Arjen turvaa kunnissa

Transkriptio

1 Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen loppuraportti Lapin aluehallintovirasto

2 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa. Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Arjen turvaa kunnissa -hankkeen loppuraportti Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Rovaniemi 2015

3 Aluehallintovirasto Tekijät Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaup./pelkosenniemen kunta Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Marja Mathlein, Tornion kaupunki Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Julkaistu Rahoittaja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoituspäätöksen päivämäärä, diaarinumero ja hankenumero , 2631/ , Julkaisun nimi Arjen turvaa kunnissa. Hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Tiivistelmä Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa ( ) kehitettiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla lisätään kuntalaisten arjen turvaa ja monipuolistaan palvelutuotantoa. Toimintamalli perustuu olemassa olevien resurssien hallintaan ja painopisteen siirtämiseen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Malli palkittiin European Public Sector Award kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin selättämiseksi. Toimintamalli arvioitiin verkostoinnovaatioksi, joka rikkoo siilohallintomentaliteettia ja yhdistää sekä maaseudun että hyvinvoinnin haasteet tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Toimintamalli rakennettiin pilottikunnissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Pudasjärvellä ja Torniossa. Toimintamallin ydin on laaja yhteistyö kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon, järjestöjen, kyläyhdistysten, oppilaitosten, seurakunnan ja yrittäjien välillä sekä useiden hankkeiden valjastaminen yhteisiin tavoitteisiin. Pilottikunnissa sovittiin tärkeimmistä kehittämisen kohteista, joita olivat muun muassa lasten ja lapsiperheiden palvelut, ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja työllisyyden lisääminen. Näihin kehittämiskohteisiin rakennettiin palvelukokonaisuudet avoimessa verkostoyhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Toimintamalli tiivistetysti: 1. Kokonaisvaltaisen tietopohjan kokoaminen paikallisista tarpeista ja ongelmista - Sähköinen hyvinvointikertomus: eri ministeriöiden ohjelmat, seurantaindikaattorit ja paikalliset kartoitukset 2. Yhteisten tavoitteiden määrittely - Poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä johtoryhmä 3. Palvelukokonaisuuksien rakentaminen yhdessä sovittuihin painopistealueisiin - Toimijatreffit: kaikille toimijoille avoin tilaisuus, jossa kootaan palvelutarjotin 4. Päätöksenteko ja seuranta - Painopisteet kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun - Palvelukokonaisuudet sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja indikaattorien seuranta Johtopäätökset: Kunnissa on enemmän resursseja kuin uskotaan. Erityisesti järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen määrä on suuri. Resurssit ovat suunnattavissa kuntien ja kuntalaisten tueksi. Kunnissa toimii kymmeniä hankkeita, jotka ovat valjastettavissa yhteisiin tavoitteisiin. Kunnanjohtajan on otettava kokonaisuus haltuun. Kunnanjohtaja tarvitsee aisaparikseen koordinaattorin, joka tuntee toimijat, kutoo verkostoja ja yhdistää voimavaroja. Kunnanjohtajat ja yhteistyökumppanit näkevät toimintamallissa mahdollisuuden tuottaa lähipalveluja aiempaa tehokkaammin. Yhteistyötapaamisissa palvelutarjottimia rakennettaessa havaittiin, että kunnat, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat esimerkiksi lapsiperheille suunnattuja palveluja samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluja. Yhteisellä suunnittelulla ja voimavarojen yhdistämisellä saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Tämä lisää taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta sekä kuntalaisten hyvinvointia. Myös kansalais- ja järjestötoiminta vahvistuu. Toimintamallin laajempaan jalkauttamiseen valmistellaan hankekokonaisuutta Lapin liiton johdolla. Kokonaisuuteen on suunniteltu kuuluvan paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen liittyvässä Lapin SOTE-SAVOTTA -hankkeessa yhteistyöhön perustuvana lähipalvelujen toteuttamiskeinona. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hallinnoijana toimi Lapin aluehallintovirasto. Rahoituksen myönsivät Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallista on tehty myös viritysopas kunnille sekä suomeksi että englanniksi. Kuntien Viritysoppaat osoitteissa: Asiasanat Hyvinvointi, maaseudun suunnittelu, sisäinen turvallisuus, turvallisuus, yhteistyö, verkostoituminen

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustat Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Arjen turvaa kunnissa -hanke Tekninen toteutus Toimintamalli ja sen elementit Kokonaisvaltainen tietopohja Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet Päätöksenteko ja seuranta Johtopäätökset...35 Lähteet...39 Liitteet...42

5 Arjen turvaa kunnissa -hankkeen perustiedot Hallinnoija Hankeen suunnittelu Lapin aluehallintovirasto Timo E. Korva, Lapin AVI Seppo Lehto, Lapin AVI Veli-Matti Ahtiainen, SPR Rauno Kuha, MTT Rahoitus Ohjelma Toimintalinja 3 Toimenpide 321 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Toteutusalue Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa (Pudasjärvi) Tavoite Hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa Pilottikunnat Kemijärven kaupunki Pelkosenniemen kunta Posion kunta Pudasjärven kaupunki Tornion kaupunki Hankehenkilöstö Projektipäällikkö Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Projektityöntekijä Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Projektityöntekijä Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Projektityöntekijä Marja Mathlein, Tornion kaupunki Projektityöntekijä Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaupunki/pelkosenniemen kunta Toteutusaika: Yhteistyötahot: Julkisen sektorin, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 5

6 1. Johdanto Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa ( ) kehitettiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla lisätään kuntalaisten arjen turvaa ja monipuolistetaan palvelutuotantoa. Malli perustuu olemassa olevien resurssien hallintaan ja painopisteen siirtämiseen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Toimintamalli palkittiin European Public Sector Award kilpailussa Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin selättämiseksi. Toimintamalli arvioitiin verkostoinnovaatioksi, joka rikkoo siilohallintomentaliteettia ja yhdistää sekä maaseudun että hyvinvoinnin haasteet tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kehitetyllä toimintamallilla haetaan lisäarvoa paikalliseen hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön tehostamalla olemassa olevien resurssien käyttöä. Kehittämistoiminnan keskeinen kysymys oli: Pystytäänkö vähemmillä tai samansuuruisilla resursseilla lisäämään ja parantamaan maaseudun palvelujen laatua koordinoimalla eri tahojen toimintoja ja rakentamalla niistä käyttäjälähtöisiä palvelukokonaisuuksia? Toimintamallia kehitettiin Lapissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla ja Torniossa sekä Pohjois- Pohjanmaalla Pudasjärvellä. Pilottikunnissa käynnistettiin määrätietoiset toimenpiteet olemassa olevien yhteisten resurssien paremman hyödyntämiseksi ja turhan byrokratian karsimiseksi. Työ tehtiin kunnan johdon, kunnan eri toimialojen, järjestöjen, yhdistysten, seurakunnan, oppilaitosten sekä elinkeino- ja viranomaistoimijoiden yhteistyönä. Yhteistyöhön osallistui sekä paikallisia että alueellisia toimijoita. Esille nousi muun muassa huomioita siitä, että kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt tarjoavat lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluita kunnan samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluita. Suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja yhdistämällä resurssit saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Jo ensimmäisissä kokouksissa heräsi kysymys, miksi näin ei ole toimittu aikaisemmin? Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin idea on hyvin yksinkertainen. Kootaan kaikki toimijat yhteen ja päätetään yhdessä, mikä on arjen turvan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeintä. Kunta ja muut toimijat pääsevät yhteistyöhön, jossa ihmisten tarpeita katsotaan kokonaisuutena. Resursseja yhdistämällä voidaan siirtyä kalliista korjaavasta työstä kohti ennakoivaa työotetta. Yhdessä sovittuihin kehittämiskohteisiin saadaan myös helpommin lisärahoitusta hankkeiden muodossa, kun eri tahot ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään. Laaja-alaisen yhteistyön kautta löydetään helpommin hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty eripuolilla Suomea. Yhteistyössä syntyy jatkuvasti myös uusia paikallisia yhteistoimintamalleja, joilla arjen turvaa voidaan parantaa ja joille vain mielikuvitus asettaa rajat. Kyse ei ole vain kustannusten säästöstä, vaan tavoitteena on saada kuntalaisille parempaa palvelua ja arjen turvaa. Yhteisten onnistumisten kautta päästään positiiviseen kierteeseen. Ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä, joita voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Tämä loppuraportti esittelee Arjen turvaa kunnissa -hanketta ja siinä kehitettyä toimintamallia. Luvussa kaksi taustoitetaan uuden toimintamallin tarvetta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Luvuissa kolme ja neljä esitellään hankkeen tavoitteita sekä hankehallintoon liittyviä asioita. Luvussa viisi tarkastellaan toimintamallia ja konkretisoidaan sitä pilottikunnissa tehdyn työn kautta. Johtopäätöksissä kerrotaan hankkeen vaikutuksista paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja jopa kansainväliseen kehittämistyöhön. Lopuksi pohditaan sitä, mihin toimintamallin jatkokehittämisessä ja levittämisessä tulee keskittyä. 6 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

7 Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetystä toimintamallista on julkaistu Kuntien Viritysopas, joka toimii tätä julkaisua kevyempänä versiona hankkeessa kehitetystä toimintamallista. Tämä raportti palvelee hankkeen teknisestä toteutuksesta ja tarkemmasta analyysistä kiinnostuneita lukijoita. Kuntien Viritysopas toimii paremmin silloin, kun halutaan tutustua pelkästään toimintamalliin. Kuntien Viritysopas löytyy internetistä osoitteesta: Englanninkielinen versio osoitteessa: 7

8 2. Taustat Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Kuntien täytyy tuottaa palvelut kuntalaisille yhä pienenevin resurssein. Yhteiskunnan rakenteiden pirstaleisuus vaikeuttaa kokonaiskuvan näkemistä. Erilaisia toimijoita on paljon, mutta olemassa olevien resurssien hallinta puuttuu. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa lähdettiin rakentamaan toimintamallia alueellisten ja paikallisten resurssien hallintaan. Hallintaan, jonka avulla kunta voi suunnata olemassa olevat resurssit tehokkaasti kuntalaisten tarpeisiin. Arjen turvaa kunnissa -hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön ja Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009 9/2011) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyö. Lapin mallia hyödynnettiin valmisteltaessa kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisen yhteistyön toimintamallia vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutus perustuu alueellisiin toimeenpanosuunnitelmiin, joita toteutetaan laajassa yhteistyössä aluehallintovirastojen johdolla. Alueellisten toimijoiden resurssien suuntaaminen paikallisiin tarpeisiin ei onnistu, jos kunnissa ei ole kokonaiskäsitystä paikallisesta tilanteesta eikä valmiutta toimia laaja-alaisessa yhteistyössä toimiala- ja sektorirajat ylittäen. Arjen turvaa kunnissa -hanke sai alkunsa paikallisten ja alueellisten resurssin hallinnan tarpeesta. Tässä luvussa taustoitetaan hankkeen tarvetta harvaan asuttujen alueiden ja kuntien näkökulmasta. 2.1 Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Lapin ja Koillismaan kunnissa on harva asutus, pitkät välimatkat, asukasmäärä vähentymässä ja samaan aikaan vanhusväestön suhteellinen määrä on kasvanut, pienet toiminnalliset resurssit, korkea työttömyysaste ja palvelut etääntymässä 1. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointija turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Seuraavassa kuviossa on esitetty kaksi erilaista maaseudun tyyppijaottelua, joiden mukaan hankkeen pilottikunnat voidaan lukea harvaan asutuksi maaseuduksi. 1 Liite 1. Indikaattoreiden kehitys pilottikunnissa (asukasluku, huoltosuhde, alle 18 -vuotiaiden määrä, yli 65 -vuotiaiden määrä, erikoissairaanhoidon kustannukset ja työttömyysprosentti). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014 (SOTKAnet) 8 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

