Arjen turvaa kunnissa

Transkriptio

1 Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen loppuraportti Lapin aluehallintovirasto

2 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa. Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Arjen turvaa kunnissa -hankkeen loppuraportti Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Rovaniemi 2015

3 Aluehallintovirasto Tekijät Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaup./pelkosenniemen kunta Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Marja Mathlein, Tornion kaupunki Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Julkaistu Rahoittaja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoituspäätöksen päivämäärä, diaarinumero ja hankenumero , 2631/ , Julkaisun nimi Arjen turvaa kunnissa. Hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Tiivistelmä Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa ( ) kehitettiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla lisätään kuntalaisten arjen turvaa ja monipuolistaan palvelutuotantoa. Toimintamalli perustuu olemassa olevien resurssien hallintaan ja painopisteen siirtämiseen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Malli palkittiin European Public Sector Award kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin selättämiseksi. Toimintamalli arvioitiin verkostoinnovaatioksi, joka rikkoo siilohallintomentaliteettia ja yhdistää sekä maaseudun että hyvinvoinnin haasteet tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Toimintamalli rakennettiin pilottikunnissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Pudasjärvellä ja Torniossa. Toimintamallin ydin on laaja yhteistyö kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon, järjestöjen, kyläyhdistysten, oppilaitosten, seurakunnan ja yrittäjien välillä sekä useiden hankkeiden valjastaminen yhteisiin tavoitteisiin. Pilottikunnissa sovittiin tärkeimmistä kehittämisen kohteista, joita olivat muun muassa lasten ja lapsiperheiden palvelut, ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja työllisyyden lisääminen. Näihin kehittämiskohteisiin rakennettiin palvelukokonaisuudet avoimessa verkostoyhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintamalli tiivistetysti: 1. Kokonaisvaltaisen tietopohjan kokoaminen paikallisista tarpeista ja ongelmista - Sähköinen hyvinvointikertomus: eri ministeriöiden ohjelmat, seurantaindikaattorit ja paikalliset kartoitukset 2. Yhteisten tavoitteiden määrittely - Poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä johtoryhmä 3. Palvelukokonaisuuksien rakentaminen yhdessä sovittuihin painopistealueisiin - Toimijatreffit: kaikille toimijoille avoin tilaisuus, jossa kootaan palvelutarjotin 4. Päätöksenteko ja seuranta - Painopisteet kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun - Palvelukokonaisuudet sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja indikaattorien seuranta Johtopäätökset: Kunnissa on enemmän resursseja kuin uskotaan. Erityisesti järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen määrä on suuri. Resurssit ovat suunnattavissa kuntien ja kuntalaisten tueksi. Kunnissa toimii kymmeniä hankkeita, jotka ovat valjastettavissa yhteisiin tavoitteisiin. Kunnanjohtajan on otettava kokonaisuus haltuun. Kunnanjohtaja tarvitsee aisaparikseen koordinaattorin, joka tuntee toimijat, kutoo verkostoja ja yhdistää voimavaroja. Kunnanjohtajat ja yhteistyökumppanit näkevät toimintamallissa mahdollisuuden tuottaa lähipalveluja aiempaa tehokkaammin. Yhteistyötapaamisissa palvelutarjottimia rakennettaessa havaittiin, että kunnat, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat esimerkiksi lapsiperheille suunnattuja palveluja samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluja. Yhteisellä suunnittelulla ja voimavarojen yhdistämisellä saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Tämä lisää taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta sekä kuntalaisten hyvinvointia. Myös kansalais- ja järjestötoiminta vahvistuu. Toimintamallin laajempaan jalkauttamiseen valmistellaan hankekokonaisuutta Lapin liiton johdolla. Kokonaisuuteen on suunniteltu kuuluvan paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen liittyvässä Lapin SOTE-SAVOTTA -hankkeessa yhteistyöhön perustuvana lähipalvelujen toteuttamiskeinona. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hallinnoijana toimi Lapin aluehallintovirasto. Rahoituksen myönsivät Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallista on tehty myös viritysopas kunnille sekä suomeksi että englanniksi. Kuntien Viritysoppaat osoitteissa: Asiasanat Hyvinvointi, maaseudun suunnittelu, sisäinen turvallisuus, turvallisuus, yhteistyö, verkostoituminen

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustat Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Arjen turvaa kunnissa -hanke Tekninen toteutus Toimintamalli ja sen elementit Kokonaisvaltainen tietopohja Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet Päätöksenteko ja seuranta Johtopäätökset...35 Lähteet...39 Liitteet...42

5 Arjen turvaa kunnissa -hankkeen perustiedot Hallinnoija Hankeen suunnittelu Lapin aluehallintovirasto Timo E. Korva, Lapin AVI Seppo Lehto, Lapin AVI Veli-Matti Ahtiainen, SPR Rauno Kuha, MTT Rahoitus Ohjelma Toimintalinja 3 Toimenpide 321 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Toteutusalue Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa (Pudasjärvi) Tavoite Hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa Pilottikunnat Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Posion kunta Pudasjärven kaupunki Tornion kaupunki Hankehenkilöstö Projektipäällikkö Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Projektityöntekijä Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Projektityöntekijä Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Projektityöntekijä Marja Mathlein, Tornion kaupunki Projektityöntekijä Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaupunki/pelkosenniemen kunta Toteutusaika: Yhteistyötahot: Julkisen sektorin, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 5

