Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

2

3 Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin rakenne ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan vuosikello Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli Yhteenveto Kaikki muuttuu, vaan ei itsestään. Sinä muutat kaiken, vaan et yksinään. Kaikki muuttuu, kun moni tarttuu asiaan ja auttaa ikuisesti muuttuvaista muuttumaan. Matti Rossi

4

5 Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa on vuosina luotu mahdollisuuksia tukea yhteistyössä eri toimijoiden kanssa päijäthämäläisten hyvinvointia. Suunnitelmallisella yhteistoiminnan käynnistämisellä eri toimijoiden kesken on voitu lisätä kuntalaisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja omaehtoista toimintaa. Vapaaehtoistoiminta on mainio tapa antaa aikaa hyvän tekemiseen ja saada itselle hyvää mieltä, tarpeellisuuden tunnetta ja iloa arkeen. Eri tahojen yhteinen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on synnyttänyt vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin. Mallista on apua eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoisten rekrytointeihin, virkistysten- ja tapahtumien järjestämiseen sekä koordinaattoreiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Käytännön yhteistoimintaa helpottamaan on laadittu yhteistoiminnasta vuosikello. Malli on rakentunut Vapaaehtoistoiminnan verkostosta nousseista tarpeista ja toiveista. Mallin toimivuutta on testattu hankkeen aikana ja muokattu tämänhetkisiä tarpeita vastaavaksi. Yhteistoiminta vaatii yhteistä tarvetta ja yhdessä sovittuja tavoitteita ja pelisääntöjä asioiden hoitamiseksi. Toiminnassa mukana olevien avoin ilmapiiri, kunnioitus ja keskinäinen luottamus antavat hyvät edellytykset yhteisen toiminnan onnistumiselle. Eri tahojen yhteistoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen kaipaavat tuekseen panostusta henkilö- ja talousresurssien muodossa. Yhdessä tekeminen vaatii innostusta, kannustusta ja sovittelua.

6

7 Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on yleistä hyvää tai lisäarvoa tuottavaa toimintaa, jonka hyöty kohdentuu muulle henkilölle kuin lähiomaiselle. Toiminnalla vastataan ihmisten tuen ja turvan tarpeeseen sekä ehkäistään yksinäisyyden ja syrjäytymisen kokemusta. Tuen ja avun antamisen ytimen muodostavat kohtaaminen, läsnäolo, vuorovaikutus ja empatia. Vapaaehtoistoimintaa on hyvin monenlaista. Tukea tuottavassa vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoinen auttaa jollakin tavalla heikommassa asemassa olevaa. Osallistavassa vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoisen rooli on aktivoida ja mahdollistaa asiakkaan osallistuminen toimintaa. Palveluja tuottavassa vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoinen voi päivittää nettisivuja, ommella, tiedottaa tai leipoa vaikka myyjäisiin. Vertaistoiminnassa vapaaehtoinen toimii usein ryhmässä ohjaajana. Tapahtumatoimintaan ja keräyksiin vapaaehtoinen voi osallistua kertaluonteisesti, eikä se vaadi pidempää sitoutumista. Vapaaehtoistoiminnassa on alettu kiinnittää huomiota enemmän vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja vapaaehtoisten omiin motiiveihin ja toiveisiin. Vapaaehtoistoiminnan rajapinta ammatilliseen toimintaan ja palkkatyöhön ovat tarkan pohdinnan alla. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta rikastuttaa vapaaehtoistoiminnan kohteen lisäksi yhteisöä, jossa vapaaehtoinen toimii. Avoimuus ja selkeät pelisäännöt auttavat kattavasti vapaaehtoistoiminnan merkityksen hyväksymisessä ja vaikuttavuuden tunnustamisessa. Ihmisillä on halua osallistua mukaan vapaaehtoistoimintaan, sitä arvostetaan ja sen merkitys tunnustetaan laajalti. Vapaaehtoistoiminnalla on suuret kasvumahdollisuudet, sillä tutkimusten mukaan ihmiset tulisivat mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä vain pyydettäisiin mukaan.