9 Kuvio 1. Kuntapohjainen ja paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelu 2 Erityisesti paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelukartta näyttää toteen, että Lappi ja Koillismaa ovat pääasiassa harvaan asuttua ja hyvin harvaan asuttua maaseutua. Hankkeen pilottikuntien osalta paikkatietopohjaisessa tarkastelussa Pelkosenniemen ja Posion kunnat sekä Pudasjärven kaupunki ovat harvaan asuttua maaseutua myös keskustaajamien osalta. Kemijärven kaupungin keskusta näkyy kartassa kaupunkimaista asukasrakennetta kuvaavana pisteenä. Tornio näyttäytyy kartassa pilottikunnista monimuotoisimpana kaupungin keskustan ympärillä on ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja harvaan asuttua maaseutua. Tornio on väkiluvullisesti tarkasteltuna pilottikunnista suurin. Suomen väkiluku oli vuonna 1990 hieman alle viisi miljoonaa asukasta ja nyt se on noin 5,5 miljoonaa asukasta. Lapin väkiluku oli 1990 luvulla pitkään asukkaan paremmalla puolella, mutta sen jälkeen lasku on ollut tasaista ja nyt väkiluku on noin asukasta. Suomen väkiluku nousee, mutta harvaan asuttujen alueiden väkiluku on laskussa. Hankkeen pilottikunnista ainoastaan Tornio on onnistunut pysäyttämään laskevan trendin 3. Pilottikuntien väkiluvun lasku ja huoltosuhteen nousu ovat huolestuttavia trendejä etenkin, kun tarkastellaan pilottikuntien alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuutta väestöstä 4. Tornion kehitys on samansuhtaista suhteessa koko maan ja Lapin keskiarvoihin eli huoltosuhde on hienoisessa nousussa, ikääntyneiden määrä kasvussa ja alle 18 -vuotiaiden määrä laskussa suhteessa muuhun väestöön. Muiden pilottikuntien osalta tilanne näyttääkin huolestuttavalta alle 18 -vuotiaiden osuus väestöstä on romahtanut ja ikäihmisten osuus kasvanut erittäin nopeasti. Esimerkiksi luvun alkupuolella Pelkosenniemen väestöstä noin 25 prosenttia oli alle 18 - vuotiaita, kun nyt niitä on enää kymmenisen prosenttia. Kemijärvellä puolestaan yli 65 -vuotiaita oli alle 13 prosenttia, kun nyt heidän osuutensa on 32 prosenttia kemijärveläisistä. 2 Malinen ym ja Helminen ym Pilottikuntien väestömäärän kehitys vuosina , Liite 1. 4 Pilottikuntien huoltosuhde sekä alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, Liite 1. 9

10 2.2 Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Suomalainen kunnallishallinto on ollut menestystarina, joka on taannut kansalaisten hyvinvoinnin, koulutuksen ja luonut pohjaa Suomen kilpailukyvylle sekä nostanut Suomen mallimaaksi monissa asioissa. Kunnilla on ollut vahva ja itsenäinen asema päättää omista asioistaan. Kunnat ovat kyenneet huolehtimaan asiantuntevasti vaativista ja monipuolisista tehtävistä. Kuntalaisten hyvinvointi on levännyt kunnan harteilla. 5 Kuntien asema ja kunnallishallinto ovat keskellä murrosta, joka on voimakkaampi kuin kertaakaan Suomen itsenäisyyden aikana. Kunnallishallinnon ja kuntajohtamisen näkökulmasta kyse on siitä, että vanhoilla aikoinaan hyväksi koetuilla toimintatavoilla ei enää saavuteta riittävän hyviä tuloksia tai niitä ei voida enää edes käyttää. Seurauksena on epävarmuutta ja lähes kaaosta kuntien uudistaessa rakenteitaan ja toimintamallejaan vastaamaan yhteiskunnallisia haasteita ja monimutkaistuvaa toimintaympäristöä. 6 Murroksesta huolimatta kuntien tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen voimassa olevan kuntalain mukaan 7. Luonnosvaiheessa oleva uusi kuntalaki on korostaa aiempaa voimakkaammin kunnan velvollisuutta huolehtia sekä kuntalaisistaan että taloudestaan: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 8 Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kunnille on asetettu 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niihin liittyvää velvoitetta. Kuntien tulee tehdä myös yli 20 lakisääteistä ohjelmaa. Erilaisten ohjelmien ja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi jokaisessa Suomen kunnassa on kymmeniä erilaisia työryhmiä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toteutetaan tälläkin hetkellä kymmeniä erilaisia hankkeita, joissa on kymmeniä päätoimisia projektityöntekijöitä tuomassa arjen turvaa kuntalaisille. Kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti hyviä käytäntöjä kuntien ja toimijoiden toteutettavaksi. Hankkeet kuitenkin koetaan ylimääräiseksi rasitteeksi, koska niitä ei pirstaleisessa järjestelmässä pystytä kanavoimaan ylimääräiseksi kehittämisresurssiksi. Kuviossa 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa tehdyn alkukartoituksen yhteenvetoa. 5 Haveri & Majoinen & Jäntti 2009, 26 6 Airaksinen 2009, 39; Haveri & Majoinen & Jäntti 2009, 26 7 Kuntalaki 1 8 Kuntalaki 1, HE-luonnos Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

11 Kuvio 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen alkukartoituksen alustavat tulokset pilottikuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä ohjelmista, strategioista, työryhmistä ja hankkeista. Kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon näkökulmasta nykyisessä johtamisjärjestelmässä on yksi ongelma kokonaisuutta ei pysty enää kukaan hahmottamaan. Toimimme erittäin pirstaleisessa järjestelmässä, jossa kukin pyrkii tekemään lakisääteisiä tai muuten määriteltyjä tehtäviään yhä pienenevillä resursseilla. Hyvinvointiyhteiskuntamme on muuttunut hyvinvointikolhujen paikkailuyhteiskunnaksi, jossa jokainen toimija pyrkii tekemään parhaansa, mutta joutuukin tekemään viimesijaisia korjaavia toimenpiteitä eli niin sanottua tulipalojen sammuttelua. Kuntalaisten hyvinvointi- ja turvallisuusvajeet heijastuvat kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin, jotka ovat noin 60 prosenttia kuntien budjeteista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet kasvussa luvulta lähtien, ja luvulla kustannukset ovat jopa kaksinkertaistuneet kunnissa. Kuviossa 3. esitetään sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa, verrokkeina kokomaan ja Lapin vastaava kehitys. 11

12 Kuvio 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu vuosina euroina/asukas. Verrokkeina koko maan ja Lapin vastaava kehitys. 9 Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville toimintamalleille on tarvetta erityisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Suomen kuntatalouden kehityksestä tehdyn raportin 10 mukaan voimakkaassa kasvussa oleviin sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoihin aiheutuu kasvupainetta vuosikymmeniksi pelkästään väestön ikääntymisestä johtuen 11. Suomalaisten hyvinvointi selvityksen 12 mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on uudistamisen tarpeessa. Tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan taitettua ja päästään sosiaalisesti kestävään hyvinvoinnin kehitykseen. 13 Työ- ja elinkeinoministeriön Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt, Erkki Virtanen ja Kari Välimäki, ovat korostavat yhteistyön merkitystä ratkaistaessa haasteita kansalaisten tarpeiden mukaisten, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien palveluiden järjestämiseksi 14. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu nykyisin hyvinvointikolhujen paikkaamiseen. Ehkäisevästä työstä puhutaan ja se on lähes kaikkiin ohjelmiin kansalliselta tasolta paikallistasolle, mutta käytännön työ kunnissa keskittyy pääasiassa korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen talousarviovuosi kerrallaan. Kyse ei ole kuitenkaan vain kuntien lyhytnäköisyydestä, vaan siitä, että kokonaisnäkemystä kunnan tilanteesta on nykyisellä 9 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014 (SOTKAnet) 10 Loikkanen & Nivalainen 2010, Kuvio Vaarama & Moisio & Karvonen Vaarama & Moisio & Karvonen 2010, Virtanen & Välimäki 2010: Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoitus Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

13 toimintatavalla vaikea muodostaa. Sadat lakisääteiset tehtävät, kymmenet lakisääteiset ohjelmat, lukuisat työryhmät pirstaloituna eri hallinnonaloille ja lautakunnille saavat aikaan sen, että kuntajohtamista tehdään palakerrallaan. Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo kuvasi tilannetta kunnissa osuvasti: Tilanne on kuin lattialle olisi heitetty tuhannen palan palapeli 15. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa haettiin pilottikuntiin sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joiden avulla lisättiin kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinaatiota kehittämällä lisätään yhteistyötä julkisen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Paremmalla koordinoinnilla olemassa olevat resurssit suunnataan aiempaa tehokkaammin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Painopisteen siirtämisellä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön lisätään ihmisten hyvinvointia sekä turvallisuutta ja pitkällä aikavälillä vähennetään korjaavasta työtä aiheutuvia kustannuksia. Hyvällä koordinoinnilla eri toimijat saadaan mukaan ehkäisevän työn palvelukokonaisuuksien muodostamiseen. Hankkeessa rakennetaan pilottikuntiin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, joka pitää sisällään sekä koordinoinnin että elinkaarimallin mukaan organisoidut hyvinvointitarjottimet eri väestöryhmien tarpeisiin. Vaikka tässä luvussa onkin kritisoitu kansallisia ohjeistuksia ja määräyksiä, näyttää kuitenkin siltä, että kansallisissa linjauksissa on tapahtumassa samanaikaista ja samansuuntaista liikettä, kuin pilottikunnissa kaivataan. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ollaan karsimassa, sähköisestä hyvinvointikertomuksesta on muodostumassa kuntajohtamisen väline (lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit) ja hallitusohjelma sekä eri ministeriöiden ohjelmat korostavat asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, ongelmien ennalta ehkäisyä, laajaalaista yhteistyötä. Esimerkiksi syrjäytyminen ja työttömyys ovat uhkatekijöitä, joihin lähes kaikissa kansallisissa ohjelmissa etsitään keinoja taustalla on ihmisten hyvinvoinnin lisäksi huoli julkisen talouden kestävyydestä. Kuntien pirstaleista normi- ja ohjelmaohjausta helpottaa tulevaisuudessa valtion keskushallinnon uudistus, mikäli se toteutuu kuten hallitus on iltakoulussaan linjannut: Tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen. Valtion virastojen sekä ministeriöiden rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan rakenteellisesti siten, että strateginen ohjaus vahvistuu ja toimintaprosessit tulevat nykyistä yhtenäisemmiksi Kangastalo Valtiovarainministeriö

14 3. Tavoitteet Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi harvaan asutulla maaseudulla. Seuraavassa alaluvussa tarkastellaan Arjen turvaa kunnissa -hanketta suhteessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan Maaseuturahasto rahoitti Arjen turvaa kunnissa -hankkeen 90 prosenttisesti. Pilottikuntien omarahoitusosuus oli kymmenen prosenttia toteutuneista kustannuksista. Alaluvussa 2.2 esitellään Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tavoitteet ja tavoiteltavat tuotokset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 17 toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ovat seuraavat: Taulukko 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 18 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimenpiteen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut tavoitteena on maaseudun monipuolinen ja kaupunkirakenteeseen nähden tasavertainen palvelurakenne mukaan lukien kulttuuri- ja vapaaajan palvelut, yritysten palvelut ja valmiudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen. Toimenpiteessä 321 rahoitetaan hankkeita, joilla aktivoidaan, suunnitellaan, selvitetään tai kehitetään maaseudun palveluja huomioiden eri väestö- ja toimijaryhmät, esimerkiksi yritykset, järjestöt, kylät asukkaineen sekä eri ikäryhmät. 19 Toimenpide 321 perustuu siihen, että hyvät ja toimivat palvelut ovat ehdoton edellytys sille, että maaseutu säilyy asuttuna ja kehittyy. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluihin liittyvällä toimenpiteellä ei ole tarkoitus korvata kunnan tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta, vaan turvata 17 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

15 ja täydentää olemassa olevia palveluita lisäämällä toimijoiden yhteistyötä, parantamalla osaamisen tasoa ja kehittämällä uusia toimintamalleja Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Seuraavassa taulukossa on Arjen turvaa kunnissa - hankkeen ydintavoite. Taulukko 2. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen ydintavoite Hankkeen ydintavoite 21 Kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi harvaan asutulla maaseudulla. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointia ja sisältöä. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka yksinkertaistaa laajaalaisen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinointia. Toimintamalli tuottaa sisältöä kuntien vuotuiseen toiminnan- ja talouden suunniteluun sekä kerran valtuustokaudessa tehtävään kuntastrategiaan. Toimintamallin ytimen muodostavat palvelukokonaisuudet, jotka lisäävät arjen turvaa ja monipuolistavat palvelutuotantoa. Tarkoituksena on tehostaa hyvinvointi- ja turvallisuustyötä ja luoda poikkihallinnollisia ja sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia eri väestöryhmien tarpeisiin. Samalla siirretään painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Ehkäisevän työn avulla saadaan taloudellista säästöä korjaavan työn kustannuksista sekä hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille. Taulukossa 3. ovat Arjen turvaa kunnissa -hankkeet osatavoitteet. 20 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma

16 Taulukko 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteet Hankkeen osatavoitteet Laatia yhdessä pilottikuntien kanssa, joustava, kuntakohtainen sekä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli 2. Edistää uusien ja innovatiivisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävien palvelujen syntymistä harvaanasutuille alueille 3. Liittää hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma osaksi kunnan toiminnan- ja talouden suunnittelua 4. Perustaa kuntiin hyvinvoinnin ja turvallisuuden monialainen työryhmä tukemaan ja koordinoimaan laaja-alaista yhteistyötä sekä toiminnan kehittämistä 5. Tukea kunnissa jo toimivia ja tarvittaessa perustaa kuntiin uusia, hyvinvoinnin ja turvallisuuden operatiivisia, monialaisia työryhmiä tarjoamaan apua ja osaamista yksittäisen ihmisen, perheen tai yhteisön kokemiin akuutteihin kriisi- tai ongelmatilanteisiin (Esim. perheväkivalta, koulupudokkaat ja nuoret rikoksentekijät) 6. Mahdollistaa suunnitteluvaiheesta lähtien elinkeinoelämän ja järjestöjen mukaan tuleminen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteissa on ydintavoitteena olevan toimintamallin perusta. Pyritään joustavaan ja laaja-alaiseen yhteistyöhön, jotta saadaan uusia palveluja. Sovitut toimenpiteet viedään kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hankkeessa tavoiteltavat tuotokset ovat Taulukossa 4. Taulukko 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tuotokset Hankkeen tuotokset Paikallisen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen parantamiseksi ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi 2. Esitys toimintamallista hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen tuottamiseksi harvaan asutulla alueella 3. Kuntien viritysopas Terveen järjen toimintamalli kunnille 4. Municipality Tunning Guide A sensible way of working for municipalities 5. Hankkeen loppuraportti Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetään pilottikuntiin toimintamalli, joka tehostaa paikallistason hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä, parantaa palveluja ja lisää arjen turvallisuutta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointi kunnissa mallinnetaan myös yleiseksi toimintamalliksi, jota voidaan levittää muihin kuntiin. 22 Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

17 4. Tekninen toteutus Arjen turvaa kunnissa -hanketta hallinnoi Lapin aluehallintovirasto ja rahoitti Lapin sekä Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanke toteutettiin laajassa yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa vuosina Lapin aluehallintoviraston hallinnoima Arjen turvaa kunnissa -hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hanke sijoittui ohjelman toimintalinjaan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä toimenpiteeseen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen toteutusaika oli , mutta käytännössä hanke alkoi , koska hankesuunnittelu, rahoituspäätöksenteko ja projektipäällikön valintaprosessi verottivat toteutusaikaa. Koska hanke ajoittuu maaseuturahaston ohjelmakauden loppuun, ei hanketta voitu jatkaa toisesta päästä. Hankkeen tavoitteet, tuotokset ja vaikutukset pystyttiin toteuttamaan aikatauluja tiivistämällä. Arjen turvaa kunnissa -hanke sai rahoituspäätöksen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Hankkeen käytännön toteutus alkoi projektipäällikön aloittaessa työnsä. Projektityöntekijät pilottikunnissa aloittivat kahden vuoden työsarkansa syksyllä 2012 ensimmäinen elokuussa ja viimeiseksi palkattu marraskuussa. Projektityöntekijöiden työskentelyjaksoa pidennettiin vuoden 2014 loppuun hankkeen kokonaisbudjetin raameissa, koska siihen oli sekä varaa että tarvetta. Kahden vuoden pilottikuntakohtainen työskentelyjakso pidentyi näin ollen muutamilla kuukausilla. Hankkeen etenemistä seurasi ja ohjasi kolme keskeistä työryhmää: johtoryhmä, ohjausryhmä ja tukiryhmä. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä oli ohjata ja tukea hankkeen sisällöllistä toteutusta kansallisten ja alueellisten ohjelmien näkökulmasta. Johtoryhmä koostui hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeisten kansallisten ja alueellisten toimijoiden edustajista. Johtoryhmän kokoonpano on seuraavassa taulukossa Taulukko 5. 17

18 Taulukko 5. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen johtoryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. ( lähtien) Ylijohtaja Ylijohtaja Sisäasiainministeriö Tarja Mankkinen Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Merja Söderholm Neuvotteleva virkamies Suomen Kuntaliitto ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Christell Åström ( asti) Taina Väre ( lähtien) Hilkka Vihinen Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija Professori Suomen Punainen Risti Leena Kämäräinen Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Suomen sosiaali ja terveys ry Laura Simik ( asti) Päivi Rouvinen-Wilenius ( lähtien) Erityisasiantuntija Erityisasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Lounamaa Kehittämispäällikkö Lapin liitto Ritva Kauhanen Kehittämispäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hannu Linjakumpu Kaisa Kostamo-Pääkkö Osastopäällikkö Kehitysjohtaja Lapin poliisilaitos Martti Kallio Poliisipäällikkö Peräpohjolan poliisilaitos Lapin poliisilaitos (laitokset yhdistettiin) Seppo Kinnunen ( asti) Seppo Kinnunen (1.1,2014 lähtien) Poliisipäällikkö Apulaispoliisipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Sirkka-Liisa Oinaala Toiminnanjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Auvo Kilpeläinen ( asti) Arja Kilpeläinen ( lähtien) Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Terttu Savolainen Ylijohtaja Pohjois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Leila Helaakoski Vastuualueen johtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, johtoryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankeen ohjausryhmän keskeiset tehtävät liittyivät hankeen hallinnointiin ja seurantaan. Ohjausryhmä koostui hankkeen hallinnoijana toimivan aluehallintoviraston, hankkeen rahoittajan eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajasta ja hankkeen pilottikuntien edustajista. Seuraavassa taulukossa 25 on Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmän edustajat. 25 Taulukko Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

19 Taulukko 6. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ohjausryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. ( lähtien) Eija Harju Ylijohtaja Ylijohtaja Hankeasiantuntija Kemijärven kaupunki Juha Narkilahti Sivistysjohtaja Pelkosenniemen kunta Posion kunta Pudasjärven kaupunki Jaana Koskela (2/2014 asti) Joonas Hänninen (2/2014 lähtien) Mika Riipi (3/2013 asti) Tomi Timonen (4/2013 7/2014)) Heli Knutars (8/2014 lähtien) Kaarina Daavittila (6/2014 asti) Tomi Timonen (8/2014 lähtien) Kunnansihteeri Vs. kunnansihteeri Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Vt. kunnanjohtaja Kaupungin johtaja Tornion kaupunki Sampo Kangastalo Kehitysjohtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, ohjausryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä muodostui hankeen valmistelussa keskeisesti mukana olleista toimijoista. Tukiryhmän keskeinen tehtävä oli toimia hankkeen projektipäällikön tiiviinä tukiverkostona hankkeen käytännön toteutuksessa. Tukiryhmän koostumus on taulukossa 7. Taulukko 7. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Sanna Ylitalo Rauno Kuha Järjestökoordinaattori Projektipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Pohjoisimman Lapin Leader ry Hanna-Leena Talvensaari Toiminnanjohtaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren Projektipäällikkö Hankkeen projektityöntekijöillä oli edellä mainitun tukiryhmän kaltainen tiivis tukiverkosto, joka ohjasi ja tuki hankkeen toimintaa pilottikunnassa. Tukiryhmään kuului esimerkiksi kaupungin-/kunnanjohtaja, hallintojohtaja, keskeiset viranhaltijat ja yhteistyökumppanit. Arjen turvaa kunnissa -hanke ajoittui kuntien valtuustokauden kannalta sopivasti. Syksyllä 2012 valittiin uudet valtuutetut ja heidän toimikautensa kestää Tämä mahdollisti hyvinvointi- ja turvallisuustyön uuden toimintamallin käyttöönoton tilanteessa, jossa kuntien ohjelma- ja strategiatyö suuntasi uudelle nelivuotiskaudelle. Kuvioon 4. on hahmoteltu Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet aikajanalla. 19

20 Kuvio 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet Oheinen aikajana suunniteltiin hankkeen alkuvaiheessa ja se toteutui varsin hyvin. Kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun ei kuitenkaan vielä vuodelle 2014 ehditty mukaan. Kuntakello pyörii tietyllä tavalla ja hankkeessa kehitettyä toimintamallia tahdistettiin tähän rytmiin. Keväällä 2014 oltiin jo valmiina kuntakellon rytmissä ja päästiin sähköisen hyvinvointikertomuksen, toimijatapaamisten ja monen muun liikkuvan osan kanssa valmistelemaan vuoden 2015 talousarviota. Seuraavassa luvussa kerrotaan tarkemmin kehitetystä toimintamallista, sen suhteesta kuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä kuntakelloon. 20 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

21 5. Toimintamalli ja sen elementit Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa on kehitetty hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, joka tehostaa paikallisten ja alueellisten resurssien hallintaa ja käyttöä. Pilottikunnissa ei ole pyritty kehittämään yksittäisiä työvälineitä, vaan soveltamaan valtakunnallisesti tunnustettuja hyviä käytäntöjä sekä yksinkertaistamaan resurssin hallintaa ja verkostojen johtamista. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetty toimintamalli voidaan kiteyttää neljään kokonaisuuteen: 1. Kokonaisvaltaisen tietopohjan kokoaminen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla, 2. Yhteisistä tavoitteista ja yhteisestä resurssien käytöstä sopiminen laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä, 3. Arjen turvaa tukevien palvelukokonaisuuksien rakentaminen poikkihallinnollisessa ja sektorirajat ylittävässä avoimessa verkostoyhteistyössä, 4. Painopistealueiden kirjaaminen kuntastrategiaan sekä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Alla olevaan taulukoon 26 on kiteytetty toimintamallin neljä kokonaisuutta, joista kerrotaan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Näissä neljässä alaluvussa esitellään viiden pilottikunnan kehittämä toimintamalli sekä tuodaan esille kuntakohtaisia sovelluksia kussakin kokonaisuudessa. Taulukko 8. Kuntien johtamista ja resurssien käyttöä tehostava toimintamalli Kuntien johtamista ja resurssien käyttöä tehostava toimintamalli 1. Kokonaisvaltainen tietopohja - Sähköinen hyvinvointikertomus 27 kokoaa kuntien lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit, paikalliset tarpeet (mm. kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset) ja olemassa olevat resurssit. 2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit - Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä (mm. kunnan poliittinen ja virkamiesjohto, muut viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunta) määrittelee paikallisista tarpeista nousevat painopistealueet. 3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet - Paikallisesti sovittuihin painopistealueisiin (esim. ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden palvelut) muodostetaan arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet muodostetaan eri tahojen olemassa olevista toiminnoista esimerkiksi palvelumuotoilun avulla. Palveluaukot paikataan toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Valmiita toimintamalleja on saatavilla kansallisista ja alueellisista hyvien käytäntöjen työkalupakeista Päätöksenteko ja seuranta - Painopistealueet kirjataan kuntastrategiaan, kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä budjetointijärjestelmään. Eri tahojen toimenpiteet kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. Laaja-alainen johtoryhmä seuraa indikaattoreita ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. 26 Taulukko Kaste-rahoitteisessa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa yhdessä kuntien kanssa kehitetty tiedolla johtamisen työväline, jonka jatkokehittämisestä ja hallinnoinnista vastaa Kuntaliitto. Sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä lähes 300 kunnassa. 28 Esim. Sisäasiainministeriö 2012 Tie turvallisempaan huomiseen Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt; Husberg 2013 Työkalupakki kunnille (Kuntaliiton verkkojulkaisu); Lapin aluehallintovirasto 2013 Turvallisempi huominen 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. 21

22 5.1. Kokonaisvaltainen tietopohja Kunnissa tehdään Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kartoituksen 29 mukaan runsaasti erilaisia lakisääteisiä ja muita suunnitelmia. Suunnitelmien toimenpide-ehdotukset eivät juuri päädy kunnan talouden- ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hankkeessa määriteltiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan johtamisen keskeinen väline. Kuviossa 5. on esitelty sähköisen hyvinvointikertomuksen asemoituminen osaksi kuntajohtamisen välineitä. Kuvio 5. Sähköinen hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä 30 Sähköinen hyvinvointikertomus on kuntajohtamisen keskeinen väline, joka kokoaa lakisääteiset suunnitelmat ja runsaan valikoiman indikaattoreita ja siten antaa tietopohjan, mistä kunnan hyvinvointia voidaan tarkastella suhteessa vertailukuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen. Sähköistä hyvinvointikertomusta ja Arjen turvaa kunnissa -toimintamallia on kehitetty samanaikaisesti. Sähköinen hyvinvointikertomus on tuonut hankkeessa kehittävään toimintamalliin kunnan kokonaisjohtamisen työkalun ja pilottikunnissa on voitu pilotoida työkalun laaja-alaista hyödyntämistä. Seuraavaan kuvioon 6. on koottu Pudasjärven kaupungin keskeiset hyvinvointityötä ohjaavat asiakirjat, jotka ovat osa sähköisen hyvinvointikertomuksen tietopohjaa. Kuviossa 7. esitetään sähköisen hyvinvointikertomuksen tietoperusta eli hyvinvoinnin ulottuvuudet, joista indikaattoreiden avulla saadaan kokonaiskuva kunnan elinvoimaisuudesta ja elinkaarimallin mukaisesti väestöryhmien hyvinvoinnista. 29 Kuvio 2. sivulla Kuvio 5. esitteestä: Sähköinen hyvinvointikertomus. Tuki kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöhön. 22 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