6 1. Johdanto Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa ( ) kehitettiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla lisätään kuntalaisten arjen turvaa ja monipuolistetaan palvelutuotantoa. Malli perustuu olemassa olevien resurssien hallintaan ja painopisteen siirtämiseen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Toimintamalli palkittiin European Public Sector Award kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin selättämiseksi. Toimintamalli arvioitiin verkostoinnovaatioksi, joka rikkoo siilohallintomentaliteettia ja yhdistää sekä maaseudun että hyvinvoinnin haasteet tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kehitetyllä toimintamallilla haetaan lisäarvoa paikalliseen hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön tehostamalla olemassa olevien resurssien käyttöä. Kehittämistoiminnan keskeinen kysymys oli: Pystytäänkö vähemmillä tai samansuuruisilla resursseilla lisäämään ja parantamaan maaseudun palvelujen laatua koordinoimalla eri tahojen toimintoja ja rakentamalla niistä käyttäjälähtöisiä palvelukokonaisuuksia? Toimintamallia kehitettiin Lapissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla ja Torniossa sekä Pohjois- Pohjanmaalla Pudasjärvellä. Pilottikunnissa käynnistettiin määrätietoiset toimenpiteet olemassa olevien yhteisten resurssien paremman hyödyntämiseksi ja turhan byrokratian karsimiseksi. Työ tehtiin kunnan johdon, kunnan eri toimialojen, järjestöjen, yhdistysten, seurakunnan, oppilaitosten sekä elinkeino- ja viranomaistoimijoiden yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistui sekä paikallisia että alueellisia toimijoita. Esille nousi muun muassa huomioita siitä, että kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt tarjoavat lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluita kunnan samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluita. Suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja yhdistämällä resurssit saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Jo ensimmäisissä kokouksissa heräsi kysymys, miksi näin ei ole toimittu aikaisemmin? Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin idea on hyvin yksinkertainen. Kootaan kaikki toimijat yhteen ja päätetään yhdessä, mikä on arjen turvan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeintä. Kunta ja muut toimijat pääsevät yhteistyöhön, jossa ihmisten tarpeita katsotaan kokonaisuutena. Resursseja yhdistämällä voidaan siirtyä kalliista korjaavasta työstä kohti ennakoivaa työotetta. Yhdessä sovittuihin kehittämiskohteisiin saadaan myös helpommin lisärahoitusta hankkeiden muodossa, kun eri tahot ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään. Laaja-alaisen yhteistyön kautta löydetään helpommin hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty eripuolilla Suomea. Yhteistyössä syntyy jatkuvasti myös uusia paikallisia yhteistoimintamalleja, joilla arjen turvaa voidaan parantaa ja joille vain mielikuvitus asettaa rajat. Kyse ei ole vain kustannusten säästöstä, vaan tavoitteena on saada kuntalaisille parempaa palvelua ja arjen turvaa. Yhteisten onnistumisten kautta päästään positiiviseen kierteeseen. Ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä, joita voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Tämä loppuraportti esittelee Arjen turvaa kunnissa -hanketta ja siinä kehitettyä toimintamallia. Luvussa kaksi taustoitetaan uuden toimintamallin tarvetta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Luvuissa kolme ja neljä esitellään hankkeen tavoitteita sekä hankehallintoon liittyviä asioita. Luvussa viisi tarkastellaan toimintamallia ja konkretisoidaan sitä pilottikunnissa tehdyn työn kautta. Johtopäätöksissä kerrotaan hankkeen vaikutuksista paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja jopa kansainväliseen kehittämistyöhön. Lopuksi pohditaan sitä, mihin toimintamallin jatkokehittämisessä ja levittämisessä tulee keskittyä. 6 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

7 Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetystä toimintamallista on julkaistu Kuntien Viritysopas, joka toimii tätä julkaisua kevyempänä versiona hankkeessa kehitetystä toimintamallista. Tämä raportti palvelee hankkeen teknisestä toteutuksesta ja tarkemmasta analyysistä kiinnostuneita lukijoita. Kuntien Viritysopas toimii paremmin silloin, kun halutaan tutustua pelkästään toimintamalliin. Kuntien Viritysopas löytyy internetistä osoitteesta: Englanninkielinen versio osoitteessa: 7

8 2. Taustat Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Kuntien täytyy tuottaa palvelut kuntalaisille yhä pienenevin resurssein. Yhteiskunnan rakenteiden pirstaleisuus vaikeuttaa kokonaiskuvan näkemistä. Erilaisia toimijoita on paljon, mutta olemassa olevien resurssien hallinta puuttuu. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa lähdettiin rakentamaan toimintamallia alueellisten ja paikallisten resurssien hallintaan. Hallintaan, jonka avulla kunta voi suunnata olemassa olevat resurssit tehokkaasti kuntalaisten tarpeisiin. Arjen turvaa kunnissa -hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön ja Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009 9/2011) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyö. Lapin mallia hyödynnettiin valmisteltaessa kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisen yhteistyön toimintamallia vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutus perustuu alueellisiin toimeenpanosuunnitelmiin, joita toteutetaan laajassa yhteistyössä aluehallintovirastojen johdolla. Alueellisten toimijoiden resurssien suuntaaminen paikallisiin tarpeisiin ei onnistu, jos kunnissa ei ole kokonaiskäsitystä paikallisesta tilanteesta eikä valmiutta toimia laaja-alaisessa yhteistyössä toimiala- ja sektorirajat ylittäen. Arjen turvaa kunnissa -hanke sai alkunsa paikallisten ja alueellisten resurssin hallinnan tarpeesta. Tässä luvussa taustoitetaan hankkeen tarvetta harvaan asuttujen alueiden ja kuntien näkökulmasta. 2.1 Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Lapin ja Koillismaan kunnissa on harva asutus, pitkät välimatkat, asukasmäärä vähentymässä ja samaan aikaan vanhusväestön suhteellinen määrä on kasvanut, pienet toiminnalliset resurssit, korkea työttömyysaste ja palvelut etääntymässä 1. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointija turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Seuraavassa kuviossa on esitetty kaksi erilaista maaseudun tyyppijaottelua, joiden mukaan hankkeen pilottikunnat voidaan lukea harvaan asutuksi maaseuduksi. 1 Liite 1. Indikaattoreiden kehitys pilottikunnissa (asukasluku, huoltosuhde, alle 18 -vuotiaiden määrä, yli 65 -vuotiaiden määrä, erikoissairaanhoidon kustannukset ja työttömyysprosentti). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014 (SOTKAnet) 8 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

