitään erityistä mieleen Henkilöstöön lisättävä psykologi Omassa kunnassa tietenkin määräaikoina onhan keksitty siirrettäviä laitteita. Meille rapakuntoisille testaus olisi vieläkin tärkeämpää, jotta huomaisimme mitä on tehtävissä, voisimme tukea toisiamme. Kehittäkää vain ja laajentakaa toimintaanne, olette oikealla asialla!!! Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Kainuulainen työkunto in! Toivon vastaavanlaista jatkossakin! Lisää hiukan leikki, huumoria, suvaitsevaisuutta mukaan innostusta luomaan, kuvia unohtamatta. Kaikkki mennyt hyvin. Toivottavasti saatte uusia ihmisiä innostumaan työkuntoin mukaan. Kuvittelin meneväni lääkärintarkastukseen, enkä työnvälitykseen Luullakseni työttömät eivät ole tietoisia ko projektista. Lisää intoa (päätellen kun ryhmä on niin pieni). Jos rahaa on käytettävissä niin enemmän kuntosali-, vesijumppaharrastusta viikko-ohjelmiin. Mukaan houkutuksena voisi olla esim tarjottavana kahvitus. Hyvin kehitelty, liikuntaryhmä sai minut aloittamaan harrastuksen, elämäntavat muuttuivat ensimmäisen kuntotestin jälkeen. Nyt mieli on virkeä, uni tulee helposti ja pystyin aloittamaan opiskelun. Siis liikunta ja terveellinen ruokavalio oli lääkettä masennukseen jonka takia olin "työkyvytön", siis mikään ei kiinnostanut. Seuranta! Olisi mukava tietää onko asiat parempaan suuntaan.

29

30 Kainuun maakunta -kuntayhtymä LIITE 4 KaiTo S73 n budjetti Tukikelpoiset kustannukset v. 8 v. 9 v. Yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Tukikelp. kustannukset yht Tukikelvottomat kustannukset Kustannukset yhteensä Tukikelp. kust. rahoitus v. 8 v. 9 v. Yhteensä ESR 87,5 % Kuntayhtymä 12,5 % Tukikelp. kust. rahoitus yht Tukikelv. kust. rahoitus Kainuun maakunta -kuntayhtymä Rahoitus yhteensä