23 Kuvio 6. Pudasjärven hyvinvointiin liittyvät keskeiset asiakirjat ja ohjelmat Kuvio 7. Sähköisen hyvinvointikertomuksen yhteinen tietopohja ja käsitteet Sormunen

24 Sähköisen hyvinvointikertomuksen teemoihin kytketyt indikaattorit antavat yhden, joskin tärkeän kuvauksen paikallisesta hyvinvoinnin tilanteesta. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että tilastotieto kulkee yhdestä kahteen vuotta jäljessä. Tämän vuoksi indikaattorien tuloksia täytyy tarkastella asiantuntijoiden kanssa, jotta saadaan selville mistä kulloisessakin indikaattorituloksessa on kysymys, mitä tekijöitä indikaattorien takaa on löydettävissä ja mikä tilanne on juuri nyt. Indikaattoritiedon ja asiantuntijatiedon lisäksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen on tärkeää kytkeä myös asukaslähtöinen tieto. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa käytettiin Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö - hankkeessa kehitettyä kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus -lomaketta, jonka avulla selvitettiin, millaisena kylillä asuva väestö näkee oman ja lähiyhteisönsä arjen turvan ja siihen liittyvät kehittämisen kohteet. Kyläkartoitusten avulla kerättiin tietoa kylien ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja heidän näkemyksensä siitä, mitä asioille pitäisi tehdä ja kuka/ketkä sitä ryhtyvät tekemään. Nämä kartoitukset toivat sähköiseen hyvinvointikertomukseen asukas- ja kyläkohtaista tietoa suunniteltaessa kunnan toimintaa ja taloutta. Pilottikunnissa on erilaisia malleja asukas- ja kylälähtöisen tiedon käsittelyprosessista. Kuviossa 8. on avattu Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi. KYLÄN HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN PROSESSI I vaihe joulukuu- KYLIEN NEUVOSTO -kaupungin edustaja antaa palautteen TA:n edenneistä esityksistä -sovitaan seuraavan vuoden hyv.vointi- ja turvallisuus/elinvoimaisuuskartoituksen teemoista ja väestöryhmistä. Kartoitusten aloitus kylillä II vaihe joulukuutammikuu KYLÄ -kyläyhdistyksessä päätetään kylienneuvoston kokouksessa sovitun kartoituksen toteuttamisesta -nostetaan kartoituksen pohjalta 1-2- kehittämisesitystä - pohditaan mitä asialle on tehtävä, onko kylällä osaajia/tarvittavia resursseja, onko jollakin muulla - selvitetään kenelle asian hoito kuuluu/ annetaan tehtävä/sovitaan aikataulu IIIvaihe helmikuu KYLIEN NEUVOSTO - käsitellään kyläyhdistysten esitykset. Päätetään eteenpäin vietävät esitykset. - päätetään ketkä asiantuntija/asiantuntijat kutsutaan keskustelemaan kehittämisesityksistä mietitään rahoitusvaihtoehtoja ja päätetään kutsuttavat tahot seuraavaan kok. esim. palvelualueiden päälliköt keiden toimialaan esitykset kuuluvat IVvaihe maaliskuu KYLIEN NEUVOSTO - keskustellaan kylien neuvoston esittämistä kehittämisesityksistä asiantuntijoiden esim. palvelualueiden päälliköiden kanssa - päätetään tulosalueiden johtoryhmien käsittelyyn menevät esitykset - päätetään tarvittavista resursseista/rahoitus, hankehakemukset yms. V vaihe toukokuu Palvelualueiden käsittely - käsitellään kylienneuvoston kyläkohtaiset esitykset - tehdään päätös talous- ja toimintasuunnitelman nostettavista esityksistä - informoidaan kyläneuvostoa asian käsittelystä TORNION KAUPUNGIN TALOUS- JA TOIMINTA- SUUNNITELMA - PÄÄTÖS Kuvio 8. Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset toivat hyvän asukas- ja asuinaluekohtaisen tietopohjan. Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus -lomaketta käytettiin kuitenkin jonkin verran soveltaen, koska se on rakennettu perinteiseen siilohallintomaiseen kuntajohtamiseen. Kyläkartoitusten tekovälineen tulisi jatkossa olla yhteensopiva sähköisen hyvinvointikertomuksen kanssa eli kyläläiset ottaisivat kantaa kylän elinvoimaisuuteen ja infrastruktuuriin liittyviin asioihin sekä elämänkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmien tilanteeseen. Kyläkartoitukset voitaisiin toteuttaa avoimina tilaisuuksina tai kansalaisraateina oleellista on, että kylien asukkailla on mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa omaan ja yhteisön elinolosuhteisiin. Jatkossa kylien ja järjestöjen toiminta- ja kehittämisavustukset voidaan kytkeä asukaslähtöisiin tarpeisiin vastaamiseen, jolloin kyläkartoitukset eivät jää toiveiden tynnyreiksi, vaan asukkaita ja yhteisöjä osallistaviksi välineiksi. Tämä voidaan nähdä myös askeleena kohti osallistuvaa budjetointia. 24 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

25 5.2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Hankkeen tavoitteena oli tehostaa olemassa olevien resurssien käyttöä sekä muodostaa kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Kehitetyn toimintamallin avulla kunnan alueella toimivat tahot saatiin tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Näitä tahoja ovat muun muassa kunta, järjestöjen paikallisyhdistykset, kyläyhdistykset, seurakunta, yritykset, alueelliset järjestötoimijat ja viranomaiset sekä hankkeet. Pilottikuntien yhteistyötä ja olemassa olevien resurssien käyttöä koordinoimaan on perustettu laaja-alaiset hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtotyöryhmät valmistelemaan esityksiä kaupungin sähköisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman painopistealueista. Taulukossa 9. on pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset. Taulukko 9. Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Pudasjärvi Tornio Kaupunki: - hallituksen pj, pj - valtuuston pj. - kaupunginjohtaja - sivistystoimenjohtaja - sosiaali- ja terveys - toimenjohtaja - yritysasiamies - teknisen osaston johtaja - talous- ja kehittämisjohtaja - suunnittelusihteeri Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, - poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Kemijärven seurakunta: - Kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Järjestökiehinen ry:n pj. Yrittäjien edustaja: - Kemijärven yrittäjät ry, pj. Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - projektityöntekijä, sihteeri Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistysosaston johtaja - sosiaaliosaston johtaja - teknisen os. johtaja - vapaa-ajan ohjaaja - kunnansihteeri - vanhusneuvoston ed. - vammaisneuvoston ed. Kuntayhtymä: - PSKTTKY:n johtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Pelkosenniemen seurakunta: - kirkkoherra Järjestöjen edusta: - järjestöjen keskenään valitsema Yrittäjien edustaja: - Pelkosenniemen yrittäjät ry - Pyhä-Luosto matkailuyhdistys Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - hyvinvointiltk:n pj. - toimintaympäristöpalv. palvelujohtaja - hyvinvointipalvelut palvelujohtaja - kunnan henkilöstön edustaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Posion seurakunta: - diakoni Järjestöjen edustaja: - Järjestöfoorumissa valittu Kylien edustaja: - Kylienneuvoston edustaja Yrittäjien edustaja: - Posion Yrittäjät ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt, siht. Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - valiokuntien pj:t 3 - Oulunkaaren kuntayht. johtaja (sote) - hallintojohtaja - opetus- ja sivistysjohtaja - tekninen johtaja - kehittämisjohtaja - palvelusuunnittelija - hyvinvointikoordinaattori, siht. Muut julkiset toimijat: - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, palotarkastaja - Koillismaan kihlakunnan poliisilaitos, rikoskomissaari - Pohjois-Pohjanmaan ELY, yksikön päällikkö - Pohjois-Suomen AVI, neuvotteleva virkamies Seurakunta: - Pudasjärven seurakunta, kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Pudasjärven järjestöjen valitsema edustaja - Pudasjärven kyläneuvoston nimeämä edustaja Yrittäjien edustajat: - Pudasjärven yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen - Syötteen yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistystoimenjohtaja - perusturvajohtaja - tekninen johtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, pelastuspäällikkö - Lapin poliisilaitos, ylikonstaapeli - Lapin TE -toimisto, apulaisjohtaja - Koulutuskuntayhtymä Lappia, johtaja - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja Seurakunta: - Tornion seurakunta, kirkkoherra/diakoniatt. Järjestöjen edustaja: - Järjestökeskus Majakka, tj. Yrittäjien edustajat: - Lapin Yrittäjät, varatj. - Tornion Yrittäjät, pj. Hankkeen ajan: - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt., siht. 25

26 Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmän tehtävänä on määritellä sekä valtuustokausittaiset että vuotuiset yhteistyön painopistealueet ja mahdollistaa resurssien yhteiskäyttö painopistealueisiin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että johtoryhmä ottaa sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalta yleistä huolta aiheuttavat kokonaisuudet, esimerkiksi lapsiperheet, ikäihmiset tai työttömyys, painopistealueiksi. Johtoryhmä tekee esitykset kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle painopistealueista tulevalle valtuustokaudelle ja kyseiselle talousarviovuodelle. Johtoryhmän tehtävänä on myös koordinoida kunnassa toimivat tahot tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi sekä seurata sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta seurantaindikaattoreihin. Taulukossa 10. on pilottikunnissa päätetyt painopistealueet, joihin kussakin kunnassa ensimmäiseksi rakennettiin arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Taulukko 10. Pilottikunnissa valitut painopistealueet Pilottikunnissa valitut painopistealueet Kemijärvi Työikäisten ja lapsiperheiden tulomuuton lisääminen, Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret sekä ikäihmiset. Ennaltaehkäisevään työotteeseen siirtyminen kaikessa toiminnassa, Pelkosenniemi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, väestön ikärakenteen muuttaminen, elinkeinojen ja elinkeinorakenteiden edistäminen ja monipuolistaminen koko kunnan alueella Posio Lapsiperheet - Kotihoidon henkilöstöresurssin kohdentaminen lapsiperheisiin Ikäihmiset - Ikääntyvän väestön kotona asumisen edistäminen Pudasjärvi Lapset, nuoret ja lapsiperheet - Perheiden tukeminen Työllisyyden edistäminen - Työpaikkojen ja työllisyysmahdollisuuksien lisääminen sekä työnhakijoiden / ihmisten aktivoiminen Tornio Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret 5.3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa järjestettiin toimijatapaamisia, joissa esiteltiin kunnan painopistealueet, joihin lähdettiin rakentamaan palvelukokonaisuuksia kunnan, järjestöjen, seurakunnan, yritysten, oppilaitosten ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa yhdessä. Tilaisuuksiin osallistui kymmeniä toimijoita. Eniten osallistujia oli kunnasta ja järjestöistä. Taulukossa 11. on yhteenveto pilottikunnissa järjestetyistä toimijatapaamisista ja niihin osallistuneista toimijoista. Taulukossa 12. on prosessikuvaus palvelukokonaisuuksien rakentamisesta toimijatapaamisten avulla. 26 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

27 Taulukko 11. Yhteenveto pilottikuntien toimijatapaamisista Toimijatapaamiset pilottikunnissa Kunta Päivämäärä Teema Osallistujat Kemijärvi Ikäihmiset sekä lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapset, nuoret ja lapsiperheet Ikäihmiset 24 järjestöä, 11 kunnasta, 2 srk:sta, 1 yrittäjä. Yhteensä 51 henkilöä. 9 järjestöä (15 hlöä), 9 kunnasta, 2 hanketta, 1 srk:sta, 1 yrittäjä. Yhteensä 28 henkilöä. 15 järjestöä, 4 kunnasta, vanhusneuvosto, 2 hanketta, 1 yrittäjä. Yhteensä 31 henkilöä. Pelkosenniemi Lapset, nuoret ja lapsiperheet 16 järjestöä, 4 kunnasta, 2 hanketta, 1 pelastuslaitokselta. Yhteensä 28 henkilöä. Posio Ikäihmiset sekä lapset, nuoret ja lapsiperheet Lapset, nuoret ja lapsiperheet 23 järjestöistä, 9 kunnasta, 4 hankkeista, 2 yrittäjää, 1 oppilaitoksista. Yhteensä 39 henkilöä 13 järjestöistä, 4 hankkeista, 4 kunnasta, 1 yrittäjä, 1 viranomainen, 1 srk:sta. Yhteensä 24 henkilöä. Pudasjärvi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ikäihmisten kotona asumisen edistäminen 18 järjestöistä, 11 kunnasta, 1 hankkeesta, 1 seurakunnasta, 2 toimittajaa. Yhteensä 33 henkilöä 17 järjestöistä, 12 kunnasta, 2 yrittäjistä, 4 nuorten edustajaa. Yhteensä 35 henkilöä. Tornio Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret Kolmen jatkokehittämistyöryhmän kokoukset: 1. Perheiden Talo -toiminta työryhmä 1. Perheiden Talo -toiminta työryhmä 2. Varhaisnuorten matalan kynnyksen palvelut -työryhmä 2. Varhaisnuorten matalan kynnyksen palvelut -työryhmä 3. Matalan kynnyksen kotiapu -työryhmä 15 järjestöä, 2 hanketta, 31 kunnasta, 2 srk:sta, 4 oppilaitoksista, 2 sairaanhoitopiiristä. Yhteensä 61 henkilöä. 6 järjestöä, 2 hanketta, 10 kunnasta, 1 seurakunnasta. Yhteensä 23 henkilöä. 14 järjestöstä, 8 kunnasta, 3 seurakunnasta. Yhteensä 27 henkilöä 7 järjestöä, 5 kunnasta, 1 oppilaitoksesta, 1 seurakunnasta. Yhteensä 15 henkilöä. 8 järjestöä, 5 kunnasta, 1 seurakunnasta. Yhteensä 16 henkilöä. 3 järjestöä ja 2 kunnasta. Yhteensä 6 henkilöä 2 järjestöä ja 4 kunnasta. Yhteensä 7 henkilöä 11 kunnan työntekijää, eri palvelualueilta lasten ja lapsiperheiden palveluista 27