9 Kuvio 1. Kuntapohjainen ja paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelu 2 Erityisesti paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelukartta näyttää toteen, että Lappi ja Koillismaa ovat pääasiassa harvaan asuttua ja hyvin harvaan asuttua maaseutua. Hankkeen pilottikuntien osalta paikkatietopohjaisessa tarkastelussa Pelkosenniemen ja Posion kunnat sekä Pudasjärven kaupunki ovat harvaan asuttua maaseutua myös keskustaajamien osalta. Kemijärven kaupungin keskusta näkyy kartassa kaupunkimaista asukasrakennetta kuvaavana pisteenä. Tornio näyttäytyy kartassa pilottikunnista monimuotoisimpana kaupungin keskustan ympärillä on ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja harvaan asuttua maaseutua. Tornio on väkiluvullisesti tarkasteltuna pilottikunnista suurin. Suomen väkiluku oli vuonna 1990 hieman alle viisi miljoonaa asukasta ja nyt se on noin 5,5 miljoonaa asukasta. Lapin väkiluku oli 1990 luvulla pitkään asukkaan paremmalla puolella, mutta sen jälkeen lasku on ollut tasaista ja nyt väkiluku on noin asukasta. Suomen väkiluku nousee, mutta harvaan asuttujen alueiden väkiluku on laskussa. Hankkeen pilottikunnista ainoastaan Tornio on onnistunut pysäyttämään laskevan trendin 3. Pilottikuntien väkiluvun lasku ja huoltosuhteen nousu ovat huolestuttavia trendejä etenkin, kun tarkastellaan pilottikuntien alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuutta väestöstä 4. Tornion kehitys on samansuhtaista suhteessa koko maan ja Lapin keskiarvoihin eli huoltosuhde on hienoisessa nousussa, ikääntyneiden määrä kasvussa ja alle 18 -vuotiaiden määrä laskussa suhteessa muuhun väestöön. Muiden pilottikuntien osalta tilanne näyttääkin huolestuttavalta alle 18 -vuotiaiden osuus väestöstä on romahtanut ja ikäihmisten osuus kasvanut erittäin nopeasti. Esimerkiksi luvun alkupuolella Pelkosenniemen väestöstä noin 25 prosenttia oli alle 18 - vuotiaita, kun nyt niitä on enää kymmenisen prosenttia. Kemijärvellä puolestaan yli 65 -vuotiaita oli alle 13 prosenttia, kun nyt heidän osuutensa on 32 prosenttia kemijärveläisistä. 2 Malinen ym ja Helminen ym Pilottikuntien väestömäärän kehitys vuosina , Liite 1. 4 Pilottikuntien huoltosuhde sekä alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, Liite 1. 9

10 2.2 Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Suomalainen kunnallishallinto on ollut menestystarina, joka on taannut kansalaisten hyvinvoinnin, koulutuksen ja luonut pohjaa Suomen kilpailukyvylle sekä nostanut Suomen mallimaaksi monissa asioissa. Kunnilla on ollut vahva ja itsenäinen asema päättää omista asioistaan. Kunnat ovat kyenneet huolehtimaan asiantuntevasti vaativista ja monipuolisista tehtävistä. Kuntalaisten hyvinvointi on levännyt kunnan harteilla. 5 Kuntien asema ja kunnallishallinto ovat keskellä murrosta, joka on voimakkaampi kuin kertaakaan Suomen itsenäisyyden aikana. Kunnallishallinnon ja kuntajohtamisen näkökulmasta kyse on siitä, että vanhoilla aikoinaan hyväksi koetuilla toimintatavoilla ei enää saavuteta riittävän hyviä tuloksia tai niitä ei voida enää edes käyttää. Seurauksena on epävarmuutta ja lähes kaaosta kuntien uudistaessa rakenteitaan ja toimintamallejaan vastaamaan yhteiskunnallisia haasteita ja monimutkaistuvaa toimintaympäristöä. 6 Murroksesta huolimatta kuntien tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen voimassa olevan kuntalain mukaan 7. Luonnosvaiheessa oleva uusi kuntalaki on korostaa aiempaa voimakkaammin kunnan velvollisuutta huolehtia sekä kuntalaisistaan että taloudestaan: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 8 Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kunnille on asetettu 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niihin liittyvää velvoitetta. Kuntien tulee tehdä myös yli 20 lakisääteistä ohjelmaa. Erilaisten ohjelmien ja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi jokaisessa Suomen kunnassa on kymmeniä erilaisia työryhmiä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toteutetaan tälläkin hetkellä kymmeniä erilaisia hankkeita, joissa on kymmeniä päätoimisia projektityöntekijöitä tuomassa arjen turvaa kuntalaisille. Kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti hyviä käytäntöjä kuntien ja toimijoiden toteutettavaksi. Hankkeet kuitenkin koetaan ylimääräiseksi rasitteeksi, koska niitä ei pirstaleisessa järjestelmässä pystytä kanavoimaan ylimääräiseksi kehittämisresurssiksi. Kuviossa 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa tehdyn alkukartoituksen yhteenvetoa. 5 Haveri & Majoinen & Jäntti 2009, 26 6 Airaksinen 2009, 39; Haveri & Majoinen & Jäntti 2009, 26 7 Kuntalaki 1 8 Kuntalaki 1, HE-luonnos Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

11 Kuvio 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen alkukartoituksen alustavat tulokset pilottikuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä ohjelmista, strategioista, työryhmistä ja hankkeista. Kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon näkökulmasta nykyisessä johtamisjärjestelmässä on yksi ongelma kokonaisuutta ei pysty enää kukaan hahmottamaan. Toimimme erittäin pirstaleisessa järjestelmässä, jossa kukin pyrkii tekemään lakisääteisiä tai muuten määriteltyjä tehtäviään yhä pienenevillä resursseilla. Hyvinvointiyhteiskuntamme on muuttunut hyvinvointikolhujen paikkailuyhteiskunnaksi, jossa jokainen toimija pyrkii tekemään parhaansa, mutta joutuukin tekemään viimesijaisia korjaavia toimenpiteitä eli niin sanottua tulipalojen sammuttelua. Kuntalaisten hyvinvointi- ja turvallisuusvajeet heijastuvat kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin, jotka ovat noin 60 prosenttia kuntien budjeteista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet kasvussa luvulta lähtien, ja luvulla kustannukset ovat jopa kaksinkertaistuneet kunnissa. Kuviossa 3. esitetään sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa, verrokkeina kokomaan ja Lapin vastaava kehitys. 11