8

9 Vapaaehtoinen Vapaaehtoinen toimii aina omasta vapaasta tahdostaan ja ilman palkkaa tai palkkiota. Vapaaehtoistoiminnassa vapaaehtoinen tarjoaa puuttuvan omaisen, naapurin tai ystävän antamaa tukea ja turvaa. Vapaaehtoiset toimivat tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla. He saavat toimintaan vaadittavan koulutuksen ja perehdytyksen, virkistyksen ja tuen sekä tarvittavat vakuutukset toiminnan järjestäjältä. Vapaaehtoisten osallistuminen tulisi saada mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi sekä houkuttelevaksi. Vapaaehtoiset odottavat toiminnalta mielekkyyttä, yksilöllisyyttä ja laatua. Toiminnassa vapaaehtoisia auttaa jaksamaan hyvä koordinaattori, kiitokset, kannustukset ja virkistykset. Pitkäkestoisen sitoutumisen ohella vapaaehtoisuudessa houkuttelee mahdollisuus kertaluontoiseen ja omaan elämäntilanteeseen sekä persoonaan sopivaan toimintaa ja osallistumiseen. Vapaaehtoinen voi kokea hyväksyntää, onnistumista, iloa ja saada kokemusta erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Minulle tärkeintä vapaaehtoistoiminnassa on tunne, että minua tarvitaan ja minusta on apua ja iloa!

10

11 Vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoistoiminta vaatii selvät pelisäännöt, mielekkään toiminnan ja systemaattisen johtamisen toimiakseen. Selkeä tavoitteiden määrittely ja toiminnan suunnittelu ovat välttämättömät toiminnan käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeää on tarkastella kenen lähtökohdista ja tarpeista käsin vapaaehtoistoimintaa tehdään? Mitkä ovat toiminnan tavoitteet? millaisia tehtäviä on tarjolla? Millaiset kriteerit vapaaehtoisille asetetaan? Ovatko taloudelliset- ja henkilöresurssit riittävät? Missä toiminnat tapahtuvat? Kuka vastaa toiminnasta? On hyvä myös kartoittaa yhteistyön mahdollisuutta ja selvittää onko jo olemassa tahoja joilla on toimiva vapaaehtoisten organisointi. Vapaaehtoisille ei nykyisin ole niin merkityksellistä mikä taho toimintaa organisoi, vaan henkilökohtainen kontakti vapaaehtoisvastaavaan. Vapaaehtoistoiminnan rooliin kuuluu täydentää ja tukea palvelujärjestelmää. Sen voidaan siis katsoa paikkaavan palvelujärjestelmän aukkoja. Vapaaehtoistoiminnalla ei kuitenkaan pidä korvata lakisääteisiä palveluita ja ammattilaisten tekemää työtä. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat motivoituneet ja osaavat ihmiset. Työntekijöiden vastuulla on huolehtia heidän intonsa säilymisestä ja riittävästä tuesta vapaaehtoistoimien suorittamiseksi. Vapaaehtoistoiminnan hyötysuhde on merkittävä, sillä vapaaehtoistoimintaan sijoitetut eurot palautuvat noin 6,5 -kertaisina. Vapaaehtoistoiminnan organisointi ei kuitenkaan ole ilmaista. Toiminnan organisointi vaatii henkilöstöä ja taloudellisia resursseja toimiakseen.

12

13 Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin rakenne Vapaaehtoistoiminnan verkosto koostuu alueella vapaaehtoistoimintaa organisoivista tahoista (yhdistykset, säätiöt, kunnat, seurakunnat). Verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa suunnittelemaan yhteistoimintaa ja valitsemaan toiminnasta vastaavat työryhmät. Työryhmät ovat vapaaehtoisten rekrytointi, vapaaehtoisten virkistys, Valikko-ryhmä ja koordinaattoreiden virkistys, koulutus ja oma jaksaminen. Työryhmien toiminnassa tärkeänä on dialoginen keskustelukulttuuri, kuuntelun taito ja toisten arvostaminen. Vapaaehtoistoiminnan verkoston yhteistoiminta mahdollistaa erilaiset tapahtumat ja toiminnan näkyvyyden. Vapaaehtoisia rekrytoidaan yhdessä sähköisen portaalin avulla, avoimissa Tule vapaaehtoiseksi tapahtumissa ja teemallisissa tilaisuuksissa. Tapahtumien ja rekrytoinnin onnistumisen edellytyksenä on yhteisvastuullisuus, yhteistoimintaan sitoutuminen ja luottamus. Yhdessä tehden mahdollistuu monet asiat, jotka yksin toimiessa eivät olisi mahdollisia.