28 Taulukko 12. Prosessikuvaus toimijatapaamisista palvelukokonaisuuksiin. Prosessikuvaus toimijatapaamisista palvelukokonaisuuksiin 1. Toimijoille esitellään painopistealueet ja perusteet, miksi esimerkiksi ikäihmisten palvelut on valittu kehittämiskohteeksi 2. Toimijatapaamisissa kirjataan ja todetaan olemassa oleva toiminta sekä yhteiset huolenaiheet palveluverkon katvealueista 3. Yhteensovitetaan olemassa olevaa toimintaa, muodostetaan yhdessä uusia toimintamuotoja ja haetaan tarvittaessa yhteisiä hankkeita 4. Viedään toimijatapaamisten tulokset hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmään. Kirjataan sovitut toimenpiteet sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. Pilottikunnissa oltiin yllättyneitä siitä, että toimijatapaamisiin osallistui paljon ennakoitua enemmän osallistujia. Erityisesti järjestöjen määrä oli suuri. Toimijatapaamisissa on päästy yhteiseen ymmärrykseen siitä, että toimimalla yhdessä voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja saada paljon enemmän aikaan kuin yksin toimien. Prosessitaulukon (Taulukko 11.) vaiheet on käyty läpi jokaisessa pilottikunnassa palvelukokonaisuuksien rakentamisen yhteydessä. Toimijatapaamisissa on havaittu, että palvelukokonaisuuksien rakentaminen on enemmän kiinni asenteista ja mielikuvituksesta, kuin lisäresurssien tarpeesta. Toimijatapaamisten kautta on saatu toimintaan mukaan kuntien pienten paikallisyhdistysten tueksi myös alueelliset järjestöt. Järjestötoimijat ovat kokeneet, että toimintamallin mukainen toiminta tukee heidän osallistumismahdollisuuksiaan ja nostaa heidät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa. Seuraavissa kuntaesimerkeissä on tuotu esille esimerkkejä siitä, millaista toimintaa voi syntyä, jos olemassa olevia resursseja hyödynnetään. Käytännössä toimintamalli tuottaa esimerkiksi tällaisia konkreettisia yhteistyömuotoja arjen turvan edistämiseen: Pelkosenniemellä tekemistä ja toimintaa kaikille Pelkosenniemellä kunta tuki yhteistä tekemistä perustamalla Järjestötalon kaikkien järjestöjen käyttöön. Eri tahojen toimijat ovat koonneet yhteisen toimintakalenterin vuodelle 2014 ja ovat tehneet uuden asukkaan - oppaan. Lisäksi kunnan, eläkeläisjärjestön ja paikallisen kauppaliikkeen yhteistyönä on hommattu yli 65- vuotiaille asukkaille liukuesteet kenkiin ja lastenhoitoon on lisätty resursseja vanhusten kotihoidosta. 28 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

29 Kemijärvellä onnistuttiin yhdistämään resursseja toiminnaksi Kemijärvelle suunniteltiin yhteistyössä uusi järjestötalo kaikille järjestöille ja hankkeille, jotka edistävät järjestöjen ja kunnan yhteistyötä ja toimintaa. Yhteistyössä on tehty toimintakalenteri lasten, nuorten ja lapsiperheiden tapahtumista. Palvelutarjotin on tehty myös sille ikäryhmälle ja siihen löydettiin kuusitoista eri toimijaa sekä ikäihmisten palvelutarjottimeen 25 eri toimijaa. Näihin liittyen on järjestetty yhteistyössä kaksi eri kuulemistilaisuutta kansalaisraatien muodossa (nuoret ja ikäihmisten kotona asumisen tukeminen). Niistä on vastannut Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus- hanke. Toimintamalleja on otettu käyttöön: Toimiva Lapsi ja Perhe (TLP) ja Lapin ensi- ja turvakodin raskaus-, vanhemmuus- ja päihteet -toimintamalli. Palveluyksiköiden tuottajille on järjestetty kohtaamisia, jolloin he ovat tietoisia toistensa palveluista ja se taas estää päällekkäistä työtä ja edistää niiden palveluiden löytämistä joita ei vielä ole. Kemijärvellä tästä on esimerkkinä nuorten matalan kynnyksen kriisipalvelut, jossa kohdattiin lastensuojelun perhetyöntekijöiden, Pelkosenniemen kunnansihteerin, etsivän nuorisotyön, Setlementti Tunturilan Askel-hankkeen ja Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Palaverissa yllätyttiinkin siitä, että palveluntarjoajia on yllättävän paljon ja yhteistyötä tosi vähän jos ollenkaan. Ikäihmisten kotona asumista on päätetty tukea kolmeportaisella palvelusetelimallilla, jolloin saadaan myös yrittäjät toimintaan mukaan. Ikäihmisiä ajatellen on hankinnassa monipalveluauto Kemijärvelle (valtuuston päätös ). Autoon tulee ainakin kirjaston-, apteekin- ja terveyspalveluja, äänestysmahdollisuus ja atk:n käyttömahdollisuus (myös tablettien muodossa). Lisäksi järjestöt kukin vuorollaan kulkevat autossa mukana järjestämässä toimintaa. Posio kutoo turvaverkkoja ikäihmisille Posiolla tartuttiin asukkaita huolestuttavaan teemaan miten sivukylien asukkaat pärjäävät pitempien sähkökatkojen aikaan. Kunnan, kyläyhdistysten, metsästysseurojen, järjestöjen, poromiesten, pelastuslaitoksen ja radioharrastajien yhteistyöllä on rakennettu toimintamallia yhä useammin ilmeneviin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi myrskyt voivat aiheuttaa pitkiäkin sähkökatkoja, jotka vaimentavat kännykät ja tuovat asukkaille monenlaista turvattomuutta. Yhdessä toimien varmistetaan kylien yksinäisten ikäihmisten pääsy lämpimään tilaan ja viestintä eri tahojen välillä lupavapaassa verkossa, vaikka kännykät eivät pelaisi. Tähän päästään sillä, että mukana olevat ihmiset ovat sitoutuneet olemaan käytettävissä sekä sopineet teknisistä apuvälineistä, yhteisistä tiloista ja harjoituksista. Erityisesti nuorten osallistuminen yhteistyöhön on ilahduttanut. Posiolla on havaittu, että eri toimijoiden ja hankkeiden päämäärä voi olla sama kuin kunnalla. Keskusteluissa eri toimijoiden ja hankkeiden toiminta avautuu, kasvot tulevat tutuiksi, yhteinen työ mahdollistuu ja saadaan aikaan monipuolisempaa tarjontaa. Posiolla eri tahot alkoivat yhdessä suunnitella, kuinka ikäihmiset pääsisivät kyliltä paremmin hoitamaan asioitaan kuntakeskuksessa, samalla harrastamaan ja tapaamaan tuttuja. Tiedotuksella tehtiin paremmin tunnetuksi, että ikäihmiset voivat kulkea koulukyytien mukana linja-autoissa. Samalla kartoitettiin, pääseekö rollaattorilla ja pyörätuolilla julkisiin tiloihin ja kauppoihin. Ikäihmisten liikkuminen vaikutti aluksi isolta asialta, mutta yhdessä huomattiin, että liikkumisen esteet ovat pieniä yksittäisiä asioita, jotka ovat eri tahojen toimesta ratkaistavissa. 29

30 Pudasjärvi tukee ikäihmisten kotona asumista ja hankkii työtä kaikille Pudasjärvellä on alettu tukea ikäihmisten kotona asumista yhdistämällä Itellan postikuljetuksiin ruokakuljetus (ma-ke-pe). Lisäksi ikäihmisille on otettu käyttöön siivouksen palveluseteli, kauppakassipalveluseteli ja lumityön palveluseteli. Palvelusetelituottajat on auktorisoinut Pudasjärven kaupungille sote-palveluja tuottava Oulunkaaren kuntayhtymä. Kauppakassi-setelillä vanhuksen, joka itse ei saa kauppa-asioita hoidetuksi, on mahdollisuus hankkia kauppatavaroiden kotiinkuljetus auktorisoituneelta palveluntuottajalta. Käytännössä Hetekylässä palveluntuottajana on Niemitalon juustola ja Ervastin kyläkaupasta kotiinkuljetuksen toimittaa Pohjanrahti Oy. Oulunkaaren kuntayhtymän palveluohjaaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä lähiverkoston ja yleensä aina löytyy omainen tai naapuri auttamaan lämmityksessä, kauppamatkoissa, pienissä pihatöissä yms. Yhteistyössä Kauko ja Kerttu hankkeen kanssa on sivukylille saatu myös kylätyöntekijöitä, jotka ovat mainio lisäapu palvelutuotantoon. Pudasjärvellä aloitettiin vuoden 2014 alusta panostamaan velvoitetyöllistettävien työllisyyden hoitamiseen, minkä kautta on saatu parannettua nuorten ja lapsiperheiden sekä pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia. Asiakaslähtöisten seinättömien työfoorumien (hoiva-, rakennus-, media-, luontofoorumien) kautta on saatu mm. kylätalkkareita, vanhusten ulkoiluttajia sekä viriketoiminnan järjestäjiä. Kelalle maksettava kuntaosuusmaksu saadaan puolittumaan vuoteen 2013 verrattuna, jolloin maksu oli Vuoden 2014 maksuosuus tulee olemaan n Lähivuosien tavoitteena on kuntaosuusmaksujen sijaan työllistää kaikki. Pudasjärven kaupunki on uudistanut kehittämis- ja toimintatukien myöntämisperusteet vuoden 2014 alussa. Avustusperusteissa huomioidaan elinvoimaisten, viihtyisien ja turvallisten kylien ja taajaman kehittäminen sekä kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon. Vuoden 2014 avustukset jaettiin uusien perusteiden mukaisesti ja kehittämistukea 15 kyläyhdistykselle yhteensä euroa ja toimintatukea 53 yhdistykselle ja seuralle yhteensä ja 26 yksittäiselle toimijaryhmälle Kaikkiaan yhteensä Avustuksen maksetaan etukäteen ja tilitykset avustuksen käytöstä tehdään kunkin avustusvuoden loppuun mennessä. Tämä oli Pudasjärvellä ensi askel osallistuvaan budjetointiin. Valtuusto on tehnyt myös päätöksen yhdistyksille tai seuroille tai oikeustoimikelpoiselle osuustai osakaskunnalle myönnettävästä puskurirahasta (lainaa 0-korolla) EU-hankkeiden toteutuksen helpottamiseksi. Vuodelle 2015 puskurirahaa on varattu talousarvioon yhteensä Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