12 Kuvio 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu vuosina euroina/asukas. Verrokkeina koko maan ja Lapin vastaava kehitys. 9 Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville toimintamalleille on tarvetta erityisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Suomen kuntatalouden kehityksestä tehdyn raportin 10 mukaan voimakkaassa kasvussa oleviin sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoihin aiheutuu kasvupainetta vuosikymmeniksi pelkästään väestön ikääntymisestä johtuen 11. Suomalaisten hyvinvointi selvityksen 12 mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on uudistamisen tarpeessa. Tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan taitettua ja päästään sosiaalisesti kestävään hyvinvoinnin kehitykseen. 13 Työ- ja elinkeinoministeriön Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt, Erkki Virtanen ja Kari Välimäki, ovat korostavat yhteistyön merkitystä ratkaistaessa haasteita kansalaisten tarpeiden mukaisten, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien palveluiden järjestämiseksi 14. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu nykyisin hyvinvointikolhujen paikkaamiseen. Ehkäisevästä työstä puhutaan ja se on lähes kaikkiin ohjelmiin kansalliselta tasolta paikallistasolle, mutta käytännön työ kunnissa keskittyy pääasiassa korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen talousarviovuosi kerrallaan. Kyse ei ole kuitenkaan vain kuntien lyhytnäköisyydestä, vaan siitä, että kokonaisnäkemystä kunnan tilanteesta on nykyisellä 9 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014 (SOTKAnet) 10 Loikkanen & Nivalainen 2010, Kuvio Vaarama & Moisio & Karvonen Vaarama & Moisio & Karvonen 2010, Virtanen & Välimäki 2010: Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoitus Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

13 toimintatavalla vaikea muodostaa. Sadat lakisääteiset tehtävät, kymmenet lakisääteiset ohjelmat, lukuisat työryhmät pirstaloituna eri hallinnonaloille ja lautakunnille saavat aikaan sen, että kuntajohtamista tehdään palakerrallaan. Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo kuvasi tilannetta kunnissa osuvasti: Tilanne on kuin lattialle olisi heitetty tuhannen palan palapeli 15. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa haettiin pilottikuntiin sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joiden avulla lisättiin kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinaatiota kehittämällä lisätään yhteistyötä julkisen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Paremmalla koordinoinnilla olemassa olevat resurssit suunnataan aiempaa tehokkaammin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Painopisteen siirtämisellä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön lisätään ihmisten hyvinvointia sekä turvallisuutta ja pitkällä aikavälillä vähennetään korjaavasta työtä aiheutuvia kustannuksia. Hyvällä koordinoinnilla eri toimijat saadaan mukaan ehkäisevän työn palvelukokonaisuuksien muodostamiseen. Hankkeessa rakennetaan pilottikuntiin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, joka pitää sisällään sekä koordinoinnin että elinkaarimallin mukaan organisoidut hyvinvointitarjottimet eri väestöryhmien tarpeisiin. Vaikka tässä luvussa onkin kritisoitu kansallisia ohjeistuksia ja määräyksiä, näyttää kuitenkin siltä, että kansallisissa linjauksissa on tapahtumassa samanaikaista ja samansuuntaista liikettä, kuin pilottikunnissa kaivataan. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ollaan karsimassa, sähköisestä hyvinvointikertomuksesta on muodostumassa kuntajohtamisen väline (lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit) ja hallitusohjelma sekä eri ministeriöiden ohjelmat korostavat asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, ongelmien ennalta ehkäisyä, laajaalaista yhteistyötä. Esimerkiksi syrjäytyminen ja työttömyys ovat uhkatekijöitä, joihin lähes kaikissa kansallisissa ohjelmissa etsitään keinoja taustalla on ihmisten hyvinvoinnin lisäksi huoli julkisen talouden kestävyydestä. Kuntien pirstaleista normi- ja ohjelmaohjausta helpottaa tulevaisuudessa valtion keskushallinnon uudistus, mikäli se toteutuu kuten hallitus on iltakoulussaan linjannut: Tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen. Valtion virastojen sekä ministeriöiden rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan rakenteellisesti siten, että strateginen ohjaus vahvistuu ja toimintaprosessit tulevat nykyistä yhtenäisemmiksi Kangastalo Valtiovarainministeriö

14 3. Tavoitteet Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi harvaan asutulla maaseudulla. Seuraavassa alaluvussa tarkastellaan Arjen turvaa kunnissa -hanketta suhteessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Maaseuturahasto rahoitti Arjen turvaa kunnissa -hankkeen 90 prosenttisesti. Pilottikuntien omarahoitusosuus oli kymmenen prosenttia toteutuneista kustannuksista. Alaluvussa 2.2 esitellään Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tavoitteet ja tavoiteltavat tuotokset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 17 toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ovat seuraavat: Taulukko 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 18 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimenpiteen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut tavoitteena on maaseudun monipuolinen ja kaupunkirakenteeseen nähden tasavertainen palvelurakenne mukaan lukien kulttuuri- ja vapaaajan palvelut, yritysten palvelut ja valmiudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen. Toimenpiteessä 321 rahoitetaan hankkeita, joilla aktivoidaan, suunnitellaan, selvitetään tai kehitetään maaseudun palveluja huomioiden eri väestö- ja toimijaryhmät, esimerkiksi yritykset, järjestöt, kylät asukkaineen sekä eri ikäryhmät. 19 Toimenpide 321 perustuu siihen, että hyvät ja toimivat palvelut ovat ehdoton edellytys sille, että maaseutu säilyy asuttuna ja kehittyy. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluihin liittyvällä toimenpiteellä ei ole tarkoitus korvata kunnan tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta, vaan turvata 17 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