14 Yhteistoiminnan arviointi linkittyy Vapaaehtoistoiminnan verkoston kokoontumisiin, joissa peilataan menneisiin tapahtumiin ja yhteistoimintaan sekä suunnitellaan tulevaa toimintaa. Arvioinnissa hyödynnetään Max Peberdyn arvioinnin universaaleja kysymyksiä. Osallistujat vastaavat kysymyksiin ja käyvät asiasta yhteistä keskustelua, jonka pohjalta nousee mahdollisesti esille yhteistoiminnan kehittämiskohtia. Arviointikysymykset ovat: Teimmekö mitä lupasimme? Saimmeko aikaan muutosta? Teimmekö oikeita asioita? Viestinnällä on suuri merkitys vapaaehtoistoiminnan koordinointimallin käytännön onnistumisen kannalta. Verkoston sisäinen viestintä Wikin avulla sitouttaa yhteistoimintaan ja edistää tiedonkulkua. Ulkoinen viestintä tuo toiminnan näkyväksi ja mahdollistaa ihmisten osallistumisen vapaaehtoistoimintaan. Viestinnässä on tärkeää muistaa hyödyntää laajasti eri tiedotuksen kanavia esimerkiksi sosiaalinen media, nettisivut, media, sähköiset tapahtumakalenterit jne.

15

16 Vapaaehtoistoiminnan koordinointimalli

17 Yhteenveto Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä koosteesta löydät tietoa vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista eri toimijoiden yhdessä toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan. Testatussa mallissa mukana olevat toimijat ovat yhdistyksistä, kunnista, seurakunnista ja säätiöistä Vapaaehtoisten yhteinen rekrytointi toteutuu sähköisen vapaaehtoistyö.fi -portaalin, tuletko vapaaehtoiseksi tilaisuuksien, kauppakeskustapahtumien ja sosiaalisen median kautta. Jatkuva vapaaehtoistoiminnan esillä pitäminen ja monien kanavien kautta tieottaminen mahdollistaa uusien vapaaehtoisten mukaan tulon. Eri tahojen vapaaehtoisten virkistyksestä huolehtii verkoston toimijoiden lisäksi ammattikorkeakoulun opiskelijat. Vapaaehtoiset ovat kokeneet virkistävänä erilaisissa toiminnassa olevien vapaaehtoisten yhteiset virkistykset ja kuulumisten jakamisen. Vapaaehtoistoimintaa koordinoivien työntekijöiden omasta jaksamisesta huolehtiminen on välttämätöntä, jotta vapaaehtoistoimintaan saadaan riittävästi iloa, kannustusta ja selkeä toimintasuunnitelma. Vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen yhteispelillä mahdollistaa laajemman näkyvyyden ja resurssien laajemman kohdentamisen vapaaehtoistoimintaan. Yhteispelillä vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen antaa toimijoille uusia ideoita ja virtaa toteutukseen. Yhteistoimintaa syntyy kun löytyy yhteinen tarve ja tavoite sekä valmiutta sitoutua yhdessä tekemiseen. Yhteistoiminta vaatii koordinointia, houkuttelua, kannustusta ja yhteen saattamista sekä yhteisten tarpeiden ja tavoitteiden kirkastamista.

18

19 Tutustumisen arvoista materiaalia 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan: Lari Karreinen, Maria Halonen ja Meri Tennilä Vapaaehtoistoiminnan käsikirja: Kirkko Helsingissä Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja esteistä: Sari Valliluoto Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille: Elina Willberg Vapaaehtoistoiminta kehittyy: Anne Laimio ja Sari Välimäki Varmasti vapaaehtoinen opas vapaaehtoistoimintaan ikäihmisten parissa: Elina Willberg Vapaaehtoistyön johtaminen: Salla Kuuluvainen Facebook Vallikko verkosto