31 Torniossa saadaan nyt vähällä aikaan paljon Torniossa käynnistyi keväällä 2013 Perheiden Talo, jossa kunnan, seurakunnan, järjestöjen, hankkeiden ja yritysten toimijat pystyvät ilman lisärahoitusta toteuttamaan lapsiperheille viikko-ohjelmaa, joka tuo tekemistä niin arkipäiviin kuin -iltoihin sekä viikonloppuihin. Näin tuetaan sekä lapsia että vanhempia aiempaa paremmin. Uutena toimijana mukaan saatiin Lapin ensi- ja turvakoti laajalla palvelutarjonnalla mm. neuvolan perhevalmennusta tehdään yhteistyössä. Perhevalmennus on siirtynyt kokonaan Perheiden Talolla pidettäväksi. Lisäksi painopistealueen mukaisesti ensimmäiset vanhemmuutta tukevat ryhmät ovat käynnistyneet. Aktiivista toimintaa koordinoi Perheiden Talo -yhdistyksen hankekoordinaattori. Arjen turvaa toimijatreffien jatkokehittämishankkeista nousi toiseksi suurimmaksi kehittämistehtäväksi matalan kynnyksen kotiapu. Sitä työstettäessä selvisi kuinka hajallaan ja pieninä yksikköinä lasten ja lapsiperheiden tukipalvelut ovat. Peruspalveluja tulee kehittää niin, että ne toimivat kokonaisuutena lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi. Painopiste täytyy siirtää korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön yhteistyössä verkostojen kanssa. Haaste ja tehtävä on niin suuri, että päätimme suunnitella tähän oman jatkokehittämishankkeen yhteistyössä Lapin yliopiston, kunnan palvelualueiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on kehittää hallintokuntien välistä yhteistyötä lasten ja nuorten parissa työtä tekevien kesken. Tämä toteutetaan kehittämällä ennaltaehkäiseviä palveluita ja yhteisiä työskentelytapoja. Kehittämistyöhön halutaan mukaan kaikki lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat organisaatiot ja kolmas sektori. Arjen turvaa -toimintamalli on rakennettu yhteen Tornion kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelun vuosikellon kanssa. Tällä tavoin varmistetaan mallin säilyminen Tornion kaupungin toiminnassa hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin käyttöön otto on nostettu kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa yhdeksi painopistealueeksi vuoden 2015 toimintasuunnitelmassa. Kaupunginhallitus nosti lasten, lapsiperheiden ja varhaisnuorten palveluiden poikkihallinnollisen ja verkostotyön kehittämisen osaksi Arjen turvaa kunnissa -jatkohanketta sekä keskeiseksi toimenpiteeksi kaikille kaupungin palvelu- ja tulosalueille vuodelle Päätöksenteko ja seuranta Hankkeen tavoitteena oli rakentaa pilottikuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun (TTS) sekä kuntastrategian valmisteluun ja toteutukseen. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta, hankkeet, seurakunta ja elinkeinoelämä pääsivät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa, kun ne tulivat mukaan kunnan päätöksentekoprosessiin. Seuraavassa kuviossa esimerkkinä Pudasjärven kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen organisaatiokaavio. 31

32 Kuvio 9. Pudasjärven kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen organisaatiokaavio Päätöksenteon näkökulmasta toimintamallin ydin on yhteisessä tavoitteiden määrittelyssä ja tasavertaisessa kumppanuudessa. Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä käy läpi hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedot sekä kyläkartoituksissa ja toimijatapaamisissa nousseet esitykset. Koska laaja-alaisessa työryhmässä on kattava kunnan, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustus, eri tahot ovat mukana yhteisestä tavoitteiden asettelusta lähtien ja ovat valmiita sitoutumaan yhdessä sovittuun. Kaikkien resurssit tulevat kokonaisuuden kannalta tehokkaaseen käyttöön. Tätä toimintatapaa, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori suunnittelevat ja organisoivat yhdessä palveluja sopien paikallisesti niiden toteuttamisesta ja mahdollistaen palvelujen monituottajamallin, jota voidaan kutsua myös sopimuksellisuudeksi. Sopimuksellisuudessa näiden eri sektoreiden välille kehittyy uusi toimintakulttuuri, joka edistää yhteistoimintaa. Sopimuksellisuudessa vaaditaan vastavuoroista luottamusta, kommunikaatiota ja oikeudenmukaisuutta 32. Laajaan koko valtuustokauden hyvinvointikertomukseen on kunnissa valittu painopistealueet sekä kehittämiskohteet ja niitä tarkennetaan vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa. Tavoitteiden saavuttamisen aste on arvioitavissa valituilla mittareilla. Kunnassa on esimerkiksi voitu päättää kotihoidon henkilöstöresurssien kohdentamisesta enenevässä määrin lapsiperheisiin. Tavoitteen toteutumista arvioidaan asiakasmääriä seuraamalla ja laskemalla, minkä verran kotihoidon tunteja on suunnattu lapsiperheille. Lisäksi seurataan sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden muutoksia. Hyvinvointikertomus käsitellään kunnan päätöksentekoelimistä ylimmällä tasolla eli valtuustossa. 32 Husberg Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

33 Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Säännöllisyydestä ja laaja-alaisuudesta on hyötyä. Säännöllisyys takaa sen, että indikaattoritietojen seurantaa on jatkuvasti ja muutosten syihin pystytään paneutumaan nopeasti, jolloin myös toimenpiteiden vaikuttavuus paranee. Laajaalaisuuden vuoksi kunnan, seurakunnan, järjestöjen ja elinkeinoelämän välille syntyy pysyvä ja tavoitteellinen, sopimuksellisuuteen perustuva hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyö, jota pystytään suunnitelmallisesti johtamaan. Juuri se, kuinka laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä päätetyt asiat viedään käytäntöön, on oma prosessinsa. Ratkaisut ovat paikallisia. Laaja-alaisessa johtoryhmässä sovittuihin painopistealueisiin muodostetaan palvelukokonaisuudet. Yhteistyön etuna on, että huomatut palveluaukot paikataan joko toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Tällä tavoin voidaan myös edistää uusien hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen syntymistä. Laaja-alaiselle johtoryhmän tukena on koordinaattori (ja hänen tukenaan voi olla myös pieni asiantuntijatyöryhmä), jonka tehtävänä on indikaattoritietojen seuranta, jotta hyvinvoinnin painopisteitä voidaan vuosittain tarkentaa. Johtoryhmä käsittelee seurantaraportit, ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee omavalvontaa arvioidessaan, onko resurssien tehokkaammassa hyödyntämisessä ja palvelukokonaisuuksien muodostamisessa onnistuttu. Seuraavassa kuviossa 10. on luonnos Tornion kaupungin talouden ja toiminnan sekä hyvinvointikertomuksen vuosikellosta, jonka avulla esimerkiksi asukaslähtöisen tiedon kerääminen, painopisteiden asettaminen ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen tapahtuu oikeaan aikaan. Kuvio 10. Tornion kaupungin talouden ja toimintojen sekä hyvinvointikertomuksen vuosikello 33

34 Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa on hyödynnetty sähköistä hyvinvointikertomusta laajaalaisena kuntajohtamisen välineenä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia sähköinen hyvinvointikertomus on kokoava ja koordinoiva johtamisväline. Sähköisen hyvinvointikertomuksen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että kunnissa päästään kuntakellon rytmiin. Pilottikunnissa sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita voidaan nykyistä paremmin hyödyntää vasta vuoden 2015 toiminnan ja taloudensuunnittelun prosessissa. Samoin voidaan hyödyntää toimijatapaamisista ideoitujen palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Hankkeen aikana harjoiteltiin ja pyrittiin löytämään oikea rytmi kuntakelloon. Nyt se on löytynyt ja vuodesta 2015 lähtien toimintaa pystytään ohjaamaan kuntakellon avulla Liite 3. Hyvinvointijohtamisen ja yhteistyön malli kunnille, kehittämistyön kulku. Case: Kemijärvi ja Pelkosenniemi. 34 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

35 6. Johtopäätökset Kunnissa on enemmän resursseja kuin uskotaan. Erityisesti järjestöjen matalan kynnyksen palvelujen määrä on suuri. Resurssit ovat suunnattavissa kuntien ja kuntalaisten tueksi. Kunnissa toimii kymmeniä hankkeita, jotka ovat myös valjastettavissa yhteisiin tavoitteisiin. Kunnanjohtajan on otettava kokonaisuus haltuun. Kunnanjohtaja tarvitsee aisaparikseen koordinaattorin, joka tuntee toimijat, kutoo verkostoja ja yhdistää voimavaroja. Kunnanjohtajat ja yhteistyökumppanit näkevät toimintamallissa mahdollisuuden tuottaa lähipalveluja aiempaa tehokkaammin. Yhteistyötapaamisissa on havaittu, että kunnat, seurakunnat ja järjestöt tarjoavat esimerkiksi lapsiperheille suunnattuja palveluja samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluja. Yhteisellä suunnittelulla ja voimavarojen yhdistämisellä saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Tämä tuo tehokkuutta ja lisää hyvinvointia. Taulukossa 13. ovat Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeiset johtopäätökset. Taulukko 13. Keskeiset johtopäätökset Arjen turvaa kunnissa -toimintamallista. Keskeiset johtopäätökset Arjen turvaa kunnissa -toimintamallista 1. Kunnissa on enemmän resursseja käytössä kuin uskotaan. 2. Resurssit on mahdollista suunnata kuntien ja kuntalaisten tueksi. 3. Hankkeet on valjastettava yhteisten tavoitteiden toteutukseen. 4. Kunnanjohtajan on otettava johto kokonaisuudesta. 5. Kunta tarvitsee resurssien hallintaan koordinaattorin. Yhteenvetona yllä olevasta keskeisten johtopäätösten taulukosta voidaan todeta, että Arjen turvaa kunnissa - hankkeen toimintamallissa on kyse kokonaisuuden hallinnasta. Hallinnasta, jonka avulla olemassa olevat resurssit suunnataan yhteisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan.. Suurin muutos tarvitaan asenteissa. Siilohallintomaisesta toimintatavasta ja sektoriajattelusta on päästettävä irti. Yhteiskunnallisia ongelmia ei voi ratkoa hierarkkisilla järjestelmillä. Yhteisten asioiden hoitamiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli perustuu tasavertaiseen ja luotettavaan kumppanuuteen, jossa jokaisella toimijalla on oma arvokas roolinsa. Toimintamallissa on kyse paikallisten tarpeiden ja olemassa olevien resurssien yhteensovittamisesta. Kyse ei ole siitä, että aina tarvitsisi kehittää uusia yksittäisiä toimintamalleja. Tärkeintä on rakentaa olemassa olevista toimijoista, toiminnoista ja hyvistä käytännöistä kokonaisuus, jonka avulla kuntalaiset saavat laadukkaita, monipuolisia ja tarpeitaan vastaavia palveluja. Kokonaisuuden hallinnassa kunnanjohtajan rooli on merkittävä. Kunnanjohtajan on otettava johto ja luotava edellytykset poikkihallinnolliselle ja sektorirajat ylittävälle yhteistyölle. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa on todettu, että verkostoyhteistyöhön tarvitaan lisäksi koordinaattori, joka tuntee toimijat ja osaa yhdistellä erilaisia resursseja. Hankkeen projektityöntekijöistä muodostui pilottikuntiin koordinaattorit 34. Hankkeen jälkeen Pudasjärven kaupungin projektityöntekijä jatkaa ainakin parin vuoden ajan 34 Esimerkkinä Posion tilaisuudet ja yhteistyökumppanit , liite 4. 35

36 palvelusuunnittelijana ja Tornion kaupungin projektityöntekijänä vähintään vuoden ajan. Lisäksi Kemijärven kaupunki on suunnitellut hyvinvointikoordinaattorin palkkaamista ehkäisevään työhön. Palkkausten taustalla on ajatus siitä, että koordinaattorin palkkaaminen tuo enemmän resursseja kuin vie. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitettyä toimintamallia on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa paikallistasolta kansalliselle tasolle ja jopa kansainvälisellä tasolla saakka. Pilottikuntien poliittisen ja virkamiesjohdon sekä alueellisten ja kansallisten toimijoiden palaute on ollut hyvää ja innostunutta aikaikkuna yhteisten resurssien paremmalle hyödyntämiselle on auki. Myös kansalliset ja alueelliset ohjelmat kannustavat laaja-alaiseen yhteistyöhön ja monia hyviä käytäntöjä paikallisen yhteistyön tehostamiseksi on kehitteillä. Taulukossa 14. on esimerkkejä kansallisista ja alueellisista ohjelmista sekä julkaisuista, johon Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli on kirjattu suositeltavaksi toimintamalliksi. Taulukko 14. Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa sekä julkaisuissa. Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli ohjelmissa ja julkaisuissa Kuntaliitto Husberg, Antonia (2013) Palveluaukkoja ja paikallisia ratkaisuja. Osa 1. Ehdotus Maaseudun palveluohjelmaksi. Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hankkeen loppuraportti. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Husberg, Antonia (2013) Palveluaukkoja ja paikallisia ratkaisuja. Osa 2. Esiselvitys-hankkeen keskeiset havainnot. Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hankkeen loppuraportti. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Husberg, Antonia (2014) Työkalupakki. Parempia palveluja läheltä osallistamisella ja resursseja kokoamalla. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Sisäministeriö Sisäasiainministeriö (2013) Sanoista tekoihin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportti Sisäasiainministeriön julkaisu 27/2013. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2014a) Sanoista tekoihin Sisäisen turvallisuuden ohjelman tulokset. Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportti Sisäasiainministeriön julkaisu 32/2014. Sisäasiainministeriö. Osoitteessa: ( ). Sisäministeriö (2014) Turvallisuutta harvassa? Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriön julkaisu 6/2014. Sisäministeriö. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2014) Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Lapin liitto Somerkoski, Brita & Impinen, Antti & Lillsunde Pirjo (toim.) (2014) Turvallisempi kunta. Safe Community - toimintamalli paikallisen turvallisuussuunnittelun tukena. Opas. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Lapin liitto (2014a) Lappi-sopimus. Maakuntaohjelma Julkaisusarja: A42/2014. Rovaniemi. Lapin liitto (2014b) Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia Tehemä pois -toimenpideosio Lapin liitto. Rovaniemi. Viiden kunnan yhteinen kehittämisprosessi oli hankkeen vahvuus. Vertaiskehittämisen avulla pystyttiin vaihtamaan hyviä kokemuksia ja kehittämään esimerkiksi toimijatapaamisia entistä toimivammiksi. Vertaiskehittäminen näin ollen myös nopeutti toimivan mallin rakentumista. Viiden kunnan yhteinen toimintamalli myös osoittaa, että malli sopii ainakin harvaan asutuilla alueilla kuntaan kuin kuntaan. Esimerkiksi Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunta on seurannut tätä kehittämisprosessia tiivisti ja toimintasuunnitelmansa mukaisesti osallistuu myös hankkeen tulosten levittämiseen ja mahdolliseen jatkohankkeeseen. 36 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