15 ja täydentää olemassa olevia palveluita lisäämällä toimijoiden yhteistyötä, parantamalla osaamisen tasoa ja kehittämällä uusia toimintamalleja Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Seuraavassa taulukossa on Arjen turvaa kunnissa - hankkeen ydintavoite. Taulukko 2. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen ydintavoite Hankkeen ydintavoite 21 Kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi harvaan asutulla maaseudulla. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointia ja sisältöä. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka yksinkertaistaa laajaalaisen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinointia. Toimintamalli tuottaa sisältöä kuntien vuotuiseen toiminnan- ja talouden suunniteluun sekä kerran valtuustokaudessa tehtävään kuntastrategiaan. Toimintamallin ytimen muodostavat palvelukokonaisuudet, jotka lisäävät arjen turvaa ja monipuolistavat palvelutuotantoa. Tarkoituksena on tehostaa hyvinvointi- ja turvallisuustyötä ja luoda poikkihallinnollisia ja sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia eri väestöryhmien tarpeisiin. Samalla siirretään painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Ehkäisevän työn avulla saadaan taloudellista säästöä korjaavan työn kustannuksista sekä hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille. Taulukossa 3. ovat Arjen turvaa kunnissa -hankkeet osatavoitteet. 20 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma

16 Taulukko 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteet Hankkeen osatavoitteet Laatia yhdessä pilottikuntien kanssa, joustava, kuntakohtainen sekä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli 2. Edistää uusien ja innovatiivisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävien palvelujen syntymistä harvaanasutuille alueille 3. Liittää hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma osaksi kunnan toiminnan- ja talouden suunnittelua 4. Perustaa kuntiin hyvinvoinnin ja turvallisuuden monialainen työryhmä tukemaan ja koordinoimaan laaja-alaista yhteistyötä sekä toiminnan kehittämistä 5. Tukea kunnissa jo toimivia ja tarvittaessa perustaa kuntiin uusia, hyvinvoinnin ja turvallisuuden operatiivisia, monialaisia työryhmiä tarjoamaan apua ja osaamista yksittäisen ihmisen, perheen tai yhteisön kokemiin akuutteihin kriisi- tai ongelmatilanteisiin (Esim. perheväkivalta, koulupudokkaat ja nuoret rikoksentekijät) 6. Mahdollistaa suunnitteluvaiheesta lähtien elinkeinoelämän ja järjestöjen mukaan tuleminen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteissa on ydintavoitteena olevan toimintamallin perusta. Pyritään joustavaan ja laaja-alaiseen yhteistyöhön, jotta saadaan uusia palveluja. Sovitut toimenpiteet viedään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hankkeessa tavoiteltavat tuotokset ovat Taulukossa 4. Taulukko 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tuotokset Hankkeen tuotokset Paikallisen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen parantamiseksi ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi 2. Esitys toimintamallista hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen tuottamiseksi harvaan asutulla alueella 3. Kuntien viritysopas Terveen järjen toimintamalli kunnille 4. Municipality Tunning Guide A sensible way of working for municipalities 5. Hankkeen loppuraportti Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetään pilottikuntiin toimintamalli, joka tehostaa paikallistason hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä, parantaa palveluja ja lisää arjen turvallisuutta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointi kunnissa mallinnetaan myös yleiseksi toimintamalliksi, jota voidaan levittää muihin kuntiin. 22 Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

17 4. Tekninen toteutus Arjen turvaa kunnissa -hanketta hallinnoi Lapin aluehallintovirasto ja rahoitti Lapin sekä Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa vuosina Lapin aluehallintoviraston hallinnoima Arjen turvaa kunnissa -hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hanke sijoittui ohjelman toimintalinjaan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä toimenpiteeseen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen toteutusaika oli , mutta käytännössä hanke alkoi , koska hankesuunnittelu, rahoituspäätöksenteko ja projektipäällikön valintaprosessi verottivat toteutusaikaa. Koska hanke ajoittuu maaseuturahaston ohjelmakauden loppuun, ei hanketta voitu jatkaa toisesta päästä. Hankkeen tavoitteet, tuotokset ja vaikutukset pystyttiin toteuttamaan aikatauluja tiivistämällä. Arjen turvaa kunnissa -hanke sai rahoituspäätöksen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Hankkeen käytännön toteutus alkoi projektipäällikön aloittaessa työnsä. Projektityöntekijät pilottikunnissa aloittivat kahden vuoden työsarkansa syksyllä 2012 ensimmäinen elokuussa ja viimeiseksi palkattu marraskuussa. Projektityöntekijöiden työskentelyjaksoa pidennettiin vuoden 2014 loppuun hankkeen kokonaisbudjetin raameissa, koska siihen oli sekä varaa että tarvetta. Kahden vuoden pilottikuntakohtainen työskentelyjakso pidentyi näin ollen muutamilla kuukausilla. Hankkeen etenemistä seurasi ja ohjasi kolme keskeistä työryhmää: johtoryhmä, ohjausryhmä ja tukiryhmä. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä oli ohjata ja tukea hankkeen sisällöllistä toteutusta kansallisten ja alueellisten ohjelmien näkökulmasta. Johtoryhmä koostui hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeisten kansallisten ja alueellisten toimijoiden edustajista. Johtoryhmän kokoonpano on seuraavassa taulukossa Taulukko 5. 17

18 Taulukko 5. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen johtoryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. ( lähtien) Ylijohtaja Ylijohtaja Sisäasiainministeriö Tarja Mankkinen Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Merja Söderholm Neuvotteleva virkamies Suomen Kuntaliitto ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Christell Åström ( asti) Taina Väre ( lähtien) Hilkka Vihinen Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija Professori Suomen Punainen Risti Leena Kämäräinen Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Suomen sosiaali ja terveys ry Laura Simik ( asti) Päivi Rouvinen-Wilenius ( lähtien) Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Lounamaa Kehittämispäällikkö Lapin liitto Ritva Kauhanen Kehittämispäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hannu Linjakumpu Kaisa Kostamo-Pääkkö Osastopäällikkö Kehitysjohtaja Lapin poliisilaitos Martti Kallio Poliisipäällikkö Peräpohjolan poliisilaitos Lapin poliisilaitos (laitokset yhdistettiin) Seppo Kinnunen ( asti) Seppo Kinnunen (1.1,2014 lähtien) Poliisipäällikkö Apulaispoliisipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Sirkka-Liisa Oinaala Toiminnanjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Auvo Kilpeläinen ( asti) Arja Kilpeläinen ( lähtien) Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Terttu Savolainen Ylijohtaja Pohjois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Leila Helaakoski Vastuualueen johtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, johtoryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankeen ohjausryhmän keskeiset tehtävät liittyivät hankeen hallinnointiin ja seurantaan. Ohjausryhmä koostui hankkeen hallinnoijana toimivan aluehallintoviraston, hankkeen rahoittajan eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajasta ja hankkeen pilottikuntien edustajista. Seuraavassa taulukossa 25 on Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmän edustajat. 25 Taulukko Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

19 Taulukko 6. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ohjausryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. ( lähtien) Eija Harju Ylijohtaja Ylijohtaja Hankeasiantuntija Kemijärven kaupunki Juha Narkilahti Sivistysjohtaja Pelkosenniemen kunta Posion kunta Pudasjärven kaupunki Jaana Koskela (2/2014 asti) Joonas Hänninen (2/2014 lähtien) Mika Riipi (3/2013 asti) Tomi Timonen (4/2013 7/2014)) Heli Knutars (8/2014 lähtien) Kaarina Daavittila (6/2014 asti) Tomi Timonen (8/2014 lähtien) Kunnansihteeri Vs. kunnansihteeri Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Vt. kunnanjohtaja Kaupungin johtaja Tornion kaupunki Sampo Kangastalo Kehitysjohtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, ohjausryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä muodostui hankeen valmistelussa keskeisesti mukana olleista toimijoista. Tukiryhmän keskeinen tehtävä oli toimia hankkeen projektipäällikön tiiviinä tukiverkostona hankkeen käytännön toteutuksessa. Tukiryhmän koostumus on taulukossa 7. Taulukko 7. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Sanna Ylitalo Rauno Kuha Järjestökoordinaattori Projektipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Pohjoisimman Lapin Leader ry Hanna-Leena Talvensaari Toiminnanjohtaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren Projektipäällikkö Hankkeen projektityöntekijöillä oli edellä mainitun tukiryhmän kaltainen tiivis tukiverkosto, joka ohjasi ja tuki hankkeen toimintaa pilottikunnassa. Tukiryhmään kuului esimerkiksi kaupungin-/kunnanjohtaja, hallintojohtaja, keskeiset viranhaltijat ja yhteistyökumppanit. Arjen turvaa kunnissa -hanke ajoittui kuntien valtuustokauden kannalta sopivasti. Syksyllä 2012 valittiin uudet valtuutetut ja heidän toimikautensa kestää Tämä mahdollisti hyvinvointi- ja turvallisuustyön uuden toimintamallin käyttöönoton tilanteessa, jossa kuntien ohjelma- ja strategiatyö suuntasi uudelle nelivuotiskaudelle. Kuvioon 4. on hahmoteltu Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet aikajanalla. 19

20 Kuvio 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet Oheinen aikajana suunniteltiin hankkeen alkuvaiheessa ja se toteutui varsin hyvin. Kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun ei kuitenkaan vielä vuodelle 2014 ehditty mukaan. Kuntakello pyörii tietyllä tavalla ja hankkeessa kehitettyä toimintamallia tahdistettiin tähän rytmiin. Keväällä 2014 oltiin jo valmiina kuntakellon rytmissä ja päästiin sähköisen hyvinvointikertomuksen, toimijatapaamisten ja monen muun liikkuvan osan kanssa valmistelemaan vuoden 2015 talousarviota. Seuraavassa luvussa kerrotaan tarkemmin kehitetystä toimintamallista, sen suhteesta kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä kuntakelloon. 20 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

21 5. Toimintamalli ja sen elementit Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa on kehitetty hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, joka tehostaa paikallisten ja alueellisten resurssien hallintaa ja käyttöä. Pilottikunnissa ei ole pyritty kehittämään yksittäisiä työvälineitä, vaan soveltamaan valtakunnallisesti tunnustettuja hyviä käytäntöjä sekä yksinkertaistamaan resurssin hallintaa ja verkostojen johtamista. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetty toimintamalli voidaan kiteyttää neljään kokonaisuuteen: 1. Kokonaisvaltaisen tietopohjan kokoaminen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla, 2. Yhteisistä tavoitteista ja yhteisestä resurssien käytöstä sopiminen laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä, 3. Arjen turvaa tukevien palvelukokonaisuuksien rakentaminen poikkihallinnollisessa ja sektorirajat ylittävässä avoimessa verkostoyhteistyössä, 4. Painopistealueiden kirjaaminen kuntastrategiaan sekä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Alla olevaan taulukoon 26 on kiteytetty toimintamallin neljä kokonaisuutta, joista kerrotaan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Näissä neljässä alaluvussa esitellään viiden pilottikunnan kehittämä toimintamalli sekä tuodaan esille kuntakohtaisia sovelluksia kussakin kokonaisuudessa. Taulukko 8. Kuntien johtamista ja resurssien käyttöä tehostava toimintamalli Kuntien johtamista ja resurssien käyttöä tehostava toimintamalli 1. Kokonaisvaltainen tietopohja - Sähköinen hyvinvointikertomus 27 kokoaa kuntien lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit, paikalliset tarpeet (mm. kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset) ja olemassa olevat resurssit. 2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit - Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä (mm. kunnan poliittinen ja virkamiesjohto, muut viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunta) määrittelee paikallisista tarpeista nousevat painopistealueet. 3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet - Paikallisesti sovittuihin painopistealueisiin (esim. ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden palvelut) muodostetaan arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet muodostetaan eri tahojen olemassa olevista toiminnoista esimerkiksi palvelumuotoilun avulla. Palveluaukot paikataan toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Valmiita toimintamalleja on saatavilla kansallisista ja alueellisista hyvien käytäntöjen työkalupakeista Päätöksenteko ja seuranta - Painopistealueet kirjataan kuntastrategiaan, kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä budjetointijärjestelmään. Eri tahojen toimenpiteet kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. Laaja-alainen johtoryhmä seuraa indikaattoreita ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. 26 Taulukko Kaste-rahoitteisessa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa yhdessä kuntien kanssa kehitetty tiedolla johtamisen työväline, jonka jatkokehittämisestä ja hallinnoinnista vastaa Kuntaliitto. Sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä lähes 300 kunnassa. 28 Esim. Sisäasiainministeriö 2012 Tie turvallisempaan huomiseen Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt; Husberg 2013 Työkalupakki kunnille (Kuntaliiton verkkojulkaisu); Lapin aluehallintovirasto 2013 Turvallisempi huominen 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. 21