37 Toimintamallin sovellettavuutta muissa kunnissa tukee muun muassa sähköisen hyvinvointikertomuksen merkittävä rooli. Sähköinen hyvinvointikertomus on käytössä lähes 300 kunnassa, joten kokonaisvaltainen tiedolla johtamisen väline on jo olemassa. Toimintamallia on kehitetty samanaikaisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen kanssa. Kuntien turvallisuussuunnittelun liittäminen osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta on tämän hankkeen tuotosta. Pilottikunnissa esille noussut ohjelmaviidakko ja samanaikaisesti tarve päivittää turvallisuussuunnitelma herätti ajatuksen, että tämänkin suunnitelma pitäisi olla osa sähköistä hyvinvointikertomusta. Päätöksiä turvallisuudesta Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta on sisäministeriön tuore julkaisu aiheesta 35. Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli tai siihen liittyvät asiat ovat saaneet tunnusta. Sähköinen hyvinvointikertomus sai Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n myöntämän SOSTE -palkinnon hyvinvointitalouden edistämisestä syksyllä Kuntaliitto ja Suomen Kylätoiminta ry myönsivät Pudasjärven kaupungille Kylämyönteisin kunta -palkinnon syksyllä Maaseutuverkosto valitsi Arjen turvaa kunnissa - hankkeen Parhaat käytännöt kilpailun finalistiksi yhteistyösarjassa. Lisäksi toimintamalli on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Euroopan julkishallinnon instituutti EIPA valitsi Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi marraskuussa European Public Sector Award EPSA kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi ja siihen osallistui 230 toimintamallia 26 Euroopan maasta36. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toimintamalli arvioitiin erittäin vaikuttavaksi, vaikkakin todelliset sosioekonomiset tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Hankkeessa käsiteltiin onnistuneesti maaseudun kehittämisen ja kansalaisten hyvinvoinnin haasteita tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveystoimen resurssit ovat vähenemässä. Myös muilla Euroopan alueilla haasteet ovat samankaltaiset. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on huippu innovaatio, joka rikkoo julkishallinnon perinteistä siilomentaliteettia poikkihallinnollisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä37. Seuraavalla sivulla on Kuva 1. European Public Sector Award EPSA voittajista kolmessa kategoriassa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen sarja. Kuvassa 2. on European Public Sector Award EPSA palkinto: Mother Europe. 35 Sisäministeriö 2014a 36 Lisätietoja: European Public Sector Award 2013: 37 Liite 1. European Institute of Public Admistration 2013: Evaluation Summary Notes 37

38 Kuva 1. European Public Sector Award EPSA voittajat kolmessa kategoriassa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen sarja. Kuva 2. European Public Sector Award EPSA palkinto: Mother Europe. Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli on koettu toimivaksi ja sen laajempaan käyttöön ottoon on kiinnostusta. Toimintamallin laajempaan jalkauttamiseen valmistellaan hankekokonaisuutta Lapin liiton johdolla. Kokonaisuuteen on suunniteltu kuuluvan paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen liittyvässä Lapin SOTE- SAVOTTA -hankkeessa yhteistyöhön perustuvana lähipalvelujen toteuttamiskeinona. 38 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

39 Lähteet Airaksinen, Jenni (2009) Hankala hallintouudistus. Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press. Tampere. Haveri, Arto; Majoinen, Kaija; Jäntti, Anni (2009) Haastava kuntajohtaminen: moniarvoisuus, monimutkaisuus ja hallinta. Teoksessa: Haveri, Arto; Majoinen, Kaija; Jäntti, Anni (2009) Haastava kuntajohtaminen. Suomen Kuntaliitto. Helsinki Helminen, V.; Nurmio, K., Rehunen, A.; Ristimäki, M.; Oinonen, K.; Tiitu, M.; ym. (2012) Kaupunginmaaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet - tekninen menetelmäkuvaus. Suomen ympäristökeskus SYKE. Osoitteessa: Hiironniemi, Silja (2013a) Kuntien tehtävien kartoitus, Raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/2013. Valtiovarainministeriö. Osoitteessa: _kartoitus_finaali_netti.pdf Hiironniemi, Silja (2013b) Kunnille sälytetty 535 erilaista tehtävää. Kunta TV. Haastattelu Osoitteessa: ( ) Husberg, Antonia (2013a) Palveluaukkoja ja paikallisia ratkaisuja. Osa 1. Ehdotus Maaseudun palveluohjelmaksi. Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hankkeen loppuraportti. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Osoitteessa: ( ) Husberg, Antonia (2013b) Palveluaukkoja ja paikallisia ratkaisuja. Osa 2. Esiselvitys-hankkeen keskeiset havainnot. Maaseudun palveluohjelman esiselvitys -hankkeen loppuraportti. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Osoitteessa: ( ) Husberg, Antonia (2014) Työkalupakki. Parempia palveluja läheltä osallistamisella ja resursseja kokoamalla. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Osoitteessa: ( ) Kangastalo, Sampo (2013) Lapissa kehitetty yhteistyömalli palkittiin Euroopan parhaana. Sisäasiainministeriön tiedotustilaisuus Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalon puheenvuoro. Lapin aluehallintovirasto (2012a) Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto. Lapin aluehallintovirasto (2012b) Turvallisempi huominen 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. Lapin aluehallintovirasto. Lapin liitto (2014a) Lappi-sopimus. Maakuntaohjelma Julkaisusarja: A42/2014. Rovaniemi. Lapin liitto (2014b) Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia Tehemä pois -toimenpideosio Lapin liitto. Rovaniemi. Loikkanen, Heikki & Nivalainen, Henna (2010) Suomen kuntatalouden kehitys: Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskuksille tehty raportti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2014) Mahdollisuuksien maaseutu maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Osoitteessa: 39

40 ( ). Malinen, Pentti & Kytölä, Liisa & Keränen, Heikki & Keränen, Reijo (2006) Suomen maaseututyypit Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006. Suomen metsätalousministeriö. Vammala. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2007, muutettu , , , ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Osoitteessa: Suomen_maaseudun_kehittamisohjelma_051012_FI.pdf Palmgren, Marko (2011) Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen loppuraportti. Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 1/2011. Lapin aluehallintovirasto. Rovaniemi. Sisäasiainministeriö (2011) Arjen turvaa yhteistyöllä. Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalliksi. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2011. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2012a) Tie turvallisempaan huomiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt. Sisäasiainministeriön julkaisuja 29/2012. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2012b) Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantatyöryhmä Pöytäkirja id Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden sihteeristö. Sisäasiainministeriö (2012c) Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 26/2012. Sisäasiainministeriö. Sisäministeriö (2013) Sanoista tekoihin. Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportti Sisäasiainministeriön julkaisu 27/2013. Sisäministeriö. Osoitteessa: ( ). Sisäministeriö (2014a) Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta. Sisäasiainministeriön julkaisu 15/2014. Sisäasiainministeriö. Osoitteessa: Sisäministeriö (2014b) Sanoista tekoihin Sisäisen turvallisuuden ohjelman tulokset. Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportti Sisäasiainministeriön julkaisu 32/2014. Sisäministeriö. Osoitteessa: ( ). Sisäministeriö (2014c) Turvallisuutta harvassa? Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriön julkaisu 6/2014. Sisäministeriö. Osoitteessa: ( ). Somerkoski, Brita & Impinen, Antti & Lillsunde Pirjo (toim.) (2014) Turvallisempi kunta. Safe Community - toimintamalli paikallisen turvallisuussuunnittelun tukena. Opas. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Tampere. Sormunen, Anne (2013) Kuntajohtaminen Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi. Diaesitys seminaarissa: Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön hyvät käytännöt Mikkelissä. Sähköinen hyvinvointikertomus. Tuki kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöhön. (Esite) 40 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

41 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2014) Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Tukeva-hanke Oulun seutu (2012) TUKEVA -työkalupakki (lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden toimintamalleja). Osoitteessa: Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) (2010) Suomalaisten hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Valtioneuvosto (2012) Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Osoitteessa: Valtiovarainministeriö (2012) Peruspalveluohjelma Aluehallintovirastojen strategia-asiakirja. Valtiovarainministeriön julkaisuja 29a/2009. Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriö (2013) Hallituspuolueiden puheenjohtajat linjasivat keskushallinnon uudistamisen tavoitteita. Valtiovarainministeriön tiedote 182/2013, Osoitteessa: Viljanen, Ritva & Mankkinen, Tarja (2010) Turvallinen ja moniarvoinen Suomi sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus Sisäasiainministeriön julkaisut 25/ Lainsäädäntö Kuntalaki / ( ). Kuntalaki (HE-luonnos ). Hallituksen esitys eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Osoitteessa: kuntalaki.pdf ( ). 41

42 Liitteet LIITE 1. EVALUATION SUMMARY NOTES EPSA : Development of Wellbeing and Civil Safety in Municipalities Submitted by the Regional State Administrative Agency for Lapland The project Development of Wellbeing and Civil Safety in Municipalities strengthens the stable rural development in the context of an ageing population with a strong replication potential in comparable remote rural areas. It addresses successfully one of the big challenges on wellbeing of citizens, which is a great challenge for all European regions. 1. Innovation This project is truly creative: taking into account both the increased complexity of joint public actions bringing together several administrative jurisdictions and civil society organisations, it intends to significantly go beyond the "silo" type of PA by creating cross-functional and cross-sectoral working groups that are aligned to municipalities budgeting cycles, in a remote rural region, Lapland, where the resources allocated to healthcare and wellbeing are decreasing but the needs are increasing (notably due to the ageing of rural population). The project approach has already been labelled as a Best Practice by the Finnish Government. 2. Appropriateness of Actions Taken The programme attempts to cope with the decrease of public resources available for ensuring public health and safety, the increase of citizens demand of welfare and the marketisation of public services by means of a simplification of roles and tasks within the public institutional framework in charge and a deeper involvement of NGOs and non-profit organisations on a social need basis. This approach is highly professional, fully appropriate and introduces real innovative reengineering of administrative processes. 3. Impact/Results The results so far documented for the implementation phase are impressive. A radical simplification of the way public services are organised in some municipalities as well as increased participation of stakeholders is observed. The real socio-economic impact is likely to be high in the long run, already with savings of 2-3 million foreseen for the participating municipalities per year. Yet, the project has recently been started and is still in its first phase of deployment. Unforeseen negative and side effects might appear later in the process. 42 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

43 4. Sustainability The anchoring at local level and the base investment from EU and Regions are good conditions to secure sustainability. It brings together the relevant partners in a government-to-government and government-to-citizens win-win cooperative game. The commitment of the central government to its success is strong. The critical phase might come when there is a transition from one person or institution to the next. 5. Transferability and Learning Capacity The transferability of the project, which is already labelled as a "Best Practice", to other regions in Finland, and also to other Nordic countries having the same politico-administrative system is demonstrated. Anchoring the project at national level and linking it to national programmes is a strong driver for further transfers. By activating different groups and institutions, learning is further stimulated. Thus, the project has a significant replication potential. The transferability to other cultural contexts in Europe, with a different provincial and municipal organisation and other political culture is more challenging. 6. Stakeholder Support The systematic public consultation and the tight cooperation between public regional and local authorities, private entities and NGOs on a social need basis lie at the heart of the project. The integration of the third sector in the political and managerial system of municipalities stands as an evidence in this respect. 7. Social Equity This project is all about ensuring social equity. It addresses in priority residents of rural, low populated areas with high unemployment rates and difficult access to public health and safety services. 8. Effects on Economic Growth Globally, the programme has a positive effect on economic growth. It favours the social cohesion at a regional and national level by maintaining the socioeconomic integration of the resident of rural and remote areas. It may fight unemployment by boosting of the third sector in those areas. Significant improvement in the performance could allow true economies in welfare budgets, or at least prevent the risk of their explosion (considering figures of the recent past, net expenditure per capita on public social health expenditures raising 180% in two decades, which is not sustainable anymore). Thus the model could be able to reallocate significant resources from service provision into growth areas and innovation to create work. However, due to the short time the project has been running, the direct effect on the networking is still based on estimates (if any growth impulse can be traced directly). 43

44 44 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa LIITE 2.