22 5.1. Kokonaisvaltainen tietopohja Kunnissa tehdään Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kartoituksen 29 mukaan runsaasti erilaisia lakisääteisiä ja muita suunnitelmia. Suunnitelmien toimenpide-ehdotukset eivät juuri päädy kunnan talouden- ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hankkeessa määriteltiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan johtamisen keskeinen väline. Kuviossa 5. on esitelty sähköisen hyvinvointikertomuksen asemoituminen osaksi kuntajohtamisen välineitä. Kuvio 5. Sähköinen hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä 30 Sähköinen hyvinvointikertomus on kuntajohtamisen keskeinen väline, joka kokoaa lakisääteiset suunnitelmat ja runsaan valikoiman indikaattoreita ja siten antaa tietopohjan, mistä kunnan hyvinvointia voidaan tarkastella suhteessa vertailukuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen. Sähköistä hyvinvointikertomusta ja Arjen turvaa kunnissa -toimintamallia on kehitetty samanaikaisesti. Sähköinen hyvinvointikertomus on tuonut hankkeessa kehittävään toimintamalliin kunnan kokonaisjohtamisen työkalun ja pilottikunnissa on voitu pilotoida työkalun laaja-alaista hyödyntämistä. Seuraavaan kuvioon 6. on koottu Pudasjärven kaupungin keskeiset hyvinvointityötä ohjaavat asiakirjat, jotka ovat osa sähköisen hyvinvointikertomuksen tietopohjaa. Kuviossa 7. esitetään sähköisen hyvinvointikertomuksen tietoperusta eli hyvinvoinnin ulottuvuudet, joista indikaattoreiden avulla saadaan kokonaiskuva kunnan elinvoimaisuudesta ja elinkaarimallin mukaisesti väestöryhmien hyvinvoinnista. 29 Kuvio 2. sivulla Kuvio 5. esitteestä: Sähköinen hyvinvointikertomus. Tuki kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöhön. 22 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

23 Kuvio 6. Pudasjärven hyvinvointiin liittyvät keskeiset asiakirjat ja ohjelmat Kuvio 7. Sähköisen hyvinvointikertomuksen yhteinen tietopohja ja käsitteet Sormunen

24 Sähköisen hyvinvointikertomuksen teemoihin kytketyt indikaattorit antavat yhden, joskin tärkeän kuvauksen paikallisesta hyvinvoinnin tilanteesta. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että tilastotieto kulkee yhdestä kahteen vuotta jäljessä. Tämän vuoksi indikaattorien tuloksia täytyy tarkastella asiantuntijoiden kanssa, jotta saadaan selville mistä kulloisessakin indikaattorituloksessa on kysymys, mitä tekijöitä indikaattorien takaa on löydettävissä ja mikä tilanne on juuri nyt. Indikaattoritiedon ja asiantuntijatiedon lisäksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen on tärkeää kytkeä myös asukaslähtöinen tieto. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa käytettiin Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö - hankkeessa kehitettyä kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus -lomaketta, jonka avulla selvitettiin, millaisena kylillä asuva väestö näkee oman ja lähiyhteisönsä arjen turvan ja siihen liittyvät kehittämisen kohteet. Kyläkartoitusten avulla kerättiin tietoa kylien ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja heidän näkemyksensä siitä, mitä asioille pitäisi tehdä ja kuka/ketkä sitä ryhtyvät tekemään. Nämä kartoitukset toivat sähköiseen hyvinvointikertomukseen asukas- ja kyläkohtaista tietoa suunniteltaessa kunnan toimintaa ja taloutta. Pilottikunnissa on erilaisia malleja asukas- ja kylälähtöisen tiedon käsittelyprosessista. Kuviossa 8. on avattu Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi. KYLÄN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN PROSESSI I vaihe joulukuu- KYLIEN NEUVOSTO -kaupungin edustaja antaa palautteen TA:n edenneistä esityksistä -sovitaan seuraavan vuoden hyv.vointi- ja turvallisuus/elinvoimaisuuskartoituksen teemoista ja väestöryhmistä. Kartoitusten aloitus kylillä II vaihe joulukuutammikuu KYLÄ -kyläyhdistyksessä päätetään kylienneuvoston kokouksessa sovitun kartoituksen toteuttamisesta -nostetaan kartoituksen pohjalta 1-2- kehittämisesitystä - pohditaan mitä asialle on tehtävä, onko kylällä osaajia/tarvittavia resursseja, onko jollakin muulla - selvitetään kenelle asian hoito kuuluu/ annetaan tehtävä/sovitaan aikataulu IIIvaihe helmikuu KYLIEN NEUVOSTO - käsitellään kyläyhdistysten esitykset. Päätetään eteenpäin vietävät esitykset. - päätetään ketkä asiantuntija/asiantuntijat kutsutaan keskustelemaan kehittämisesityksistä mietitään rahoitusvaihtoehtoja ja päätetään kutsuttavat tahot seuraavaan kok. esim. palvelualueiden päälliköt keiden toimialaan esitykset kuuluvat IVvaihe maaliskuu KYLIEN NEUVOSTO - keskustellaan kylien neuvoston esittämistä kehittämisesityksistä asiantuntijoiden esim. palvelualueiden päälliköiden kanssa - päätetään tulosalueiden johtoryhmien käsittelyyn menevät esitykset - päätetään tarvittavista resursseista/rahoitus, hankehakemukset yms. V vaihe toukokuu Palvelualueiden käsittely - käsitellään kylienneuvoston kyläkohtaiset esitykset - tehdään päätös talous- ja toimintasuunnitelman nostettavista esityksistä - informoidaan kyläneuvostoa asian käsittelystä TORNION KAUPUNGIN TALOUS- JA TOIMINTA- SUUNNITELMA - PÄÄTÖS Kuvio 8. Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset toivat hyvän asukas- ja asuinaluekohtaisen tietopohjan. Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus -lomaketta käytettiin kuitenkin jonkin verran soveltaen, koska se on rakennettu perinteiseen siilohallintomaiseen kuntajohtamiseen. Kyläkartoitusten tekovälineen tulisi jatkossa olla yhteensopiva sähköisen hyvinvointikertomuksen kanssa eli kyläläiset ottaisivat kantaa kylän elinvoimaisuuteen ja infrastruktuuriin liittyviin asioihin sekä elämänkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmien tilanteeseen. Kyläkartoitukset voitaisiin toteuttaa avoimina tilaisuuksina tai kansalaisraateina oleellista on, että kylien asukkailla on mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa omaan ja yhteisön elinolosuhteisiin. Jatkossa kylien ja järjestöjen toiminta- ja kehittämisavustukset voidaan kytkeä asukaslähtöisiin tarpeisiin vastaamiseen, jolloin kyläkartoitukset eivät jää toiveiden tynnyreiksi, vaan asukkaita ja yhteisöjä osallistaviksi välineiksi. Tämä voidaan nähdä myös askeleena kohti osallistuvaa budjetointia. 24 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

25 5.2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Hankkeen tavoitteena oli tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä sekä muodostaa kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Kehitetyn toimintamallin avulla kunnan alueella toimivat tahot saatiin tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Näitä tahoja ovat muun muassa kunta, järjestöjen paikallisyhdistykset, kyläyhdistykset, seurakunta, yritykset, alueelliset järjestötoimijat ja viranomaiset sekä hankkeet. Pilottikuntien yhteistyötä ja olemassa olevien resurssien käyttöä koordinoimaan on perustettu laaja-alaiset hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtotyöryhmät valmistelemaan esityksiä kaupungin sähköisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman painopistealueista. Taulukossa 9. on pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset. Taulukko 9. Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Pudasjärvi Tornio Kaupunki: - hallituksen pj, pj - valtuuston pj. - kaupunginjohtaja - sivistystoimenjohtaja - sosiaali- ja terveys - toimenjohtaja - yritysasiamies - teknisen osaston johtaja - talous- ja kehittämisjohtaja - suunnittelusihteeri Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, - poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Kemijärven seurakunta: - Kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Järjestökiehinen ry:n pj. Yrittäjien edustaja: - Kemijärven yrittäjät ry, pj. Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - projektityöntekijä, sihteeri Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistysosaston johtaja - sosiaaliosaston johtaja - teknisen os. johtaja - vapaa-ajan ohjaaja - kunnansihteeri - vanhusneuvoston ed. - vammaisneuvoston ed. Kuntayhtymä: - PSKTTKY:n johtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Pelkosenniemen seurakunta: - kirkkoherra Järjestöjen edusta: - järjestöjen keskenään valitsema Yrittäjien edustaja: - Pelkosenniemen yrittäjät ry - Pyhä-Luosto matkailuyhdistys Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - hyvinvointiltk:n pj. - toimintaympäristöpalv. palvelujohtaja - hyvinvointipalvelut palvelujohtaja - kunnan henkilöstön edustaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Posion seurakunta: - diakoni Järjestöjen edustaja: - Järjestöfoorumissa valittu Kylien edustaja: - Kylienneuvoston edustaja Yrittäjien edustaja: - Posion Yrittäjät ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt, siht. Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - valiokuntien pj:t 3 - Oulunkaaren kuntayht. johtaja (sote) - hallintojohtaja - opetus- ja sivistysjohtaja - tekninen johtaja - kehittämisjohtaja - palvelusuunnittelija - hyvinvointikoordinaattori, siht. Muut julkiset toimijat: - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, palotarkastaja - Koillismaan kihlakunnan poliisilaitos, rikoskomissaari - Pohjois-Pohjanmaan ELY, yksikön päällikkö - Pohjois-Suomen AVI, neuvotteleva virkamies Seurakunta: - Pudasjärven seurakunta, kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Pudasjärven järjestöjen valitsema edustaja - Pudasjärven kyläneuvoston nimeämä edustaja Yrittäjien edustajat: - Pudasjärven yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen - Syötteen yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistystoimenjohtaja - perusturvajohtaja - tekninen johtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, pelastuspäällikkö - Lapin poliisilaitos, ylikonstaapeli - Lapin TE -toimisto, apulaisjohtaja - Koulutuskuntayhtymä Lappia, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Seurakunta: - Tornion seurakunta, kirkkoherra/diakoniatt. Järjestöjen edustaja: - Järjestökeskus Majakka, tj. Yrittäjien edustajat: - Lapin Yrittäjät, varatj. - Tornion Yrittäjät, pj. Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt., siht. 25