45 45

46 46 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

47 47

48 LIITE 3. Hyvinvointijohtamisen ja yhteistyön malli kunnille; kehittämistyön kulku Case: Kemijärvi ja Pelkosenniemi Yleistä: Vuonna 2013 oli päästy niin pitkälle että projektityöntekijäkin ymmärsi mitä mallia ollaan tekemässä; Oli kerätty tietoa eri työryhmistä ja strategioista, yhteyksistä kyliin, kunnan työhön, seurakuntiin ja järjestöihin sekä muodostettu hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmät kuntiin. Siitä sai vihiä EIPA ja palkitsi jo toimintamallin Euroopan parhaaksi käytännöksi. Vuonna 2014 Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä todettiin olevan tarvetta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen kuka mistäkin näkökulmasta. Lisäksi nähtiin tarvetta elinkeinotoiminnan edistämiseen ja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen. Tämä todettiin kun tehtiin kuntiin hyvinvointikertomus/suunnitelma vuosille (hyväksytty kuntien valtuustoissa ) Hyvinvointikertomukset/suunnitelmat tehtiin poikkihallinnollisesti valmistelutyöryhmissä (Kemijärvellä talouspäälliköt ja suunnittelusihteeri sekä kaupungin johtoryhmä ja Pelkosenniemellä kunnan johtoryhmä) ja lopullisen esityksen hallituksille teki käsittelynsä jälkeen kunnan ja kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmät. Yhdessä töihin ruohonjuuritasolla : 1. Tehtiin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmia kyläläisten kanssa. 2. Koottiin verkostoiksi järjestöjä ja kartoitettiin heidän ja kunnan, ev.lut. seurakunnan sekä yrittäjien työntekijöiden kanssa olemassa olevaa toimintaa sekä siinä olevia puutteita ja päällekkäisyyksiä. 3. Suunniteltiin palvelukokonaisuuksia yhteistyössä edellä mainittujen kanssa. 4. Turvallisuuteen puututtiin monella eri tavalla; työntekijälle luovutettiin Kemijärven kaupungin turvallisuuteen liittyvät asiat ja alettiin myös yhdessä Posion kunnan kanssa miettiä poikkeusolojen turvallisuuskysymyksiä, joita myöhemmin mietittiin myös Sitran kokoamalla kokoonpanolla valtakunnallisesti sekä Lapin Yliopiston opinnäytetyöllä (kesken). Lisäksi järjestettiin yhdessä MPK:n kanssa ikäihmisten turvallisuuskoulutus ja perustettiin Vapepan Kemijärven paikallistoimikunta. Järjestettiin toimijatreffit sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden että ikäihmisten kanssa toimijoille. Toimijoita treffeille osallistui niin paljon, ettei kukaan olisi etukäteen osannut edes arvata toimijoita olevan niin paljon. Kaikkea löytyi. Olemassa olevaa toimintaa yllätyksellisen paljon mutta myös päällekkäisyyksiä ja aukkoja eli kokonaan puuttuvaa toimintaa. Yhteistyössä tehtyä toimintaa kaivattiin lisää. Kemijärvi: JÄRJESTÖTREFFIT KEMIJÄRVEN KULTTUURIKESKUKSESSA Mukana oli 24 järjestöä, yksi yrittäjä, 11 kunnan edustajaa ja kaksi ev.lut. seurakunnan edustajaa. Kaikkiaan 51 ihmistä. Treffeillä mietittiin että miten voisimme edistää ikäihmisten kotona asumisen tukemista sekä lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia. Toimijatreffit lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa toimijoille: Mukana toimijatreffeillä oli 15 järjestön (9 järjestöä), 6 Kemijärven kaupungin, 1 Ev.lut. Seurakunnan, 1 Yrittäjien, 2 hankkeiden, 3 Kaupunginvaltuutetun edustajaa, yhteensä 28 henkilöä. Tapahtumakalenteri: Kirjattiin 27 eri tapahtumaa ajalle (2 kk) Palvelutarjotin: Esille saatiin tuohon mennessä palvelutarjottimeen kuusitoista eri toimijaa (16) Kansalaisraati: (Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus- hanke-yhteistyö): Nuorten ja asiantuntijoiden yhdessä ehdottamaa kehittämistoimintaa 13 kpl. Toimijatreffit ikäihmisten kanssa toimijoille : 48 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

49 Mukana, 15 järjestöä,4 kaupungin virkamiehiä ja luottamusmiehiä, vanhusneuvosto,1 yrittäjä ja hankkeiden edustajia 2. Mukana oli kaikkiaan kolmekymmentäyksi henkilöä. Tuotos: kirjattiin 27 yhdessä toteutettavaa tapahtumaa. Palvelutarjotin: Esille saatiin tuohon mennessä palvelutarjottimeen 25 toimijaa. Kansalaisraati aiheesta ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Pelkosenniemi: Toimijatreffit : Mukana 16 järjestöä, 4 kunnan edustajaa, yksi pelastuslaitoksen edustaja ja kaksi hanketta. Osallistujia yhteensä 28. Kehittämiskohteet: 1. Järjestöjen, seurakunnan ja kunnan toimijoiden yhteissuunnittelu vuodelle 2014 alkuvuodesta. Tilaisuus avoin kaikille. Palvelujen ja toiminnan koordinointi. TOTEUTUNUT 2. Panostus ohjattuun urheiluun yhteistyöllä yli kuntarajojen 3. Yhteinen tila toimijoille esteettömällä kululla. TOTEUTUNUT Lisäksi toteutettu: kodinhoitoapua lapsiperheille; resurssit siirretty vanhustyön kotihoidosta ja kaikille yli 65- vuotiaille on hankittu liukuesteet kenkiin ja näin ehkäisty mm. lonkkamurtumia. Hyppy tulevaisuuteen tapahtuma järjestettiin ( ) kesäkuussa vesihyppyrin ympärille Kemijärvellä. Mukana järjestöjä, yrittäjiä ja luottamushenkilöitä. Kemppa harrastaa ja kierrättää- tapahtuma järjestettiin Kemijärvellä Kaikki tuotokset (kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmat, lasten, nuorten ja lapsiperheiden toimijatreffit, ikäihmisten toimijatreffit ja nuorten kansalaisraati) on käsitelty kunnan tai kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmissä. (Kemijärvellä nimetty hyvinvointi- ja turvallisuusneuvottelukunnaksi) Palvelukokonaisuuksien luominen on vielä turhan hidasta mutta kylläkin palkitsevaa. Tulossa on palvelusetelit ja monipalveluauto (kirjasto, koulutustoiminta, terveystoiminta jne.) käyttöön Kemijärvellä. Lisäksi yhteistä toimintaa järjestöjen ja kunnan kanssa. Pelkosenniemellä saatiin käyttöön järjestötalo ja uuden asukkaan opas sekä yhteistoimintaa järjestöjen, kunnan ja ev.lut. seurakunnan kanssa. MM. hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä päätettiin hankkia kaikille yli 65-v kuntalaisille liukuesteet kenkiin, jossa hankintatyön teki eläkeläisjärjestö, yrittäjä spnsoroi ja kunta maksoi) Yrittäjien koulutukseen esittely Järjestöstrategian valmisteluun osallistuminen Tekemättä: Hankkeiden verkoston luominen Yhteistyötä on tehty eri hankkeiden kanssa: Välittävä -hanke, Uusi Paikallisuus -hanke, Kylässä hyvä kotona paras -hanke, Pelkosenniemen kylät -hanke, Askel-talo -hanke, Naisyrittäjyys -hanke, Virtu -hanke. 49

50 LIITE 4. Esimerkki koordinaatiosta ja yhteistyöstä kuntatasolla verkostoituminen ottaa aikaa, mutta onnistuu (vrt. määrän kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2014) Case: Posio POSIO: ARJEN TURVAA KUNNISSA -HANKKEEN TILAISUUDET JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 2013 TAPAHTUMA KYLÄ / KUNTA /ALUE YHTEISTYÖKUMPPANI Leader -toimintaryhmä, MTT, Kylätalon suunnitteluilta Hämeen kylä ProAgria Samanhenkiset löytävät toisensa -toimijatilaisuudet Posio Eläkeliiton Posion yhdistys, kunta Turvallisuus -te ta Himmerki Posion matkailuyhdistys MLL:n kylämummi/ kylävaari -idean markkinointi Posio MLL Lapin piiri ja MLL Posion yhdistys Turvallisuus -te lat Perä-Posio, Tolva MPK, lappilaiset kylät ry Keskustelutilaisuus vesi- ja tieisännöinnistä Kyläturvallisuuspäivä Posio Kuloharju Puhoskylän vesiosuuskunta, Metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaan liiton Pohjoiset kylät -hanke Lapin aluepelastuslaitos Posio, Kuloharjun kyläseura, Lappilaiset kylät ry Kyläkävelyt Lohiranta Maisemat ruotuun -hanke Lupavapaan radioverkon käyttö hätäliikenteessä Posio Suomen Radioamatööriliitto/Turvatoiminta Kylä- ja turvallisuussuunnitelmakoulutus Kuloharju Yhteisöhautomo -hanke POSIO ARJEN TURVAA KUNNISSA -HANKKEEN TILAISUUDET JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 2014 TAPAHTUMA KYLÄ / KUNTA /ALUE YHTEISTYÖKUMPPANI Leader-toimintaryhmä, Yhteisöhautomo-hanke, Kuitua Länsi- ja Etelä- Lappiin -hanke, Kainuun Posion kylien kehittämiskoulutukset Kuloharju ja Maaninkavaara Nuotta 50 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

51 Palveluita ja pienyrittäjyyttä -hankkeen kanssa järjestetyt tilaisuudet kylillä Etelä-Posion kyläsuunnitelma -koulutus ja kokoaminen -tilaisuudet Ristilä, Mäntyjärvi Kuloharju Palveluita ja pienyrittäjyyttä - hanke Koillismaan Leader ja Lappilaiset kylät ry Hämeenkylän alueen kehittämistilaisuudet 1-6 Karjalaisenniemi ProAgria ja MTT Kylien palvelut -tilaisuus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille - iltamat Valtakunnallisen kyläkauppa -hankkeen tilaisuudet Posio Posio Kylätalkkari -toiminnan kehittäminen Koillismaalla hanke ja Palveluita ja pienyrittäjyyttä -hanke Lappilaiset kylät ry, Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, Palveluita ja pienyrittäjyyttä -hanke Kyläkauppa -hanke, kaupan ketjuliikkeet Tutustuminen Sarakylän kylätoimintaan Sarakylä Projektityöntekijät eri pilottikunnista, Pudasjärven kaupunki, Sarakylän kyläyhdistys Osuuskunta-tilaisuudet Posio Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, Palveluita ja pienyrittäjyyttä -hanke 112 -päivä Posio Aivoliitto, Lapin Martat, Posion sydänyhdistys ry Turvallisuus- ja alkusammutusinfotilaisuus Ristilä Pelastuslaitos Luentotilaisuus ikäihmisten ravitsemuksesta Posio Lapin Martat Terhokerho-toiminnan aloittaminen Sirniö MLL Lapin piiri ja MLL Posion yhdistys Maisemat ruotuun -ja Arjen turvaa kunnissa hankkeiden tilaisuudet yhdessä Lohiranta, Sirniö Maisemat ruotuun -hanke Kriisiajan kyläviestintäverkosto -työpaja Posio Pelastuslaitos, VAPEPA, Posion kunta, poromiehet, radioharrastajat, Lapin yliopiston opiskelija Kyläturvallisuus -työpaja Jyväskylä SPEK, SM, Keski-Suomen kylät ry, SPR 51

52 Kylähyvinvointi-seminaari Kunnaspirtti, Onttola, Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan kylät ry Luentotilaisuus kylien välisestä viestinnästä Posio Radioharrastajat Rikosuhripäivystyksen esittäytyminen koululla Posio Poliisi, RIKU Järjestöstrategian julkistamistilaisuus Etäyhteys Lapin liitto Vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden sekä yhteisöllisyyden teemalla -tilaisuudet Posio JÄKE-projekti Koillismaalta, Leader -toimintaryhmä Lappilaisten järjestöasioitten esiintuonti kuntapäättäjille ja viranhaltijoille Posio Lapin Järjestörakenne Sähköinen hyvinvointikertomus -seminaarit Lapin AVI TerPS 2 -hanke, Kuntaliitto, AVI Moniammatillliset toimintamallit tutuiksi -seminaari Rovaniemi Lapin AVI, SM Omavarainen Lappi - maaseutuseminaari Rovaniemi Ammattiopisto Lappia, Lapin AVI, Lapin AMK, Lapin ammattiopisto, Lapin ELYkeskus, Lapin liitto, MTT, ProAgria Lappi 52 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa